Suomen Ilmailuliitto ry Helsinki-Malmin Lentoasema Helsinki

Transkriptio

1 LAUSUNTO Asia: Ilmatila 2012+, Viite: Dnro 25/500/2010, lausuntopyyntö Suomen Ilmailuliitto haluaa kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa. SIL huomauttaa, että käsillä on erittäin merkittävä hanke, jossa ilmatilarakenteet tarkastellaan kokonaisuudessaan. Koska Suomeen on kesäkuussa 2010 perustettu ilmatilan hallinnan neuvottelukunta, pitää SIL hieman yllättävänä, että lausuntoa näin suuresta uudistuksesta pyytää Finavia ilman, että lausuntopyynnössä on lukijalle avattu prosessin eteneminen. SIL muistuttaa, että Komission asetuksen (EY) N:o 551/2004 mukaisesti ilmatilarakenteen tulee olla suhteessa lentotoiminnan laatuun ja liikennemääriin ja että ilmatilan käyttäjiä tulee kuulla rakenteen suunnittelussa. SIL huomauttaa, että käynnissä on parhaillaan toinen ilmatilarakenteisiin merkittävästi vaikuttava hanke, NEFAB. SIL:n saamien tietojen mukaan NEFAB hankkeeseen sisältyy mm lähestymisalueiden uudelleen muotoilu. Koska suuri osa SIL:n edustamasta harrasteilmailusta tapahtuu valvomattomassa ilmatilassa, on valvotun ja valvomattoman ilmatilan rajoilla erittäin suuri merkitys harrasteilmailulle. SIL esittää, että Ilmatila ja NEFAB hankkeita tulee käsitellä yhdessä kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi. Suomessa on nykyisin erittäin paljon valvottua ilmatilaa ja valvomaton ilmatila erityisesti eteläisessä Suomessa on pirstaleinen ja koostuu kapeista käytävistä. Muihin länsimaihin verrattuna lähestymisalueet ovat Suomessa erittäin suuria, mutta suurempi alue ei automaattisesti takaa liikenteen parempaa sujuvuutta tai pienempiä päästöjä. SIL esittää lausuntonaan, että valvomatonta ilmatilaa tulee olla riittävästi harrasteilmailun tarpeisiin ja että erityisesti eteläisessä Suomessa valvomatonta ilmatilaa tarvitaan lisää. SIL katsoo, että ilmatilaa tulisi vapauttaa supistamalla lähestymisalueita siellä missä mahdollista. Erityisiä ongelmakohtia ovat Teiskon, Menkijärven ja Rautavaaran kentät, jotka sijaitsevat TMA:n ja/tai MIL-CTA:n alla. Tarkemmat esitykset ovat lausunnon liitteenä. SIL kannattaa pyrkimyksiä ilmatilan joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön. Suomessa on paljon ilmatilaa ja sitä pitäisi riittää kaikille käyttäjille, myös harrasteilmailijoille. Tämä edellyttää luopumista siitä ajatusmaailmasta, että piirretään valvottu ilmatila varmuuden vuoksi niin suureksi, että se aina ja kaikissa tilanteissa varmasti riittää. Samoin ajallisesta ylivaraamisesta tulee päästä eroon. Harrasteilmailijat, erityisesti matkapurjelentäjät, tarvitsevat hyvänä kelipäivänä ilmatilaa. Valtaosa toiminnasta tapahtuu toukokuun alusta elokuun loppuun, enimmäkseen viikonloppuisin ja iltapäivällä. Näitä päiviä ei ole kesässä loppujen lopuksi kovin montaa. Sadepäivinä ja talviaikaan ilmatila voidaan luovuttaa kokonaan pois muun ilmaliikenteen käyttöön. Esitetty purjelentoalueiden korvaaminen TRA-alueilla liittyy siihen kuka ja millä prioriteetilla näitä alueita saa varata. Ilman tämän seikan erillistä selvittämistä SIL ei voi hyväksyä purjelentoalueiden korvaamista TRA alueilla. Suomessa on muutamia vilkkaita purjelentokenttiä, jotka sijaitsevat TMA:n tai MIL-CTA:n alla ja joiden käytettävyys on varmistettava. SIL:lla ei ole alustavasti huomauttamista TSA:n korvaamiseen TRA:lla. SIL haluaa kuitenkin selvittää asiaa vielä lisää.

2 Purje- ja sotilaslentotoiminnan yhteensovittamiseksi perustettavat TRA-alueet eivät saisi olla liian laajoja. Pienemmät alueet purjelentokenttien läheisyydessä mahdollistavat paremmin toiminnan joustavuuden, alueiden jaon ja korkeusporrastukset. Samoin pienemmät sotilas- tai purjelento TRA-alueet lähellä ilmavoimien tukikohtia mahdollistavat paremmin ilmatilan joustavan käytön ja eri käyttäjien tarpeet. SIL:lla ei ole huomauttamista sotilaslennonjohtoalueiden korvaamiseen TRA:lla. SIL:lla ei ole huomauttamista ala- ja yläilmatilan rajan poistumiseen. Reittiverkoston kokonaistarkastelua koskien Suomen Ilmailuliitto esittää, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon laskuvarjohyppytoiminnan tarve. Uusimmat hyppykoneet ovat potkuriturbiinikoneita ja jatkossa niitä on odotettavissa lisää. Hypyt tehdään sään salliessa FL140/FL150. Selvityksellä on toki mahdollista toimia mutta useat lyhyet operaatiot kuormittavat varmasti lennonjohtoa kun saman asian voisi hoitaa aluevarauksellakin. Vilkkaimpien laskuvarjohyppykenttien toiminnan varmistamiseksi tarvitaan laskuvarjohyppyalueita tai ilmatilan toiminnallisen lohkon varausmahdollisuus laskuvarjohyppyoperaattoreille. Luettelo laskuvarjohyppytoimintaan käytettävistä lentokentistä on liitteessä 6. Lopuksi SIL haluaa nostaa esiin sen ongelman, että taitolentäjille ei ole riittävästi harjoitusalueita pääkaupunkiseudun ympäristössä. SIL haluaa palata tähän asiaan myöhemmin ehdotuksen muodossa. Helsingissä Antti Koskiniemi Suomen Ilmailuliitto Ilmatilatoimikunta Liitteet Liite 1 Teisko Liite 2 Menkijärvi Liite 3 Rautavaara Liite 4 Eteläinen Suomi Liite 5 Piikajärvi Liite 6 Laskuvarjohyppytoimintaan käytetyt lentopaikat

3 Liite 1 Teisko EFTS Teiskossa on tapahtunut toistuvasti, ettei G49 purjelentoalueelle ole saatu alkuun minkäänlaista varausta tai varaus on saatu esim. klo 14 jälkeen. Lisäksi koneille ei ole annettu selvitystä tultaessa MIL ilmatilaan / Hallin TMAlle. Jos Teiskosta ei ole pääsyä valvomattomaan ilmatilaan, tämä estää käytännössä koko purjelentotoiminnan. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Teiskon kenttä on rakennettu harrasteilmailijoita varten Härmälän kentän sulkemisen yhteydessä paikkaan, jossa on luvattu olevan vapaata ilmatilaa myös purjelentäjien tarpeisiin. Ratkaisuksi esitetään: Nykyistä G49 A aluetta laajennetaan liittämällä siihen osa nykyisestä G49 C alueesta G49 B alueen länsipuolelle uusi alue, joka jatkaa G49:n kiinni Jämin purjelentoalueeseen G35 Uusi purjelentoalue G49 (Teisko) ja G48 (Menkijärvi) välille

4 Liite 2 Menkijärvi EFME Kauhavan TMA ulottuu Menkijärven kentän päälle asti. Tämä hankaloittaa koulutustoimintaa Kauhavan ollessa aktiivinen. Lisäksi kilpailutoiminta on hetkittäin jopa estynyt. SIL esittää Kauhavan TMA:n supistamista kaakkoisreunasta niin että Menkijärven kenttä jäisi TMA:n ulkopuolelle. Samoin Seinäjoen AFIS alueella olevan liikenteen yhteensovittaminen Menkijärvellä järjestettävien tapahtumien kanssa on ollut ongelma. Seinäjoen AFIS-alueen itärajaa esitetään siirrettäväksi länteen päin sikäli kun se on mahdollista.

5 Liite 3a Rautavaara Nykyinen G-43 alue ei ole suunniteltu purjelennon tarpeisiin. Kentän pohjoispuolella on vain muutama maastolaskupaikka eikä se sovellu purjelentotoimintaan tai matkalentoihin. Matkalennot Rautavaaralta suuntautuvat pääasiassa Iisalmen suuntaan, jossa on kohtuullisesti maastolaskupaikkoja. Matkalennot idän ja kaakon suuntaan onnistuvat vain hyvässä kelissä, koska peltoalueita on harvassa. Sotilastoiminnan TSA-varaukset vaikuttavat merkittävästi toimintaan. Ongelmana on nykyisen TSA 428 alueen suuri koko ja että se sijaitsee G43-alueen päällä. Jos sotilaspuoli varaa TSA 428 alueen GND-UNL, niin purjelentovarausta G43-alueelle ei voida EFES nykytulkinnalla myöntää. Lentotoiminta on mahdollista tällöin vain suoja-alueella. Ratkaisuna voisi olla, että tulevassa ilmatilauudistuksessa nykyisestä TSA 428 alueesta erotetaan purjelentotoiminnan A-alue. A-aluetta ei tulisi määrittää pyöreäksi vaan luontaisten rajojen ja toiminnallisuuden mukaan. Purjelento TRA:t ovat myös muiden tarvitsijoiden käytössä ilmatilavarauksen yläpuolella. Nykyinen TRA 427 on purjelentoon sopivaa aluetta ja myös sotilaspuolen vähän käyttämää, koska se sijaitsee lentoväylän alla. Alueesta voisi muodostaa purjelennon B-alueen. Matkalentotoiminta Iisalmen suuntaa edellyttäisi myös TSA 426 alueen pilkkomista ja C-aluetta. D-alueen käyttö on tarpeellista pitkiä matkalentoreittejä varten. Aluetoiveita A-alue (normaalitoiminta) pääpiirteiset rajat lännessä TMA:n ja nykyisen TSA 427 itäraja, etelässä esim radiaali EFKU - Sotinpuron ampuma-alueen eteläraja (noin Nilsiä Nurmes -tie), idässä Sotinpuron ampuma-alue, pohjoisessa Sotipuron ampuma-alueen pohjoisrajalta Sonkajärven pohjoispuolitse, TSA 427 itärajalle, B-alue (pienet matkalennot) pääpiirteiset rajat Nykyinen TSA-427. C-alue (matkalennot) pääpiirteiset rajat Nykyisen TSA-426 alueen pohjoisosat. Esim raja TMA luoteiskulmasta Iisalmen eteläpuolelle. D-alue (matkalennot) pääpiirteiset rajat Kuvan (Liite 3b) mukaisesti.

6 Liite 3 b EFRA

7 Liite 4 a Eteläinen Suomi Tiheimmin asutussa eteläisessä Suomessa on useita vilkkaita purjelentopaikkoja, kuten Räyskälä, Nummela, Hyvinkää, Oripää, Piikajärvi, Vesivehmaa, Selänpää ja Kymi. Matkalentotoimnta on vilkasta. Valtaosa matkalennoista on itä-länsi suuntaisia ahtaassa käytävässä EFHK TMA ja Pirkkala MIL välissä. Lisäksi EFTU ja EFTP TMA ovat muotoillut terävänurkkaisiksi, mikä hukkaa ilmatilaa, koska näin muodostuvia kulmia ei voida tehokkaasti hyödyntää valvotussa ilmatilassa ja niiden kiertäminen aiheuttaa purjelentäjille pysyviä ongelmia. Esitys 1: EFTP TMA:sta esitetään leikattavaksi lounaisnurkasta pieni kolmio kuitenkin niin, ettei muutos vaikuttaisi väyliin Y70 ja T81. Lisäksi TMA:n eteläreunaa esitetään linjattavaksi uudelleen hieman pohjoisempana (kuva).

8 Liite 4b Esitys 2 EFTU TMAn itäreunaa esitetään tarkasteltavaksi uudelleen (kuva). Itäisimmän kulman pienestäkin muutoksesta oli hyötyä.

9 Liite 4c Esitys 3 EFHK TMA:n ympäristössä olevat vilkkaat purjelentokeskukset EFHV, EFRY ja EFNU ovat EFTP MIL ja EFHK TMA välissä puristuksessa. SIL esittää tarkasteltavaksi uudelleen G47A,B,C ja G46 A,B,D,E,F,G toivomuksena mahdollisimman suora yhteys Hyvinkään ja Nummelan välillä. SIL on tietoinen asian haasteellisuudesta mutta esittää silti tarkasteltavaksi voisiko TMA:n alarajaa nostaa alueen ulkoreunalla korkeusportaina tai voisiko TMA:n ulkoreunalla olla E- tai D-luokan ilmatilaa, sillä nykyisin lennonjohto ei anna selvitystä ilman transponderia TMA:n sisällä olevalle varaamattomalle G-alueelle edes hiljaisessa liikennetilanteessa.

10 Liite 5a Piikajärvi EFPI Piikajärven kentältä on Porin TMA:n rajalle vain pari - kolme kilometriä. VFR moottorilentäminen on ollut varsin sujuvaa. Porin lennonjohtajat suhtautuvat paikallisiin harrasteilmailijoihin myötämielisesti. Tilannetta helpottaa myös se, että Pori TMA on yleensä lauantaisin suljettu, ja sunnuntaisin aukeaa vasta klo14. Porin TMA:lle on saanut kohtuullisen hyvin purjelentoselvityksiä liikennetilanteen salliessa, mutta kenttää kiertävä aloitteleva purjelentäjä ei yleensä uskalla sitä selvitystä lähteä pyytämään. Jos ainoa purjelentokeli on sillä suunnalla, niin hän menee kuitenkin mieluummin laskuun kuin alkaa häiritä lennonjohtajia. Piikajärven purjelennon harjoitusalueet G40A ja G40B ovat nykykalustolle aivan liian pienet. Ne ovat ehkä puukonekaluston aikaan olleet kohtuulliset, mutta eivät nykyisellään vastaa tätä päivää. Myös purjelennon luonne on vuosien mittaan muuttunut liitolennosta ja kentänkierrosta matkalentämiseen, ja ilmatilan tarve on vuosien mittaan huomattavasti kasvanut. Pilvilentolupia ei saa kuin G40B alueelle. Alue sijaitsee n.15km:n päässä kentästä. Vaarana on räpsähtää kentän ja harjoitusalueen välimaastoon. Märällä / jäätyneellä koneella ei liidellä kovinkaan pitkältä kotiin, varsinkin jos vastassa on virkeä merituuli, kuten yleensä on kun lähestytään Piikajärven kenttää idän / kaakon suunnalta. Pilvilentoalue on myös kapea, vajaat 10km. Sinne ei yleensä mahdu montaa pilveä, joita pystyisi hyödyntämään niin, ettei vaarana olisi ajautua ulos alueelta pilvessä pyöriessä. Porin Ilmailukerhon purjelentokoneet lentävät paljon matkalentoja, keskimäärin km kesässä. Ainoat suunnat joihin matkalentoja voi suunnata, on pohjoinen ja kaakko. Etelään pääsee 50km:n päähän. Pohjoinen suunta tosin on tukossa suurimman osan ajan kesästä järjettömän kokoisten lennokkialueiden D97A ja D97B takia. Ne ovat käytännöllisesti katsoen kiinni Pirkkalan MIL CTA:ssa, ja varmuuden vuoksi aktivoituna lähes koko kesän ajan. Muita lentosuuntia estävät meri, Pirkkala TMA ja Turun TMA. Piikajärveltä ei pysty lentämään 300km:n FAI- kolmiota ollenkaan. Kolmion pitää olla vähintään 500km jotta Pirkkalan TMA mahtuu sen sisälle. Tämäkin edellyttää pääsyä Pirkkalan MIL CTA:lle, mikä ei aina sekään ole itsestään selvää. MIL-CTA:n suuri koko ja hankala muoto estävät toimintaa. Valtavan isoja MIL CTA, TMA ja D-alueita voitaisiin segmentoida pienempiin osiin, jotka aktivoidaan vain vastaamaan todellista liikennettä tai toimintaa. TMA: takin voisi olla aktiivisena vain se osa, joka kulloinkin on tarpeen käytössä olevan kiitotien ja menetelmien takia. Samoin MIL CTA:n osien voimassaolo katsottaisiin todellisen tarpeen mukaan, esim. koko Pirkkalan MIL CTA ei varmasti nykyisellään ole kaiken aikaa tehokkaassa käytössä. SIL esittää Piikajärven harjoitusalueita isommiksi tai vaihtoehtoisesti valvomattoman ilmatilan määrän kasvattamista Piikajärven ympärillä. Oheiseen kuvaan on piirretty esitetty G42 A-alueen uusi pohjoisraja. SIL ei lähde esittämään valmista mallia miten G42 B-alueesta saataisiin pilvilentoon paremmin sopiva lohko mutta haluaa tuoda esiin sellaiselle lohkolle olevan tarpeen.

11 Liite 5b Suomen Ilmailuliitto ry

12 Liite 6 Laskuvarjohyppykentät EFAA, 12nm, Napapiirin Laskuvarjourheilijat Ry EFAH, 12nm, Skydive Oulu Ry EFAL, 12nm, Alavuden Ilmailukerho Ry EFHF, EFHF CTR, Suomen Laskuvarjokerho Ry EFHN, 12nm, Suomen Laskuvarjokerho Ry EFIK, 12nm, Suomen Laskuvarjokerho Ry EFIV, 12nm, Napapiirin laskuvarjourheilijat Ry EFJM, 12nm tai G35 Tampereen Laskuvarjokerho Ry EFJY, CTR, Jyväskylän laskuvarjokerho Ry EFKA, CTR, Alavuden Ilmailukerho Ry ja Vaasan laskuvarjokerho Ry EFKE, CTR, Oulun Laskuvarjokerho Ry ja Kemin Laskuvarjokerho Ry EFKI, CTR, Skydive Oulu Ry EFKJ, 12nm, Alavuden Ilmailukerho Ry EFKK, CTR, Vaasan laskuvarjokerho Ry ja Alavuden Ilmailukerho Ry EFKM, 12nm, Napapiirin laskuvarjourheilijat Ry EFKO, 12nm, Oulun Laskuvarjokerho Ry ja Skydive Oulu Ry EFKR, 12nm, Vaasan laskuvarjokerho Ry EFKU, CTR, Kuopion Laskuvarjourheilijat Ry EFLA, 12nm, Suomen Laskuvarjokerho Ry EFMI, Mikkeli FIZ UPPER, FL170 Mikkelin Laskuvarjokerho Ry EFOP, 12nm circle, Turun Laskuvarjourheilijat Ry EFOU, CTR, Skydive Oulu Ry ja Oulun Laskuvarjokerho Ry EFPK, G39, Jyväskylän laskuvarjokerho Ry, Mikkelin Laskuvarjokerho Ry, Kuopion Laskuvarjourheilijat Ry EFPO, CTR, Satakunnan Laskuvarjourheilijat Ry EFPU, 12nm, Skydive Oulu Ry ja Oulun Laskuvarjokerho Ry EFRA, 12nm, Kuopion Laskuvarjourheilijat Ry EFRH, 12nm, Skydive Oulu Ry ja Oulun Laskuvarjokerho Ry EFRO, CTR, Napapiirin laskuvarjourheilijat Ry EFRU, 12nm, Skydive Oulu Ry ja Oulun Laskuvarjokerho Ry EFRY, 12nm, FL210 Hämeen Laskuvarjourheilijat Ry EFSA, Savonlinna FIZ UPPER, FL150 Mikkelin Laskuvarjokerho Ry EFSE, 12nm, Utin Laskuvarjokerho Ry EFSI, 12nm, Alavuden Ilmailukerho Ry EFSO, 12nm, Oulun Laskuvarjokerho Ry ja Napapiirin laskuvarjourheilijat Ry EFTP, CTR, Tampereen Laskuvarjokerho Ry EFTU, CTR, Turun Laskuvarjourheilijat Ry EFUT, CTR, Utin Laskuvarjokerho Ry EFVA, CTR, Vaasan laskuvarjokerho Ry EFVL, 12nm, Oulun Laskuvarjokerho Ry EFVR, Varkaus FIZ, Mikkelin Laskuvarjokerho Ry EFYL, 12nm, Skydive Oulu Ry Korkeustarve FL140/150 paitsi Mikkeli FL170 ja Räyskälä FL210