Esikaupunkien urbaanisuus? Esikaupungit 20X0 Helsingin KSV 27.10.2010 VTT Pasi Mäenpää vastuullinen tutkija, HY
Tausta Miten eheyttää kaupunkirakennetta ekologisen imperatiivin mukaisesti demokratian ja markkinayhteiskunnan oloissa? Millaiselle kaupunkikäsitykselle suunnittelun tulisi perustua?
Suomalaisen kaupunkikehityksen ongelma Suomessa kaupunki on aina tulevaisuusprojektio Kehittämispyrkimys ylimäärittyy Lähtötilanne alimäärittyy Tavoitetila muuttuu utopiaksi Kehittämisongelma: utopiaa voi vain tavoitella, ei tavoittaa Kaupungistaminen on siksi enemmän modernistinen uskonto kuin rationaalista toimintaa On siis kehitettävä käsitystämme kaupungeistamme
Suomalainen kaupunkikäsitys Kaupunkikulttuurin puute, epäluulo, penseys, heikkous ja ohuus Väite: tämä käsitys itse on urbaani, kaupungissa syntynyt Taustalla eurooppalaisen kaupungin kaipuu ja ihannointi Se että kaupunkilaisuudesta kiistellään on urbaania Vain kaupunkilainen kokee kaupungin puutetta, vain kaupunkilainen voi paeta kaupungista
Miksi urbaanisuus puuttuu suomalaisesta kaupunkikäsityksestä? Kansallisuusaate: kansa, heimot, talonpoika, luontoromantiikka Luokaton massayhteiskunta: kaupunki ei kenenkään Modernismin perinteetön perinne ja universalismi: tulevaisuusperspektiivi Suuri muutto ja lähiöityminen 1960-1970 luvulla: kaupunkihistorian sumuverho (Kolbe, Kervanto Nevanlinna)
Luontoperäinen kaupunkisuhde vai kaupunkiperäinen luontosuhde? Kesämökki, puutarhanhoito ja luontoretkeily Kaikki em. levisivät Euroopasta Suomen kaupunkien ja kartanoiden herrasväkeen n. 1800-luvulla ja massoittuivat kaupungistumisen myötä n. 1960-luvulla Elämysyhteiskunta: suopotkupallo, nakujuoksu, saappaanheitto, tangomarkkinat Se mitä luulemme suomalaiseksi talonpoikaisperäiseksi maalaisuudeksi onkin eurooppalaista kaupunkikulttuuria
Suomi on läpikaupungistunut paitsi identiteetiltään Suomalaisten suhde kaupunkiin ei ole maalainen - suomalaisten suhde maaseutuun on kaupunkilainen Suhteemme maaseutuun ja luontoon on syntynyt kaupungissa Haluamme identifioitua luonnonläheiseen suomalaisuuteen mutta elämme ja toimimme kuin kaupunkilaiset Luontosuhteemme on myyttinen: myytti ei ole totuus todellisuudesta vaan totuus ajattelutavasta Ei ole kansallista Suomi-kaupunkilaisuutta suomalainen kulttuuri on vain yksi eurooppalaisen kulttuurin muunnelmista
Kaupunkikulttuurimme erityisyys Hajakaupunki estää ymmärtämästä urbaanisuutta: kaupunkia ei ole tiiviys vaan paikaton elämä ja vaihtelevat kontaktit Suomalaisen kaupungin ominaispiirre on, että se sisältää monenasteista kaupunkimaisuutta ja kaupunkilaisuutta eikä tiivis kaupunki dominoi Suomalainen urbaanisuus avaa enemmän kuin sulkee tai kieltää, koska sen määrittely ei ole autorisoitua (esim. kaupunkiporvariston dominoimaa) Suomalaiseen urbanismiin kuuluu pohjoismainen hyvinvointivaltiollinen laaja tarjonta kaikille. Suomalainen kaupunkikäsitys painottaa avaria näkymiä ja väljää tilan tuntua -> avara urbanismi suomalaisena erityispiirteenä
Avara urbanismi Urbaanisuuden ohuuden, heikkouden ja puutteen ympärikääntö: heikkous ei ole puutetta vaan avoimuutta ja avaramielisyyttä eri urbaanisuuksille Deskriptiivisen todellisuuden affirmaatio normatiivisen sijasta: kaupungin kääntäminen jaloilleen Urbaanisuus on moniasteista, monenlaista kaupunkilaisuutta ja kaupunkimaisuutta -> avara urbanismi positiviteetti kaupunkien kehittämiseen jo olemassa olevan kaupungin pohjalta
Avaran urbanismin perustelu Kaupungin puute ja utooppinen tavoittelu sekä maaseudun ja luonnon kaipuu ovat urbaania perua Moninaisuus (Simmel), heterogeenisuus (Wirth), lähtökohtainen moneus (Rajanti): urbaanisuus ei ole singulariteetti Pragmatismi: kaupunki on aina jo tiedetty ja toimittu kaupunkia ei voi löytää, sen voi vain löytää uudestaan Kaupunki on jatkuva prosessi, kaupunkikulttuuri on emergentti ilmiö Yhteys verkostokaupunkiteoriaan (esim. Sieverts): ei dominoivaa ydinkaupunkia, kaupunkitilan affirmaatio, yhteydet, kommunikaatio, interaktio, liikkuvuus irti suburbaanista
Mitä kaupunkikäsityksen muutoksesta seuraa? Kaupunki ei tule, se on jo Ei pakoa kaupungista vaan oman urbaanin ihanteen ja elämäntavan etsintää omasta kokemuksesta lähtien Ei maalaista täydennysrakentamisen vastustusta vaan oman kaupunkikäsityksen puolustusta ja ajamista Asumispreferenssit ovat suhteellisia: kaikki haluavat luonnonläheisyyttä, rauhallisuutta ja väljyyttä mutta tarkoittavat niiden eri asteita, suhteita ja jännitteitä asumisen imaginaarista yhtenäiskulttuuria vastaa reaalinen monikulttuurisuus (vrt. Kortteinen & Vaattovaara)
Mitä kaupunkikäsityksen suunnittelusta seuraa suunnittelulle? Avara urbanismi on positiivinen ajattelutapa: kaupunkia ei tarvitse keksiä tai tuoda vaan kehittää edelleen Tarjoaa valmiuden monikulttuuristumiselle Urbaanisuutta ei pidä ymmärtää abstraktina ja yleispätevänä vaan konkreettisena ja paikallisena Kaikki rakentaminen on täydennysrakentamista Kaupunki ei ole hierarkkinen urbaanin ja epäurbaanin järjestelmä vaan monenlaisten urbaanisuuksien verkosto Suomalaisia ei voi urbanisoida koska he ovat jo urbaaneja Helsinkiä ei pidä tiivistää oikeaksi kaupungiksi vaan kehittää tiiviitä kaupunginosia moninaistamaan ja avartamaan kaupunkia edelleen
Mitä kaupunkikäsityksen suunnittelusta seuraa suunnittelulle? (jatkoa) Kaupunkeja pitää kehittää siltä pohjalta, että ne ovat jo omanlaisiaan ja monenlaisia kaupunkeja Kaupunkeja tulee kehittää niiden omista kaupunkimaisuuksista ja kaupunkilaisuuksista käsin Kontekstiherkkä kaupungin sisäänpäin rakentaminen: ydinkaupunki, välikaupunki ja seutukaupunki Kaupunki on aina jo olemassa oleva prosessi ja logiikka, jotka tulee löytää ja joita pitää seurata Kaupunki on jo, sitä pitää kunnioittaa tekemällä siitä parempaa
Avaran urbanismin kritiikki (Manninen et al 2009): Status quon legitimointi Vastaus: käsite on luotu kehittämistä ei säilyttämistä varten kaikki on kaupunkia, mutta kaikki kaupunki ei ole yhtä hyvää pitää tehdä parempaa välikaupunkia, ei tuoda lähiöön Pariisin bulevardeja, Espaa, Keilaniemeä tai Ideaparkia vahvistetaan lähiöiden omia piirteitä löydetään tavoitteet sieltä, ei kaupungin kehittämistoimesta lähtökohtana lisäarvo nykyisille asukkaille identiteettejä ei tarvitse luoda
Mitä tehdä? Asuntotarjonnan monipuolistaminen Tiiviit uudet lähiökeskukset, muuten väljää Teistä katuja, joutomaista puistoja, parkkipaikoista asuntoja Alueellinen täydennysrakentamissopimus (PPPP) Lähiökeskusten verkosto, liikkuvuuden tukeminen (raitiovaunuliikenne?) Ei vastuuta koko kaupunkikehityksestä: ei tuotantoa ja työpaikkoja vaan kehitetään kelpo asuinvyöhykkeenä Panostus asumisen ulkoiseen käytettävyyteen: yhteyksiä, kauppaa ja palveluja (Ostari 2.0)
Monitoimiostari (Mäenpää 2010) Yhdistetty lähikauppa, kauppakeskus, pop-up kauppa, kirpputori, kierrätyskeskus, nettikauppa, nettihuutokauppa, kirjasto, lähiömarketin ilmoitustaulu ja vuokraamo Fyysisten ja virtuaalisten kauppapaikkojen yhdistäminen (vrt. kauppakeskuksen kaiken tarjoamisen logiikka) Koko markkinat haltuun: paikalliset ja globaalit, uusi ja käytetty, ostaminen ja vuokraus Käytetty tavara ja vuokraaminen samaan kauppaan tasaveroiseksi vaihtoehdoksi uuden ostamisen kanssa Shoppailijan logiikka: elämyksellinen tiedonhaku markkinoilta ja sen pohjalta rationaaliset valinnat Tuotetietoa visuaalisesti kehittyneillä välineillä, jotka päihittävät netin: kuvia, 3D-kuvia, panoraamakuvia, videokuvaa, virtuaalikokeilua, testitietoa, koekäyttömahdollisuuksia Kauppa toimii markkinatietopalvelijana (vrt. kirjasto)
Monitoimiostari: kaupunkirakenteen eheys Sijoittuminen kaupunginosakeskuksiin lähelle asumista, päivittäistavarakaupan yhteyteen Paikallinen profiloituminen tukemaan kaupunginosien profiilia: esim. Östersundomiin retkeilypainotteinen ostari, Viikkiin luomuostari, Lauttasaareen merielämäostari Verkottuneena Monitoimiostarien ketju takaa kaiken tiedon kaikille Monitoimiostari kaupunginosan keskuksena edistää lähielämää, tiivistää kaupunkia ja vähentää liikennetarvetta Paikalliskeskuksiin kiertyvät kulutuskäytännöt tukevat lähiövyöhykkeen asemaa kaupunkirakenteessa
Monitoimiostari: tehostuva kauppa Kuluttajalle laajempi tarjonta ja suorempi pääsy tarjonnan lähteille sekä mahdollisuus valita tuotevälityksen palvelutaso Kaupan ansaintalogiikkana tietopalvelu ja kuljetus Tuottajat voivat hyödyntää Monitoimiostarien ketjua kuluttajapaneeleina sekä tuotelanseerausten ja käyttäjälähtöisen tuotekehitystutkimuksen välineinä Kauppaa se palvelee paikkatietopohjaisen markkinatutkimuksen ja kampanjoiden välineenä Kaikille osapuolille entistä laajemmat ja läpinäkyvämmät markkinat
Monitoimiostari: resurssien käytön tehostaminen Toimii julkis-yksityis-kansalaisyhteiskunta -pohjalta (PPP) Eläkeläiset, maahanmuuttajat ja työttömät osallistetaan paikallisiksi toimijoiksi palkkatyön ja vapaaehtoistyön välimallilla Käytetyn ja vuokratun tavaran edullisuus ja taattuus perustuu niiden ensisijaiseen paikallisuuteen Tuloksena glokaalisti tehostettu materiakierto (ekologia) ja lisääntyvä kauppa (talous) yhtä aikaa Julkinen tila voimistuu omalle paikalleen eurooppalaisen kaupungin sydämenä
Kiitos! Pasi Mäenpää vastuullinen tutkija, HY pasi.maenpaa@helsinki.fi www.valt.helsinki.fi/staff/pamaenpa/