Ostarit uusiksi kumppanuustoiminnalla. Kuntaliiton kuntamarkkinat Pasi Mäenpää Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Transkriptio

1 Ostarit uusiksi kumppanuustoiminnalla Kuntaliiton kuntamarkkinat Pasi Mäenpää Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

2 Ostoskeskuksesta lähipalvelukeskukseksi Tekijät: Karin Krokfors, Karitta Laitinen; Aalto-yliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Pasi Mäenpää; Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Tutkimuskysymykset: Miten menestyvä, kestävä ja joustava lähipalvelukeskus luodaan? Minkälaisia uusia suuntauksia lähipalveluissa on havaittavissa? Miten lähipalvelukeskukset voisivat tulevaisuudessa toimia, ei vain palvelukanavina vaan laajemmin taloudellisen toimeliaisuuden paikkoina? Miten ostareita voidaan kehittää kumppanuustoiminnalla (4P)?

3 Teoreettinen tausta 1) Ostari julkisena tilana, jota voidaan voimistaa sekoittamalla sen toimintoja ja järjestämällä niitä uudelleen tehokkaammiksi ja kuluttajalähtöisemmiksi (ks. Mäenpää 2011) 2) Ostari innovaatioympäristönä asukkaiden ja heitä palvelevien toimijoiden välisessä paikallisessa vuorovaikutuksessa (ks. Schulman & Mäenpää 2011) 3) Ostarikehittäminen aluekehityksen ja kiinteistötaloudellisen kumppanuustoiminnan kohteena (ks. Kuronen 2011) 4) Ostari ruohonjuuritason kansalaisaktivismin keskuksena (ks. Hernberg 2012)

4 Kumppanuustoiminnan (4P) mahdollisuudet Ostarin palvelutasoa parannetaan hyödyntämällä toimijoiden välistä synergiaa ja profiloitumalla paikalliseksi toimintakeskukseksi Institutionaalinen joustavuus: julkiset ja yksityiset palvelut sekoittuvat tilallisesti ja toiminnallisesti

5 Mahdollisia esimerkkejä kumppanuustoiminnasta Kaupunki luopuu maankäyttömaksusta, kun rakennusliike ostarille asuintalokohteen rakentaessaan tekee asukaspuiston Ostarille tehdään senioritalo, jonka yhteyteen tulee huippukokin johtama keskuskeittiö asuinalueen uudeksi sydämeksi Asukasyhdistys etsii ostarin tyhjillään olevaan tilaan asukkaita kiinnostavaa palvelua tarjoavan toimijan Päivittäistavarakaupan klubiasiakaskuntana toimii lähiruokapiiri, jolle kauppias ja piiriläiset etsivät yhteistyönä sesonkituotteet Huoltoasemayrittäjä työllistää paikallisia nuoria tuunauspajassa, joka toimii HSY:n ylläpitämänä kierrätyskeskuksena Kirjaston tiloissa toimii kirjakauppa, kirjadivari ja kirjakahvila

6 Aineisto Kaksi työpajaa toukokuussa 2012 Pajoissa 34 osallistujaa: pk-seudun kaupunkien lähiökehittäjiä, asukasaktiiveja, kiinteistökehittäjiä, kaupan edustajia, kaupan kehittäjiä 1. paja kartoitti ongelmia 2. paja etsi ongelmiin ratkaisuja

7 Alustavia tuloksia Ostareiden kehittämisen ongelmia hajanainen kiinteistönomistus, passiivinen omistajuus täydennysrakentamisen kaavoitus liian hidasta kaupungin sopimustoiminta heikkoa asukkaille ei vetäviä toimintatiloja pysäköinti ongelma sekä normina että käytäntönä ei kiinnostava investointikohde ränsistyminen ja epäsiisteys epäsopivat tilat, suojelu

8 Alustavia tuloksia Ratkaisuja omistuksen keskittäminen yhdelle taholle profilointi ja liikeidean kiteyttäminen ammattimainen johtaminen: operaattori kaupunki sijoittaa omia toimintojaan (yhteispalvelupiste, terveyskioski, nuoriso, vanhukset) asukastila, kahvila ja paikallista yhteistyötä asukkaiden sitouttaminen lähikauppaan bonuskortilla pop up -toiminta tilojen jakaminen nettikauppa tuo lähikaupalle hybridiroolin paikallinen markkinatieto täydennys- ja korjausrakentamisen koordinointi ja kustannustehokkaat ratkaisut voimakas täydennysrakentaminen, josta lisäarvoa nykyasukkaille

9 Kolme polkua edetä 1) Bisnespolku kauppakeskus 2) Paikallisten markkinoiden polku basaari 3) Kuntavetoinen polku lähipalvelukeskus

10 1) Bisnespolku kauppakeskus Vahvistetaan ostareita kiinteistöliiketoimintana tuomalla niihin kiinteistöalan koko arvoketju omistajista/sijoittajista kohdetta operoiviin managereihin ja ulkoistettuihin palvelutuottajiin. Hyötynä on ammattimainen toiminta mutta haittana se, että kiinteistön tuoton jakajia on paljon. Polku edellyttää ostarilta suurta kokoa sekä sitä, että tiivistyvän kaupunkirakenteen tuoman lisäväestön kysyntää ei ohjata alueellisiin kauppakeskuksiin.

11 2) Paikallisten markkinoiden polku basaari Vahvistetaan ostareiden käyttäjien eli palveluntarjoajien ja asukkaiden/asiakkaiden välistä suhdetta siten, että palvelujen käyttöasteen nousu toimii kehityksen veturina. Palveluntarjoajat vaihtuvat ja muuntuvat asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Myös asukkaat voivat toimia palveluntarjoajina verkostomaisessa paikallistaloudessa. Polku luottaa kaupunkilaisaktivismin, prosumerismin ja paikallisuuden merkityksen kasvuun.

12 3) Kuntavetoinen polku lähipalvelukeskus Kaupunki tekee intervention ostareille ryhtymällä niiden pääomistajaksi itse tai kumppanina yleishyödyllisen rahaston tai säätiön kautta. Veturiksi tuodaan kunnallisia lähipalveluja, joiden vetovoima takaa yksityisten palvelujen kannattavuuden. Erikoiskauppa ja kehittyvä yksityinen palvelusektori hakevat työnjakoa ja synergiaa kuntapalvelujen kanssa.

13 Kirjallisuus Hernberg, Hella (toim.) (2012): Helsinki Beyond Dreams. Actions Towards a Creative and Sustainable Hometown. Urban Dream Management, Helsinki. Kuronen, Matti (2011): The Role of Partnerships is Sustainable Urban Residential Development. Aalto Print, Helsinki. ( Mäenpää, Pasi (2011): Helsinki takaisin jaloilleen. Askeleita toimivampaan kaupunkiin. Gaudeamus, Helsinki. Schulman, Harry & Pasi Mäenpää (toim.) (2011): Kaupungin kuumat lähteet. Helsingin metropolialueen innovaatioympäristöt. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.