Keskusta Rovaniemen kaupunkiyhteisön kehyksenä

Transkriptio

1 Keskusta Rovaniemen kaupunkiyhteisön kehyksenä Rovaniemen keskustan kehittäminen VTT Pasi Mäenpää vastuullinen tutkija Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

2 Suomalainen kaupunki avara urbanismi Ei ole olemassa yhtä oikeaa kaupunkia Rovaniemi on kaupunki, rovaniemeläiset ovat kaupunkilaisia Kaupunki sisältää monia erilaisia kaupunkimaisuuksia ja kaupunkilaisuuksia Kaupunki on jo, sitä voi vain kehittää paremmaksi kaupungiksi Elämme kuin kaupunkilaiset vaikka identiteettimme voi olla maalainen Keskusta ei ole ainoa mutta tärkein kaupungin paikka

3 Kysymyksiä Tarvitaanko keskustaan uutta osakeskusta? Onko tarvetta hakea laajempia tavoitteita eli kaupunkiuudistusta? Tarvitaanko uutta kokoavaa julkista tilaa? Tarvitaanko identiteettiä luovaa tilaa rovaniemeläisille tai matkailijoille? Miten halutaan palvella vanhuksia, opiskelijoita ja matkailijoita?

4 Keskusta poliittisena tilana (res publica) Mahdollisuus mielipiteenilmaisuun Demokratian arvot: kaikki kansanryhmät, solidaarisuuden mahdollisuus, osallistaminen Kaupungin identiteetin uusintaja sekä meille että muille Vanhuksille tärkeää että heidän tilansa ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, ei erillislaitosta Kauppakeskusten ongelma on, että sulkevat ihmisiä ja toimintoja ulos

5 Keskusta sosiaalisena tilana, esilläolon paikkana (theatrum mundi) Vuorovaikutusta katseen varassa katuseurallisuus Kohtaamispaikat, ihmisten ilmoilla oleminen Yhteisön peili sosiaalinen koheesio Vanhusväestölle erityisen tärkeää, myös maahanmuuttajille ja työttömille Matkailija haluaa näyteikkunan paikallisyhteisöön, ei erillistä teemapuistoa

6 Keskusta taloudellisen kehityksen tilana Synekismi: tilallinen läheisyys eli tiheys Innovaatiot: ideoiden törmäys, määrittymätön tila, käyttäjälähtöisyys Luova luokka: kulttuuria ja virikkeitä Kuluttaja-kaupunkilainen: elämyskulutus Elämystalous (turismi) Palvelutalous: muutoksessa, julkisen ja yksityisen rajapinnat Talous ei saa muodostua hallinnon ja kehittämisen itseisarvoksi

7 Keskusta toimintatilana Julkinen tila on kaupungin luonnonvara Julkinen tila palvelujen alustana Itsensä toteuttaminen yleiseksi hyväksi Ilmastonmuutos korostaa julkista tilaa yhteismaana Virtuaalinen ja fyysinen maailma yhdistyvät uusilla tavoilla (esim. nettikaupan näyttelytilat)

8 Keskusta toimintatilana (jatkoa) Innovaatiot syntyvät talouden ja muun toiminnan rajapinnoilla Julkisen ja yksityisen toiminnan sekoittuminen muutosten ajurina? Kauppakeskusten ongelma: eivät profiloi kaupunkia vaan yhdenmukaistavat Keskustaa ei voi suunnitella valmiiksi vaan tarvitaan avointa, alimäärittynyttä tilaa

9 Toimintojen sekoittaminen avaimena parempaan kaupunkiin Julkinen tila on eurooppalaisen kaupungin ydinidea Ongelma: kaupunkien kehittäminen on asuntopolitiikkaa, ei kaupunkipolitiikkaa Asumisen ja julkisen tilan yhteys kaupungin toimivuuden ydinkysymys Funktionalistinen toimintojen eriyttäminen on käännettävä eheyttäväksi

10 Toimintojen sekoittaminen avaimena parempaan kaupunkiin (jatkoa) Ihmisten ja ideoiden tuominen samaan tilaan luo viihtyisää kaupunkia ja mahdollistaa kehityksen Lähielämäntapa ja liikkuva elämäntapa toteutuvat yhtä aikaa Kaupunki eheytyy toiminnan kautta Rakenne ei itseisarvo vaan toiminnan ja sen muutoksen mahdollistaja

11 Keskustan tihentäminen Kaupan, kulttuurin, liikkumisen ja ulkoilun toiminnot on tuotava yhteen Asuntotuotannon tehtävä tukea sitä keskittämällä pientalouksia keskustaan ja takaamalla monimuotoista asumista keskustan lähellä Liikenteen tehtävä tukea sitä toimimalla jalankulkukaupungin mittakaavassa Viheralueita ei kehitetä luontoreservaateiksi vaan toimintapuistoiksi ja kevyen liikenteen väyliksi

12 Rovaniemen keskusta ja rakennemallit Paras olisi malli 3 kehitettynä: valtatie muutetaan Erottajan kohdalla kaupunkibulevardiksi Uusi keskusta kehkeytyy matkakeskuksen ja maantietä saapumisen äärelle Keskusta eheytyy itä-länsisuunnassa Kulttuuri- ja hallintoalue eheytyy osaksi keskustaa

13 Rovaniemen keskusta ja rakennemallit (jatkoa) Matkailukaupungin profiili terävöityy Uutta keskustaa kehitetään sekoitettuna matkailu- ja asukaspalvelujen vyöhykkeenä Ei lisää suljettua, katettua kauppakeskusta vaan avointa, monitoimintaista kaupallista tilaa Lampelaa kehitetään pala palalta monimuotoisen ja attraktiivisen asumisen alueena ja kasvureservinä

14 Kiitos! Pasi Mäenpää vastuullinen tutkija, HY