Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytila

Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytila Julkaisija: Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry Teksti: Eero Häyrinen Paino: Esa Print Oy, Lahti 2013 ISBN 978-952-93-3301-1

Esipuhe Tämä selvitys on Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön rahoittama, tiedolla johtamista palveleva sektoritutkimus, jolla on tarkoitus koota tietoa yhteen ja edesauttaa osaltaan liikuntapoliittista päätöksentekoa. Onko Suomessa tarpeeksi uima- jää- ja liikuntahalleja? Tähän kysymykseen ei ollut tarkoitus vastata tässä selvityksessä. Sen sijaan tavoite on kartoittaa, mikä on kyseisten sisäliikuntatilojen tarjonta nykypäivän Suomessa. Kuinka paljon halleja on ja missä ne alueellisesti sijaitsevat. Kattavuuden lisäksi selvitettiin hallien käyttöasteita, kävijämääriä, käyttäjäryhmiä sekä hallien saavutettavuutta sekä mitä mahdollisia ongelmia hallien käyttämisessä on. Kattavuuden kartoittaminen olemassa olevista liikuntatiloista perustui Lipas-tietojärjestelmään ja erikoisliittojen hallitilastoihin sekä suoritettuun kuntien viranhaltijoille osoitettuun kyselyyn. Lähdeaineiston koonti osoitti, että tietoa on jo olemassa, mutta tarvitsija ei löydä tarvittavaa tietoa helposti, sillä tietoa on etsittävä monista eri lähteistä. Vaikuttavuutta tarkasteltiin saavutettavuuden kannalta eli millä keinoin (julkisin kulkuneuvoin, autolla, polkupyörällä, jalan) halleihin saavutaan. Lähtökohtana olivat kunnallisten liikunnan viranhaltijoiden arviot siitä ovatko hallit julkisten kulkuvälineiden reittien varressa vai onko oma auto, polkupyörä tai kulkeminen jalan paras vaihtoehto. Edelleen viranhaltijat arvioivat tyytyväisyyttä hallien käyttöasteeseen ja kävijämäärään sekä sitä mistä ja kuinka kaukaa asiakkaat halleihin saapuivat. Tarkastelun edetessä kyselyä on tarkennettu puhelinhaastatteluin ja sähköpostitse sekä kuntien wwwsivuilla olevien varauskalentereiden kautta. Niin ikään aiempaa tutkimustietoa käytettiin tilastojen kokoamisessa. Yhteenvedon jälkeen nostetaan esiin olemassa olevia puutteita ja tehdään joitakin korjausehdotuksia lähinnä tilastoinnin kartoittamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Risto Järvelä Rakennusneuvos Opetus ja kulttuuriministeriö Suomen Liikunnan Ammattilaiset kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä tehdyn selvityksen rahoittamisesta sekä OKM:n henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä hankkeen valmistelussa. Kiitokset myös Nuori Suomi ry:n toteuttaman koulujen liikuntatila hankkeen tekijöille, sillä työnne antoi selvityksemme tekemiseen ajantasaista taustatietoa. Ilman aktiivisia kuntien liikuntaviranhaltijoita tätä työtä ei olisi onnistuttu tekemään. Ammattikunnan osaaminen ja kehittämishalukkuus näkyi sähköisiin kyselyihimme antamissanne vastauksissa. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset Eero Häyriselle, joka varsin antaumuksellisesti toteutti selvitystyön ja valmisteli oheisen raportin. Ari Koskinen Puheenjohtaja Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry

Sisällys 1. Johdanto... 1 1.1 Selvityksen sisältö... 1 1.2 Selvitysaineisto... 2 1.3 Uima- jää- ja liikuntahallien nykytiedot... 6 2. Liikuntapaikkojen nykytila... 9 2.1 Kuntien liikuntatoimen resurssit... 9 2.1.1 Talous: investointi... 12 2.1.2 Talous: käyttötalous... 14 2.1.3 Vuosien 2013-2016 rahoitussuunnitelman mukaiset uima-, jää- ja liikuntahallit... 17 2.2 Liikuntapalveluiden järjestäminen... 18 2.3 Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttäjätieto... 20 2.4 Tietojärjestelmät... 21 2.5 Liikuntahallien ikä... 23 2.6 Saavutettavuus... 25 2.6.1 Uima-, jää- ja liikuntahallien saavutettavuus... 27 2.6.2 Yksityisten liikuntahallien saavutettavuus... 29 2.6.3 Havaittuja saavutettavuusongelmia... 30 3. Liikuntapaikkojen käyttäminen... 33 3.1 Näkökulmia käyttämiseen... 33 3.2 Käyttöaste... 35 3.3 Kävijämäärä... 39 3.4 Käyttökaudet... 40 3.5 Käyttäjäryhmät... 44 4. Sisäliikuntapaikkojen alueellinen kattavuus... 47 4.1 Terveyden edistämisaktiivisuus ja liikunnan harrastaminen... 47 4.2 Liikuntapaikkojen alueelliset käyttö- ja sijaintitiedot... 50 4.3. Etelä-Suomen ELY:t... 53

4.3.1 Uusimaa... 55 4.3.2 Kanta-Häme... 56 4.3.3 Päijät-Häme... 57 4.3.4 Kymenlaakso... 58 4.3.5 Etelä-Karjala... 61 4.4 Varsinais-Suomen ELY... 63 4.4.1 Varsinais-Suomi... 64 4.4.2 Satakunta... 66 4.5 Pohjanmaan ELY:t... 67 4.5.1 Pirkanmaa... 68 4.5.2 Keski-Suomi... 70 4.5.3 Etelä-Pohjanmaa... 72 4.5.4 Pohjanmaa... 73 4.5.5 Keski-Pohjanmaa... 74 4.6 Itä-Suomen ELY:t... 75 4.6.1 Etelä-Savo... 76 4.6.2 Pohjois-Savo... 77 4.6.3 Pohjois-Karjala... 78 4.7 Pohjois-Pohjanmaan ELY... 81 4.7.1 Pohjois-Pohjanmaa... 82 4.7.2 Kainuu... 84 4.8 Lapin ELY... 86 5. Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytila... 90 5.1 Liikuntatilojen nykytila... 90 5.2 Uimahallien nykytila... 92 5.2 Jäähallien nykytila... 100 5.3 Liikuntahallien nykytila... 107 5.4 Yksityisten liikuntahallien käyttö ja saavutettavuus vastaajien mukaan... 113

5.5 Jalkapallohallien nykytila... 115 5.6 Muut liikuntahallityypit... 118 5.6.1 Suurareenat... 118 5.6.2 Liikuntasalit... 120 5.6.3 Kunto- ja voimailusalit... 120 5.6.4 Mailapelihallit... 121 5.6.5 Kamppailulajien salit... 123 5.6.6 Miekkailutilat... 123 5.6.7 Uudet hallityypit... 123 5.7 Liikuntapaikkojen turvallisuus... 124 5.8 Esteettömyys... 125 6. Yhteenveto... 127 6.1 Seurantatietojen hyödyntäminen... 128 6.3 Tutkimuksen arviointia... 130 6.3.1 Validiteetti ja reliabiliteetti... 130 6.3.2 Yhteismitallisuus... 132 6.4 Toimintaehdotuksia... 133 Lähteet... 137 Liitteet... 140

TAULUKOT Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden kuntien lukumäärät... 3 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneen yksityiset hallit... 3 Taulukko 3. Liikuntapaikkojen kansallinen tietopohja... 4 Taulukko 4. Liikuntapaikkojen käyttötutkimuksia... 5 Taulukko 5. Liikuntapaikkojen tiedolla johtamisen tasot julkisissa organisaatioissa... 6 Taulukko 6. Liikuntahallien väestösuhteet (Liikuntapaikat.fi -tyypittelyn mukaan)... 7 Taulukko 7. AVI johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset käyttövuoropolitiikasta... 8 Taulukko 8. Liikuntasalivuorojen jakokäytännöt... 8 Taulukko 9. Peittävyysprosentit liikuntapaikkatyypeittäin... 9 Taulukko 10. Kuntien liikuntatoimen kustannukset... 10 Taulukko 11. AVI:n arviointiasetelma... 11 Taulukko 12. Kuntien lainakanta... 13 Taulukko 13. Maakuntien bruttokansantuote... 13 Taulukko 14. Liikunnan investointimenot AVI - alueittain... 14 Taulukko 15. Liikuntahalli-investoinnin suhteellinen kuormitus... 15 Taulukko 16. Liikuntatilojen käyttökustannuksia... 16 Taulukko 17. OKM;n rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016... 17 Taulukko 18. TEAviisarin seurantaulottuvuus... 19 Taulukko 19. Sisäliikuntapaikkojen tiedolla johtamisen tasot... 20 Taulukko 20. Kuntien sisäliikuntapaikoista kerätty tieto (N=213)... 20 Taulukko 21. Asukasmäärän vaikutus liikuntatilojen seurantaan... 21 Taulukko 22. Kuntien liikuntatilojen varausjärjestelmät (N=212)... 22 Taulukko 23. Liikuntahallien informatiivinen saavutettavuus (yksityiset hallit)... 23 Taulukko 24. Liikuntahallien keski-ikä... 23 Taulukko 25. Jäähallien rakennusvuosikymmenet... 24 Taulukko 26. Liikuntahallityypin mediaanirakennusvuosi ja -ikä... 24 Taulukko 27. Liikuntapaikkojen saavutettavuus 1998 ja 2009 (Suomi et al. 2012, 76).... 26 Taulukko 28. Uimahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n = 87)... 28 Taulukko 29. Jäähallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n=75)... 28 Taulukko 30. Liikuntahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n=125)... 29 Taulukko 31. Hallityypeitäin liikuntahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioima... 29 Taulukko 32. Yksityisten liikuntahallien saavutettavuus ylläpitäjien arvion mukaan (n=25)... 30 Taulukko 33. Yksityisten liikuntahallien vaikutusalue ylläpitäjien mukaan (n=25)... 30 Taulukko 34. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain... 37

Taulukko 35. Tyytyväisyys jää-, uima- ja liikuntahallien käyttöön kuntakoon mukaan viranhaltijoiden arvioimana (n=169)... 37 Taulukko 36. Sisähallin vuorojen teoreettinen kysyntä arki-iltana... 40 Taulukko 37. Hallien viikoittainen vaihtelu käyttöasteen mukaan (Poimittu taulukoista: Nissinen ja Möttönen 2012)... 41 Taulukko 38. Espoon liikuntahallien kausivaihtelu kävijämäärien mukaan... 41 Taulukko 39. Porin Karhuhallin kävijämäärät lajeittain 2012... 42 Taulukko 40. Jäähallien käyttötietoja Porista ja Imatralta... 42 Taulukko 41. Porin ja Imatran jäähallien käyttökausivaihtelu vuonna 2012... 43 Taulukko 42. Helsingin Urheiluhallit Oy:n uimahallien käyttäjämäärien kausivaihtelu vuonna 2012... 43 Taulukko 43. Eräiden Oulun ja Helsingin liikuntahallien hallineliöiden suhde käyttäjämääriin... 45 Taulukko 44. Imatran jäähallin käyttäjäryhmät ja käyttötunnit... 47 Taulukko 45. Terveyden edistäminen kunnissa liikuntaviisari mukaan (Teaviisari, painotettu asteikko 0-100)... 48 Taulukko 46. Mieluisat koululiikuntalajit liikunnan ELY alueittain... 49 Taulukko 47. Liikuntapaikkojen ELY tason esittämisen selitykset... 50 Taulukko 48. Keskimääräiset etäisyydet ja asukasmäärät kunnissa, joissa ei ole hallia... 51 Taulukko 49. Uima-jää- ja liikuntahallit Suomessa 2012... 52 Taulukko 50. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen (Uudenmaan ELY)... 54 Taulukko 51. Uudenmaan uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 55 Taulukko 52. Kanta-Hämeen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 57 Taulukko 53. Päijät-Hämeen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 58 Taulukko 54. Kymenlaakson uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 59 Taulukko 55. Etelä-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 61 Taulukko 56. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen (Varsinais-Suomen ELY)... 63 Taulukko 57. Varsinais-Suomen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 64 Taulukko 58. Varsinais-Suomen jää-, uima- ja liikuntahallien sijoittuminen kunnittain sekä niiden kävijämääriä... 65 Taulukko 59. Turun kaupungin liikuntatilojen varaukset Web-Timmi esimerkillä... 65 Taulukko 60. Satakunnan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 66 Taulukko 61. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjanmaan ELY)... 68 Taulukko 62. Pirkanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 69 Taulukko 63. Keski-Suomen uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 70 Taulukko 64. Sisäliikuntatilojen käyttäminen Jyväskylän työssäkäyntialueella... 72 Taulukko 65. Etelä-Pohjanmaan uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 73

Taulukko 66. Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 74 Taulukko 67. Keski-Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 74 Taulukko 68. Pohjois-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 75 Taulukko 69. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjois-Savon ELY)... 76 Taulukko 70. Etelä-Savon uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 76 Taulukko 71. Pohjois-Savon uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 78 Taulukko 72. Pohjois-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 79 Taulukko 73. Joensuun liikuntahallien käyttöasteet... 80 Taulukko 74. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjois-Pohjanmaan ELY)... 82 Taulukko 75. Pohjois-Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku. 83 Taulukko 76. Uimahallien käyttäjämäärän ja asukasluvun suhde... 84 Taulukko 77. Kainuun uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 85 Taulukko 78. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Lapin ELY)... 87 Taulukko 79. Lapin uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku... 88 Taulukko 80. Lapin uimahallien käynnit... 89 Taulukko 81. Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttöaste kunnan viranhaltijoiden mukaan... 90 Taulukko 82. Liikuntapaikkojen kysyntä... 91 Taulukko 83. Suomen uimahallit 2012 (vihreällä hallilliset kunnat, punaisella hallittomat)... 92 Taulukko 84. Uimahallien käyttötiedot (ELY)... 93 Taulukko 85. Uimahallien keskimääräiset käyttötiedot... 93 Taulukko 86. Uimahallien kävijämäärien muutos... 95 Taulukko 87. Uimahallien allaspinta-alan ja käyttäjämäärän suhde... 96 Taulukko 88. Kunnan uimahallien saavutettavuus kulkuvälinein viranhaltijoiden arvioimana... 97 Taulukko 89. Kunnan uimahallin saavutettavuus viranhaltijoiden arvioimana (N=89)... 97 Taulukko 90. Kunnan uimahallin käyttöaste viranhaltijoiden arvioimana (ajat suluissa ovat suuntaa antavia) (N=92)... 98 Taulukko 91. Vähintään kerran kuussa ja usean kerran uintia vuosittain harrastavia alueittain... 99 Taulukko 92. Jäähallityypit... 100 Taulukko 93. Jäähallien väestösuhde... 101 Taulukko 94. Jäähallit 2012 (vihreät hallillisia kuntia, punaiset hallittomia)... 101 Taulukko 95. Jäähallien keskimääräiset käyttötiedot... 102 Taulukko 96. Jäähallien käyttöasteet maakunnittain... 103 Taulukko 97. Lajia vähintään kerran viikossa harrastavat lapset ja nuoret sekä aikuiset (Kansallinen liikuntatutkimus 2010)... 104 Taulukko 98. Jäähallien saavutettavuus liikennevälinein... 105

Taulukko 99. Jäähallien yleisömääriä SM-liiga ja Mestis-paikkakunnilla... 105 Taulukko 100. Kunnan jäähallin käyttöaste viranhaltijoiden arvioimana (ajat suluissa ovat suuntaa antavia) (N=89)... 106 Taulukko 101. Keskisuuret tai suuremmat liikuntahallit 2013 (vihreällä hallilliset kunnat)... 108 Taulukko 102. Liikuntahallien käyttötietoja... 109 Taulukko 103. Liikuntahallit tyypeittäin liikuntapaikat.fi - tietokannan mukaan... 110 Taulukko 104. Liikuntahallien saavutettavuus viranhaltijoiden arvioimana... 111 Taulukko 105. Liikuntahallien käyttäjälajien harrastajamäärä (Kansallinen liikuntatutkimus 2010)... 112 Taulukko 106. Liikuntahallien käyttöasteet ELY - alueittain... 112 Taulukko 107. Yksityisten liikuntahallien käyttöaste... 113 Taulukko 108. Vakiovuorojen osuus varatuista vuoroista (n=25)... 114 Taulukko 109. Yksityisten liikuntahallien soveltuvuus kilpa- ja kuntourheiluun... 114 Taulukko 110. Hallien sijainti ja saavutettavuus vastaajien arvion mukaan (N=25)... 114 Taulukko 111. Asiakkaiden saapumisetäisyys... 115 Taulukko 112. Liikuntahallien saavutettavuus eri liikennevälinein (n=25)... 115 Taulukko 113. Jalkapallohallit 2012 (hallilliset kunnat vihreällä)... 116 Taulukko 114. Jalkapallon harrastajat (Kansallinen liikuntatutkimus 2010)... 117 Taulukko 115. Jalkapallohallien käyttöaste hallikyselyn mukaan... 117 Taulukko 116. Suurareenat, joissa kiertävä juoksurata... 119 Taulukko 117. Liikuntasalien määrä alueittain... 120 Taulukko 118. Mailapelihallit 2012... 122 Taulukko 119. Mailapelien harrastajat (Kansallinen liikuntatutkimus 2010)... 122 Taulukko 120. Turvallisuussuunnitelmin voimassaolo... 125 Taulukko 121. Aluehallintovirastojen alueen asukkaiden ikäerot (65-74 / 75-) tällä hetkellä (Tilastokeskus)... 126 Taulukko 122. Tilastokeskuksen väestöennuste... 126 Taulukko 123. Yksityisten hallien soveltuvuus esteettömyyttä vaativille käyttäjille vastaajien arvion mukaan (n=24)... 127 Taulukko 124. Selvityksen keskeiset tulokset... 127 Taulukko 125. Kunnallisen liikuntahankkeet tarveharkintamalli... 129

1. Johdanto Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapoliittista päätöksentekoa tukeva sektoritutkimus (selvitys). Hankkeen rahoitus on ollut haettavissa vuonna 2012 tiedolla johtamisen rahoituksesta ja selvityksen on toteuttanut Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry. Selvitys kohdentuu rahoituksen kohtaan kuusi Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytilanne Suomessa. Liikuntalain (1998) mukaisesti valtion liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyillä valtionavustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Tässä selvityksessä keskeisessä asemassa ovat olleet uima-, jää- ja liikuntahallit. Taustalla on Aluehallintovirastojen (2012) toimenpide-ehdotus: Huolehditaan siitä, että väestön liikuntakäyttäytymistä palvelevien liikuntapaikkojen saatavuus on mahdollisimman hyvä suhteessa väestöpohjaan sekä Valtiovarainministeriön (2012, 22) peruspalvelujen tila raportin Liikuntapalvelujen tai liikuntapaikkapalvelujen laadusta ei ole tietoja. 1.1 Selvityksen sisältö Tutkimussuunnitelman mukaisina tavoitteina tutkimuksessa olivat: 1) Uima-, jää- ja liikuntahallien alueellinen kattavuus Uima-, jää- ja liikuntahallien alueellinen kattavuus on toteutettu liikunnan ELY - alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Alueellinen kattavuus on havainnollistettu kartalla. 2) Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttöaste ja kävijämäärätiedot Uimahalliportaalista on poimittu uimahallien käyttäjätiedot (216 kpl kunnallisia uimahalleja, 22 kylpylöiden 25 metrisiä altaita). Käyttöastelaskennan nykyiset käytännöt on kuvattu tähän asti tehdyn tutkimuksen pohjalta ja niitä on käytetty uimahalleja laskettaessa. Jääkiekkoliiton täsmällinen hallilista (256 jäärataa/219 jäähallia) ja jäähallien varauskalenterit mahdollistivat kattavien jäähallitietojen hankkimisen. Liikuntahalleja tarkastellaan toiminnallisuuden mukaan ja tärkeimpinä ovat olleet keskikokoiset ja sitä suuremmat hallit >800 m 2 (376 kpl), jalkapallohallit (75 kpl), mailapelihallit (100 kpl) sekä pieni otos muista sisäliikuntapaikoista. Liikuntahallien jakaminen neliöiden mukaan ei anna oikeaa kuvaa hallien todellisesta toiminnallisuudesta, joten jakajana on käytetty toiminnallista salibandymahdollisuutta (noin 20*40 metriä). Tätä valintaa tukee Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010) lajiharrastajien määrä. 3) Uima-, jää- ja liikuntahallien saavutettavuus 1

Kuntakyselyyn perustuva omistajan arvioima saavutettavuus. Saavutettavuus on operationalisoitu Liikuntapaikkajulkaisu 104:n mukaisesti. Samanlaista operationalisointia on käytetty muun muassa Oulun kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyssä. Saavutettavuutta tarkastellaan maakunnittain ja liikunnan ELY alueittain sekä liikuntapaikkatyypeittäin. 4) Ketkä käyttävät: uima-, jää- ja liikuntahallien käyttäjäryhmät Käyttäjäryhmiä on poimittu aiemmista tutkimuksista ja muutaman kaupungin tulosteista sekä avoimista verkkokalentereista. Liikuntahallikyselystä on saatu suuntaa-antavia vastauksia eri liikuntahallityyppien käyttäjäryhmistä. Kuntakyselyn perusteella on saatu kuva siitä, millaista asiakastyytyväisyys ja käyttäjätutkimusta kunnissa tehdään. Raportti rakentuu seuraavasti: 1) Mitä tutkimusta aiemmin on tehty ja miten olemassa olevaa tietoa voi jalostaa. 2) Tutkimuksen sijoittuminen päätöksenteon kentässä. 3) Kyselyn tulosten raportointi ELY - alueittain ja maakunnittain. 4) Kyselyn tulosten raportointi hallityypeittäin. 1) Uima-, jää- ja liikuntahallien alueellinen kattavuus 2) Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttöaste ja kävijämäärätiedot 3) Uima-, jää- ja liikuntahallien saavutettavuus 4) Ketkä käyttävät: uima-, jää- ja liikuntahallien käyttäjäryhmät - Alueellisuus - Tyypittely - Kappalemäärät - Käyttöasteet - Kävijämäärät - Liikuntahallien saavutettavuus - Oma kysely - kansallinen liikuntatutkimus - Liitot - Barometrit - Oma kysely 1.2 Selvitysaineisto 1) Sähköinen kyselylomake kuntiin. Kuntien sisäliikuntatiloja koskeva valtakunnallinen selvitys (Liite 1). Kyselyyn saatiin vastaus 212:sta kunnasta. Kysely lähetettiin manner - Suomen kuntiin (304) eli vastausprosentiksi muodostui 69,7 %. Väestökattavuus on tätä korkeampi suurten kuntien ollessa aktiivisempia vastaamaan. Pyyntö toimitettiin viranhaltijoiden sähköpostiosoitteisiin kolmesti. Tämän jälkeen muutamista suurista kunnista pyydettiin erikseen vastausta. Kysely on toteutettu Valo ry:n (Nuori Suomi ry) kanssa yhteistyössä laajan kattavuuden varmistamiseksi. Valo ry:n selvitys on liikuntapoliittista sektoritutkimusta (selvitys) koulujen liikuntasalien nykytilasta. 2

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden kuntien lukumäärät Kunnan asukasmäärä Vastausten määrä 1-4999 81 5000-9999 52 10000-19999 30 20000-49999 30 yli 50000 19 Yhteensä 212 (70 %) Suuremmat kunnat vastasivat suhteellisesti aktiivisemmin. Kaikki yli 50000 asukkaan kunnat vastasivat kyselyyn. 2) Sähköinen kyselylomake yksityisiin halleihin. Jalkapallohallit, mailapelikeskukset ja kuntokeskukset. Vastauksia saatiin kahden muistutuksen jälkeen 25 kappaletta. Taulukko 2. Kyselyyn vastanneen yksityiset hallit Hallityyppi Vastausten määrä Jalkapallohalli 8 Mailapelikeskus 5 Palloiluhalli 2 Salibandyhalli 6 Liikuntakeskus 4 Yhteensä 25 3) Haastattelemalla ja puhelinhaastattelulla yksittäisten kuntien tarkkoja tietoja koottiin seuraavista kaupungeista: Espoo, Helsinki, Imatra, Joensuu, Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Lahti, Mikkeli, Rovaniemi ja Turku. Näiden lisäksi tietoja pyydettiin Jyväskylästä, Kokkolasta, Kuopiosta. 4) Käyttämällä kuntien avoimia verkkokalentereita ja uimahalliportaalin valmista tietoa. Uimahalliportaali: kävijämäärä ja allaskoko. Kuntien ja hallien avoimet verkkokalenterit. 5) Lajiliittojen olosuhdetiedoista ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Liikuntapaikkojen tietopohja käytön osalta voidaan jakaa: 1) portaaleihin 2) säännöllisiin tutkimuksiin ja 3) muihin tutkimuksiin tai hankkeisiin sekä 4) Rakennustiedon julkaisemiin liikuntapaikkajulkaisuihin. Tiedon 3

saavutettavuuden vuoksi portaalit ja julkaisut ovat saavutettavuudeltaan samanlaisia: ne ovat saatavilla tarpeen mukaan. Tuotettua tieto on olemassa paljon. Hallihankkeen kanssa ja siihen liittyvien kysymysten kanssa tulisi kulkea olemassa oleva tieto läpi. Nykyinen tietopohja tai sen saavutettavuus, ei välttämättä ole riittävä viitaten ELY keskusten (VLN:n sähköpostikysely) vastauksiin rakentamisprosessien vaikeuksista. Taulukko 3. Liikuntapaikkojen kansallinen tietopohja LIIKUNTAPAIKKOJEN KANSALLINEN TIETOPOHJA 1) Portaalit Ydintieto Toteutus Uimahalliportaali Jäähalliportaali Liikuntapaikat.fi/LIPAS Liikuntakaavoitus.fi Lähiliikuntapaikat.fi Liikuntahankkeet.fi energiankulutus ja käyttötiedot energiankulutus ja käyttötiedot liikuntapaikkojen sijainnit ja kappalemäärät, kuntien liikuntatoimen liikuntaa suosivan elinympäristön suunnittelu ja rakentaminen hyvät käytännöt, esimerkit ajankohtainen tieto liikuntahankkeista VTT/Ukty ry VTT/Jääkiekkoliitto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Nuori Suomi ry Liikuntatieteellinen seura Teaviisari-Liikuntaviisari kuntien terveysliikunnan edistäminen THL Liikuntapaikkojenhoito.fi mittakirjat, käyttäjälähtöinen tieto SLA ry 2) Toistuvat tutkimukset Ydintieto Toteutus Kansallinen liikuntatutkimus eri ikäisten liikunnan harrastaminen SLU ry Uimahallibarometri uimahallien kansallinen käyttö SUH ry Kuntosalibarometri kuntosalien kansallinen käyttö Kuntoliikuntaliitto ry Aluehallintovirastojen peruspalvelu Liikuntapalveluiden selvityksetila (talous) AVI Liikuntapaikkajulkaisut Rakennustiedon rakentamista ja ylläpitoa tukemat liikuntapaikkajulkaisut 3) Muut yksittäiset tutkimukset Yksittäisiä tietoaukkoja, nykytilaselvityksiä Esim. Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytila Selvitykset ja portaalit on toteutettu pääosin OKM:n rahoituksella. Informaatioprosessin kokonaisuuden selkeys ja saavutettavuus hyödyttää kaikkia toimijatasoja. Liikuntapaikkojen käyttötutkimus voidaan jakaa kunnalliseen ja ei-kunnalliseen. Kunnallinen tarkoittaa kuntien omia käyttötietoja ja asiakastyytyväisyyskyselyitä. Ei-kunnallinen liittyy OKM:n tukemaan ja systemaattisesti kehittämään tietopohjaan. 4

Taulukko 4. Liikuntapaikkojen käyttötutkimuksia Tekijä Aineisto Raportointi THL 2010 Kuntakysely, vastausprosentti 79. Liikuntapaikat poimittu Liikuntapaikat.fi Teaviisari, liikuntaviisari Liikuntapaikat Kuntien omistamien liikuntapaikkojen kappalemäärien mukainen pisteytys suhteessa väkilukuun VTT 2012 80 jää-, liikunta-, ja uimahallia Liikuntapaikkajulkai su 104 Laatuluokittelu tyypeittäin VTT 2012 13 kunnan sisäliikuntatilat (Liikuntapaikat.fi) Julkaisematon Tyyppikohtainen tarkastelu Suomi et al. 2012 Lahtinen, Jaani 2003. Pro gradu. Lipas/Tilastokeskus Liikuntapaikkojen valtakunnallinen peitto-% 50 jäähallia Osana tutkimusta Keskimääräinen etäisyys väestöön 50 jäähallin käyttöaste ELY - keskusten peruspalveluiden arviointi: 2012-2015 arvioidaan liikuntapalveluiden toiminnallinen saavutettavuus, liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus, liikuntapaikkojen saavutettavuus käyttövuoro- ja käyttömaksupolitiikan kannalta sekä liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadullinen saavutettavuus. Liikuntapaikkojen käyttötutkimuksen keskiössä ovat VTT:n ja Kari Nissisen toteuttamat tutkimukset. Kimmo Suomi et al. (2012) määrittämät peittoprosentit keskimääräisen käyttöetäisyyden mukaan muodostavat alueellisen arvion potentiaalisen käyttäjän etäisyydestä lähimpään soveltuvaan liikuntapaikkaan. Liikuntapaikkojen määrään tai käyttämiseen peittoprosentti ei vastaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda tähän kontekstiin lisäarvoa näyttämällä aluetason väestömääräsuhteen hallien määrään ja soveltamalla tuloksia ennen samalta alalta saatuja tutkimustuloksia. Kyselyssä tilojen omistajien arviot ja käyttöastetiedot osoittavat sisäliikuntapaikkojen olemassa olevan kapasiteetin lisäksi sen, millainen tilanne kullakin seudulla on. Liikuntapaikkatyyppien käyttötiedot koko maan osalta ja alueittain jaettuna osoittavat liikuntapaikkatyypin kysynnän ja tarjonnan. Olosuhteilta vaaditaan eri lähteissä eri asioita. Perusasia on riittävän laadukas tila riittävän lähellä. Kunnan liikuntahallitasolla vaikuttavuus on todennettavissa käyttöasteella tai kävijämäärällä. Esimerkiksi mittaroidussa valmennuskeskusarvioinnissa puolestaan vaaditaan olosuhteiden ainoastaan huippu-urheilijoiden käytössä (Lämsä ja Nummela 2012, 49). Liikuntapaikkainvestointi on suuri, joten vaatimukset eri tasojen välillä täytyy sovittaa yhteen. 5

Taulukko 5. Liikuntapaikkojen tiedolla johtamisen tasot julkisissa organisaatioissa suurien hankkeiden ja sisäliikuntapaikkojen resurssi- ja informaatio-ohjaus Lajiliitot Liikuntajärjestöt päätökset pienistä hankkeista ja alueen asiantuntemus käyttövuoro- ja taksapolitiikka, investoinnit, suunnittelu ja rakentaminen Seurat ylläpito ja resursointi Kuntatasolla tietoa tarvitaan aina suunnittelusta ylläpitämiseen. Kunta kaavoittaa ja vastaa suunnittelusta sekä rakennuttamisesta. Kunta ylläpitää ja vastaa kustannuksista koko elinkaaren ajalta. Toimivan liikuntapaikkatiedon seurannan järjestelmä vaatii paikallistason tiedon saatavuutta ja keräämistä Uimahalliportaalin tapaan. Maakuntatasolla nousevat esiin maakunnalliset/seudulliset suunnitelmat ja niiden myötä toiminnallisen kokonaisuuden maakunnallinen tarkastelu sekä EKR-hankekoordinaatio. Yllämainittua tietopohjaa tulisi pystyä käyttämään kaikilla toiminnan tasoilla. 1.3 Uima- jää- ja liikuntahallien nykytiedot VTT:n laatuluokituksen arviointimenetelmästä (2012, 10) voidaan todeta tekijät, jotka vaikuttavat hallien käyttämiseen. Liikunnan käyttäjien näkökulmasta merkittäviä tekijöitä ovat sijainti ja saavutettavuus sekä liikuntatilat. Muita käyttämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sosiaalitilat, katsomotilat, median toimintaedellytykset, esteettömyys ja palvelut sekä muut oheistekijät. Yleinen laatu ja saavutettavuus vetävät liikkujia myös muiden tutkimusten ja selvitysten perusteella (Salibandyliiton seuratutkimus 2011 ja Uimahallibarometri 2010). Tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisiä ovat sijainti- ja saavutettavuustekijät sekä liikuntatilat. Keskiössä on erityyppisten liikuntatilojen kattavuus eli sijoittuminen alueellisesti ja väestöön nähden. Hallien kattavuus ei riitä kuvaamaan hallien käyttöä, vaan tarvitaan käyttöaste- ja käyttäjämäärätietoa halleista. Laajan käyttötiedon saamiseksi käyttöasteet ja saavutettavuustiedot perustuvat kuntapäättäjien arvioon. ELY:jen kommenteista Valtioneuvoston liikuntaolosuhdekyselyyn nousee esille useita yhteisiä tekijöitä (2.1: keskeiset ongelmakohdat ja parantamista vaativat osa-alueet liikuntapaikkarakentamisessa) 6

- Rakennusprosessin optimointi: laatu, ajoitus, osaaminen, suunnittelu, rakentaminen, kilpailuttaminen - Suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden puute - Yksityinen ja julkinen rakentaminen: yhteishankkeet ja yhtiöittäminen - Nykyisen liikuntapaikkaverkoston ylläpitämisen resursointi Suomen sisäliikuntahallitilanne suhteessa väestöön vaihtelee. Lapissa liikuntapaikkaverkon luonne on täysin erilainen kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Lapissa ongelmana ovat laajojen käyttäjäryhmien saavutettavuus harvaan asutuilla seuduilla ja tarjontaa suurempi kysyntä tiiviisti asutuilla seuduilla. Väestösuhde osoittaa alueellisen tasa-arvon toteutumisen hankaluuden. Heikoimman peittoprosentin alueilla Itä-Suomessa ja Lapissa uimahallien suhde väestöön on hyvä. Tämä tekee uuden rakentamisesta erittäin hankalaa. Etelä- Suomen ELU alueella varsinkin jalkapallohallien ja yksittäisten liikuntatilojen tilanne on muita parempi. Hyvän alueellisen kattavuuden lisäksi paikkoja suhteessa väestöön on suhteessa paljon. Pohjois-Suomen ELY:n alueella liikuntahalleissa nähdään ero muuhun maahan. Jalkapallon sisähalleja on selkeästi vähän suhteessa harrastajamääriin koko maassa. Kasvava kuntosaliharrastus on väestösuhteen perusteella mahdollista ympäri maata. Taulukko 6. Liikuntahallien väestösuhteet (Liikuntapaikat.fi -tyypittelyn mukaan) Väestösuhde liikuntapaikkaa/asukas Koko maa(pl. Uudenmaan Ahvenanm ELY aa) Sisäliikunta yhteensä Varsinais- Suomen ELY Pohjanmaan ELY Pohjois-Savon ELY Pohjois- Pohjanmaan ELY Lapin ELY 1/900 970 880 850 920 820 680 Liikuntahallit 1/18000 22200 14200 14700 13500 31900 15700 Jäähallit 1/23900 1/24700 24600 18800 21200 20300 18400 12600 Uimahallit 1/24800 33000 25800 24100 17700 21800 15700 joista jalkapallohallit 1/73000 89900 116000 101800 114000 120000 61300 joista tennishallit 1/54600 47700 49600 71000 43700 79900 94200 Lähteet: Liikuntapaikat.fi, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Tilastokeskus Sisäliikunta yhteensä kohdassa ovat Liikuntapaikat.fi mukaiset kaikki sisäliikuntapaikat. Liikuntahalleja/väestö on vähiten Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueella. Varsinais-Suomessa liikuntahalliverkosto on tiheä ja Pohjois-Savon ELY:n alueella väestösuhde/halli on pieni, mutta etäisyydet hallittomista kunnista pitkät. Uudenmaan ELY:n alueella on Uudenmaan maakunnan vuoksi korkein väestösuhde/halli. ELY - tasolle mahtuu erilaisia maakuntia. Myöhemmin esitetään samat luvut maakunnittain näiden erojen havainnollistamiseksi. Maakunnat ovat hallinnollisen alueen lisäksi toiminnallisia alueita, pitäen sisällään seutukuntia ja pendelöintialueita. Maakuntarajojen muutoksia kuntaliitosten osalta on tulossa muutamia, mutta yleisellä tasolla maakunta on luotettava alueellisen kattavuuden yksikkö. 7

Tilan laatumittareista vaihtoehtona on toiminnallisuus ja neliökoko. Merkittävin laatukysymys sisäliikuntatiloja koskien Suomessa on salibandy: mahtuuko liikuntahalliin salibandykaukalo? Liikuntapaikat.fi - portaalista löytyy neliökoko raportista, joten tässä raportissa keskitytään toiminnallisuuteen. Liikuntahalleja tarkastellaan, mikäli niissä voidaan pelata salibandya. Koululiikunnan tasolla riittää pienempikin halli, mutta suurta hallia voidaan käyttää jaettuna eri ryhmille yhtä aikaa. Käyttövuoropolitiikka on tärkein sisävuoropolitiikkaa hallitasolla ohjaavista tekijöistä. Käyttövuoropolitiikan johtopäätösosiossa nousevat esille sisäliikuntapaikkojen haasteet: 1) vähäinen määrä korjattuja jakoperusteita 2) Lasten ja nuorten liikunta on etusijalla 3) vuorojen kysyntä on tarjontaa suurempaa. Suomi et al. (2012) toteavat, että rakennettuja liikuntapaikkojen käyttävät suhteellisesti eniten nuoret ja käyttövuoro-, ja maksupolitiikka ovat työkaluja, joilla tätä tuetaan. Taulukko 7. AVI johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset käyttövuoropolitiikasta Liikuntahallien käyttövuoropolitiikan ohjaamana vuorot jaetaan useimmiten yhdeksi vuodeksi eteenpäin. Taulukko 8. Liikuntasalivuorojen jakokäytännöt Kahdeksi tai useammaksi vuodeksi Yhdeksi vuodeksi Kausittain erikseen (esim. kevät ja syyskaudeksi erikseen) Joku muu käytäntö, lyhyt kuvaus alla Liikuntahallit 3 % 56 % 26 % 15 % Jäähallit 3 % 55 % 22 % 20 % Uimahallit 3 % 57 % 20 % 20 % Tilastollisella kuntatyypillä, kuntakoolla tai alueella ei ole suurta merkitystä vuorojen jakamisen kausiin. ELY:jen vuoropolitiikkaselvitysaineistosta (2010) käy ilmi, että suurissa kunnissa on todennäköisimmin kirjallinen ja avoin vuoropolitiikka. 8

Taulukossa on Suomi et al. (2012) liikuntapaikkapalveluiden tasa-arvotutkimuksen määrittämät peittävyysprosentit. Peittävyysprosentit on saatu ilmoitetun kilometrimäärän keskimääräisen harrastajapeiton mukaan alueittain. Esimerkiksi 20 kilometriä liikuntahalleissa tarkoittaa kuinka suuri osa alueen halukkaista käyttäjistä asuu 20 kilometrin päässä hallista. Kilometrimäärä on koko maan keskimääräinen etäisyys käyttäjän kotoa hallille. Peittävyysprosentti on alueellisen tasa-arvon mittari. Alla olevat peittoprosentit on laskettu Liikuntapaikat.fi liikuntapaikkatiedoista ja n. 3000 vastaajan otoksesta, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä sisäliikuntapaikkoja. Peittoprosentti kertoo kuinka suuren osan kysynnästä liikuntapaikkaverkosto tyydyttää matkalla (Suomi et al. 2012, 81). Taulukko 9. Peittävyysprosentit liikuntapaikkatyypeittäin Koulun sali Liikuntahallit Jäähallit Kuntosalit Uimahallit 10 km 20 km 20 km 10 km 18 km Lapin ELY 45,90 12,79 9,50 2,00 10,51 P. Pohjanmaan ELY 87,86 34,67 30,44 6,18 30,52 Pohjois-Savon ELY 98,26 66,70 37,32 13,90 37,61 Pohjanmaan ELY 99,92 80,68 52,21 34,60 66,36 Varsinais-Suomen ELY 100 97,49 75,85 36,27 93,26 Uudenmaan ELY 100 93,56 69,02 47,31 88,59 Värit: vihreä 100-60 %. Keltainen 60-30 %. Punainen alle 30 %. Taulukon luvut Suomi et al. (2012). Kilometrimäärä on potentiaalisten käyttäjien etäisyys lähimpään harrastuspaikkaan tietä pitkin. Käyttäen samaa kilometrimäärää ympyrän säteenä, saadaan seuraavat kattavuuspinta-alat ( ). Koulut: 314 km 2, liikuntahallit: 1257 km 2, jäähallit: 1257 km 2, kuntosalit 314 km 2, uimahallit 1018 km 2. Koko maan väestöntiheys on 17,86 asukasta/km 2 (1.1.2013/Tilastokeskus). Peittävyysympyrän ja keskimääräisen väestöntiheyden mukaan peittävyysympyrän väestömäärät ovat seuraavat: koulut ja kuntosalit 5608 (5300) asukasta, liikuntahallit 22450 (18000) ja jäähallit (24799) 22450 asukasta sekä uimahallit 18181 (24800) asukasta. Luvut vastaavat hyvin aiemmasta taulukosta poimittuja keskilukuja (suluissa). Huomioitavaa on myös nykyverkon peruskorjauksen priorisointi suhteessa uudisrakentamiseen. 2. Liikuntapaikkojen nykytila 2.1 Kuntien liikuntatoimen resurssit Valtion liikuntaneuvoston sähköpostikysely 2012 kuntiin liikuntaolosuhteiden tilasta antaa tietoa yleisistä ongelmista. Usein ulkoliikuntaverkosto mainitaan hyväksi ja sisäpalloilukapasiteetti heikoksi. Tietoa on myös kuntalaisten antamasta yleisestä palautteesta, joka kohdistuu sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen kuntoon. Pienissä kunnissa mainitaan yleisurheilu suuria useammin. Yleisurheilukentät alkavat olla peruskorjausiässä monessa pienessä kunnassa. Rakennettujen liikuntapaikkojen puute kasvattaa yleisurheilukentän merkitys- 9

tä. Peruskorjaukseen ei ole varaa. Useimmin kyselyssä vastattiin puutteeksi suuri sisäliikuntasali. Salibandykoko mainitaan myös Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskusten (ELY) vastauksissa Valtioneuvoston kyselyyn. Resursointiongelma rajoittaa liikuntahallien rakentamista. Taulukko 10. Kuntien liikuntatoimen kustannukset Kokonais kustannu kset Kokonais käyttöm enot/as Käyttö- ja kunnossa pito/as Palkka- ja henkilöst ö/as Avustu kset/as Investoi nnit/as Henkilö stön määrä/ 1000 as. Uudenmaan ELY 111,51 95,37 67,17 20,43 5,1 16,15 0,8 Varsinais-Suomen ELY 141,28 89,86 57,37 21,85 6,37 51,42 0,8 Pohjanmaan ELY 108,51 91,38 62,95 27,86 5,22 17,13 1 Pohjois-Savon ELY 110,63 91,66 75,16 27,12 3,72 18,97 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY 126,73 89,69 70,92 19,62 3,77 37,04 0,7 Lapin ELY 116,82 88,77 43,09 23,18 7,49 28,04 0,8 Keskiarvo 116,79 92,28 65,08 23,28 5,11 24,51 0,9 Tiedoista puuttuvat Helsingin kaupungin tiedot. (Lähde: AVI Raportti peruspalveluiden tilasta 2012, 118 128) Investointimenot tilastollisen kuntatyypin mukaan (AVI 2012, 127) Kaupunkimaiset kunnat 26,9 /asukas Taajaan asutut 15,3 /asukas Maaseutumaiset 24,2 /asukas Kuntakohtainen esimerkki avustuksen suuruuden vaikutuksesta teoreettisesti. Esimerkit melko samankaltaisissa olosuhteista sijaitsevista pienistä kunnista pohjoisessa Keski-Suomessa, käyttäen esimerkkinä salibandykokoa. Alle 700 000 euron hanke: Liikuntahallin laajennus. Kyyjärven kunta. (Kunnanhallituksen pöytäkirja 10.12.2012) Asukasluku 1503, maaseutumainen kunta. Kokonaishanke enintään 700 000. Avustus 125000 (25 %) ja kunnan osuus 525 000. Investointi 349 /asukas, ilman avustusta 466 /asukas. Avustuksessa 100000 tarkoittaa tämän kokoisessa kunnassa 66 /asukas. Yli 700 000 euron hanke: Viitasaaren kunta. (Viitasaaren kaupunki 2011, 3) Viitasaari Areena 966m 2, 2010. Asukasluku 7065, maaseutumainen kunta. Kokonaishanke 2,7 milj. Avustusta 480 000 (Minedu.fi /avustukset 2009). Kunnan maksuosuus: 2,22 milj. Investointimäärä 314 /asukas. Ilman avustusta 382 /asukas. Avustuksessa 100 000 tarkoittaa tämän kokoisessa kunnassa 14 /asukas. Asukasmäärän suhde investointiin osoittaa, kuinka suhteellisesti kallista liikuntahallien rakentaminen on pienille kunnille. Alueellisen tasa-arvon tavoittelu tarkoittaisi harkinnan varaista erityisavustusta tai avustuksen sitomista kunnan asukasmäärään tai jopa taloudelliseen tilanteeseen koko kuntakonsernin tase huomioiden. Esimerkin tarkoituksena oli osoittaa tämä. Kuntien taloustilanne mahdollistaa tai estää rakentamisen, taloustilanne ei ole sidonnainen potentiaaliseen käyttämiseen, joten avustuspolitiikan kokonais- 10

vaikuttavuutta ei tunneta. Avustuksen suuruus ohjaa päätöksentekoa eri tavalla erikokoisissa kunnissa. Suuremmissa kunnissa on enemmän edellytyksiä toteuttaa liikuntapaikkahankkeita. Aluehallintovirastojen (2010) raportissa todetaan, että henkilöstön määrään ja varojen käyttöön keskittyvällä arviointiasetelmalla ei pystytä suoraan arvioimaan laatutasoa tai määrällisiä eroja. AVI:n raportti on osa valtion liikuntahallinnon informaatiotuotannon kokonaisuutta. Raportti luodaan kuntakyselystä, mikä osoittaa tietojärjestelmäkehityksen hitauden. Liikunnan peruspalveluja tuottavaa henkilöstöä oli koko maassa 3828 henkilöä, joista suurin osa työskenteli käyttö- ja kunnossapitotehtävissä (AVI 2012, 127). Näiden henkilöiden taidot ja tiedot ovat olennaisia sisäliikuntaolosuhteiden pitämiseksi laadukkaina. Lisäkoulutusvaatimuksia ovat viime vuosina asettaneet alan teknisen kehityksen lisäksi turvallisuussuunnitelmat ja varsinkin uimahalleissa energiansäästöpotentiaali. Toinen on lakisääteinen ja toisessa piilee suuri käyttömenojen säästöpotentiaali. Taulukko 11. AVI:n arviointiasetelma Kuntien liikuntatoimen käyttömenoissa ei ole vuosien 2006-2010 aikana tapahtunut suurta muutosta, todetaan Etelä-Suomen AVI:n peruspalveluraportissa (2012, 13). Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston laatima yhteenveto havaitsee 72-77 % mitatuista menoista kuluvan Etelä-, Lounais- ja Sisä-Suomen alueilla. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan alueella asuu noin 77 % väestöstä. Kuntatalouden kiristymisellä ja liikuntatoimen henkilöstöresurssien vähentymisellä voidaan arvioida olevan laajoja vaikutuksia liikuntapalvelujen laatuun ja ylläpitoon. Liikuntapaikkojen kunnossapidosta tinkiminen ja mahdolliset käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön vähennykset voivat jatkossa nopeuttaa ja lisätä liikuntapaikkojen tarpeita peruskorjaukseen. Samalla kuntien liikuntapaikkojen investointimenoihin joudutaan suuntaamaan enemmän taloudellisia resursseja. Henkilöstömäärän vähentäminen liikuntatoimen hallinnosta voi osaltaan heikentää toimialan suunnittelua, kehittämistä ja koordinointia. (Itä-Suomen AVI:n peruspalveluiden raportti kuntien taloudellisista resursseista ja henkilöstöstä). Raportin mukaan sisäliikuntapaikkoja uhkaavat aliresursoitu ylläpito ja riittämättömät kunnossapitoinvestoinnit. Sisäliikuntatilojen tehokkaaseen käyttämiseen pyrkiminen on yksi havaituista puutteista. Kuntatalouden säästöpaineet kas- 11

vattavat paineita ministeriön informaatio-ohjauksen kohdentamisesta ja tiedon saavutettavuudesta kuntien liikuntapalveluiden avustamiseksi. Resurssien niukkuus ja resurssien osaoptimointi mahdollistavat tehokkuuden etsimisen tietoperustaisesta ja asiakaslähtöisistä paikallismalleista. Liikuntapaikkojen operatiivista rahankäyttöä on tutkittu, mutta liikuntapaikkatarjonnan mahdollisuuksia ja kuntatalouden vaikutusta siihen on erilainen näkökulma. Yhtiöittämisellä on vaikutus käyttökustannuksiin ja tämä voi heikentää yhtä saavutettavuuden osa-aluetta eli hallin tuntihintaa. Toisaalta liiketaloudellinen toiminta yhtiössä vaikuttaa olevan houkutteleva mahdollisuus ylipäätään rakentaa uima-, jää tai liikuntahalli. Näin ollen talouskysymykset muokkaavat sisäliikuntapaikkarakentamista. Kuntien taseista liikuntapaikkainvestointeja on hankala tehdä, joten tulorahoituksen osuudelle jää- ja liikuntahallien osalta on paineita. 2.1.1 Talous: investointi Nykyisillä toimintamalleilla tulopohja ei riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kokonaisvaltainen toiminnan muuttaminen on ehdoton edellytys tuottavuuden riittävälle kehittämiselle (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2005, 11.) Myös hallitusohjelmassa mainitaan liikuntajärjestelmän kokonaismuutos (2011, 37). Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluraportissa 2011 (2012, 9) todetaan, että peruspalveluiden turvaamista täytyy tarkastella yli kuntarajojen. Peruspalvelut järjestetään tällä hetkellä rajojen sisällä, jotka eivät perustu nykyiseen tuotantorakenteeseen. Niukkuus ja toiminnan sitoutuminen mekaanisiin rajoihin haittaa liikuntapalveluiden pitkäaikaista kehittämistä seudulla. Ratkaisuksi on nähty maakunnallinen suunnitelma (esimerkiksi Päijät-Häme). Julkinen sisäliikuntahalli vastaa seuraaviin tarpeisiin: 1) Monikäyttöinen (ympärivuotinen) tila, 2) Edulliset käyttövuorot, 3) Läpinäkyvät ja laajasti hyväksytyn käyttövuoropolitiikan mukaan jaetut vuorot, 4) Lähellä käyttäjän elinpiiriä. Markkinaehtoinen halli ei yritä eikä kykene vastaamaan liikuntalain vaatimuksiin, vaan täydentää kunnallisten liikuntapalveluiden kenttää. Systemaattinen ja avoin suunnitelma kunnallisesti ja alueellisesti mahdollistaa sisäliikuntapaikkainfrastruktuurin kehittämisen edelleen. Valtion tulee avustuspolitiikan lisäksi tukea kuntien liikuntapaikkakehitystä informaatio- ja resurssiohjauksella. Valtion liikuntaneuvoston kuntakyselystä (2012) nousee esille melko matalalla tasolla oleva tietojohtaminen ja asiakaspalautteen kysyminen. Uima-, jää- ja liikuntahallien rakentamiseen liittyen tämä kertoo osittain systemaattisen työn puutteesta kehitystilanteissa, jollainen rakennushanke on. Laajojen ryhmien sisäliikuntapaikkainvestointi tarkoittaa kunnan velkaantumista liikuntapalveluiden järjestämisen osalta varsinkin pienissä kunnissa. Avustuksella voi olla merkittävä hankkeen käynnistävä vaikutus, kuten ELY:jen vastuksissa Liikuntaneuvoston kyselyyn (2012) on todettu. 12

Taulukko 12. Kuntien lainakanta Lähde: Kuntaliitto Copyright VATT 1.11.2011/3.8 Kuntien lainakanta kasvaa. Mitä pienempi kunta on, sitä huonommat mahdollisuudet sillä on rakentaa julkinen liikuntapaikka, koska investoinnin euromäärän/asukas on suuri. Uima-, jää- tai liikuntahallin rakentaminen kunnan omistukseen joudutaan rahoittamaan lainalla. Investoinnit velkaannuttavat kuntien tilanteessa, jossa nykyinen operatiiviseen toiminta velkaannuttaa niitä. Kestävyysvaje on selkeä uhka liikunnan olosuhteiden edistämiselle. Velkaantumisaste ja alueiden erilainen tilanne eriyttää kehitystä. Allaa on kuvattumaakunnittainen tilanne bruttokansantuotteen mukaan kuvattuna. Taulukko 13. Maakuntien bruttokansantuote 13

Maakuntien bruttokansantuote ja tuotantorakenteen erot heijastuvat kuntarakenteeseen ja kuntatalouteen. Alueet eivät ole investointimahdollisuuksiltaan tasa-arvoisia, mitä kuvaa myös AVI-alueittain tarkasteltuna liikunnan investointimenot. Taulukko 14. Liikunnan investointimenot AVI - alueittain Liikunnan investointimenot/asukas (AVI 2012, 126) Avustuspolitiikan merkitys on suhteessa suurempi nykyisillä heikon alueellisen kattavuuden seuduilla. Aluetekijät ovat hyvin erilaisia ja soveltuvat mallit vaihtelevat paikallisten mahdollisuuksien mukaan. Elinkaarimalli mahdollistaa alkuinvestoinnin siirtymisen käyttötalouteen. Tällöin vuosikustannukset ovat suuremmat käyttötaloudessa, mutta alkuinvestointi jää pois. 2.1.2 Talous: käyttötalous Uima-, jää- ja liikuntahallien ylläpitoon kuluu suuri osa kuntien liikuntatoimen käyttötaloudesta. Käyttömaksut tulivat 1990-luvun laman aikaan laajasti käyttöön ja sen jälkeen niitä on korotettu. Käyttökustannukset kasvavat ja pakottavat korottamaan käyttömaksuja. Kustannusten vaikutus kokonaissaavutettavuuteen on merkittävä vasta hyvin korkeilla kustannuksilla. Uimahallissa käyttömaksut realisoituvat käyttäytymiseen suorimmin. Kuntatalous voidaan arvioida riskiksi sisäliikuntapaikkarakentamiselle ja niiden käyttämiselle. Kuntarakenneuudistuksen merkitys toimivalle liikuntapalveluiden järjestämiselle on suuri. Useissa kunta-arvioissa kuntaliitosten vaikutus nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena (Valtioneuvoston kuntakysely 2012). Toimintolaskenta, jossa selvitetään suoritteiden hinta, on tärkeä osa tiedolla johtamista. Valinnat voidaan näin ollen perustella taloudellisesti. Tulevaisuudessa julkisten liikuntapaikkainvestointien kannalta taloustiedoilla perustelun merkitys saattaa kasvaa. 14

Halleja on eri tutkimuksissa tarkasteltu eri tavalla. Vaikuttavuusnäkökulma antaa kuitenkin erilaisen perspektiivin halleihin. Tekninen data kertoo hallista, mutta ei sen käyttäjistä tai saavutettavuudesta. Kävijämäärät ja käyttöaste kertovat halli-investoinnin vaikuttavuudesta. Pinta-alaltaan suuressa kunnassa voi olla useita isoja taajamia hyvin saavutettavine liikuntapalveluineen, kun taas hajanaisempi väestörakenne hajauttaa liikuntapaikkoja. Nissisen (2012) tutkimus antaa kuvan sisäliikuntapaikkojen rakennus- ja ylläpitokustannuksista. Laskennallisesti kustannusten kattaminen on haastavaa käyttömaksuilla. Liikuntapaikan ylläpitäminen tuottaa elinkaaren aikana huomattavasti kustannuksia verrattuna investointiin. Kuntien taseeseen ei välttämättä haluta tällaisia kulueriä. Kunnallisia on Liikuntapaikat.fi mukaan noin 70 % liikuntapaikoista. Uima-, jää- ja liikuntahalleihin haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kunnan taseesta investoinnille. Taulukko 15. Liikuntahalli-investoinnin suhteellinen kuormitus Asukasluku /asukas milj. liikuntaan 1000m 2 :n liikuntahalli Valtion osuus Alle 2000 70,0 0,14 1700 /asukas 7128-2000 - 6000 56,1 0,14-0,34 1700-570 /asukas 21384-6001 - 10000 68,0 0,34-0,68 570-340 /asukas 35640-10001 - 20000 77,9 0,68-1,56 340-170 /asukas 71280-20001 - 40000 73,5 1,56-2,94 170-85 /asukas 142560-40001 - 100000 94,3 2,94-9,43 85-34 /asukas >356400 Yli 100000 107,5 >9,43 <34 /asukas Koko maa 87,0 473 Tilastokeskuksen kuntaluokittelua on käytetty kuntien liikuntatoimien käyttötalouden arvioinnissa (OKM 2012:20, 21). Liikuntatoimen käyttötalouden nettokustannukset vuonna 2010 (OKM 2012:20, 23). Taulukossa esimerkki liikuntahalli-investointi 1000m 2 :n hallista (Viitasaari Areenaan toteutunut summa). Keskisuuren liikuntahallin ylläpito maksaa 71-248 /h ja 40 vuodessa kustannukset ovat 4,2-14,5 milj (Nissinen 2012, 74 ja 99). (Valtionosuuden määrä on 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla, mikä on 12 ). Liikunnan nettokustannus asukasta kohti vuonna 2010 tilastollisen kuntatyypin mukaan (OKM 2012:20, 23). /asukas tuotot / kustannukset Kaupunkimaiset 97 19 % Taajaan asutut 71 17 % Maaseutumaiset 60 18 % Absoluuttisesti, suuremmissa kaupungeissa myös tulotaso on keskimäärin korkeampi kuin pienemmissä. Nettokustannus ja suuri väestöpohja mahdollistavat verkoston ylläpitämisen ja rakentamisen. Alueellisen kattavuuden tasa-arvoerot ovat kasvaneet ja kasvavat nykyisellä avustuskäytännöllä, kuten Suomi et al. (2012) toteavat. Toisaalta arviointi on hankalaa kuntien mediaanikoon ollessa vain 5850 asukasta (Kuntaliitto.fi). Liikuntapaikka/asukas-tunnusluku on suurissa kunnissa pienempi ja hallit ovat tehokkaammassa käytössä. Uima-, jää- ja liikuntahalleissa kunnan väestömäärä korreloi käyttömäärän kanssa. 15

Uimahallien toteutuneita rakennuskustannuksia (Nissinen 2012, 65): Uimahalli <4000m 2, rakennuskustannus noin 6,5 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset pienillä uimahalleilla 0,44 miljoonaa euroa/vuosi. Uimahalli >4000m 2, rakennuskustannus 9,6 miljoonaa euroa. Keskisuuret 0,8 miljoonaa euroa/vuosi ja suuret 1,15 miljoonaa euroa/vuosi. Kävijöitä pienissä 100 000, keskisuurissa 190 000 ja suurissa 360 000 liikunnallista käyntikertaa/vuosi. Esimerkkejä käyttökustannuksin tarkasteltuna muutamista kaupungeista: Jyväskylän liikuntapalvelut 2012: Tulot 4,1 ja menot 14,9, toimintakate -12,5 miljoonaa euroa. Liikuntalaitokset: tulot 2,1, menot 9,4. Toimintakate -7,3 miljoonaa euroa. (Jkl käyttösuunnitelma, Klltk lautakunta 23.1.2012) Lappeenrannan liikuntapalvelut 2011: tulot 1,5, menot noin 8, kustannukset 6,5 miljoonaa euroa. Kotkan liikuntapalvelut 2012: Liikuntatilojen itsenäinen käyttö 37 %. Käyttökustannus/käynti 3,85 euroa. Toimintatuotot: 1,03, toimintakulut 1,99 ja sisäiset erät 4,92, joten toimintakate -6,36 miljoonaa euroa. Lohjan Liikuntakeskus Oy 2011: menot 3,85 miljoonaa, tulot 1,57 miljoonaa, kaupungin avustus yhtiölle 2,39 miljoonaa euroa. Tulot kattavat esimerkkien mukaan toiminnasta 23-36 %. Käyttökustannuksista valtionosuus 2011 oli 3,2 % ja perustamishankkeiden investoinneista 14,1 % (OKM 2013, 22). Taulukko 16. Liikuntatilojen käyttökustannuksia Uimahallit /h Pienet uimahallit 165-314 Virkistysuimalat 275-485 Suuret uimahallit 380-712 (Nissinen 2012, 99) Jäähallit /h Harjoitushalli: jäähalli 94-178 Kaksi kenttää: jäähalli 162-310 Pieni kilpajäähalli 154-338 Suuri kilpajäähalli 273-719 Liikuntahallit /h Keskisuuri liikuntahalli 71 248 Suuri liikuntahalli 133 445 Urheilutalo 116 343 Jalkapallohalli 152 490 Suurhalli 341 940 Salibandyhalli 65 163 Hallin korkea käyttöaste ei nosta merkittävästi kiinteitä kustannuksia, mutta käyttöä/käyttötuloja on enemmän. Hallien käytön pullonkaulojen poistamisen (hallinto, valvonta, avaaminen) ratkaisut kannattaa vähintäänkin selvittää tilojen vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Liikuntahallien rakentamisessa ja hallinnassa apuna voidaan käyttää elinkaarimallia, jossa alkuinvestointi ja riittävä ennakoiva rahoitussuunnitelma tehdään sijoittajille kiinnostavaksi. Elinkaarimallilla rahoitetut hallit ovat mielenkiintoisia sijoituksia esimerkiksi eläkeyhtiöille ja julkisen sektorin omille pääomasijoituksille. Rakennusteollisuus on toteuttanut elinkaarimallit.fi portaalin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön helpottamiseksi. Elinkaarimalli on yksi hallin rakentamisen vaihtoehdoista, joka heijastaa investointiin ja käyttötalouteen. Perinteisiä malleja ovat rahoittaminen omasta taseesta tai yhtiöittäminen kunnan vaihtelevalla omistusosuudella. Kaikissa malleissa on puolensa ja harkintaa soveltuvuudesta harkitaan projektikohtaisesti. 16

2.1.3 Vuosien 2013-2016 rahoitussuunnitelman mukaiset uima-, jää- ja liikuntahallit Liikuntahalleja rakennetaan paljon tulevina vuosina. Hankkeet rakennetaan kattamaan olemassa olevaa kovaa kysyntää, joka voidaan tulkita johtuen sekä tilan laatuvaatimusten kasvusta kaikissa lajeissa että lajikohtaisen kysynnän kasvusta (m 2 ). Erityisesti liikuntahalleja rakennetaan 2013-2016 melko pieniin kuntiin. Hankkeet eivät vaikuta alueelliseen kattavuuteen, mutta ne parantavat liikuntaolosuhteita paikallisesti. Suurissa kaupungeissa on menossa peruskorjauskausi ja kysyntää uusille halleille on väestösuhteen/halli pysyessä suurena. Koulujen saliremontit on merkitty karttaan uutena liikuntahallina. Nykyistä verkostoa kehitetään peruskorjaamalla uimahalleja ja urheilutaloja. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, jossa alueellinen kattavuus on erinomainen, laajennetaan edelleen sisäliikuntakapasiteettia. Itä- ja Pohjois-Suomessa hankkeita on vähän ja alueellinen kattavuus pysyy heikkona. Itä-Suomessa myös hankkeiden ja avustusten osuus jää suhteellisesti heikoimmaksi väestöön nähden. Taulukko 17. OKM;n liikuntatilojen rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Uima-, jää- ja liikuntahalleja tarkasteltaessa uudisrakentamisen voi jakaa: 1) Vastaamaan kasvanutta/muuttunutta kysyntää kysynnän kohdentuessa tietynlaatuiseen tilaan tilanteessa, jossa väestö ei muutu. 2) Vastaamaan kasvavan väestön vuoksi patoutuneeseen ja edelleen kasvavaan kysyntää (uusi kysyntä). Esimerkiksi Matinkylän uimahalli Espoossa. 3) Luomaan liikuntamahdollisuuksia pienellä paikkakunnalla, jossa väestöpohja on pieni ja etäisyys lähimpään laadultaan riittävään halliin suuri. Esimerkiksi Kittilän ja Hartolan liikuntahallit. 17

Peruskorjaus- ja laajennushankkeet tukevat olemassa olevan verkoston parantamista ja kapasiteetin kasvattamista, esimerkiksi Kajaanin uimahalli, jossa uuden hallin ennustetaan kasvattavan kävijämäärää puolella vanhentuneeseen halliin verrattuna. 2.2 Liikuntapalveluiden järjestäminen Kuntien on tehtävä enemmän yhteistyötä kaikkien liikuntaa liittyvien tahojen kanssa. Yksityiset palveluntuottajat ja urheiluseurat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kunnallisen liikuntatoimen järjestämisessä. Yhteistyö monipuolistaa ja kykenee tarjoamaan nykyistä laajemmat liikuntapalvelut. (AVI 2012, 121.) Kunnan liikuntapalveluista on tullut tilaaja, liikuntahallinto on muuttunut liikunnan hallinnaksi. Fasilisaattorina toimiminen vaatii tietoa laadun ja palvelun tehokkuuden valvomiseksi. Kunnallistalouden paine tulee pakottamaan uusien toimintatapojen etsimistä kasvavissa määrin. Kuntien toiminta liikunnan kentällä hajaantuu entisestään ja toiminta kehittyy alueellisten olosuhteiden mukaisesti. Informaation tarve muuttuu ja rakenteiden muuttuessa laatu- ja sisältövaatimukset muuttuvat (Tammi 2006, 54). TeaViisarin liikuntaviisari on esimerkki keskitetystä ja riippumattomasta arvioinnista kunnan koko terveysliikunnan kentässä. Mittarointi ja painotukset eivät koskaan ole itsestään selviä. Verrattuna usein käytössä olevaan tasapainotettuun mittaristoon (BSC) THL:n kehittämä mittaristo menee syvemmälle ja tekee avauksia olemassa olevan tiedon mahdollisuuksille: valittu poliittinen arvomaailma ja sen edistäminen ohjaa toimintaa ilman erityistä normiohjausta. Vaatimukset professionaalisten siilojen ja organisaatioiden purkamiseen sekä monitahoiseen yhteistyöhön vaativat onnistuakseen yhteistä mittaristoa. Kunnissa tulisikin seurata käyttäjämääriä, käyttöasteita ja käyttäjäryhmiä vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kunnalla tai maakunnalla tulisi olla liikuntastrategia, jossa tavoitteet perustuvat konkreettisesti numeroihin. Osa liikuntastrategiaa on liikuntapaikkarakentamisen strategia (esimerkiksi Päijät-Häme). Esimerkkejä kuntien sisäliikuntaolosuhteiden järjestämisestä: 1) Kunta omistaa tilan ja vuokraa yhdistykselle tai yritykselle kokonaan tai osittain (Esimerkiksi Lahden messuhallin golf-tila ja Lahden kamppailukeskus) 2) Yhdistys tai yritys myy hallista kunnalle jaettavaksi vuoroja: kunta jakaa vuorot käyttövuoropolitiikan mukaisesti (Esimerkiksi: Lappeenranta ja Etelä-Karjalan liikuntakeskus Oy:n salibandy) 3) Liikunnasta vastaa kunnallinen osakeyhtiö (Lohjan liikuntakeskus Oy, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy) tai yhdistys (Someron Liikunta ry). Yhdistys/yritys maksaa vuokraa tilapalveluille. 4) Liikuntapalvelut järjestetään seudullisella yhteistyöllä (Wiitaunioni, JJR-kunnat), sisäliikuntatiloista maksetaan vuokraa eri kunnille. Rahoituspohjaa Veikkauksen voittovarojen pohjalle rakennettuna voidaan pitää vahvana, kun taas kuntatalous alkaa olla synonyymi alijäämäiselle taloudelle. Sisäliikuntapaikkojen osalta markkinat kasvavat edelleen ohjatussa liikunnassa. Mennyt vuosikymmen muistetaan jääkiekon maailmanmestaruudesta mutta kuntokeskusten tuleminen vahvaksi osaksi liikuntakulttuuria on merkittävin muutos. Siinä missä jääkiekko toimii konservatiivisesti, liittyy liikuntakeskusten tuleminen ketterästi kehittyvään ohjattuun liikuntaan, vapaasti 18

käytettäviin kuntosaleihin ja kuukausimaksuihin. Kysymys on liiketaloudellisesti kannattavasta toiminnasta, joka käyttää hyväksi vanhoja tiloja: kuntokeskusten kiinteistö on rakennettu alun perin usein muuhun käyttöön. Vuonna 2006 opetusministeriön asettama työryhmä tarkasteli strategisen tiedolla johtamisen kehittämistä liikunnan valtionhallinnossa. Keskeisiksi tiedon välittymisen ongelmiksi nimettiin tiedonvälityksessä toimivien tahojen ja niiden toimintojen eriytyneisyys sekä hajanaisuus. Tiedon tarpeet eivät välity tiedon tuottajille eikä tiedon tuottajien tarjonta välity tietoa tarvitseville. Työryhmä suosittelikin tiedonvälityksen edistämiseksi muun muassa yhteistyön tiivistämistä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden välille, tiedotuksen lisäämistä, liikuntatiedon portaalin perustamista ja tietovarannon keräämistä yhteen paikkaan. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14.) (OKM 2011:6) Taulukko 18. TEAviisarin seurantaulottuvuus TeaViisarin seurantaulottuvuus (THL 2011, 20) osoittaa seurantaulottuvuuden muodostuvan kolmesta kokonaisuudesta, joilla on kaikilla kuusi mittaria. Tieto on ainoa ulottuvuus, jolla palveluiden järjestäminen, seuranta ja valvonta voidaan hallita. Seuranta ja tiedonkerääminen kannattaa aloittaa riittävän varhain, jotta muutosten seurauksia voidaan mitata luotettavasti. Liikuntatiloissa käyttäjätutkimus on käyttäjäkokemuksen muutosten systemaattisen havainnoimisen vuoksi tärkeää. Asiakaslähtöisessä palveluiden järjestämisessä on kaksi ulottuvuutta. Toinen on asukastietoihin perustuva päätöksenteko hallinnossa. Käytettävä tieto on sijaintitietoa, liikkumistietoa tai nykyisten palveluiden käyttämiseen perustuvaa tietoa eli olemassa olevien tietokantatietojen käyttämistä suunnittelussa. Kysyntä on siis oletettua. Toinen ulottuvuus on käyttäjien, seurojen ja asiakkaiden osallistaminen ja osallistumaan opettaminen hallihankkeiden suunnittelussa, sijoittelussa ja varustelussa. Asukkailta kysytään ideoita, joita toteutetaan. Liikuntapaikasta tulee asiakaslähtöinen systeeminen innovaatio ja suunnittelu ovat osallistavaa. Metodeja käytetään tällä hetkellä kaupunkisuunnittelussa. Ideat käyttämisessä tulevat käyttäjiltä työpajoissa ja keskusteluissa. Kysyntä perustuu käyttäjäryhmien tarveharkintaan ja esimerkiksi erityisryhmien tarpeita voidaan huomioida. Ajatuksena on käyttäjäryhmien laajentaminen ja käyttöasteen parantuminen hallitasolla ratkaisuiden perustuessa kysyntään. 19

2.3 Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttäjätieto Suoritetussa kyselyssä käyttäjätiedoista saatiin mm. seuraavia kommentteja: Valtakunnallisesti pitäisi tehdä jotain valtavalle iltapäiväaikojen ja viikonloppujen sisäliikuntatilojen käyttämättömyydelle. Ko. asian ratkaisussa olisi varmasti paljon potentiaalia liikunnan lisäämiseksi. Toisessa vastauksessa on ongelmaan löydetty ratkaisu: liikuntatilojen käyttöä ohjataan reaaliaikaisesti, mahdollistettu yksittäistenkin vuorojen varaus kesken toimintakauden, järjestelmä on siihen riittävän joustava. Muutoksia vuoroihin tehdäänkin talvikaudella lähes päivittäin, tällä on pystytty tehostamaan liikuntatilojen käyttöä. (kunnassa käytössä WebTimmi). Aktiivinen vuorojen hallinta ja käyttäjäryhmien tuntemus mahdollistavat ja edistävät liikuntaa kunnassa. Käyttövuoropolitiikka on olennaista liikuntavalintojen mahdollistamiseksi. Muun muassa Kouvolassa laaja kuntaliitos on kasvattanut hieman sivussa olevien hallien käyttöastetta. Taulukko 19. Sisäliikuntapaikkojen tiedolla johtamisen tasot Hallintotaso Liikuntapaikkataso Kuntataso ELY-taso Tiedon tarve Hoidon resursointi Hoidon laatu Budjetin noudattaminen Käytön optimointi Käyttövuoropolitiikka Taksapolitiikka/budjetointi Ylläpidon resursointi: henkilöstö ja kalusto Investoinnit: perusk. ja rakentaminen Käytön optimointi Aluetason asiantuntemus kpl-määrä /vuosi 30000 liikuntapaikka 6000 sisäliikuntapa ikkaa 320 kuntaa liikuntatoimen tulot kattavat alle 50 % menoista n. 117 /asukas liikuntaan 6 ELYkeskusta hankkeet 20000-700000 Ministeriö Liikuntapoliittinen ohjaus. Avustuspolitiikka. Rakentamisen ja hoidon tietopohja. 150 m /vuosi Taulukko 20. Kuntien sisäliikuntapaikoista kerätty tieto (N=213) Käyttöaste Kävijämäärä Käyttöaste ja kävijämäärä Ei kyseisiä tietoja saatavilla Liikuntahallit 34 % 16 % 34 % 16 % Jäähallit 30 % 12 % 41 % 17 % Uimahallit 4 % 44 % 44 % 9 % Koulujen salit 46 % 11 % 22 % 22 % Yhteensä 31 % 19 % 33 % 17 % 20

Kunnista 11 prosentissa on tehty normaalista poikkeavaa tutkimusta. Kyselyssä erikseen mainitut liikuntapaikat: uimahallit 12 kpl, liikuntahallit 5 kpl, kuntosalit 4 kpl, jäähallit ja koulut 1 kpl. Kunnissa tehdään vaihtuvia asiakastyytyväisyyskyselyitä vuoden tai kahden välein. Lisäksi kunnissa tehdään yksittäisiä selvityksiä liikuntahalleista tai liikuntahalleista osana muita selvityksiä. Selvitettäessä sisäliikuntapaikkojen alueellista kattavuutta ja käyttöastetta, ovat kunnat keskiössä. Raportista tulee kunnista saatavien tietojen ja kuntien halukkuuden jakaa tietoa mukainen. Kuntakoko vaikuttaa sekä liikuntapaikan sijaintiin että käyttötiedon keräämiseen liikuntapaikasta. Taulukko 21. Asukasmäärän vaikutus liikuntatilojen seurantaan Liikuntahallit 1-4999 (N=43) 5000-9999 (N=39) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=23) 20000-49999 (N=26) yli 50000 (N=18) Käyttöaste ja kävijämäärä 37 % 28 % 22 % 35 % 56 % Ei kyseisiä tietoja saatavilla 19 % 23 % 17 % 8 % 11 % Jäähallit 1-4999 (N=16) 5000-9999 (N=23) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=15) 20000-49999 (N=26) yli 50000 (N=17) Käyttöaste ja kävijämäärä 31 % 39 % 40 % 38 % 65 % Ei kyseisiä tietoja saatavilla 31 % 30 % 13 % 8 % 6 % Uimahallit 1-4999 (N=16) 5000-9999 (N=26) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=21) 20000-49999 (N=25) yli 50000 (N=17) Käyttöaste ja kävijämäärä 25 % 46 % 43 % 40 % 71 % Ei kyseisiä tietoja saatavilla 25 % 15 % 5 % 0 % 6 % 2.4 Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät tekevät liikuntapaikat saavutettavammaksi ja vuorojen hallinnan helpommaksi. Vuorot vähintäänkin näkyvät. Kustannustaso ja helppokäyttöisyys ovat suhteellisia ongelmia varausohjelmiston potentiaalin hyödyntämisessä. Tietojärjestelmien käyttäminen lisää ja tuo arkiseen toimintaan aina muutosjohtamisen haasteen: toiminnallinen kehittäminen ja muutos tehdään vanhoilla voimilla. Kunnat käyttävät samaa tietojärjestelmää eri tavoin. Potentiaalia esimerkiksi raportoinnissa ei kaikkialla käytetä (perustuu suurten kaupunkien kontaktointiin). Raportointimahdollisuudet ovat erittäin hyvät. Liikuntapalveluiden laatua ja vaikuttavuutta on mahdollista parantaa kun toimintatavat muuttuvat samalla. Verkkosivut ovat tärkein informaatiokanava kuntalaisille ja yksityisissä liikuntapaikoissa merkitys kasvaa. Sivujen merkityksen näkee tarkastelemalla yritysvetoisten liikuntapaikkojen sivujen sisältö. 21

Taulukko 22. Kuntien liikuntatilojen varausjärjestelmät (N=212) Mikä?-kohtaan vastanneiden perusteella tilanne: WebTimmi 60 %, Activesoft Julius ja Innofactor Prime 9 %, Enkora 4 %, muut järjestelmät 19 % (Outlook, kyselykone, Pusatec Puukkeri ym). Konkreettisia kokemuksia on tullut muun muassa Kouvolasta (tilojen käytön tehostuminen kuntien yhdistyessä) ja Lempäälästä (joustavuus). Käytännössä tämä tarkoittaa asiakastyytyväisyyttä ja käyttöasteiden kasvattamista, sillä liikuntatilojen käyttötieto tulee saavutettavaksi sekä liikuntapalvelutuotannon tehostumista ja parempia raportointimahdollisuuksia. Tilojen käyttö tehostuu arkipäivien vakiovuorojen ja viikonlopun tyhjien vuorojen tullessa saavutettaviksi. Tilanvarausjärjestelmiä ja niihin integroitua teknologiaa voidaan hyödyntää myös muissa tiloissa. Tilanhallinnan järjestäminen integroidusti, missä sisäliikuntapaikat ja niiden vuoropolitiikka ovat tiiviisti mukana, tuottaa tehostamispotentiaalia osana kuntarakenneuudistusta. Maailman liikkuvin urheilukansa tavoitteeseen pääseminen kasvattaisi sisäliikuntatilojen kysyntää. Liikuntapaikkojen käyttöasteisiin tulee vaikuttamaan liikunnan tuntimäärien lisääminen perusopetuksessa 1.8.2016 alkaen (OKM tiedote 2012). Eläkeläisten aktivointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen kasvattavat hallien käyttöä. Lasten ja nuorten sekä aikuisten kunto- ja kilpa-urheilun nostaminen vaikuttavammalla seuratoiminnalla kasvattaisi myös tilojen käyttöä. Näin ollen tämä visio tarkoittaa uima-, jää- ja liikuntahallien 1) nykyisen kapasiteetin saavutettavuuden parantamista, 2) lisärakentamista tyydyttämään nykyistä ja kasvavaa tarvetta. Ensisijaista olisi nykyisen tilakapasiteetin hallinta. Verkkosivujen informaatio on tärkeää yksityisten liikuntahallien tehokkaassa käytössä. Liikuntahallikyselyyn vastanneet hallit ovat ajan tasalla (n=25). 22

Taulukko 23. Liikuntahallien informatiivinen saavutettavuus (yksityiset hallit) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Verkkosivuilla on hallin ajantasaiset tiedot, informatiiviset tiedot ja mahdollisuus varata käyttövuoroja Verkkosivut ovat ajantasaiset, informatiiviset ja mahdollisuus tarkastella käyttövuoroja Verkkosivujen ajantasaisuudessa on vähäisiä puutteita Verkkosivuilla löytyvät perustiedot hallista Verkkosivuja ei ole Verkkosivujen informatiivisuus ja olemassa oleva varausjärjestelmä kertovat valmiudesta soveltaa ja hyväksikäyttää teknologiaa palveluiden järjestämisen apuna. Suurissa kaupungeissa varausmäärien hallinta ei onnistu ja vuorojen käytön joustavuus toteutuu todennäköisemmin. Kuntaliitosten myötä vuoropolitiikan ja järjestelmien yhtenäistäminen koskevat useita kuntia. Informatiivisuutta on parannettu perustamalla seutuyhteistyölle omia verkkosivuja (esimerkiksi Wiitaunioni). Useat liikuntatoimet ovat perustaneet omia verkkosivuja, joissa kaikki kunnassa tarjottavat liikuntapalvelut on jaettu ryhmiin (esimerkiksi Orimattilan liikuntatoimi). 2.5 Liikuntahallien ikä Suomen liikuntahallit on rakennettu pääsääntöisesti1980- ja 1990-luvuilla. Liikuntahalleja on tarkasteltu hallityypeittäin keskimääräisen iän perusteella. ELY alueittain hallien keski-iät vaihtelevat muutamia vuosia. Hallien keski-iät löytyvät maakunnittain kappaleesta neljä. Taulukko 24. Liikuntahallien keski-ikä Keskimääräinen Keski-ikä Mediaanirakennusvuosi Määrä ja lähde rakennus vuosi (2013) Uimahalli 1980 33 1977 n=198 Uimahalliportaali Jäähallit 1995 18 1996 n=219 Jääkiekkoliitto Suurareenat 1986 27 1986 n=13 Urheiluliitto Liikuntahallit 1984/1989 29/24 1985 n=274 Liikuntapaikat.fi Jalkapallohallit 1994 19 1998 n=30 Liikuntapaikat.fi Tennishallit 1986 27 1986 n=89 Liikuntapaikat.fi Squashhallit 1986 27 1986 n=99 Liikuntapaikat.fi 23

Uimahallien peruskorjaussyklit alkavat olla päällekkäisiä ensimmäisten hallien tullessa jo toiseen tai kolmanteen peruskorjausvaiheeseen. Tämä aiheuttaa sen, että hankkeiden arviointiskaala levenee ja hankaloituu. Taulukko 25. Jää- ja uimahallien rakennusvuosikymmenet Vuosikymmen Vuodet Jäähallit % Uimahallit % kpl < 1959-1959 5 3 % 1960 1960-2 1 % 24 12 % 1969 1970 1970-16 7 % 87 44 % 1979 1980 1980-36 17 % 38 19 % 1989 1990 1990-97 45 % 24 12 % 1999 2000 2000-56 26 % 16 8 % 2009 2010 2010-10 5 % 5 3 % Yhteensä 217 199 Uimahalleista suurin osa on rakennettu 1970-luvulla. Uusien uimahallien rakennusmäärät ovat pudonneet tultaessa tätä päivää kohti, sen sijaan peruskorjaaminen jatkuu. Voidaan todeta, että 1. peruskorjaus/ toiminnallisuuden laajennus on tehty 70-luvun halleihin. 2. peruskorjaus ja muut moninaiset korjaus- ja laajennustarpeet pitävät uimahallien hankemäärän korkealla. Uusia halleja rakennetaan muutamia vuosittain. Rakennettujen vesiliikuntaympäristöjen kehittyminen jatkuu kylpylöiden muodossa. Jäähallien rakentaminen oli kiivaimmillaan 1990-luvulla, jolloin nykyisistä 217 hallista on rakennettu lähes puolet. Kansallisen jäähallisalkun ylläpito alkaa vaatia kasvavassa määrin peruskorjausta uudisrakentamisen jatkuessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana on rakennettu viisu prosenttia Suomen jäähalleista. Liikuntahallien osalta yhtenäisten tietojen hankkiminen on hankalampaa. Taulukko 26. Liikuntahallityypin mediaanirakennusvuosi ja -ikä Mediaanirakennusikä Mediaani-ikä/Vuotta Pienet liikuntasalit 1969 44 Keskisuuret liikuntasalit 1975 38 Suuret liikuntasalit 1980 33 Pieni liikuntahalli 1985 28 Keskisuuri liikuntahallit (n=102) 1985 28 Suuri liikuntahalli (n=24) 1989 24 (Liikuntapaikat.fi) Liikuntapaikat.fi - tietojen mukaisesti laskettuna liikuntahallien koko on kasvanut rakennusvuoden lähestyessä tätä päivää. Nykyinen liikuntakulttuuri vaatii entistä suurempia tiloja, jotka kannattaa rakentaa monitoimisiksi. Koulujen rakentaminen ja peruskorjaus mahdollistavat liikuntatilakapasiteetin kasvattamisen hyvin saavutettaville sijainneille. Käyttötarkoituksista kumpuavat monikäyttöisyysvaatimukset tekevät tilas- 24

ta myös kokonaistaloudellisesti pelkkää liikuntakäyttöä vaikuttavamman. Viime vuosina rakennetuissa halleissa pidetään paikallisia tapahtumia joka puolella maata, tapahtumia, joille aikaisemmin ei ollut tiloja (Esimerkiksi Wiitasaari Areena). Liikuntapaikkarakentaminen tukee muuta yhteiskunnallista toimintaa. Samalla tilan käyttäjäkunta kasvaa ja liikuntapaikasta tulee kokonaisvaikuttavuuden kannalta osa paikallista toimintaa. Uima-, jää- ja liikuntahallien tunnetut rakenneongelmat (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011, 2008): Jäähallien osalta eristyksen suhteen on huomioitava freonikielto ja kierrätettyjen aineiden käyttökielto. Ilmankuivatusjärjestelmien ja kylmäkoneiston uusimis- ja hankkimistarve vaihtelee. Uimahallien peruskorjausikä on ollut keskimäärin 25 vuotta. Vedenkäsittely- ja ilmastointijärjestelmien uusimisen aikataulut poikkeavat uimahallin näkyvän ympäristön peruskorjauksen aikataulusta. Toiminnalliset laajennukset nostavat kustannuksia, mutta parantavan monikäyttöisyyttä. Uimahalli on investointi terveysliikuntaan. Sisäliikuntatilojen pintojen ja varustuksen uusimistarvetta on säännöllisesti. Muuten liikuntahallirakentaminen painottuu laajennustarpeisiin. Täysimittaisista sisäpalloiluhalleista on pulaa joka puolella maata (Kuntakysely 2013, VLN:n kuntakysely 2012 ja ELY:jen vuoropolitiikkatutkimus 2010). 2.6 Saavutettavuus Liikuntapaikkojen saatavuus on mahdollisimman hyvä suhteessa väestön liikuntakäyttäytymiseen ja väestöpohjaan sekä varmistaa että liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtii määrällisesti ja laadullisesti riittävä henkilöstö (Pohjois-Suomen AVI 2012, 37). Sisäliikuntapaikan saavutettavuus on tärkein käyttöä määrittävä tekijä. Saavutettavuuden analysoiminen on hankalaa ja validi mittaaminen vaatii eri tekijöiden jakamista osiin ja osien numeraalista arviointia. Nissinen (2012) on operationalisoinut saavutettavuuden seuraavasti: Liikuntapaikan sijainnin keskeisyys suhteessa käyttäjiin Muiden liikuntapaikkojen läheisyys Julkisen liikenteen pysäkkien etäisyys ja aikataulut Pysäköintipaikat autolla Pyöräily- ja jalankulkuteiden yhteydet Aukioloaika Käyttömaksu Verkkosivujen informatiivisuus ja ajantasaisuus Liikuntapaikan liikuntatilojen laatu Tätä pohjaa on käytetty kuntakyselyn kyselylomakkeessa, jota on kyselyn laajuusrajoitteiden vuoksi typistetty saavutettavuuteen eri liikennemuotoja käyttäen. Nissisen (2012) kehittämässä laatuarvioinnissa lasketaan liikuntatilalle luokitus painotetuin mittarein 1-5 tähteä ja osa-alueet asteikolla 0 10. 25

Oulun asiakastyytyväisyyskyselyssä saavutettavuuskysymys on operationalisoitu seuraavasti (Trapesti Oy 2011), asteikko 1-5: Tyytyväisyys: aukioloajat, päivää/vuosi, hinta, sijainti, saavutettavuus julkisilla, saavutettavuus pyörällä tai jalan, pysäköintipaikat, väljyys, esteettömyys, ilman laatu, liikuntalaitoksen kunto, yleisvaikutelma. Tyytyväisyys palveluihin: asiakaspisteen palvelualttius, ohjauksen/valvonnan palvelualttius, kunnossapidon palvelualttius, liikuntatilojen siisteys, varsinaisten liikuntatilojen viihtyisyys, oheistilojen siisteys, oheistilojen toimivuus, oheistilojen viihtyisyys. Tyytyväisyys liikuntapaikan kalustoon ja välineisiin: määrä, kunto, toimivuus, taso, sijoittelu, turvallisuus, ergonomisuus, soveltuvuus eri käyttäjäryhmille. Kehityskohteet nousevat esiin heikompina arvosanoina aiempiin vuosiin verrattuna. Kyselyn tulokset auttavat allokoimaan investointeja ja osoittavat kehityskohteita kunnassa. Oulun kyselyn avoimissa kysymyksissä sijainti ja saavutettavuus nousevat selvästi tärkeimmäksi tekijäksi kysyttäessä syytä liikuntapaikan valintaan laskettaessa vastausten sisällön frekvenssit vastauksista. Systemaattisen asiakasmäärien ja asiakastyytyväisyyden laiminlyöminen kuntatasolla tekee näiden asioiden selvittämisen kansallisella tasolla hankalaksi. Saavutettavuus on myös subjektiivinen käsite. Erilaiset olosuhteet, kulkumahdollisuudet ja asenteet tekevät saavutettavuudesta suhteellista. Keski-arvon mittaaminen on kuitenkin mahdollista. Luotettava mittarointi vaatii taustalle melko laajan käyttäjätutkimuksen ja seurannan säännöllisin väliajoin (esimerkkejä: Teaviisari, asiakastyytyväisyyskyselyt, Kansallinen liikuntatutkimus). Fyysistä saavutettavuutta voidaan mitata myös kilometreinä tai matka-aikana käyttämällä hyväksi paikkatietojärjestelmää. Taulukko 27. Liikuntapaikkojen saavutettavuus 1998 ja 2009 (Suomi et al. 2012, 76). Liikuntapaikkojen saavutettavuus 2009 km H-auton H-auton Linjaauto % Muu % Jalkaisin % Pyörä % kulj. % kyyd. % <2,5 36 13 40 6 3 2 100 49 2,5-5 6 9 68 13 3 1 100 15 5-7,5 2 1,5 79 12 4 1,5 100 3,5 >7,5 0 1 77 14 7 1 100 1 (Suomi et al. 2012, 76) Aktiivisesti tapahtuva siirtyminen kävellen tai pyörällä liikuntapaikoille on vähentynyt ja autoilun määrä kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös linja-auton käyttämisestä on siirrytty autoiluun. Kestävä kehitys on Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 tavoitteena. Liikkumisen suhteen kestävä kehitys ei toteudu ellei liikuntapaikoille kulkemisen asenteet muutu. Hallitusohjelma (2011) sanoo liikunnasta (2011, 37): vaikuttaminen kaavoitukseen. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 (2008, 28) toteaa liikuntatiloista: 26

tulisi sijoittaa yhdyskuntarakenteessa asuinympäristöjen läheisyyteen tai julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Yksityisautoilu on pitkien välimatkojen ja kaupunkien hajanaisen rakenteen vuoksi usein ainoa tapa saapua sisäliikuntahalliin. Tämä näkyy parkkipaikkojen korostuneena vaatimuksena. Liikkumiseen vaikuttaa niin ikään käyttäjän kokonaistilanne ja subjektiiviset tuntemukset. Suurin osa Suomessa tehtävistä matkoista ovat lyhyitä 1-3 kilometriä pitkiä (Liikennevirasto 2012). Tärkeimmät esteet liikuntapaikkojen käytölle (n=649) olivat ajan puute (35 %), sairaus (31 %), työ/opiskelu (27 %), perhesyyt/elämäntilanne (19 %), välimatkat (12 %), kalleus (11 %), laiskuus (11 %) ja sopivan paikan puute (11 %). Jos ajan puutteeksi voidaan tulkita sekä ajan puute että perhesyyt/elämäntilanne saadaan yhteensä 54 %. Sairaus jatkuvana tai tilapäisenä häiritsi kolmasosaa. Välimatkan muutos vuosikymmenessä on -3 %. Tämä kertoo sekä parantuneista liikkumismahdollisuuksista yksityisautojen määrän kasvaessa, että muuttoliikkeestä. Kalleutta moitti 11 % (Suomi et al. 2012, 27.). Kasvua 10 vuoden takaiseen on ryhmissä ajan puute ja sairaus/kivut. Pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevä liikunta ja erityisryhmien huomiointi kasvaa merkittäväksi väestön ikääntyessä. Ajan puute on koettu asia, ja kysymyksen merkitys on muuttunut kymmenessä vuodessa. Passiivisen liikkumisen kasvu ei koske pelkästään sisäliikuntapaikoille siirtymistä, vaan on kansallinen trendi. Liikenneviraston henkilöliikennetutkimus (2012, 27) osoittaa kotoa lähtevien matkojen muodostavan 79 % kaikista matkoista. Kohteeseen urheilu- ja kuntoilurakennus tai -huoneisto (jäähalli, uimahalli, tennis-, squash- ja sulkapallohalli, monitoimihalli) kohdistui yksi prosentti matkoista ja kävely- tms. lenkki ilman erityistä matkakohdetta kuusi prosenttia. Pyöräily tai kävely siirtymistapana syrjäytyvät myös muualla kuin, mutta liikuntapaikat voisivat toimia esimerkkikohteina autoilun vähentämisessä. Erityisesti lapsia kyyditään paljon - 44,7 % kaikista kyyditys- ja saattomatkoista (Liikennevirasto 2012, 28). Kyyditys- ja saattomatkoista kohdistui seitsemän prosenttia liikuntahuoneistoon ja kaksi prosenttia liikuntakentille. Liikuntahuoneistot olivat neljänneksi yleisin kyydityksen kohde. Liikkumisen passiivisuuden kasvu muodostaa haasteen koko liikuntakulttuurille ja ratkaisuiden löytäminen vaatii sektorit ylittävää yhteistyötä. Mittarina edistyksestä toimisi henkilöliikennetutkimuksen liikkumisvälineet yleisillä 1-3 kilometrin matkoilla. Aktiivisen liikkumisen edistäminen onnistuu vain valtakunnallisella strategialla, johon eri hallinnon alat sitoutuvat. Aikaisempien tutkimusten mukaan fyysinen saavutettavuus on olennaisin käyttämistä määrittävä tekijä. 2.6.1 Uima-, jää- ja liikuntahallien saavutettavuus Kunnan viranhaltijoiden mukaan jalankulku- ja pyöräilyteitä käyttäen uimahallit ovat saavutettavissa erittäin hyvin (70 %) tai hyvin (26 %). Pysäköintitilaa löytyy uimahallien läheltä - tosin henkilöautolla pysäköintitilasta on pulaa ruuhka aikoihin, mikä pätee pysäköintitilan yleiseen mitoitukseen. Uimahalleista 24 % on julkisen liikenteen saavuttamattomissa. 27

Taulukko 28. Uimahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n = 87) 1 Erittäin hyvä 2 Hyvä 3 Tyydyttävä 4 Kohtalainen 5 Heikko Yhteensä Keskiarvo Julkinen liikenne 18,6 % 31,4 % 16,3 % 9,3 % 24,4 % 86 2,9 Tyydyttävä Jalankulku ja pyöräilytiet 70,1 % 26,4 % 1,2 % 2,3 % 0 % 87 1,36 Erittäin hyvä Henkilöauto (pysäköinti) 47,1 % 35,6 % 11,5 % 5,75 % 0 % 87 1,76 Erittäin hyvä Yhteensä 45,4 % 31,4 % 9,6 % 5,8 % 8,1 % 260 2 Hyvä Uimahallien asiakasbarometrin (2010, 5) mukaan kiireen mainitsee merkittäväksi tekijäksi liikunnan harrastamiseen. Suomen et al. tutkimuksen mukaan syiksi mainitan, että harrastaa muuta liikuntaa, ei ole aikaa 30 %, ajanpuute 36 % sekä työ/opiskelu 31 % vastaajista. Uimahallien asiakasbarometrissä etäisyyttä piti 17 % syynä uimahallin käyttöön (SUH 2010, 5) ja Suomen et al. (2012, 78) tutkimuksessa 27 %. Jyväskylän seudun liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyssä (2009, 16) Todetaan, että uimahallia muun kuin asuinkunnan alueella on käyttänyt 15 %. Jäähallia muun kunnan alueella ei ole juuri käytetty. Kuntosalia hyödynsi kolme prosenttia ja liikuntasalia kaksi prosenttia (SUH 2010, 5) ja Suomi et al. (2012, 78). Taulukko 29. Jäähallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n=75) 1 Erittäin hyvä 2 Hyvä 3 Tyydyttävä 4 Kohtalainen 5 Heikko Yhteensä Keskiarvo Julkinen liikenne 20,3 % 28,4 % 18,9 % 10,8 % 21,6 % 74 2,85 Tyydyttävä Jalankulku ja pyöräilytiet 64 % 32 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 75 1,44 Erittäin hyvä Henkilöauto (pysäköinti) 54,8 % 30,1 % 8,2 % 5,5 % 1,4 % 73 1,68 Hyvä Yhteensä 46,4 % 30,2 % 9,5 % 5,9 % 8,1 % 222 1,99 Hyvä Jäähallin ja uimahallin saavutettavuus arvioitiin hyväksi. Jäähallin ja uimahallin saavutettavuus arvioitiin likimain samaksi. Jäähallit saavat parhaan arvion jalankulku ja pyöräilyteiden osalta. Liikuntahallit saavat autolla saavutettavuudesta parhaan arvion. 28

Taulukko 30. Liikuntahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana (n=125) Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Kohtalainen Heikko Yhteensä Keskiarvo Julkinen liikenne 20,3 % 26,0 % 18,7 % 12,2 % 22,8 % 123 2,9 Tyydyttävä Jalankulku ja pyöräilytiet 60 % 29,6 % 8,8 % 0 % 1,6 % 125 1,54 Erittäin hyvä Henkilöauto (pysäköinti) 60,8 % 28,8 % 7,2 % 3,2 % 0 % 125 1,53 Erittäin hyvä Yhteensä 47,2 % 28,2 % 11,5 % 5,1 % 8,0 % 373 1,99 Hyvä Taulukko 31. Hallityypeittäin liikuntahallien saavutettavuus kunnan viranhaltijoiden arvioimana Luokitteluaineisto on poimittu edellä olevista taulukoista asteikolla 1-5 Kuntien liikuntapäättäjien arvioimina suurimmat erot tulevat julkisen liikenteen ja muiden liikkumistapojen välille. Saavutettavuus jalankulku- ja pyöräilyteitä pitkin on parasta. (Mitä pienempi lukuarvo on, sitä helpommin liikuntapaikka arvioidaan saavutettavan) Keskimäärin jäähallien saavutettavuus arvioidaan paremmaksi kuin liikuntahallien aktiivisella tavalla saavuttaessa. Julkinen liikenne ei ole todellinen vaihtoehto suuressa osassa halleista. Tulosten perusteella uimahallit tukevat eniten aktiivista tapaa saapua hallille. 2.6.2 Yksityisten liikuntahallien saavutettavuus Hallien saavutettavuus arvioitiin keskimäärin hieman paremmaksi kuin julkisten uima- jää- ja liikuntahallien. Vastanneet hallit sijaitsevat suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla. Julkisen liikenteen arviointi ei parantunut olennaisesti. 29

Taulukko 32. Yksityisten liikuntahallien saavutettavuus ylläpitäjien arvion mukaan (n=25) 1 Erittäin hyvä 2 Hyvä 3 Tyydyttävä 4 Kohtalainen 5 Heikko/Ei mahdollinen Keskiarvo 1-5 Julkinen liikenne Kävely- ja pyörätiet Henkilöauto(pysäköinti) 28 % 32 % 16 % 12 % 12 % 2,48 Hyvä 72 % 24 % 0 % 0 % 4 % 1,4 Erittäin hyvä 44 % 44 % 12 % 0 % 0 % 1,68 Erittäin hyvä Yhteensä 48 % 33,3% 9,3 % 4 % 5,3 % 1,85 Hyvä Taulukko 33. Yksityisten liikuntahallien vaikutusalue ylläpitäjien mukaan (n=25) 1 Merkittävin osa käyttäjistä 2 Suuri osa käyttäjistä 3 Kohtalainen osa käyttäjistä 4 Pieni osa käyttäjistä 5 Hyvin vähän tai ei lainkaan käyttäjiä Keskiarvo 1-5 0-5 km säteellä 5-10 km säteellä 10-20 km säteellä yli 20 km säteellä 44 % 22 % 22 % 13 % 0 % 2,04 15 % 45 % 30 % 10 % 0 % 2,35 29 % 0% 29 % 38 % 5 % 2,9 0% 0% 10 % 67 % 24 % 4,14 Yhteensä 22 % 16 % 22 % 32 % 7 % 2,86 Liikuntahallit ovat paikallisia. Paikallisuuden määritelmälle voidaan laskea keskiarvo, mutta se vaihtelee olosuhteiden mukaan. Pääkaupunkiseudulla paikallinen on muutamia kilometrejä kattavien liikenneyhteyksien varrella, kun Lapissa paikallinen tarkoittaa huomattavaa matkaa vailla julkista liikennettä tai jalan kulku ja pyöräilyteitä. Suurimmalle osalle väestöstä liikuntahalli on paikallinen. Suurin osa aktiivikäyttäjistä tulee hyvin läheltä hallia. 2.6.3 Havaittuja saavutettavuusongelmia Kunnan viranhaltijoille tehdyssä kyselyssä kysyttiin: Mikäli uima- jää- ja liikuntahalleihin liittyy havaittuja liikenteellisiä tai käyttäjäryhmiin liittyviä saavutettavuusongelmia, mihin ja millaisia? Kysymykseen saatiin seuraavia vastauksia, joista yleisimmät ovat julkisen liikenteen puuttuminen ja pysäköintiongelmat sekä koulujen käytön kannalta osa halleista on kaukana koulusta. Kunta on laaja, 90 km pohjois-eteläsuunnassa ja lähes saman verran itä-länsisuunnassa. Sivukyliltä huonot liikenneyhteydet, käytännössä jäähallille pääsee sieltä vain omalla autolla. 30

Yleisenä ongelmana xxxx on julkisen liikenteen heikkous pitkät etäisyydet ja julkisen liikenteen toimivuus iltaisin ei ole hyvä Sivukyliltä ei ole julkisia yhteyksiä halleille! Esim. Vanhukset eivät pääse ilman omaa autoa halleihin Runsas nuorten kuljettaminen yksityisautoilla paikalle ja pois lienee ei toivottu ratkaisu, mutta hyvin tyypillinen. Joukkoliikenneratkaisut ja liikuntapaikat suunniteltava erittäin hyvin yhteen, jos sekään auttaa. Parkkipaikat jäsentymättömiä tilaongelma Haja-asutusalueelta ei julkista liikennettä iltaisin ja viikonloppuisin. Julkinen liikenne puuttuu lähes kokonaan. Maaseutukunnissa julkinen liikenne todella vähäistä. Pitkät välimatkat. Julkisen liikenteen toimimattomuus (reitit, aikataulut, puutteellinen tiedotus). Pysäköintitilojen riittämättömyys ruuhkaaikoina. Parkkipaikoista on pulaa - julkinen liikenne ei koko alueella toimi kovinkaan hyvin Julkisilla liikennevälineillä ei ole mahdollista kulkea. julkinen liikenne ei kovin kattavaa Joukkoliikenne aikataulut illalla heikot ja sivukyliltä ei kuljetuksia juuri ollenkaan. Ei ole julkista liikennettä Julkisen liikenteen puuttuminen Jäähalli sijaitsee urheilukeskuksessa, jonne ei ole julkista liikennettä. Edellyttää autolla ja muilla yksityisillä kulkuneuvoilla liikkumista. Lähimmälle bussipysäkille matkaa n. 1km. Asiakkaiden asenteessa mielestäni suurin vika. 20 kilometrin matka koetaan pitkänä välimatkana. Joskus jopa kuusi kilometriä koetaan liian pitkänä matkana. Käyttöasteeseen nähden erittäin ahtaat pysäköintitilat Liikuntahalli: Pienellä paikkakunnalla tuskin lainkaan julkista liikennettä. Käyttäjät eivät haluaisi käyttää parkkipaikkaa, vaan ajaa hallin oven eteen. Jäähalli: kulku parkkiluolan kautta, hankalaa ja turvatonta, urheiluhalli: sähköiset kulkuportit esteellisiä liikuntarajoitteisille Paikoitusongelmia asiakkaille, joiden on saavuttava paikalle autolla Uimahallin osalta pysäköintipaikkojen puute laaja kunta ja julkinen liikenne ei edesauta uimahallin käyttöä esim. lasten kohdalla silloin kun he asuvat kävely- ja pyörämatkan päässä. Jäähallin pysäköintitilat ovat riittämättömät otteluiden aikana (jäähalli) paikoitustilat ovat riittämättömät liigapelien aikana. Uimahallissa ruuhkaa, toisen uimahallin käyttöastetta pitäisi saada nostettua. Liikuntahallin laatutekijät: Liikuntahalli on riittämätön joidenkin lajien osalta (salibandy) Liikuntahalli ei siis ole kunnan vaan urheiluseuran. Liikuntahallille on keskustasta ja kouluilta matkaa 5-10 km Liikuntatalon parkkipaikka riittämätön kulkuneuvot valtaavat parkkipaikat kouluaikaan. Jäähallit ovat kaukana kouluista. Uimahalli ja liikuntahalli eivät sijaitse keskustassa, joten kulkuyhteydet huonot, omalla autolla pääsee. Jäähallilla pysäköintiongelma, jos on monta tapahtumaa yhtä aikaa jäähallissa, keskusurheilukentällä ja areenalla. Parkkipaikkoja kaikilla liikuntapaikoilla lukuunottamatta jäähallia liian vähän, erityisesti turnausten ja otteluiden yhteydessä sekä arki-iltaisin. Julkisen liikenteen vuorot ovat tosi harvassa. Kun "kaikki" kulkee omilla autoilla parkkitilat menevät ruuhka-aikana tukkoon. Uima- ja jäähalli samassa pihapiirissä>> jäähallin pelien/tapahtumien aikana uintiasiakkaille ei löydy tilaa Arki-iltaisin henkilöautojen paikoitusalueet eivät tahdo riittää. Henkilöautoille pysäköintialueet ovat rajalliset. Julkista liikennettä ei juuri ole: ikäihmisten ja nuorten on vaikeaa saavuttaa Liikuntakeskuksen (uimahalli, jäähalli, liikuntahalli, kuntosalit) palveluja. Jäähallin osalta lasten varusteiden säilytys/kuivatuspaikkojen rakentaminen ratkaisi myös kulkemisongelmaa: lapset pystyvät tulemaan yksinkin hallille ilman isoja varustekasseja, joita varten tarvittiin aiemmin vanhempia + autoja Kunnan hajanaisuus kolme (3) pääkeskusta noin 15 km säteellä toisistaan ja melko huonot julkiset yhteydet selvä haitta. Samasta syystä myös kevyenliikenteen väylien kattavuus on heikko. Osa lajikohtaisista tiloista joudutaan keskittämään vain yhteen tai korkeintaan kahteen taajamaan. Markkinointi ja ovienaukaisut ovat kompastuskivi pikku paikkakunnallemme Päiväaikaan liikuntatilat on varattu koululaisten käyttöön, joten klo 9-15 muilla ryhmillä ei juurikaan ole mahdollisuutta käyttää tiloja. Ongelmaa on pyritty helpottamaan yhteistyössä koulutoimen kanssa. Liikuntahallikyselyyn havaittuihin saavutettavuusongelmiin vastattiin seuraavasti: Vaikka sijainti on hyvä ja keskeinen sekä lähellä xxxxx keskustaa sijainti jää kuitenkin hieman syrjään. Ei ole ns. läpikulkupaikka. 31

Liian pieni parkkialue. Julkinen liikenne on harvaa. Halliin tuodaan juniorit pääasiassa henkilöautoilla. Kaupungin vastuulla olevan hallin ympäristön talvikunnossa pidon laiminlyönti. Karttapalvelut eivät löydä. Saatavuus hyvä, jos asuu junaradan varrella. Muuten julkisen liikenteen vuorovälit ovat liian pitkät, varsinkin viikonloppuisin. Pysäköintialueitten puute Hallin omien parkkipaikkojen määrä Markkinointi Ajoittainen pysäköintitilojen puute Ei julkista bussiliikennettä ihan lähelle, niin että lapset osaisivat käyttää Julkinen liikenne ei ole vaihtoehto kuin muutamissa kunnissa. Autoilu koetaan merkittäväksi tavaksi liikkua. Jäähallien kohdalla pysäköintiongelmat nousevat esille. Suurin ongelma on saavutettavuus-kappaleessa käsitelty aktiivisen liikkumisen vaihtuminen passiiviseen liikkumiseen yleisesti ja sisäliikuntapaikoille siirtymisessä. Myös ongelmakohtana varsinkin pienillä paikkakunnilla nähdään työvoiman niukkuus (valvonta ja ovenaukaisut). Vapaita kommentteja annettiin seuraavasti: Liikuntasaliamme hallinnoi peruskoulun rehtori ja jäähallia toimintaympäristöpalvelut. Toivomme että saamme mahdollisimman nopeasti parannuksia kunnan sisäliikuntatilojen olosuhteisiin Uimahallia, jäähallia tai liikuntahallia ei ole. Liikuntahalli tosin on suunnitteilla. Suurin ongelma on laajojen sisäkenttien vähyys. Tästä syystä erityisesti urheiluhallin vuorojen jako on tuskaista. Esim. uimahalli ja jäähalli ovat osan aikaa kesästä kiinni, joten silloin käyttöaste on nolla. Koulujen liikuntasalien vakiovuorot menevät minun kautta ja yksittäisvuorot koulun rehtorien kautta tässä meillä hieman tulee ongelmia ns. tiedon katkos ja kun yksittäisvuoro menee aina edelle vakiokäyttäjää. Liikuntasali ollut käytössä 30 - vuotta. Peruskorjaustarvetta on olemassa, mutta ei rahaa. Kunnassa ei ole monipuolista liikuntahallia, yksityisenä mm. jalkapallohalli (kupla), Tennishalli (kunnan osin omistama) sekä uimahallin sisäliikuntatila terveysliikuntaryhmien käyttöön, ei ole kuitenkaan esim. palloiluun soveltuva. Kunnassa ei ole koulujen liikuntasalien lisäksi varsinaista liikuntahallia. Sellaiselle on suuri tarve ja asiaa ollaan viemässä yhdessä liikuntaneuvoston kanssa kunnan päätöksentekoelimiin. Mikäli liikuntatilarahoitusta on mahdollista saada, olisi upeaa saada vaatimukset täyttävä liikunta- tai monitoimihalli, kysyntää kunnassa ja naapurikunnissa on valtavasti Paljon kehitettävää, kunnassa ei esim. ole uima- tai jäähallia. Ei oo liikuntahallia mutta tarvittaisiin kipeästi kyllä! Haasteena meillä: kuntosaliin meno on koulun liikuntasalin ovesta ja näin ollen meillä ei ole kuntosali käytössä ennen klo 15, koska koulu ei anna muiden kulkea ovista koulupäivän aikana. Kunnissa liikuntatilojen organisointia vaikeuttaa sektorihallinto. Koulu- ja liikuntahallinnon välillä hallitsee paikoin sektoriajattelu. Sektoriajattelu johtaa kommenteista nousevien asioiden mukaan liikuntatilojen käytön osaoptimointiin. Myös koulujen käytön ulkopuolinen seurakäyttö ja seurojen yhteistyö nousee esille: Seurat taistelevat keskenään ja kunnan kanssa, mikä ja kenen järjestämä toiminta on etusijalla vuoroja jaettaessa. Kaikkien pitäisi saada kaikkea, vaikka vaan ihan tasapuolisuuden vuoksi. Tarpeellisuus joskus tuntuu olevan toissijainen asia. Toiminnan problematiikkana nähdään kunnan hallintokuntien sisäinen laskutus ja tilojen kasvavat vuokrat. Kunnan käyttövuoropolitiikka ja vuorovaikutus käyttäjien kanssa on kehittämisessä keskeisessä asemassa. Liikuntahallikyselyn vapaita kommentteja: Hallin maksimaalista käyttöä rajoittaa kentän koko (ei täysimittainen jalkapallokenttä) sekä päiväsaikaan koulujen käyttöoikeus halliin. 32

Halli on ns. ylipainehalli, johon sisäänpääsy on pyöröoven kautta. Pyörätuolilla ei sinne pääse - Kesäaika toukokuu - syyskuu hallin käyttö hyvin vähäistä Halli ei ole täysimittainen, ei voi pelata ison kentän pelejä (11v11) vaan lähinnä on harjoitteluhalli ja pienen kentän peleihin sopiva. Meillä erityisryhmä (kehitysvammaisten jalkapallojoukkue) sekä jalkapallokoulu ja Naperofutis (3-4) harjoittelevat hallilla ja on siihen tarkoitukseen loistava, kun on turvalliset seinät ympärillä. Koulut käyttävät talviaikaan lähes täysillä vuoroilla päiväaikaan. Käyttäjiä riittäisi toiseenkin halliin, tilan ja ajan puute vaivaa talviaikaan, kun käyttäjiä on paljon. Hallin vanhaosa on kaupungin omistuksessa ja uusi salibandypuoli on yksityisen omistuksessa. Yhdistys vastaa hallin päivittäisestä toiminnasta. Tilakohtaisesti en pysty antamaan mitään lukuja, mutta salibandy- ja sulkapallovuorojen täyttöaste hipoo maksimeja Täysin pelaajien varoin rakennettu. Vähän viileitä rakenteista johtuen. Sosiaalitilat puuttuvat. WC ja suihku pihaparakissa. Meillä närästää hieman se, ettei kunta tue liikuntahalliamme millään tavalla, vaikka omalla panoksellamme vähennämme kaupungin liikuntatilojen tarvetta. Esimerkiksi hallin saneerausvaiheessa pyysimme kaupungilta jonkinlaista tukea, mutta turhaan. Hallin muutostyöt teollisuushallista salibandyhalliksi toteutettiin täysin yksityisen rahan ja yksityisten lainojen turvin. Lisäksi pyysimme kaupunkia osallistumaan toimintaamme mm. varaamalla vuoroja vapaaseen harjoitteluun, onnistumatta siinäkään. Lisäksi mielestämme kilpailua vääristää kunnan kaupungin omien liikuntahallien sekä muiden yksityisten liikuntatilojen tuki- ja hinnoittelupolitiikka. Kaupungin liikuntatilojen hinnoittelu käyttäjälle ei pohjaudu millään tavalla todellisiin liikuntatilojen ylläpitokustannuksiin ja näin ohjaa käyttäjiä kunnan liikuntatilojen piiriin. Hallimme slogan on "rakkaudesta salibandyyn", ja se kuvastaa hyvin syytä siihen miksi hallimme alunperin on perustettu ja miksi edelleen kovasta kilpailusta ja tappioista huolimatta toimintamme jatkuu. Tämä ei nyt ollut palaute kyselyynne, vaan palaute/mielipide yleisestä tilanteestamme espoolaisen liikuntapalvelun tuottajana. Liikuntahallien kommentit ovat hieman erilaisia ja liittyvät enemmän hallin päivittäisten toimintojen ongelmiin, koska rahoitus (seura tai yritys) ja käyttäjäpohja (lajin seurat ja yksityiset) on erilainen kuin kunnan halleissa. Saavutettavuusongelmia kysyttäessä vain muutama vastaus liittyi markkinointiin tai ovien aukaisuun. Fyysinen saavutettavuus kulkuvälineillä ohjasi vastauksia myös avoimiin kysymyksiin. 3. Liikuntapaikkojen käyttäminen 3.1 Näkökulmia käyttämiseen Työryhmämuistiossa (Opetusministeriö 2005, 54) tasa-arvosta todetaan, että sukupuolten tarpeet ja näkökulmat tulee ottaa huomioon arvioitaessa liikuntapaikan sijaintia, liikenneyhteyksiä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä käyttömahdollisuuksia. Liikuntapaikkojen käyttäjät voidaan jakaa useisiin ryhmiin: sukupuolen mukaan: miehet/naiset, iän mukaan (esimerkiksi: 3-17, 18-65, 65- vuotta), tason mukaan: kunto, kilpa ja huippu. Yleisiä yksiselitteisiä ja vakiintuneita käytäntöjä käyttäjien seurantaan ei ole. Liikunnan EuroBarometrissa (2010, 10) säännöllisesti Suomessa liikuntaa harrastaa 17 % ja vain 7 % ei harrasta liikuntaa. Harvoin tai koskaan liikkuvien yhteismäärä on 28 %, mikä on matalin EU27 vertailussa. Suomalaisten eniten käyttämät sisäliikuntapaikat aikuisliikunnassa olivat kuntosalit 9 %, palloiluhalli 5 %, voimistelusali 4 %, uimahalli 4 %, jäähalli 1 % (KLT 2009 2010, 14). Sen sijaan kevyen liikenteen väylät (25 %), ulkoilureitit (21 %) ja maantiet (8 %) olivat merkittävimpiä liikkumisympäristöjä ja varsinkin maaseudulla niiden merkitys korostuu. Pyöräily- ja kävelyteiden kunnossapidolla on liikuntasektorin ulkopuolisten tekijöiden kannalta suuri merkitys. Kävely- ja pyöräilyteitä käytetään sisäliikuntapaikkoihin siirtymiseen. Uima-, jää- ja liikuntahallien kokonaisvaikuttavuutta kasvattavat kuntosalit. Kymenlaakson markkinointitutkimuksessa vastaajat (n=684) pitivät uimahallia parhaimpana liikuntapalveluna (19 %). Muut hallit koettiin vähemmän merkityksellisiksi: palloiluhallit 4 % ja jäähalli 4 %, sekä liikunta- 33

halli 2 % (Suomi et al. 2004, 17). Etelä-Kymenlaaksossa 2/3 ei käytä rakennettuja liikuntapalveluita. Mihinkään ohjattuun liikuntaan ei osallistunut 70 % väestöstä (Suomi et al. 2004, 9). Tähän mennessä tehdyt tutkimukset osoittavat, että rakennetut liikuntapalvelut eivät tavoita kovin suurta osaa väestöstä. Uimajää- ja liikuntahallit olisivat tämän tulkinnan mukaan fyysisestä ja toiminnallisesta saavutettavuudesta huolimatta suurelle osalle väestöstä tuntemattomia tai saavuttamattomissa. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2010, 8) mukaan tarkasteltuna sisäliikuntapaikat ovat enemmän poikien kuin tyttöjen harrastepaikkoja: jalkapallo 172000/45000, kuntosali 33000/30000, jääkiekko 93000/8000, koripallo 24000/11000, salibandy 122000/22000 harrastajaa. Varsinkin jääkiekossa ja salibandyssa erot ovat suuret. Jääajassa muut lajit ovat toissijaisessa asemassa jääkiekkoon verrattuna. Naisten ja miesten eniten käyttämät liikuntapaikat poikkeavat toisistaan. Naiset käyttävät enemmän kevyen liikenteen väyliä (sauvakävely ja kävelylenkkeily) ja voimistelusaleja. Miehet käyttävät useammin palloilusaleja (salibandy, lentopallo, koripallo), jäähallia sekä muita rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja (KLT 2009 2010). Ikä vaikuttaa liikuntapaikkojen käyttöön. Iäkkäät liikkuvat muita useammin maanteillä, kevyen liikenteen väylillä ja ulkoilureiteillä. Nuoret liikkuvat vanhempia ikäluokkia enemmän muita useammin kuntosaleilla, voimistelusaleilla, palloiluhalleissa ja rakennetuilla ulkoliikuntapaikoilla. Kysymys on lajivalinnoista ja iäkkäämmät harrastavat korostetusti rakentamattomilla paikoilla harrastettavaa kävelylenkkeilyä ja sauvakävelyä (KLT 2009 2010). Asuinpaikkakunta vaikuttaa liikuntapaikkojen käyttöön. Pääkaupunkiseudulla kevyen liikenteen väylät, uimahallit, kunto-, voimistelu- ja palloilusalit ovat keskimääräistä tärkeämpiä liikuntapaikkoja. Maaseutumaisissa kunnissa korostuvat maantiet pääasiallisina liikuntapaikkoina harrastuspaikkojen ollessa kaukana. Kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksista voidaan todeta saavutettavuuden olevan keskeinen käyttöä määrittävä tekijä. Paikallisia liikuntatottumuksia ja seuraharrastajien määriä tuntemalla liikuntapalveluiden järjestäminen perustuu valintoihin ja liikuntapalveluiden kehittäminen on mahdollista. Pienten taajamien ja kylien lähin liikuntapaikka on usein koulun sali. Kuntosalien yleistyminen mahdollistaa kertaliikunnan harrastamisen myös pienemmällä väestöpohjalla. Kuntosaleilla käyntejä kertyy 4000-35000 vuositasolla. Merkittävimmät sijaintitekijät ovat riittävä väestöpohja ja riittävä harrastajamäärä, jota väestöpohja ei aina suoraan selitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa (2011, 24) todetaan, että paikallistason liikunnan toimintaedellytysten lisääminen ja liikunnan vahvistaminen osana kuntien palveluja tuo positiivisen vaikutuksen. Laajojen käyttäjäryhmien liikuntahalleja sekä lähiliikuntapaikkoja on rakennettu ja liikkujien määrän oletetaan lisääntyneen, mutta tarkkaa tietoa ei ole saatavilla. Liikuntapotentiaalia yksilön vireyden ja kansanterveyden kannalta on olemassa ja vain tarkalla tiedolla harrastajista liikuntapalveluita voidaan aktiivisesti kehittää. 34

Uima- jää- ja liikuntahallien käyttämiseen vaikuttavat useat tekijät. Liikuntapaikkojen käyttömaksujen osalta on monessa kunnassa jouduttu kiristyvän talouden vuoksi painimaan optimaalisen tuoton ja liikuntapalvelun mahdollisimman laajan tarjoamisen kanssa. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisussa 68 (1999) todetaan, että uimahallien kävijämäärät kasvavat hetkeksi remontin (laatu) jälkeen houkuttelevuuden lisäännyttyä. Esimerkiksi Kajaanin myös toiminnallisesti laajempaan uimahalliin odotetaan tuplamäärää kävijöitä (130000->260000). Suomi et al. (2012) mukaan liikunnan harrastamisen päämotiiviksi on 90-luvulla noussut terveys, kunto ja työkyky. Tutkimuksessa 20 % koki uimahallien kunnon heikoksi. Suurimmaksi esteeksi nousi ajanpuute 51 %:lla vastaajista ja työ tai opiskelu 39 %. Sairaus tai kivut kertoi esteeksi 36 %. Välimatkan mainitsi 30 % vastaajista, joiden alueellinen kattavuus oli hyvä. Vastaajista 23 %:a kertoi syyksi saamattomuuden. Kymenlaaksossa tehdyn tutkimuksen perusteella liikuntamotiivi on ensisijaisesti terveys. Lajiliikunta ei yllä kymmen suosituimman lajin joukkoon. Tutkimuksen perusteella seurojen toiminnan kannalta olennaisia ovat liikuntapaikat. Liikuntapaikkoihin liittyviä havaintoja on myös se, että liikuntapaikkoja ei mielletä matkailukohteiksi esimerkiksi Etelä-Kymenlaaksossa. (Suomi, Matilainen, Suomi & Häyhä 2004, 2-3.). Liikuntatapahtumien järjestämisessä ja liikuntapaikkojen arvostuksen kasvattamisessa olisi näin ollen tehtävää. Oulussa on tutkittu nousevien lajien kysyntää. Kuntalaisten mahdollisuudella suunnitella voidaan murtaa suunnittelun ja päätöksenteon perinteisiä rakenteita sekä tuottaa käyttäjäläheisempi rakennettu ympäristö. Uudet lajit aktivoivat nuoria liikkumaan (Hentilä ja Luoma 2009, 10). Kysymyksessä ovat liikuntapaikkojen täysin erilaiset vaatimukset ja liikunnan tavoittaminen. Ilmiötä ei voida tyhjentävästi kuvata, mutta Hentilän ja Luoman (2009) raportti indikoi erikoisvaatimusten merkityksen kasvua. Uusien lajien harrastamisen esteiksi raportti määrittelee osaamisen ja arvostuksen puutteen, joten harrastajia täytyy kuunnella suunnittelussa (Hentilä ja Luoma 2009, 25). Liikunnan harrastamisen ristijousto eli lajiolosuhteiden vaikutus liikunnan harrastamattomuuteen tai harrastamiseen sekä lajiliikkuvuuteen on selvittämisen arvoinen asia. Liikuntapoliittinen tutkimus on ollut tyypillisesti resurssienjakopolitiikkaan kohdistunutta selvitystyötä. Liikuntapoliittisen tutkimuksen alateemoja ovat liikunnantalouspolitiikka, liikunnan järjestöpolitiikka, liikunnan tiedepolitiikka, liikunnan kulttuuripolitiikka ja liikuntapoliittista päätöksentekoa palveleva tutkimus (Suomi et al. 2012, 21.). Liikunta osana julkisen sektorin kestävyysvajeen ratkaisua joutuu muuttumaan, käyttäjälähtöisyys täytyy ottaa systemaattisesti mukaan suunnitteluun. 3.2 Käyttöaste Käyttöaste tarkoittaa prosentti-arvoa hallin aukiolotunnit/varatut tunnit vuoden ajalta. Vastaus ilmoitetaan prosentteina. Käyttöaste kertoo ensisijaisesti siitä, miten vuorot ovat varattuna. Käyttöastetta on mitattu seuraavasti: 35

Uimahallit. Kävijämäärä tiedetään kattavasti. Tilastointi vaihtelee tukkimiehen kirjanpidosta erittäin kattavaan tietojärjestelmäpohjaiseen käyttäjäryhmä- ja tuntikohtaiseen tietoon. Usein käytössä on vähintään kassajärjestelmä, josta saadaan hintaryhmien tiedot kappalemäärinä. Kävijämäärien tuntemisella on merkitystä turvallisuuden (henkilökunnan määrä), tilojen kunnossapidon (siivous) ja kiinteistötekniikan kannalta (käyttäjien vaikutus haihtuvuuteen eli ilmankosteuteen). Jäähallit. Lahtinen (2003) käytti aikaväliä arkisin 7.00-9.00 ja 15.00-23.00, viikonloppuisin 7.00-23.00. Varausprosentti kertoo hallin myynnistä sesonkiaikoihin. Tässä on käytetty hallin koko aukioloaikaa ja kaikkien hallien aukioloajasta riippumatta 7.00-23.00. Nissinen ja Möttönen (2012) käyttivät kokonaistuntimäärän mukaista käyttöasteprosenttia. Liikuntahallit. Liikuntahallien käyttöaste on laskettu aukioloajan mukaan (Nissinen ja Möttönen 2012). Liikuntahallien käyttöasteen yhteismitallisuus vaihtelee hallien aukioloaikojen mukaan. Hallien tilastointi kävijämäärien osalta on varsin heterogeenista ja monin paikoin olematonta. Paras tapa ilmoittaa käyttöaste on hallin aukiolotunnit/vuosi ja kokonaiskäyttöaste (esimerkiksi webtimmi). Tämän ollessa liki mahdotonta ilman tietojärjestelmätulostetta, voidaan viikko-otoksina laskea aukioloajan mukaisesti varatut tunnit. Yhteismitallisuus esimerkiksi jäähalleissa tarkoittaa käyttöasteen laskemista 7.00-23.00 mukaan 112 h/viikko, vaikka halli ei olisikaan auki tuota aikaa. Käyttöasteen osalta kannattaa noudattaa ankarampaa käytäntöä käyttöerojen ja vaikuttavuuden havainnoimiseksi. Esimerkki: Hallin käyttöaste 60 % eri aukioloajoilla mitattuna. Halli 1: Aukioloaika 8.00-22.00. Varattuja tunteja on 59/viikko. Halli 2: Aukioloaika 9.00-21.30. Varattuja tunteja on 53/viikko. Halli 3 Aukioloaika 16.00-21.30. Päivät koulujen käytössä. Viikonloppuna 10 tuntia/päivä. Varattuja tunteja on 29/viikko. Samalla varattujen tuntien määrällä mitattuna käyttöaste vaihtelee. Maakunnittain ja ELY- alueittain tarkasteltuna käyttöasteen arvioiduilla tunnusluvuilla ja peittoprosenteilla (Suomi et al. 2012) on yhteisvaihtelua. (Mitä pienempi arvo on, sitä suurempi on käyttäjämäärä) Maakunnittain listattuna Länsi- ja Sisä-Suomen ELY- alueilla käyttöasteet arvioidaan parhaimmiksi. Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen ELY- alueilla viranhaltijat arvioivat keskimääräistä heikommiksi. Heikoimmat arviot annetaan Pohjois-Karjalasta. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa uimahallien käyttöaste arvioidaan heikoimmaksi. Taulukossa ovat viranhaltijoiden vastausten keskiarvot maakunnittain. Asteikko 1-5 siten että 1 (erinomainen) on paras ja 5 (heikko) heikoin. 36

Taulukko 34. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Etelä-Suomen ELY 2,1 1,5 1,6 Etelä-Karjala 2,25 2,0 1,7 Uusimaa 1,5 1,5 1,3 Kanta-Häme 2,0 1,5 2,2 Päijät-Häme 2,75 1,0 1,3 Kymenlaakso 1,3 1,0 1,0 ei riittävästi vastauksia Länsi- ja Sisä-Suomen ELY 1,57 1,4 1,45 Etelä-Pohjanmaa 1,8 1,3 1,5 Pohjanmaa 1,6 1,3 1,4 Pirkanmaa 1,7 1,5 1,5 Keski-Suomi 1,2 1,5 1,4 Keski-Pohjanmaa 1,0 1,0 1,5 ei riittävästi vastauksia Varsinais-Suomen ELY 1,65 1,4 1,7 Varsinais-Suomi 1,6 1,3 1,5 Satakunta 1,7 1,5 1,9 Itä-Suomen ELY 1,8 1,9 2,1 Etelä-Savo 2,0 1,5 2,2 Pohjois-Savo 2,0 1,8 1,9 Pohjois-Karjala 1,3 2,3 2,2 Pohjois-Suomen ELY 1,8 1,5 1,8 Pohjois-Pohjanmaa 1,92 2,0 1,6 Kainuu 1,7 1,0 2,0 Lapin ELY Lappi 1,5 1,5 2,0 ELY - alueiden painottamaton keskiarvo osoittaa alueittain olevan eroja uima-, jää- ja liikuntahallien käyttötyytyväisyydessä. Kunnan asukasmäärä vaikuttaa tyytyväisyyteen kunnan uima-, jää- ja liikuntahalleihin. Uima- ja jäähallien käyttämiseen ollaan tyytyväisimpiä yli 50000 asukkaan kaupungeissa. Vastaavasti liikuntahallien käyttöön ollaan erittäin tyytyväisiä (63 %) 10000-19999 asukkaan kunnissa. Liikuntahallien osalta jakauma on laajin. Liikuntahalleista on siis sekä pulaa että tyytymättömyyttä niiden käyttöasteeseen. Liikuntahallien käyttäjäryhmiä ei seurata kovin ahkerasti. Vuoropolitiikan mukaisesti jaettua käyttäjärakennetta ei varsinaisesti seurata, mutta lasten ja aikuisten liikunta-aktiivisuutta seurataan osittain. Systemaattinen palautteen kerääminen on yllättävän harvinaista. Useimmiten sitä tehdään isoissa kunnissa. Harvassa kunnassa on systemaattinen kaari käyttövuoropolitiikasta liikkujien seurantaan. Tämän perusteella käyttöasteiden voidaan olettaa pysyvän korkealla, mutta käyttäjien siirtyvän kasvavassa määrin kasvavalle yksityiselle sektorille. 37

Taulukko 35. Tyytyväisyys jää-, uima- ja liikuntahallien käyttöön kuntakoon mukaan viranhaltijoiden arvioimana (n=169) Uimahallit 1-4999 (N=13) 5000-9999 (N=22) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=22) 20000-49999 (N=25) yli 50000 (N=18) Erittäin tyytyväisiä 31 % 50 % 27 % 52 % 67 % Melko tyytyväisiä 54 % 41 % 45 % 40 % 28 % Tyytyväisiä 15 % 9 % 9 % 0 % 6 % Melko tyytymättömiä 0 % 0 % 18 % 8 % 0 % Erittäin tyytymättömiä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Jäähallit 1-4999 (N=12) 5000-9999 (N=18) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=15) 20000-49999 (N=21) yli 50000 (N=17) Erittäin tyytyväisiä 25 % 39 % 60 % 62 % 82 % Melko tyytyväisiä 58 % 56 % 20 % 33 % 18 % Tyytyväisiä 8 % 6 % 20 % 5 % 0 % Melko tyytymättömiä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Erittäin tyytymättömiä 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % Liikuntahallit 1-4999 (N=46) 5000-9999 (N=38) Kunnan asukasmäärä 10000-19999 (N=24) 20000-49999 (N=22) yli 50000 (N=18) Erittäin tyytyväisiä 39 % 45 % 63 % 55 % 56 % Melko tyytyväisiä 50 % 53 % 21 % 41 % 33 % Tyytyväisiä 7 % 0 % 8 % 0 % 11 % Melko tyytymättömiä 2 % 3 % 4 % 5 % 0 % Erittäin tyytymättömiä 2 % 0 % 4 % 0 % 0 % Liikuntatilassa toimii seuraava malli: 1) Päätilan mukainen toiminnallisuus ja muiden tilojen listaaminen 2) Liikuntatilakohtainen laskenta Malli 2 on tarkempi ja mahdollistaa saavutettavuuskysymyksen liittyessä tiiviisti muiden tilojen käyttöön. Malli 1 mahdollistaa kokonaiskävijämäärien tarkastelun ja päätilan lisäksi synergiaedun muille tiloille. Pääasiassa yleisimmät vuorojenvarausohjelmistot sisältävät mahdollisuuden käyttäjäanalyysiin. Käyttöaste, kävijämäärä (mikäli syötetty varaajan tai varauksen vastaanottajan toimesta), käyttäjäryhmät on mahdollista raportoida ja tulostaa tietojärjestelmistä. Käyttöosaamisessa ja saatavilla olevien tietojen hyödyntämisessä on selvityksen perusteella laajoja puutteita. Tietojärjestelmät ovat ainoa mahdollisuus saada nykyiset hallit parempaan käyttöön parantamalla niiden saavutettavuutta. Vuoroja tulisi voida varata rekisteröityneenä käyttäjänä. Yksityisissä sisäliikuntapaikoissa on kattavasti asiakkaita ja uuden perustamisinvestointiin voidaan tulkita kuuluvat tietojärjestelmäpohjainen asiakkuuden hallintajärjestelmä kulkutunnisteineen. 38

Kuntien käytännöt seurannasta vaihtelevat: Laskuri: ovella/pukukoppikäytävällä Käyttäjänilmoitus Kunnan oma arvio Vahtimestarit laskevat iltaisin käyttäjät Porttilaskuri Tietojärjestelmät parantavat mahdollisuuksia kattavaan käyttäjätietoon, mutta tilojen saavutettavuuden parantaminen teknologian myötä on vielä alussa. Sisäliikuntapaikkojen seurannan aloittaminen tai parantaminen vaatii aina alkupanostuksen, koulutuksen ja projektimuotoisen organisoinnin. Näille kaikille tavoille on määritettävissä hinta ja saatava hyöty. Joissakin kunnissa on luovuttu tarkasta käyttäjälaskennasta resurssien puutteen vuoksi. Käytössä olevan järjestelmän hyödyntäminen vaihtelee suuresti. Iltaisin vahtimestarit saatavat vielä hoitaa suuremmissa halleissa laskentaa. Varauskalentereiden pohjalta ei tehdä tarkkaa seurantaa kovin usein. 3.3 Kävijämäärä Kävijämäärä kertoo käyttöastetta paremmin hallin vaikuttavuudesta. Liikunnallinen käyttökerta kertoo hallin liikuntakäytöstä. Hallin kokonaiskävijämäärä sisältää katsojamäärän ja muun käytön. Hallin muuta käyttöä ovat usein kaupalliset tapahtumat, kuten konsertit, messut ja muut tapahtumat. Hallin muu käyttö lisää vaikuttavuutta ja siihen pitäisi pyrkiä hallien käyttöasteen kasvattamiseksi. Kävijämäärää on aiemmin mitattu liikunnallisten käyntikertojen määrällä (lkk, Nissinen 2012). Hallien vuosittaisesta erilliskävijämäärästä ei ole tehty selvityksiä. Uimahallibarometristä käy ilmi, että esimerkiksi uimahallinkäyttäjillä käyntifrekvenssi on tiheä. Hallitusohjelmassa (2011, 37) mainitaan tavoitteeksi liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Liikunnan lisääminen on yleisenä tavoitteena. Työkaluina on tieto nykyisistä käyttäjistä ja resursseista (sisäliikuntapaikat) ja näiden edistäminen. Ohjelmassa mainitaan myös liikuntalain uudistaminen osana liikuntajärjestelmän uudistamista. Tässä selvityksessä on esitetty muutama arvio hallien kokonaisvaikuttavuudesta. Käyttöasteen laskeminen jaettavassa tilassa on hyvin haastavaa. Järkevintä olisi laskea esimerkiksi koko tilan varauksen mukaisesti. Suurissa monitoimihalleissa on varattavia kenttiä sekä yksittäislippuja. Silloin jako kannattaisi tehdä käyttöaste/kenttä ja lippu/suorituspaikka periaatteella. Ovilaskurit kertovat hallin muun kävijämäärän. Suurissa halleissa järjestetään myös muita tapahtumia, joten liikunnalliset käynnit ja muut käynnit täytyy erottaa. Kävijämäärien laskeminen tapahtuu usein kävijää/halli ja tapahtumien määrät erikseen. Urheilutilojen käyttöaste ja käyttäjämäärät ovat valinnasta kiinni. Yksittäisten kenttien kävijämäärien laskeminen on hyvin haastavaa ja tapahtuu otoksina. Aiemmat tutkimukset käyttäjämääristä ovat kävijämääriä/halli/vuosi-tasoisia. 39

3.4 Käyttökaudet Sisäliikunta on kausipainotteista. Yleensä sisäliikuntahalli on kesällä kiinni tietyn yhtäjaksoisen ajan, jolloin suoritetaan huoltotoimenpiteet. Halleilla on useita käyttökausia: vuosisykli elokuu-toukokuu, kevät-syksykausierot, viikkokäyttö ja viikonloppukäyttö, arkipäivien päiväkohtaiset erot. Hallien määrä on karkeasti arvioituna riittävä, mutta kapasiteetin kysyntäpiikit arki-iltajaksolle kello 17.00-21.00 aiheuttavat nykykapasiteetin riittämättömyyden. Vuosi Uimahallin käyttökausi: Suurissa kaupungeissa uimahallit ovat auki ympärivuoden. Huoltotoimenpiteet laskevat käyttöastetta kaikissa liikuntatiloissa. Uima- ja jäähalleissa huoltoaika säästää käyttökuluja, joten se on kokonaisedullinen vaihtoehto. Jäähallit: Useat jäähallit ovat kesällä kiinni. Tällöin henkilöstö pitää vuosilomat ja hallilla voidaan suorittaa huoltotoimenpiteitä. Jäähallien kiinnioloaika vaihtelee touko-syyskuun välillä. Jäähalleilla on jonkin verran jääurheilun ulkopuolista käyttöä kesällä. Liikuntahallit: Suuret areenat ja urheilutalot ovat auki ympäri vuoden. Kesäkuukausina käyttö on selkeästi matalampaa kuin talvella. Esimerkiksi Varsinais-Suomen yksityiset liikuntapaikat jakavat hallivuorot vuodeksi, mutta laskutus tulee 11 kuukaudesta. Viikkokäyttö Kysyntä kohdistuu pääasiassa arki-iltoihin kello 17.00-21.00 välille, jolloin kysyntä on moninkertainen vuoroja jaettaessa. Taulukko 36. Sisähallin vuorojen teoreettinen kysyntä arki-iltana klo Hallin käyttämisen jakautuminen epätasaisesti ja pieni käyttöaste ovat ongelma: kiinteät kustannukset pysyvät samana ja käyttäjää kohti muuttuvia kustannuksia tulee vain vähän. Terveysliikunta- ja talousseikat 40

kannustavat käyttöasteen kasvattamiseen nykyisissä halleissa. Teoreettinen kuva esittää kuinka liikuntahallivuoron kysyntä kohdistuu arki-iltoihin. Kysyntä ylittää tarjonnan. Riittävän suuren tilan puuttuminen tai vuorojen kova kysyntä olemassa oleviin tiloihin määrittää usein lisärakentamistarvetta. Kysyntäpiikin kohdistuessa pääasiassa muutamiin tunteihin vuorokauden aikana, kysytään kuka voi käyttää mahdollisia tyhjiä tunteja: 1) Liikuntaan, 2) Muuhun käyttöön. Liikuntakäytössä nykyisten käyttäjien käytön jakaantumista tulee myös selvittää liikuntapalvelun tarjonnan parantamiseksi. Taulukko 37. Hallien viikoittainen vaihtelu käyttöasteen mukaan (Poimittu taulukoista: Nissinen ja Möttönen 2012) Hallien viikonpäivittäinen vaihtelu osoittaa erojen olevan melko pienet. Jäähallien ja jalkapallohallien viikonloppukäytössä on viikkoa korkeampi käyttöaste pääasiassa otteluista johtuen. Hallien syys- ja kevätsesonkien käyttöaste vaihtelee hieman hallin käyttötarkoituksen ja hallityypin mukaisesti. Syys-joulukuun ja tammi-huhtikuun jaksot ovat olosuhteiltaan hieman erilaiset. Palloilulajien kaudet vaikuttavat ensisijaisesti käyttöön ja varsinkin viikonloppukäyttöön. Viikonloput ovat ottelukäyttöön varattuja. Esimerkiksi Lappeenrannan jää- ja liikuntahalleissa syyskauden käyttöasteet ovat hieman suuremmat kuin kevätkauden. Tämä johtuu huhti - toukokuun sään paremmuudesta syys-joulukuun käyttöinnokkuuteen. Taulukko 38. Espoon liikuntahallien kausivaihtelu kävijämäärien mukaan 41

Taulukossa näkyvät hallien kuukausittaisen kokonaiskävijämäärät. Hallit ovat useita suorituspaikkoja sisältäviä halleja. Kuukausittaiset kävijämäärät vaihtelevat huomattavasti. Myös Helsingin kaupungin, Urheiluhallit Oy:n ja Porin kaupungin tiedot ovat samankaltaiset. Kesäkäyttö on vähäistä. Kesäkaudella hallien kustannukset pyritään minimoimaan käytön maksimoimisen sijasta. Käytön kehittäminen vaatisi omistajalta huomattavaa aktiivisuutta. Taulukko 39. Porin Karhuhallin kävijämäärät lajeittain 2012 Porin Karhuhallia käytetään pääosin jalkapalloon, yleisurheiluun ja pesäpalloon. Lajien välillä on selkeitä kausivaihteluja. Taulukko 40. Jäähallien käyttötietoja Porista ja Imatralta Jäähallit Kävijämäärä 2012 Käyttöaste 2012 Käyttäjiä/tunti (käyttötunnit/kävijät) Porin jäähalli Porin harjoitushalli 30953 35552 82 % 75 % 19/h 15/h Porin tekojäärata 17155 Imatran kilpajää 36888 75 % 16/h Imatran harjoitusjää 28910 61 % 13/h KESKIARVO n. 33600 73 % 16/h 42

Taulukko 41. Porin ja Imatran jäähallien käyttökausivaihtelu vuonna 2012 Taulukko 42. Helsingin Urheiluhallit Oy:n uimahallien käyttäjämäärien kausivaihtelu vuonna 2012 Uimahallien käyttömäärät ovat melko tasaisia talvikaudella, sen sijaan kesä-elokuun määrät ovat alhaisia. Hallien syys- ja kevätsesonkien käyttöaste vaihtelee hieman hallin käyttötarkoituksen ja hallityypin mukaisesti. Syys-joulukuun ja tammi-huhtikuun jaksot ovat olosuhteiltaan hieman erilaiset. Palloilulajien kaudet vaikuttavat ensisijaisesti käyttöön ja varsinkin viikonloppukäyttöön. Viikonloput ovat ottelukäyttöön varattuja. Myös Helsingin kaupungin, Urheiluhallit Oy:n ja Porin kaupungin tiedot ovat samankaltaiset. Kesäkäyttö on vähäistä. Liikuntahallien laatukysymykset (sijainti ja saavutettavuus sekä liikuntatilat) ratkaisevat kohdistuuko kysyntä yhteen vai useaan halliin. Keskimäärin Suomessa on kysyntä suuresta liikuntahallista, mutta vaihtoehtoina on pienempiä koulujen saleja. Suurissa kaupungeissa halleja on useita kysynnän kohdistuessa saavutettavimpaan tai laadultaan sopivimpaan. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa (2009-2010) noin 200 000 lasta ja nuorta ilmaisi halunsa liikkua seurassa. Seuraliikunnan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja yksi syy voi olla riittävän edullisten liikuntaolosuhteiden puuttuminen seuran toiminta-alueelta. Ilpo Pirin (1993) uimahallitutkimuksesta sekä Oulun kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyistä (2012) käy ilmi sijainnin olevan tärkein tekijä. Kunnasta ja käyttäjän liikkumismahdollisuuksista riippuen käyttöetäisyys on alle kymmenen kilometriä. Esimerkiksi Salibandyliiton (2010) seuratutkimuksesta käy ilmi riittävän edullisten tilojen puute. 43

Liikuntahalleissa käyttöön liittyviä pullonkauloja käyttöasteen osalta ovat: 1) vuosittainen kausivaihtelu 2) viikoittainen vaihtelu 3) päivittäinen vaihtelu: aamupäivä-iltapäivä-ilta Ongelmakohdista seuratoimintaan todennäköisesti vaikuttaa vuosittaisen sesonkiajan suosituimpien iltaaikojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelma. Ottelut ovat ennustettavissa ja viikonloppujen käyttöaste kasvatettavissa tekemällä vapaiden vuorojen tarjonnasta saavutettavaa. Nykyisten hallien käyttöasteen kasvattaminen toimintatietoon perustuen kasvattaa hallin vaikuttavuutta ja edistää kansallista liikuntaa: käyttämättömiä vuoroja on paljon ja vuorokysynnän mukaan toimiminen on pullonkaula tehokkaalle käytölle. 3.5 Käyttäjäryhmät Liikuntahalleja voidaan käyttää enemmän kuin todellisuudessa käytetään jos päiväaikaan saadaan niihin enemmän toimintaa. Esimerkki liikuntahallin jakautuminen seuran käyttöön joukkueen julkaiseman harjoitusajan perusteella (26,5 tuntia viikossa): juniorit 46 %, miehet 35 %, naiset 13 %, yhteisjoukkue 6 %. Harjoituskertoja kertyy 20 eli keskimääräinen harjoitusaika on 80 minuuttia. Sali on käytössä 16.00-21.30, joten viikossa varattavissa on 38,5 tuntia, joista salibandyjoukkueella on noin 70 %. Harjoittelijamäärä/tunti 15 kpl 20 kpl Juniorit (11 kertaa) 165 220 Miehet (5 kertaa) 75 100 Naiset (3 kertaa) 45 60 Yhteisjoukkue (1 kertaa) 15 20 Yhteensä 300 400 Harjoittelumäärät/viikko ovat seuralla laskennallisesti 300 400. Lisäksi samoilla käyttäjäarvioluvuilla 85-120 muuta harrastajaa (30 %). Keskisuuri liikuntahalli on avoinna 38 viikkoa vuodessa (Nissinen 2012). Vuosittainen käyntikertojenmäärä seuralla olisi 10 800 15 200, lisäksi muita käyttäjiä 3200 4600. Arkipäivisin halli on koulukäytössä ja käyttämällä laskentaa 15 käyttäjää tunnissa saadaan tulokseksi seuraava: koululaiskäytössä 600 käyttäjää/viikko ja vuodessa 22800 koululaiskäyttökertaa, jos käyttöaste olisi 100 %. Maksimikäyttöasteella harrastajamäärä olisi 42600 vuodessa. Kokonaiskävijämäärä näillä kahdella käyttäjäryhmällä olisi 33630/vuosi. Todellisuudessa käyttäjiä ei ole näin paljon/tunti ja kaikkia tunteja ei käytetä. Viikonloppu puuttuu myös laskuista. 44

Eri joukkueita (juniorien ikäluokat) seuralla on kymmenen. Jokaisen seuran jäseninä 15/20 tarkoittaisi 150-200 eri käyttäjää. 150-200 pelaajaa käyttäisivät siis 26,5 tuntia viikoittain ja muodostaisivat noin 10 000 vuosittaista käyntiä. Lappeenrannan halleissa käyttäjät jakaantuvat seuraavasti Kourulan palloiluhallin käyttö aikavälillä 16:30-21:30 - esimerkissä käytetty 11 578 kävijää 1165 varatulla tunnilla eli kymmenen kävijää/tunti. Hallin käyttöaste iltakäytössä on 89,31 % vuonna 2012. Päivisin halli on koulujen käytössä klo 16:30 saakka. Iltakäytössä koripallo (36 %), 11 käyttäjää/h, Salibandy (22 %) 14 k/h ja kaupunki 16 % käyttävät suuren osan vuoroista. Yhteensä hallilla oli 14 eri käyttäjäryhmää (2012). Varausten keskipituus Lappeenrannan neljässä palloiluhallissa on noin 90 minuuttia. Ohessa keskimääräisiä käyttäjämääriä/tunti (varatut tunnit jaettuna käyttäjämäärällä). Keskisuurissa liikuntahalleissa Lappeenrannassa 10-12 kävijää/tunti (n=4). Helsingissä 12 16 kävijää/tunti (n=4) Oulussa kävijää/tunti (n=3) Kouvolassa 6-14 kävijää/tunti, (ka 10/h, n=7) Taulukko 43. Eräiden Oulun ja Helsingin liikuntahallien hallineliöiden suhde käyttäjämääriin Hallien kävijämäärän ja pinta-alan välinen korrelaatio (yhteisvaihtelu) - 0,48 - ei ole tilastollisesti merkitsevä hallityypin sisällä. Hallien toiminnallisuuden eli laadun voidaan tulkita määrittävän käyttöä. Tietynkokoisia saleja käytetään tiettyyn liikuntaan ja salien käyttäminen vaihtelee tarpeen mukaisesti. Suurten salien kysyntä aiheuttaa sen, että keskisuuria liikuntahalleja käytetään koko salin mitalta. Salin koko välillä 800m 2-1200m 2 ei kasvata käyttäjämäärää merkittävästi, mikäli salia käytetään koko pinta-alalta yhteen lajiin. Liikuntahallityyppien välillä erot ovat suurempia. Jäähallien käyttäjäryhmät Jäähalleissa harrastettavat lajit ovat rajattavissa ja käyttäjät määritettävissä tarkasti. 45

Esimerkkinä Heinolan Kiekon jäähallien käyttö viikolta 10/2013 Juniorijoukkueille harjoitusvarauksia on 16 tuntia/viikko eli 16 harjoituskertaa/viikko. A-junioreille kolme tuntia/viikko. Juniorijoukkueissa on verkkosivuilta laskettuna 123 pelaajaa. Juniorijoukkueiden 123 eri pelaajaa käyttävät 16 tuntia harjoitusjääaikaa maanantai-perjantai välillä. Jäähallin ollessa auki 80 tuntia maanantai - perjantai välillä, on junioriaika 20 % jäähallin käyttövuoroista. Nuorimpien juniorijoukkueiden harjoitusajat ovat usein yhteisiä (kaksi joukkuetta jäällä samaan aikaan), joten lukema on muilla käyttäjillä pienempi. Aamulla on harrastajakäyttöä (7.00 9.00) ja päivällä on koululaiskäyttöä sekä yleisöluisteluaikoja. Heinolan kaupungin jäähallin käyttäjäryhmät: ringette, taitoluistelu, kiekkojuniorit, juniorijoukkueissa pelaa yhteensä 143 junioria (Peliitat.fi). Edustusjoukkueessa ja A-junioreissa lisäksi 20 pelaajaa/joukkue. 150-200 pelaajaa käyttävät suurimman osan iltasesongin jääajasta. Viikonloppuisin otteluissa pelaavat samat pelaajat, jotka harjoittelevat viikolla. Vierasjoukkueen käyttäjät eivät kasvata kävijämäärää ratkaisevasti. Yhtä jäähallia tarkastelemalla saadaan siis hallin vaikutusryhmäksi noin 200 käyttäjää / viikko Heinolan kokoisessa kaupungissa, joka asettuu mediaaniksi 219 jäähallin osalta. Heinolan jäähallin käyttöaste on hyvin korkea 96 % (vakiovuorokalenteri ja Nissinen & Möttönen 2012). Pääkaupunkiseudulla jääajan kysyntä on suuri. Hallivuoroja on ryhmitelty edullisiin juniori- ja hintavimpiin aikuisvuoroihin. Muualla Suomessa käyttöasteissa on jonkin verran vaihtelua maakunnittain mutta vuorojen käyttöperiaatteet ovat samankaltaisia. Suurten kaupunkien ryhmäkoot ovat isompia (Lappeenrannan kisapuiston kolme hallia) ja hallin käyttöasteen pudotessa käyttäjäryhmän laajuus vähenee samalla. Hallia käyttää pääasiassa jääkiekkojoukkue, jolla on junioritoimintaa sekä muutama harrastajajoukkue ja taitoluistelijat. Paikoin käyttäjinä ovat lisäksi ringeten ja kaukalopallon pelaajat. Hallien käyttäjäryhmät ja käyttäjäryhmän käytetyt harjoitustunnit ovat melko samantyyppisiä. Käyttäjämäärä/tunti vaihtelee 10-30 välillä merkittävimpien käyttäjäryhmien (Lappeenrannan kisapuiston kolme hallia) tuodessa jääradalle käyttäjämääriä/tunti (Lappeenranta, WebTimmi) seuraavasti: Liigajoukkue 27/h Muodostelmaluistelu 22/h Taitoluistelu 18/h Kaukalopallo 16/h Koulut ja päiväkodit 15/h Jääkiekkojoukkueen harjoituksissa ja peleissä on noin 150-200 pelaajaa viikossa. Jäähallin vaikutusryhmä 70000 asukkaan kaupungissa on arviolta 300 400 paikallista käyttäjää/viikko. Vierasjoukkueet kasvattavat käyttäjäryhmää viikonloppuisin. Lappeenrannassa jäähallit keräävät 202189 pelaajaa (673729/halli) ja 144360 katsojaa. Aukiolotunnille jaettuna saadaan keskimäärin 23 käyttäjää (202189/8589). Vuoden aikana eri käyttäjäryhmiä jäähalleissa on 59 kpl. Varausten tuntimäärät/käyttäjäryhmä vaihtelevat 1-1375 (0-16 %) välillä. Liigajoukkue käyttää 16 % 46

jääajasta. Vakiovuoroja on 67 % ja otteluvarauksia 19 %. Liikuntatunnit käyttävät hallien varauksista alle kolme %, joten käyttö on kilpaurheilupainotteista. Lappeenrannan halleissa käy paikallisia aktiivikäyttäjiä noin 1400/viikko. Lappeenrannan väkilukuun suhteutettuna se on 1,9 %, mikä on hyvin linjassa Kansallisen liikuntatutkimuksen 1 %:n kanssa (KLT 2009-2010). Lappeenrannan hallien vaikuttavuus kasvaa katsojamäärän mukana. Liigapeleissä käy Lappeenrannassa 103055 katsojaa runkosarjan aikana. Heinolan jäähallissa käy 12436 (Sm-liiga ja Mestis). Taulukko 44. Imatran jäähallin käyttäjäryhmät ja käyttötunnit käyttötunneista (ilman jäänhoitoa) käyttäjistä Jääkiekko: kilpailu 19 % 74 % Jääkiekkoharjoitukset 45 % (jääkiekko 64 %) 74 % Koulut ja päiväkodit 8 % 3 % Yleisöluistelu, kiekko- ja luistelukoulu 6 % 8 % Kaukalopallo 10 % 8 % Jääpallo, taitoluistelu 6 % 5 % Jäänhoito kokonaiskäyttötunneista 21 % Imatran ja Heinolan hallit edustavat jäähallien sijaintikuntien mediaanikokoa. Jääkiekko saa noin 65 % jääajasta ja muiden lajien määräksi jää 35 %. Käyttäjien suhteelliset osuudet ovat yhteismitallisia! Jäähallien teoreettinen käyttäjäjakauma käyttäen kahden esimerkin tietoja: Lappeenrannan kisapuiston hallien (3 kpl) käyttöaste 87 %. Heinolan hallin käyttöaste 96 %. Jäähallien käyttäjäprofiili arkipäivinä: aamulla 7.00-9.00 harjoittelee tavoitteellinen joukkue. Päivät ovat koulujen ja päiväkotien käytössä. Illalla harjoittelevat jääkiekkojoukkueet, mutta käyttötunteja saa myös taitoluistelu, ringette ja kaukalopallo. Viikonloppuisin hallit on varattu otteluille. 4. Sisäliikuntapaikkojen alueellinen kattavuus 4.1 Terveyden edistämisaktiivisuus ja liikunnan harrastaminen TEAviisarista havaitaan, että liikuntaviisarin arvotukset noudattavat kunnallisten liikuntapaikkojen osalta väestösuhdetta/liikuntapaikka. Mitattu terveyden edistämisaktiivisuus vaihtelee alueittain. Kasvua on havaittavissa kaikissa maakunnissa Lounais-Suomea lukuun ottamatta. TEAviisarin liikuntaviisari koostuu terveysliikuntaa edistävistä hallinnon toimenpiteistä ja rakenteista. Taulukossa on vuosien 2010 ja 2012 kyselyperustaisen TEAviisarin liikuntaviisarin pisteet ja niiden muutos. Kunnalliset liikuntapaikat ovat yksi mitta- 47

reista. Kunnalliset liikuntapaikat ovat kunnan omistamia sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. TEAviisarin pisteytys on painotettu liikuntapaikkaa/väestö mukaisesti. Taulukko 45. Terveyden edistäminen kunnissa liikuntaviisari mukaan (Teaviisari, painotettu asteikko 0-100) 2010 2012 Muutos Kunnalliset liikuntapaikat Koko maa 55 62 +7 44 Uudenmaan ELY 58 69 +11 40 Uusimaa 63 73 +10 Kanta-Häme 37 44 +7 Etelä-Karjala 51 56 +5 Kymenlaakso 53 67 +14 Päijät-Häme 48 66 +18 Pohjois-Savon ELY 48 50 +2 47 Etelä-Savo 43 37 +6 Pohjois-Karjala 44 50 +6 Pohjois-Savo 54 58 +4 Varsinais - Suomen ELY 66 59-7 47 Satakunta 58 51-7 Varsinais-Suomi 70 63-7 Pohjanmaan ELY 46 55 +9 42 Etelä-Pohjanmaa 40 52 +12 Keski-Suomi 59 73 +14 Pirkanmaa 38 51 +13 Pohjanmaa 52 49 +3 Keski-Pohjanmaa 56 51 +5 Pohjois-Pohjanmaan ELY 63 68 +5 55 Pohjois-Pohjanmaa 63 69 +6 Kainuu 61 65 +4 Lapin ELY 50 53 +3 67 Eniten liikuntaviisariin vaikuttavia toimenpiteitä on tehty Päijät-Hämeessä (66), Kymenlaaksossa (67) ja Keski-Suomessa (73), ja Uudellamaalla (73). Myös Pohjois-Pohjanmaa (69) ja Kainuu (65) saavat suhteellisesti hyvät pisteet. Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kasvu ei yllä samoille pisteille heikon lähtötason vuoksi kahden vuoden takaiseen verrattuna. Nämä ovat myös alueita, joilla liikunta on valittu maakunnallisesti strategisen kehittämisen kohteeksi ja joissa on tuotettu tai tekeillä liikuntasektorista tutkimusta. Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:jen alueet saavat korkeimmat pisteet. Koululiikunnassa laji on mieluisan ja epämieluisan liikuntatunnin mittari (Rintala et. al. 2013, 43). Lajit ovat melko samat koko Suomessa, joskaan sisäliikuntaolosuhteet kaikkialla eivät ole samanlaiset. Koululiikunnan ja harrastusliikunnan välillä on alueiden välillä esteitä ja eroja mahdollisuuksissa. Riittävien tilojen puute on vaikeutena harrastamiselle, mutta olosuhteiden puutteen vuoksi vaikutus liikkumiseen yleensä jää arvailuksi. Ristijousto toivotun liikunnan ja harrastetun liikunnan sekä vaikutus koululiikunnasta harrastamiseen siirtymiseen jää arvailuksi. Jalkapallon tai pesäpallon pelaamiseen ei koululiikuntatasolla tarvita jalkapallohalleja. Koulujen salissa sählyn pelaaminen onnistuu pienessä tilassa. Salibandyn suosio koululiikunnassa antaa suuntaa liikuntalajien kysynnälle jatkossa. Koululiikunta on mahdollisuus, jonka läpi kaikki kulkevat. 48

Sisäliikuntaolosuhteiden puuttuminen suosituimmissa lajeissa saattaisi vaikuttaa liikuntaharrastuksen jatkamiseen. Sisäliikuntapaikkojen peittoprosentti eli suhteellinen saavutettavuus ja väestön terveysindikaattorit jakautuvat alueittain samalla tavalla: Länsi- ja Etelä - Suomessa ollaan terveempiä kuin Itä- ja Pohjois- Suomessa. Taulukko 46. Mieluisat koululiikuntalajit liikunnan ELY alueittain Pohjois-Suomi Pojat Tytöt 1 salibandy salibandy 2 jääkiekko sulkapallo 3 pesäpallo pesäpallo Lounais-, Länsi ja Sisä- Suomi Pojat Tytöt 1 salibandy pesäpallo 2 jalkapallo tanssi 3 jääkiekko salibandy Etelä-Suomi Pojat Tytöt 1 jalkapallo pesäpallo 2 salibandy tanssi 3 jääkiekko sulkapallo Suomi (laskettu: sija 1. 3p, 2. 2p ja 3. 1p) Pojat Tytöt 1 salibandy (14) pesäpallo (10) 2 pesäpallo (4) salibandy (7) 3 jalkapallo tanssi (6) (6) 4 jääkiekko (4) sulkapallo (3) 5 lentopallo (2) 6 jalkapallo (1) Lappi Pojat Tytöt 1 salibandy salibandy 2 jalkapallo tanssi 3 pesäpallo suunnistus Itä-Suomi Pojat Tytöt 1 salibandy pesäpallo 2 pesäpallo lentopallo 3 jalkapallo jalkapallo (Lähde:Rintala,Palomäki, Heikinaro - Johansson 2013, 42). Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 (2008, 19) toteaa palvelurakenneuudistuksen muuttavan liikuntakulttuuria kuntarajat ylittäviksi. Sisäliikuntapaikkojen tarkastelussa onkin tärkeää tarkastella tietyn alueen liikuntapalveluita ja olosuhteita, koska lisärakentaminen alueellisen tasa-arvon parantamiseksi on haasteellista. Väestö-, taajamarakenne sekä asumisen ja työpaikkojen sijainnit vaikuttavat sisäliikuntapaikkarakentamisen mahdollisuuksiin. Keskittymispaineet vaikuttavat sisäliikuntapaikkojen rakentamisen ja peruskorjaamisen mahdollisuuksiin. Kuntalaisten liikuntakäyttäytymisen ja liikuntapaikkojen käytön seuranta toimii kuntien strategiatyön tukena ja vastaavasti virallisesti hyväksytyt käyttövuorojen jakoperusteet auttavat jalkauttamaan strategioiden hyvinvointilinjauksia käytäntöön. Tehokkaan liikuntatilojen käytön ja jakoperusteiden toteuttamisen kannalta vuorojen jakajan olisi kuitenkin hyvä tietää tilojen käyttöaste, käyttäjät ja harrastajamäärät. Suoritustilojen olemassaolo ja vuorojen saatavuus ovat kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia ja sitä 49

suuntaavia tekijöitä ja näin ollen myös osa kunnan terveydenedistämisaktiivisuutta, todetaan Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa. 4.2 Liikuntapaikkojen alueelliset käyttö- ja sijaintitiedot Liikuntapaikkojen jakautumisen havainnoinnin vuoksi uima-, jää- ja liikuntahallien nykytilanne on kuvattu kappalemäärin maakuntakohtaisesti. Maakuntia on edelleen tarkasteltu niihin kuuluvien seutukuntien ja kuntien mukaan (tilanne 1.1.2013). Maakuntakohtaisessa taulukossa on kuntien väestömäärät sekä uima-, jää- ja liikuntahallien kappalemäärät. Kilometrimäärä on hallittoman kuntakeskuksen etäisyys lähimpään kuntakeskukseen, jossa lähin halli sijaitsee. Käytetty lähin halli ei ole sidottu aluerajoihin. Näistä on laskettu keskimääräinen kilometrimäärä sekä maakunnan hallittomissa kunnissa asuva asukasluku yhteensä. Hallien sijainnista näkee kuntien koon ja seutukunnan kuntatilanteen sekä niiden vaikutuksen halliverkostoon maakuntatasolla. Taulukko selittää maakuntien tilanteen. Uimahallien käyttökertaa/asukasluku/vuosi osoittaa kunnallisten uimahallien käyttöaktiivisuuden. Käyttötiedot osoittavat myös portaalitiedon käyttökelpoisuuden, sillä käyttötiedot on poimittu Uimahalliportaalista. Kun tiedetään hallien käyttäjä- ja käyttömääristä kattavasti voidaan liikuntapaikkojen käyttäjätutkimus osana kansallista liikuntatutkimusta viedä uudelle tasolle ja käyttötietojen vertailusta tehdä vuosittaista. Taulukko 47. Liikuntapaikkojen ELY tason esittämisen selitykset Uimahallit Keskikoko Kävijämäärä/allas-m 2 Hallia/asukas Kappalemäärä Uimahalliportaalin mukaisesti Keskikoko allasneliömetreissä Kävijämäärä kpl/allasneliömetri Asukasmäärä/uimahalli Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste As./rata Halli ja jääratamäärät Jääkiekkoliiton mukaan Kävijämäärä kuntien tietojen mukaan Käyttöaste kuntien tietojen tai verkkokalenterin mukaan Asukasmäärä/jäärata Liikuntahallit-Salibandy Kpl (väh.) Kävijämäärä Käyttöaste As./halli Kappalemäärä Salibandyliiton olosuhdelistan mukaan täydennettynä Kävijämäärä hallin ilmoittaman tai kuntien tietojen Käyttöaste kuntien tietojen tai verkkokalenterin mukaan Asukasmäärä/halli Uuden liikuntapaikan rakentaminen parantaa yleensä saavutettavuutta akselilla kilometrit vapaat vuorot. Siellä missä on vapaita vuoroja - tarvitaan lisää vuoroja ja joillakin alueilla halli on ainoa soveltuva tila. Taulukossa on maakuntatasolla keskimääräiset etäisyydet kunnasta, missä ei ole hallia lähimpään kuntaan, missä on halli. Taulukko kuvaa verkoston saavutettavuutta kilometreissä. 50

Taulukko 48. Keskimääräiset etäisyydet ja asukasmäärät kunnissa, joissa ei ole hallia Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit keskiarvo Maakunta Etäisyys Asukasmäärä Etäisyys AsukasmääräEtäisyys Asukasmäärä Uusimaa 20 92971 22 75968 19 26677 20 Kanta-Häme 15 44121 15 61049 15 29242 15 Päijät-Häme 20 10586 32 33895 26 16606 26 Kymenlaakso 30 18007 28 18007 33 5670 30 Etelä-Karjala 24 27875 34 22846 30 12419 29 Varsinais-Suomi 22 110542 23 76148 18 26101 21 Satakunta 22 24301 22 38492 22 45074 22 Pirkanmaa 26 117594 20 43160 22 18661 23 Keski-Suomi 34 35116 40 67984 36 22571 37 Etelä-Pohjanmaa 32 19097 38 52249 31 42695 34 Pohjanmaa 19 45715 27 59551 21 46181 22 Keski-Pohjanmaa 38 12718 53 18445 50 12668 47 Pohjois-Pohjanmaa 32 67319 35 60247 39 106911 35 Kainuu 42 13912 43 10189 52 23117 46 Etelä-Savo 39 35692 41 28720 43 28393 41 Pohjois-Savo 43 46854 41 35494 38 85727 41 Pohjois-Karjala 31 34127 34 33234 41 27307 35 Lappi 56 39421 72 22961 79 43687 69 YHTEENSÄ 30 795968 34 758639 34 619707 Pisimmät etäisyydet ovat Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja erityisesti Lapissa. Jatkossa etäisyyksiä ja nykyverkoston saavutettavuutta on kuvattu maakunta ja seutukuntatasolla. Taulukossa saavutettavuus kertoo nykyisen uima-, jää- ja liikuntahalliverkoston tiheydestä hallintorajojen sisällä. Suomi et al. (2012) mukaan peittoprosentti on absoluuttinen lukema ELY - keskuksittain. Kuntien kokoja ja etäisyyksiä vertailemalla saadaan selitys peittoprosenttien eroille. Aikaisemmin käsiteltiin liikuntahalli-investointien suhteellista kokoa ja hallien ylläpitämisen kustannuksia. Näin havaitaan liikuntapaikkaverkoston kehittämisen hankaluus paikallistason rahoituspohjan vuoksi. Uudisrakentamista merkittävämpää on nykyverkoston kunto. Aluehallintoviranomaisten (2011) raportin mukaan resursointiongelma kunnossapidossa on suuri ja Liikuntapaikka rakentamisen suunta 2011 asiakirjan (2008, 10) arvion mukaan peruskorjausta tehtiin vuoden 2008 hakemuksista arvioituna 35-40 % tarvetasosta. Taulukon tärkein ominaisuus on alueiden erojen osoittaminen. Etäisyys ja asukasmäärän suhde kertoo alueiden asutusrakenteesta, mikä vaikuttaa liikuntapaikkaverkoston kattavuuteen. Uimahallittomissa kunnissa asuu tällä hetkellä noin 796 000 asukasta. Keskimääräinen etäisyys kuntakeskuksesta, jossa ei ole uimahallia sellaiseen kuntakeskukseen, jossa on uimahalli, on 30 kilometriä. Jäähallittomissa kunnissa asuu 759 000 asukasta, etäisyyden ollessa 34 kilometriä. Liikuntahallien osalta etäisyys on 34 kilometriä ja hallittomissa kunnissa asuu 620 000 asukasta. Kanta - Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suuri osa väestöstä asuu lähellä keskusta, josta löytyvät liikuntapaikkapalvelut. Laskettaessa valtionosuus/asukas saadaan seuraavat luvut: uimahallit: 2,84, jäähallit: 2,70, liikuntahallit: 2,21 eli keskimäärin 2,58 valtionosuuksia niihin kuntiin, josta jokin halli puuttuu. Nykytilanteessa kunnan asukaspohja jää liian pieneksi sisäliikuntaolosuhteiden kehittämiseksi. Kunnat ovat mediaanikokoa, 5850 asukasta, pienempiä. Olemassa olevan verkoston kehittäminen on olennaista ja 51

kuntaliitokset todennäköisesti parantavat liikuntapaikkojen kattavuutta väestösuhteella mitattua sekä mahdollistavat investoinnit suuremman väestöpohjan vuoksi. Mutta sinällään sijaintia ja etäisyyttä liitoskunnan keskuksesta halliin se ei muuta. Sijainti eri kunnan taajamissa vaikuttaa peittoprosentilla (Suomi et al. 2010) mitattuun saavutettavuuteen. Saavutettavuustiedot ovat ELY alueittain liitteinä. Väestöntiheys (2012) Kuntien mediaanikoot maakunnittain Lapin ELY 1,98 4052 Pohjois-Pohjanmaan ELY 8,41 3807/6923 Pohjois-Savon ELY 11,70 5006/6606/4839 Pohjanmaan ELY 21,80 8561/6412/6920/10062 Varsinais-Suomen ELY 37,26 8226/4673 Uudenmaan ELY 74,27 19329/8807/8498 7002/4987 Kuntien mediaanikoko on pieni. Väestöntiheys on tärkein liikuntapaikkaverkoston nykytilaan vaikuttava tekijä. Väestöntiheys ja keskittyminen taajamiin selittävät liikuntapaikkaverkoston keskittymisen. Taulukko 49. Uima-jää- ja liikuntahallit Suomessa 2012 Jäähallit Kappalemäärä Kävijämäärä Käyttöaste Asukasmäärä/jäärata ja jäähalli Jääratoja 255 75 % (N=142) 1/21000 Jäähalleja 217 1/24900 Uimahallit Kappalemäärä Keski- ja mediaaniallaskoko Kävijämäärä/allasneliömetri Asukasmäärä/halli 219 482 m 2 /390 m 2 225/allasneliömetri/vuosi 1/24800 Liikuntahallit Kappalemäärä Kävijämäärä Käyttöaste Asukasmäärä/halli Hallit 327 60 % (N=) 1/16500 Koulujen hallit 53 1/14200 Jäljempänä olevista kartoista näkyy missä uima-, jää- ja suuremmat sekä salibandykentän kokoiset liikuntahallit sijaitsevat. Vihreällä on merkitty ne kunnat, joissa halleja on ja punaisista kunnista jää-, uima- ja suuri liikuntahalli puuttuu. 52

Uimahallit (Lähde: Uimahalliportaali) Jäähallit (Lähde: Jääkiekkoliitto) Liikuntahallit >800 m 2 (n. 800 m 2 Salibandyliitto, Ministeriön rahoitussuunnitelma, Liikuntapaikat.fi). 4.3. Etelä-Suomen ELY:t Etelä-Suomen ELY: n alueelta 66 kunnasta vastasi lähettyyn kyselyyn 55, vastausten jakaantuessa alueellisesti: Etelä-Karjala 8/9 (89 %), Kanta-Häme 10/11 (90 %), Kymenlaakso 5/7 (71 %), Päijät-Häme 9/11 (82 %), Uusimaa 23/28 (82 %). Sähköinen varausjärjestelmä on käytössä 48 %:ssa kunnista. Etelä-Suomen ELY:t Liikuntaolosuhteiden tila yleisellä tasolla kuvattuna? Vahvuudet: On riittävästi harrastajia, että liikuntapaikkojen pyörittäminen onnistuu. On paljon eri alojen asiantuntijoita alueella. Heikkoudet: Aika monessa lajissa on pulaa olosuhteista. Lepakkovuoroja käytetään. Tilojen käyttäminen saattaa olla kallista. Varsinkin jos kunnat ovat tehneet kiinteistöosakeyhtiöitä, joille sanotaan että toiminnan pitää tulla toimeen omillaan. Silloin käyttäjät maksavat. On pulaa hyvästä tonttimaasta ja on usein ongelmia kaavoituksen kanssa. Suurin pullonkaula on juuri hyvän tontin saaminen. Toinen asia on rakentamisen kalleus. Pitäisi tehdä kevyempiä ratkaisuja eikä liian viimeisen päälle rakennettua.! (Strandberg, Krister. Valtioneuvoston sähköpostikysely 2012) 53

Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä/allasm 2 Hallia/asukas Uusimaa 38 616 allasm 2 314 (127-900) 1/40800 Kanta-Häme 6 554 allasm 2 233 (110-372) 1/29200 Päijät-Häme 11 325 allasm 2 222 (94-437) 1/18400 Kymenlaakso 10 391 allasm 2 203 (97-363) 1/18200 Etelä-Karjala 3 437 allasm 2 249 (162-336) 1/44400 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste Asukasta/rata Uusimaa 73/91 Harjoitus 85500 (n=8) 96 % (n=5) 1/26700 Kanta-Häme 6/7 Pieni kilpa 65 % (n=4) 1/25000 Päijät-Häme 7/10 Pieni kilpa 75 % (n=5) 1/20200 Kymenlaakso 7/7 Pieni kilpa 94 % (n=2) 1/26000 Etelä-Karjala 7/9 Pieni kilpa 52500 (n=4) 76 % (n=5) 1/14800 Liikuntahallit-Salibandy Kpl Kävijämäärä Käyttöaste Asukasta/halli Uusimaa 86 31056 76 % (n=3) 1/18000 Kanta-Häme 12 48 % (n=3) 1/14600 Päijät-Häme 12 43 % (n=1) 1/16900 Kymenlaakso 15 23900 (n=6) 46 % (n=2) 1/12100 Etelä-Karjala 11 20625 (n=3) 82 % (n=4) 1/12100 Liikuntahallit-Jalkapallo Kpl Asukasta/halli Uusimaa 20 1/77400 Kanta-Häme 3 1/58400 Päijät-Häme 3 1/67400 Kymenlaakso 3 1/60600 Etelä-Karjala 1 1/133134 Liikuntahallien käyttöön ollaan pääosin tyytyväisiä Etelä-Suomessa. Väestösuhteen perusteella Etelä- Suomen ELY alueella on tilaa uusille uimahalleille ja liikuntahalleille. Jäähallien käyttö varsinkin pääkaupunkiseudulla voisi ohjata käyttäjiä markkinahinnoiteltujen aikuiskäytön hallien ja juniorikäyttöön tulevien tuettujen jäävuorojen osalta. Taulukko 50. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen (Uudenmaan ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yhteensä Keskiarvo Uimahallit 47,83 % 39,13 % 4,35 % 8,7 % 0 % 23 1,74 Jäähallit 72,22 % 22,22 % 5,56 % 0 % 0 % 18 1,33 Liikuntahallit 68,75 % 25 % 0 % 6,25 % 0 % 32 1,44 Yhteensä 63,01 % 28,77 % 2,74 % 5,48 % 0 % 73 1,5 Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain (asteikko 1-5: 1-kiitettävä, 5-heikko) Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uusimaa 1,46 (13) 1,45 (11) 1,33 (15) Kanta-Häme 2 (2) 1,5 (2) 2,2 (5) Päijät-Häme 2,6 (5) 1 (2) 1,33 (6) Kymenlaakso 1,33 (3) 1 (3) 1 (4) Etelä-Karjala 2,25 (4) 2 (4) 1,67 (6) Koko maa 1,73 1,55 1,66 54

Uimahallien käyttötyytyväisyys ylittää maan keskiarvon Uudellamaalla, missä hallikapasiteetista on pulaa. Jäähallien käyttöaste on alueella korkea. Päijät-Hämeessä uimahallien käyttöasteeseen ei olla tyytyväisiä. Jäähallien käyttöasteeseen ollaan Uudenmaan ELY - alueella tyytyväisimpiä. Hallit omistaa halliyhtiö, jossa kunta on osakkaana. Jäähallit rakennetaan pääosin tunnettuun tarpeeseen ja liiketoiminnallisella riskillä. 4.3.1 Uusimaa Uusimaa jakaantuu 28:aan kuntaan ja neljään seutukuntaan. Lipas-rekisterissä sisäliikuntatiloja oli 1576 kpl eli 1/980 asukasta kohti. Jäähalleja on 47 kpl, joissa jääratoja (kaukaloja) 58 kpl eli asukasta kohti 1/33000 jäähallia / 1/26700 kaukaloa. Sisäliikuntatiloja on seuraavasti: kuntosalit 41, liikuntasalit, 31, vesiliikuntatilat 53 sekä muita liikuntapaikkoja 36. Uudellemaalle on rakennettu paljon halleja. Jääajan kysyntä ei ole riippuvainen jäähallin iästä. Taulukko 51. Uudenmaan uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jääradat/hallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Helsingin seutukunta Espoo 256896 6 10/7 8 hallia/18 kenttää 3,9 Helsinki 604380 13 23/14 16 hallia/31 kenttää 4,5 Hyvinkää 45619 1 2 1 (2) 4,4 Järvenpää 36647 1 1 1 7,6 Karkkila 9125 25 km 17 km 17 km Kauniainen 8914 5 km 1 1 13,6 Kerava 34499 1 2 2 4,6 Kirkkonummi 37583 1 1 2 4,8 Lohja 39877 1 (1) 2 1 (2) 5,7 (26,8) Mäntsälä 20584 25 km 1 1 Nurmijärvi 40729 1 2 1(1) 4,3 Pornainen 5133 17 km 17 km 17 km Sipoo 18751 12 km 1 2 Siuntio 6179 (1) 17 km 1 (9,8) Tuusula 37942 1 3 1 7,6 Vantaa 205275 5 4 6 hallia/11 kenttää - Vihti 28666 1 2/1 1(1) 1,6 Loviisan seutukunta Lapinjärvi 2831 1 22 km 21 km - Loviisa 15529 22 km 1 2 Porvoon seutukunta Askola 4991 21 km 21 km 2 Myrskylä 1995 20 km 20 km 20 km Porvoo 49026 1 2 3(1) 4,1 Pukkila 2048 22 km 20 km 20 km Raaseporin seutukunta Hanko 9270 35 km 35 km 1 Inkoo 5545 21 km 21 km 21 km Raasepori 28851 1 28 km 2 3,5 36 (2) 46/58 85, koulut 8. 20 km 22 km 19 km 92971 75968 26677 55

Uudenmaan maakunnassa etäisyydet jäävät pieniksi, sillä uima-, jää- sekä liikuntahalleja on paljon. Saavutettavuus on kiitettävä, mutta väestösuhde/liikuntapaikka on korkea. Uudenmaan väestö kasvaa jatkuvasti ja jatkuva lisärakentaminen on tarpeellista. Mäntsälä (yli 20000 asukasta) on suurin ja Loviisa (yli 15000 asukasta) yksi suurimmista kunnista, joissa ei ole uimahallia. Loviisan kuntakyselyssä 69 % vastanneista halusi kuntaan uimahallin (FCG Oy/Loviisa 2011). Uudellamaalla 69 % väestöstä asuu neljässä pääkaupunkiseudun kunnassa. Liikuntapaikkojen saavutettavuus on hyvä myös julkista liikennettä käyttäen. Liikuntapaikkoja on vähän suhteessa väestöön, joten vuoropolitiikka ja nykyverkoston tehokas käyttö korostuu. Lohjalla ja Espoossa olevat urheiluopistot tarjoavat kunnallisen liikuntapaikkatarjonnan lisäksi erinomaisia olosuhteita asukkaille sekä alueen ulkopuolelta tuleville. Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla on muutamia kansallisen tason sisäliikuntapaikkoja. Kansainvälisentason kilpailuun soveltuvia paikkoja on vähän. Jääkiekko ja uinti ovat ainoat lajit, joissa taso kansainväliselle kilpailulle on riittävä. Sisäpalloilun parhaat olosuhteet ovat Vantaalla. Hallien käyttöaste Vantaalla on 96 97 % koko aukioloaikana käsittäen Myyrmäen hallit (kolme kpl, Pieni kilpahalli ja kaksi harjoitushallia). Kävijämäärien voidaan arvioida olevan 70000-85000. Vantaalla on mahdollisuus resurssien puolesta optimoida liikuntapaikkahankkeet. Vantaan liikuntapaikkasuunnitelmassa (2009, 5) tavoitteeksi asetetaan kilpailevien hankkeiden estäminen eri toimijoiden yhteistyöllä. Vantaalla käyttöaste lasketaan viikon 45 mukaan. Tiloista lasketaan käyttötunnit arkisin kello 16-22 ja viikonloppuisin kello 9-21 sekä prime time aikoina kello 17-20 maanantaista torstaihin. Espoossa jäähallin kävijämäärä Kilpahallissa on 88400, harjoitushalleissa 78700-90800/jäärata. Laaksolahden käyttökiellossa olevassa hallissa käyttömäärä oli 164600 vuosittain kilpa- ja harjoitushalleissa yhteensä. Matinkylän kaksi harjoitushallia vetävät 181600 kävijää vuodessa. Harjoitushallien keskiarvo on 85500. Yhteensä Espoossa kertyy halleihin 708000 käyntiä, kun Barona Areena luvuksi on arvioitu maltillinen 80 000 ja Reebok Areenan kahdelle harjoitushallille 150000. Voidaan siis sanoa, että Uudellamaalla käyttöasteet ovat erittäin korkeita ja lisärakentamiselle on tarvetta. WebTimmi on käytössä Espoossa, muta siellä ei raportoida käyttöasteita tai kävijämääriä. Liikuntatilat on jaettu liikuntatoimelle ja osakeyhtiöille, joille kunta antaa avustuksen. 4.3.2 Kanta-Häme Kanta-Hämeessä on 11 kuntaa ja kolme seutukuntaa. Alueellisesti Hämeenlinna on alueen suurin kunta ja siellä asuu 38 % maakunnan väestöstä. Alueella on jäähalleja kuusi (6), joten yhtä jäähallia kohti on 29000 asukasta ja jääkenttää kohti 25000 asukasta. Uimahalleja on viisi kunnallista ja yksi kylpylä, jossa 25 metrin 56

allas. Lisäksi Eerikkilän urheiluopistossa (Tammela) on uimahalli, missä on 16,6 metrin allas. Eerikkilässä on niin ikään iso liikuntahalli mm. jalkapallokäyttöön. Taulukko 52. Kanta-Hämeen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Forssan seutukunta Forssa 17731 1 2 1 9,1 Humppila 2495 20 km 20 km 20 km Jokioinen 5651 10 km 10 km 10 km Tammela 6542 10 km 10 km 2 (opisto) Ypäjä 2508 16 km 16 km 16 km Hämeenlinnan seutukunta Hattula 9724 10 km 10 km 10 km Hämeenlinna 67531 2 (1) 3/4 5 (4) 4,1 (2,2) Janakkala 16928 1 17 km 1 3,2 Riihimäen seutukunta Hausjärvi 8864 19 km 19 km (1) Loppi 8337 20 km 20 km 1 Riihimäki 29219 1 2 3 4,8 5 (1) 7/6 12 (5) 15 km 15 km 15 km 5,2 44121 61049 29242 Kanta-Hämeessä etäisyydet lähimpään liikuntapaikkaan hallittomasta kunnasta ovat keskimäärin pienet. Janakkala on yksi suurimmista jäähallittomista kunnista. Forssan kunnallisessa uudessa vuonna 2012 valmistuneessa uimahallissa käyntimäärä on erittäin suuri johtuen aktiivisesta markkinoinnista ympäristö kuntiin. Hämeenlinnan Lammin uimahallissa (2009) käy sen ikään nähden vähän kävijöitä n. 26000 vuodessa. Liikuntapaikkaverkoston laajentuminen vaikuttaa haastavalta. Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa järjestävät liikuntapaikkapalvelut maakunnassa. 4.3.3 Päijät-Häme Päijät-Häme käsittää 11 kuntaa, mikä muodostaa yhden Lahden seutukunnan. Lahdessa on 51 % maakunnan väestöstä. Päijät-Hämeessä Lahti, Heinola ja Nastola järjestävät tasokkaat liikuntapalvelut. Maakunnan etäisyydet ovat melko pienet ja liikuntahallittomissa kunnissa asuu pieni määrä asukkaita. Heinolassa ja Nastolassa sijaitsee urheiluopisto, joiden liikuntatilatarjonta nostaa alueen kokonaistilannetta huomattavasti liikuntapaikkojen osalta. Päijät-Hämeessä uimahallikäyntejä kertyy 3,6. Sysmässä ja Hartolassa on pieni uima-allas, Sysmässä halli on kunnallinen Hartolassa yksityinen. Päijät-Hämeessä vesiliikunta on keskimääräistä vähäisempää. Kylpylöitä ei ole. Kärkölässä käyntejä kertyy 4,7/asukas. Kärkölän uimahalli on menossa peruskorjaukseen 2013-2016 kaudella. 57

Taulukko 53. Päijät-Hämeen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Keskisuuret liikuntahallit Uimahallikäynnit Lahden seutukunta Asikkala 8493 27 km 1 27 km Heinola 20056 2 (opisto 1) 3/2 (opisto 2) 4 (opisto 3) 3,1 (3,2) Hartola 3209 (1) 45 km 1 Hollola 22066 1 1 (1) 5,7 Hämeenkoski 2093 12 km 21 km 1 Kärkölä 4776 1 20 km 20 km 4,7 Lahti 103065 3 4/2 2 3,3 Nastola 15078 2(opisto 1) 1 (opisto) 3 (opisto) 2,9 (1,6) Orimattila 16301 1 24 km 1 Padasjoki 3337 1 30 km 30 km Sysmä 4179 (1) 50 km 1 10 10/7 9 3,6 20 km 32 km 26 km 10586 33895 16606 Lahdessa raportointia ei käytetä laajemmin, mutta asiakaspalautetta kerätään uimahalleista ja niistä tiedetään käyttötunnit. Käyttäjäryhmiä ei tilastoida eikä käyttäjämääriä kerätä tai raportoida. Tulot/tila tiedetään. Kävijämäärien arvioinnista on luovuttu eikä WebTimmin raportteja käytetä. Kuntosaleille on paljon vapaavuoroja. Vuorot jaetaan sääntöjen perusteella. Palaute tulee sähköpostilla. Urheiluhallit ry:n vastuulle Lahdessa kuuluivat vuosina 2012-2013 salibandykentät, jalkapallohalli, koripallokenttä ja golf-alue. Ne ovat varattavissa kello 16 22. Käyttäjäryhminä ovat salibandy, jalkapallo, Roller Derby, golf. Golf-alue on vuokrattu seuralle. Kamppailukeskus on vuokrattu kuudelle seuralle. Mustakallion väestösuojassa on telinevoimistelu-, voimailu- ja voimistelusali, heittoharjoittelupaikat. Väestösuojassa on kesällä vain muutamia vuoroja, mikä on 30 % ajasta. Arkisin ilta-aikoina vakiovuoroilla käyttöaste on 95 %. Tilat ovat varattavissa 15.00-21.00 ja päivisin ne ovat koulujen käytössä. Päivisin ja viikonloppuisin on vapaata, mutta ei tietoa kuinka paljon. Jäähalleista kilpahallissa on 71 % käyttöaste koko jääajasta - 78 % Lahtisen tavalla. Harjoitushalleja on kolme (3), joissa käyttöaika 72 % - Lahtisen tavalla 78 % (verkkokalenteri viikko 47/2012). Hollolaan on rakennettu vuona 2012 koulun yhteyteen keskisuuri liikuntasali. 4.3.4 Kymenlaakso Kymenlaakson maakunta käsittää seitsemän (7) kuntaa ja kaksi (2) seutukuntaa. Kymenlaakson keskukset ovat Kouvola ja Kotka, jotka kattavat 78 % maakunnan väestöstä. 58

Taulukko 54. Kymenlaakson uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Kotka Haminan seutukunta Hamina 21257 2 1 3 Kotka 54877 2 2 3 5,8 Miehikkälä 2182 40 km 40 km 35 km Pyhtää 5378 27 km 19 km 1 (1) Virolahti 3488 31 km 31 km 31 km Kouvolan seutukunta Iitti 6959 22 km 22 km 1 Kouvola 87323 5 (1) 4 7 (1) 3,9 9 7 1 30 km 28 km 33 km 18007 18007 5670 Maakunnan muutamassa kaupungissa on pääosa asukkaista ja hyvät liikuntapaikkapalvelut. Hallittomissa kunnissa asuu vain vähän väestöä. Liikuntapaikkaverkoston laajentuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kymenlaaksossa uimahalleja on kolmessa kaupungissa. Kouvolan alueella vesiliikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset, mutta uimahallien käyttö on vähäistä. Kotkassa uimahalli on suosittu ja muutoinkin liikuntahallikapasiteetti on hyvä kahdessa taajamassa Kotkan saarella ja Karhulassa. Kouvola Kouvolassa on paljon sisäliikuntapaikkoja väestöön nähden. Kaupungissa on tehty kattava selvitys kaikista liikuntapaikoista. Liikuntapaikoilla on systemaattinen hoitosuunnitelma ja ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat. Uimahalleja on todettu olevan yli oman tarpeen. Uimahallien käyttötiedoista näkee vajaakäytössä olevat hallit, joiden todetaan olevan sijainniltaan huonossa paikassa. Tehdyn kyselyn mukaan yhtenäinen vuoropolitiikka ja vuoronjako ovat nostaneet pienten keskuksen sisäliikunnan käyttöastetta. Aiemmin Kouvolassa oli pulaa vuoroista, mutta kuntaliitos toi melko läheiset hallit yhteiseen käyttöön (kts. kartta seuraavalla sivulla). Lisäksi Vekarajärven varuskunnassa (Valkeala) on uimahalli, jossa paikkakunnan asukkaat tietyin ehdoin voivat käydä uimassa. 59

Jaalan palloilusali: 16800 Valkealatalo: 43500 Kuusankosken urheilutalo: 69700 Kuusankosken kalliosuoja: Uttihalli: 19400 Korian monitoimit.: palloiluhalli: 32400 kuntosali: 3300 Myllykosken maapohjahalli: 15100/vuosi Inkeroisten uimahalli: 48500 163/allas-m 2 Kartta: Liikuntapaikat.fi, Kouvolan tiedot Risto Silvennoinen. Suomi et al. (2012, 84) tutkimuksessa havaitaan suurimmillaan kymmenen paikan ero sisäliikuntapaikoissa 10000 asukasta kohti. Tuo ero on Kouvolan ja Tampereen välillä. Kouvolan suuren määrän selittää laaja kuntaliitos, jossa pienemmät kunnat toivat Kouvolaan liikuntapaikkoja. Metsäteollisuuden kautta palkka- ja yhteisöverot 1970-1990-luvuilla mahdollistivat rakentamisen, mutta raju rakennemuutos 2000-luvulla ajoi kunnat yhteen. Tuloksena on Suomen eniten liikuntapaikkoja väestölle tarjoava kunta. Alueen liikuntapaikkaverkosto on hyvä ja kunnallisia uimahalleja on kaikissa suurissa taajamissa. Kouvolan tilanne osoittaa, että liikuntapalveluiden osalta vanhat, nykytuotantorakennetta vastaamattomat kuntarajat eivät olleet optimaaliset, sillä muiden taajamin liikuntahallien käyttöasteet kasvoivat kun keskustaajaman tarjontaa korkeampi kysyntä purkautui lähialueille (haastattelu). Tämänkaltainen kehitys olisi monella seudulla mahdollistayhteistyöllä. Systemaattinen työ olosuhteiden hyväksi mahdollistaa hankkeiden perustelun että pitkäjänteisen kehittämisen alueilla. Kotka Esimerkki strategisesta ohjaamisesta on Kotkan 2013 käyttösuunnitelmasta ( 11, LIILA 14.2.2013): Kriittisinä menestystekijöinä on, että asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Arviointikriteereinä ovat kävijämäärät liikuntatiloissa/liikunta-tilojen ja palvelujen käyttö ja 60

tavoitetasoon on nostettu numeraaliset tavoitteet. Tällaisella strategisella ohjaamisella ja tiedolla käyttämisen kustannuksista ja määristä liikuntapalvelut pysyvät ajan tasalla. Kotkan kaupungin toimintakertomuksen (2012) mukaan kaupungin uimahallissa oli 292 044 kävijää, sisäliikuntapaikoilla yhteensä 730 723 ja koulujen liikuntasaleissa 68 959 kävijää. Sisä- ja ulkotilojen osalta käyttö oli yhteensä 1 530 732 käyntiä. Eri tapahtumat mukaan laskien Kotkassa tiloissa oli yhteensä 7 300 723 käyntiä vuonna 2012 (Kotkan kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus 2012). 4.3.5 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa on kaksi (2) seutukuntaa ka yhdeksän (9) kuntaa. Teaviisari antaa alueelle arvon 56 ja liikuntapaikoille 62. Lappeenrannassa ja Imatralla asuu 78 % maakunnan väestöstä. Alueella on useita kylpylöitä ja kolme kunnallista uimahallia. Savitaipaleella on 20 metrinen yksityinen allas ja Parikkalassa 12 metrinen allas. Jäähallikapasiteettia on riittävästi muualla, mutta Lappeenrannassa kaikista tiloista on pulaa. Alueen jäähallien keski-ikä on 16 vuotta, suurimman rakentamisen kohdistuessa 2000- luvulle. Liikuntahallikapasiteettia ostetaan yksityiseltä kunnan jaettavaksi. Imatran urheilutalo on kuntakokoon nähden erittäin suosittu. Keskustaajamien ulkopuolella saavutettavuuskysymykset tulevat eteen. Kaakkois-Suomesta puuttuu suurhalli. Taulukko 55. Etelä-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Imatran seutukunta Imatra 28313 1 2/1 1 3,9 Parikkala 5589 65 km(1) 65 km 1 Rautjärvi 3782 47 km 47 km 47 km Ruokolahti 5576 18 km 18 km 18 km Lappeenrannan seutukunta Lappeenranta 72445 2 5/4 5 3,0 Lemi 3061 25 km 25 km 25 km Luumäki 5029 39 km 1 1 Savitaipale 3768 (1) 1 1 Taipalsaari 4838 14 km 14 km 1 3 9/7 11 24 km 34 km 30 km 27875 22846 12419 Lappeenrannassa ja Imatralla on hyvä määrä liikuntapaikkoja (kts. kartta seuraavalla sivulla). Lappeenranta olisi todennäköinen sijoituspaikka kiertävärataiselle sisähallille. Kunnat, joissa ei ole liikuntahalleja ovat noin 5000 tai pienempiä. Etäisyydet maakunnan laitamilta ovat pitkät, mutta hallittomissa kunnissa asuva väestömäärä pieni. 61

Uimahallit Lpr-Uimahalli 157000 Lpr-Lauritsalan uimahalli 60000 Imatran urheilutalo 89695 Joutsenohalli palloiluhalli: 35000 1100 katsojaa yu-tila: 2545 Liikuntasalit (>800m 2 ) Kourula 89 %, 11600 Urheilutalo 88 %, 41100 14400 katsojaa Sammonlahti 63 %(illat), 15800 Aktiva 87 %(illat), 11000 Jäähallit Liigahalli: 86 % Harjoitushalli: 84 % UK Areena: 73 % 202200 pelaajaa 144400 katsojaa Imatra Jäähalli Kilpahalli: 50098 Harjoitushalli: 32675 Urheilutalo 159500 Urheilutalon muut tilat: 43300 (16:00-21:30) Judosali 77 % Nyrkkeilysali 58 % Painisali 70 % Painonostosali 80 % Soutuallas 24 % Telinevoim. 74 % yu-tila 63 % Kartta Liikuntapaikat.fi/(C MML, CGI), tiedot Petri Ruotsalainen, Lappeenranta Imatralla on jäähallissa 2,3 käyntiä, uimahalleissa 3,2 käyntiä, urheilutalolla 3,9 käyntiä kunnan asukasta kohti, joten sisäliikunnassa tuleen yhteensä 7 käyntiä. Keilahallissa on ollut 40000 kävijää eli 1,4 käyntiä/väkiluku. Lappeenrannassa uimahallissa on 3,0 käyntiä ja jäähalleissa 2,8 käyntiä, urheilutalossa 0,6 käyntiä. Lappeenrannassa keskisuurissa sisähalleissa on keskimäärin 217000 kävijää ja Imatran urheilutalossa keskimäärin 110000 kävijää. Asukkaita maakunnassa on yhteensä 133331. Urheilutalojen kävijämäärät kertovat erilaisesta dynamiikasta; Imatralla käynnit ovat keskittyneet yhteen paikkaan. Lisäksi Imatralle on rakennettu yksityistä liikuntatilakapasiteettia. Lappeenrannan hallikohtaiset tilastot Web - Timmin mukaan. Käyttöasteprosentit ovat hallien aukioloajan mukaisia. Syyskausi 91,3 % arki-iltoina. Viikonloppuisin 70,1 %. Koko vuoden arkipäivät 83,9 % ja viikonloput 56,7 %. Harjoitushallin koko vuosi kello 7.00-22.00 73 %. Yhteensä 5040 tuntia. Iltaisin kello 15.00-22.00 85,2 %. Kilpahallin koko vuosi 87 %. Kisapuiston kahdessa hallissa 202189 kävijää ja 144360 katsojaa. Vakiovuoroja vuoroista on 66 %. Jäänhoito 3 %, kilpailu 19 %, yksittäiset vuorot 4 % ja muut 8 %. 91 % tapahtumista urheilukäyttöä. 61 eri yhteisöä käyttäjinä. Kävijöistä Saipan toiminta 11 %, luistelijat 8 %. Jääkiekkoilijoita 33 ja luistelijoita 20/varattu tuntia. Salibandyvuoroja on ostettu kunnalle jaettavaksi 19 h/viikko Etelä-Karjalan Liikuntakeskukselta. Jäähallivuoroja on niin ikään ostettu ulkoa kaukalon verran. Lappeenrannassa tilojen puute koskettaa ennen muuta jääaikaa, kamppailu-urheilua, yleisurheilun talviharjoittelua, jalka- ja pesäpallon talviharjoittelua. Kouluverkkouudistus karsii koulujen saleja, joten pulaa sisäliikuntatiloista tulee olemaan. Venäläiset käyttävät kaupungin liikuntapaikkoja kasvavassa määrin. 62

4.4 Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomen kunnista 80 % vastasi kuntakyselyyn, joista Varsinais-Suomi 20/28 vastausta ja Satakunta 16/20 vastausta. Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä/allasm 2 Hallia/asukas Vars.-Suomi 15 601 m 2 234/allasm 2 (91-545) 1/31100 Satakunta 12 465 m 2 190/allasm 2 (116-264) 1/18900 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste As./rata Vars.-Suomi 16/21 PHK 47800 (n=4) 67 % (n=7) 1/22000 Satakunta 15/16 PHK 41300 (n=3) 50 % (n=13) 1/14200 Liikuntahallit-Salibandy Kpl Kävijämäärä Käyttöaste As./halli Vars.-Suomi 30 85% (n=3) 982m 2 (n=11) 1/15700 Satakunta 13 35000 (n=2) 73 % (n=1) 1/17400 Liikuntahallit-Jalkapallo Kpl As./halli Vars.-Suomi 4 1/117000 Satakunta 2 1/113000 Alueen viranhaltijat ovat suhteellisen tyytyväisiä liikuntatilojen käyttöön. Jäähallien käyttöön ollaan kaikkein tyytyväisimpiä ja kaikkien hallien käyttö koetaan paremmaksi kuin keskimäärin koko Suomessa. Taulukko 56. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen (Varsinais-Suomen ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yhteensä Keskiarvo Uimahallit 31,25 % 62,5 % 6,25 % 0 % 0 % 16 1,75 Jäähallit 66,67 % 33,33 % 0 % 0 % 0 % 9 1,33 Liikuntahallit 47,83 % 43,48 % 8,7 % 0 % 0 % 23 1,61 Yhteensä 45,83 % 47,92 % 6,25 % 0 % 0 % 48 1,56 Viranhaltijoiden tyytyväisyys maakunnittain (asteikko 1-5: 1-kiitettävä, 5-heikko) Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Varsinais-Suomi 1,63 1,33 1,46 Satakunta 1,88 1,33 1,8 Koko maa 1,73 1,55 1,66 63

4.4.1 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen alue käsittää 28 kuntaa ja viisi (5) seutukuntaa. Sisäliikuntatilojen osalta alueen kunnissa peittoprosentti on varsin korkea. Turussa asuu 23 % maakunnan väestöstä. Taulukko 57. Varsinais-Suomen uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Loimaan seutukunta Aura 3968 13 km 13 km 18 km Koski 2449 26 km 26 km 26 km Loimaa 16747 1 1 2 4,2 Marttila 2017 11 km 11 km 27 km Oripää 1433 23 km 23 km 13 km Pöytyä 8577 25 km 25 km 1 Tarvasjoki 1960 1 1 19 km 7,7 Salon seutukunta Salo 54874 1 2 2 3,8 Somero 9237 1 1 1 Turun seutukunta Kaarina 31379 1 1 1 6,4 Lieto 17022 13 km 13 km 1 Masku 9672 12 km 12 km 1 Mynämäki 7977 25 km 25 km 1(1) Naantali 18818 10 km 2/1 1 Nousiainen 4848 Paimio 10587 1 1 1 6,7 Raisio 24573 1 2/1 <7 km 9,4 Rusko 5905 9 km 9 km 9 km Sauvo 3034 15 km 15 km 15 km Turku 180314 6 4/7 8 Vakka-Suomen seutukunta Kustavi 890 48 km 48 km 17 km Laitila 8462 1 1 1 Pyhäranta 2119 18 km 18 km 18 km Taivassalo 1682 32 km 32 km 1 Uusikaupunki 15507 1 1 2(2) 5,7 Vehmaa 2326 27 km 27 km 20 km Turunmaan seutukunta Kemiönsaari 7077 52 km 52 km 2 Parainen 15576 15 km 1 1 15 16/21 28 6,3 22 km 23 km 18 km 110542 76148 26101 Varsinais-Suomessa halliverkosto on Suomen paras. Alue on katettu halleilla. Myös lisärakentaminen vaikuttaa todennäköiseltä. Hallittomissa kunnissa asuu melko paljon asukkaita, mutta etäisyydet jäävät lyhyiksi. Varsinais-Suomessa kunnallisten uimahallien käyntimäärät ovat asukaslukuun suhteutettuna korkeita. Keskimäärin 6,3 käyntiä/asukas. Uimahallit ovat tehokkaassa käytössä halliverkoston saavutettavuuden vuoksi. 64

Taulukko 58. Varsinais-Suomen jää-, uima- ja liikuntahallien sijoittuminen kunnittain sekä niiden kävijämääriä Uusikaupunki Uimahalli 9000, 5,7/asukas Masku Taponkedon jalkapallohalli 15000, käyttöaste 40-20 % Somero Uimahalli (2012) tavoite 60 000/6,5 kertaa/asukas Jäähalli Tarvasjoki Uimahalli 15000/ 7,7/asukas Jäähalli Raisio Uimahalli 23000/ 9,4/asukas Raisio DNA1 ja 2 Turku Uimahallit Impivaara Lauste Uittamo Caribia Jalkapallohalli: Javenture-Areena (jalkapallo) 41 % Jäähallit Impivaara Kupittaa Varissuo HK-Areena Kaarina Uimahalli 200000/6,4/asukas Kaarinan jäähalli Paimio Uimahalli 70000/6,7/asukas Paimion jäähalli Salo Uimahalli 210000/ 3,8/asukas Salohalli Salon jäähalli (C MML/CGI) Hallit ovat päivällä tyypillisesti koulujen käytössä. Arki-illat on jaettu vakiovuoroin kunnan vuorokäytäntöjen mukaisesti seuroille. Lajit ja käyttäjät vaihtelevat alueelle tyypillisten lajien mukaisesti. Turussa salibandy, käsipallo ja futsal käyttävät vakiovuorot. Viikonloppukäyttö vaihtelee otteluiden mukaisesti. Salien käyttöasteet ovat korkeita (80-100 %). Web-Timmin kalenteri näkymä Turun suurista liikuntahalleista (C Timmi Software/Turun kaupunki). Taulukko 59. Turun kaupungin liikuntatilojen varaukset Web-Timmi esimerkillä Aukioloaika 8.00-22.00, 98 tuntia viikossa. Koulujen käyttö 40 h/viikko. Arki-illat: 30 h/viikko, Viikonloput: 28 h/viikko 65

Kalenterinäkymä on pienennetty, joten se ei anna täysin oikeutta ohjelmalle. Havainnollistus kuitenkin osoittaa, että verkkokalentereilla voidaan toteuttaa liikuntatilojen varauksia monipuolisesti. 4.4.2 Satakunta Satakunnassa on 20 kuntaa ja kolme (3) seutukuntaa. Porissa ja Raumalla asuu 55 % väestöstä. Taulukko 60. Satakunnan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Pohjois-Satakunnan seutukunta Honkajoki 1836 27 km 27 km 27 km Jämijärvi 1985 23 km 23 km 23 km Kankaanpää 11979 1 1 1 5,8 Karvia 2536 32 km 32 km 32 km Lavia 1915 27 km 27 km 27 km Siikainen 1643 19 km 19 km 19 km Porin seutukunta Harjavalta 7468 1 1 12 km Huittinen 10624 1 1 2 4,2 Kokemäki 7871 1 1 1 3,7 Luvia 3362 19 km 1 19 km Merikarvia 3258 1 41 km (1) Nakkila 5739 1 12 km 1 Pomarkku 2359 27 km 27 km 1 Pori 83333 2 3 2(1) 5,7 Ulvila 13477 1 (8 km) 1 7,7 Rauman seutukunta Eura 12406 1 1 16 km Eurajoki 5921 15km 1 15 km Köyliö 2744 (8 km) (8km) (8 km) Rauma 37874 1 5 2(1) 4,5 Säkylä 4606 (1) 1 1 7 16/15 13 5,3 22 km 22 km 22 km 24301(21557) 38492(25015) 45074 Satakunnassa on Varsinais-Suomen tavoin tiheä liikuntapaikkaverkosto. Satakunnassa on paljon alle 5000 asukkaan kuntia, mutta etäisyydet ovat pienet. Uimahalliverkosto on kattavin ja liikuntahalliverkosto on heikoin väestökattavuuden osalta. Pori ja Rauma ovat alueen keskuksia ja niissä on myös merkittävimmät liikuntapaikat. Alla Porin kaupungin liikuntapaikkoja. Porin urheilutalo n. 101050 1-11/12, n. 160000 Aikuiset: 78 %, koululaiset 11 %, lapset 6 %, eläkeläiset 5 %. Suurimmat lajit: Telinevoimistelu 19 % ja salibandy 12 %, käyttäjistä. Viereinen koulu: n. 6000 iltakäyttäjää vuodessa 66

Porin jäähallit Kilpahalli: 82 %, 36000 lkk yleisöä: 105500 Jääkiekko 61 %, jääpallo 6 %, muut luistelijat 33 %, muut tapahtumat 1 %. Harjoitushalli: 75 %, 38000 lkk Jääkiekko 57 % kävijöistä ja 56 % jääajasta, jääpallo 7 %, koululaiset 7 %, muut 29 %. Karhuhalli: kävijäryhmät %- kävijöistä Yleisurheilu 10723 13 % Jalkapallo 43572 52 % Koululaiset 5132 6 % Pesäpallo 4449 5 % Voimailu 2529 3 % Yleisövuoro 1895 2 % 84194 Käyttötunnit/aukiolotunnit 93 %. Käyttäjiä n. 97000 (Liikuntapaikat.fi, CGI, tiedot Porin kaupunki) Kunnallisten hallien lisäksi Säkylässä on varuskunnan uimahalli. Köyliöön on suunnitteilla liikuntahalli. Huittisten uudessa uimahallissa kävijätavoite on 70000/vuosi, kun vanhassa kävi 45000/vuosi. 4.5 Pohjanmaan ELY:t Pohjanmaan ELY:jen vastausprosentit kyselyyn olivat Keski-Suomi (13/23, 57 %), Pirkanmaa (10/22, 45 %), Pohjanmaa (7/15, 47 %), Etelä-Pohjanmaa (12/18, 67 %), Keski-Pohjanmaa (3/8, 38 %). Liikuntaolosuhteiden tila yleisellä tasolla kuvattuna? Vahvuudet: Lähiliikuntapaikkojen lisääntyminen, muutamien kuntien osalta liikuntaolosuhteiden valinta kunnan profiilipalveluiksi. Heikkoudet: Kuntien väliset erot. (Myllyaho, Ismo. Valtioneuvoston sähköpostikysely 2012) 67

Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä (vaihteluväli) Hallia/asukas Pirkanmaa 13(3) 489 m 2 242 (195-321) 1/37800 Keski-Suomi 14 490 m 2 175 (82-283) 1/19600 Etelä-Pohj. 12 329 m 2 201 (131-306) 1/16100 Pohjanmaa 6(1) 495 m 2 170 (97-235) 1/29900 Keski-Pohj. 3 267 m 2 122 (95-173) 1/22900 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste As./rata Pirkanmaa 21/26 PKH 50330 (n=6) 59 %(n=9) 1/18900 Keski-Suomi 10/11 PKH 70 %(n=8) 1/25000 Etelä-Pohj. 9/9 PKH 35000 (n=1) 49 %(n=5) 1/21500 Pohjanmaa 7/9 PHK 44 % (n=4) 1/19900 Keski-Pohj. 2/2 KH/KTK 91 % (n=2) 1/34200 Liikuntahallit - Salibandy Kpl Kävijämäärä Käyttöaste As./halli Pirkanmaa 36 1/13700 Keski-Suomi 15 82 % (n=1) 1/18300 Etelä-Pohjanmaa 13 35000(n=1) 71 % (n=1) 1/14900 Pohjanmaa 12 74 % (n=2) 1/13800 Keski-Pohjanmaa 6 48 % (n=2) 1/11400 Liikuntahallit - Jalkapallo Kpl As./halli Pirkanmaa 4 1/123000 Keski-Suomi 4 1/69000 Etelä-Pohjanmaa 5 1/39000 Pohjanmaa 7 1/25600 Keski-Pohjanmaa 1 1/68500 Viranhaltijoiden tyytyväisyys alueen liikuntatilojen käyttöön on varsin samankaltainen hallityypistä riippumatta ja alue edustaa suomalaista keskivertotasoa vastanneita. Joskin vastausprosentin jäädessä osista alueista alle puoleen, tarkastelu ei anna aivan tarkkaa kuvaa kokonaistilanteesta. Taulukko 61. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjanmaan ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yhteensä Keskiarvo Uimahallit 60 % 25 % 15 % 0 % 0 % 20 1,55 Jäähallit 60 % 40 % 0 % 0 % 0 % 15 1,4 Liikuntahallit 58,06 % 38,71 % 3,23 % 0 % 0 % 31 1,45 Yhteensä 59,09 % 34,85 % 6,06 % 0 % 0 % 66 1,47 Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain (asteikko 1-5: 1-kiitettävä, 5-heikko) Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Etelä-Pohjanmaa 1,83 (6) 1,33 (3) 1,5 (8) Keski-Pohjanmaa 1 (1) 1 (1) 1,5 (2) Keski-Suomi 1,2 (5) 1,5 (2) 1,38 (8) Pirkanmaa 1,67 (3) 1,5 (6) 1,5 (8) Pohjanmaa 1,6 (5) 1,3 (3) 1,4 (5) Koko maa 1,73 1,55 1,66 4.5.1 Pirkanmaa Pirkanmaalla on 22 kuntaa ja viisi (5) seutukuntaa. Tampereen kaupunki on selkeä alueen keskus, mikä näkyy liikuntapaikkojen määrässä, joita on kolmasosa koko maakunnan liikuntapaikoista. Tampereella on 44 % väestöstä. TeaViisari antaa maakunnalle arvon 51 ja liikuntapaikoille 35. 68

Taulukko 62. Pirkanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Etelä-Pirkanmaan seutukunta Akaa 17152 21 km 22 km 1 Valkeakoski 21175 1 1 2 4,9 Urjala 5172 39 km 1 27 km Lounais-Pirkanmaan seutukunta Punkalaidun 3202 25 km 26 km 25 km(1) Sastamala 24509 2 1 3(1) Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Ikaalinen 7353 18 km 18 km 1 (27,1) Kihniö 2155 26 km 26 km 26 km Parkano 6917 47 km 1 1 Tampereen seutukunta Hämeenkyrö 10509 25 km 1 1 Kangasala 30142 1 1 (2) 5,9 Lempäälä 21448 21 km 2/1 1(1) Nokia 32353 1/1 1 2(1) 4,7 Orivesi 9574 1 1 1 Pirkkala 18132 10 km 1 1 Pälkäne 6835 19 km 19 km 1(1) Tampere 217497 4/1 10/7 8(1) Vesilahti 4439 10 km 10 km 10 km Ylöjärvi 31521 1 1 2 2,4 Ylä-Pirkanmaan seutukunta Juupajoki 2024 16 km 16 km 16 km Ruovesi 4871 31 km 1 31 km Mänttä-Vilppula 11134 1 1 1 4,9 Virrat 7385 54 km 1 1 12 26/21 28 4,5 26 km 20 km 22 km 117594 43160 18661 Pirkanmaalla etäisyydet ovat kohtuulliset. Väestömäärä uimahallittomissa kunnissa on suuri. Akaa, Pirkkala ja Lempäälä ovat suuria uimahallittomia kuntia. Akaa on liitoskunta ja osa uimahallikäynneistä suuntautuu Valkeakoskelle. Pirkkala ja Lempäälä ovat sen sijaan lähellä Tamperetta. Kaikkinensa liikuntahalliverkosto on hyvä. Pirkanmaalla on paljon jäähalleja suhteessa väestöön. Ikaalisten kohdalla korkea uimahallinkävijämäärä johtuu yksityisen Ikaalisten kylpylän käyntikeroista ja kävijöitä luonnollisesti tulee muualtakin kuin Pirkanmaalta. Tampereella on investoitu liikuntapaikkoihin, mutta niin siellä kuin monilla muillakin Suomen paikkakunnilla on korjaustarve väistämätön. Korjauslistalla ovat mm. Uintikeskus (2013), koulukadun tekojää (2015) ja vuosittain peruskorjaustarve eri kohteissa on välintäin miljoona euroa, mikä on arvio vuoteen 2020. Mutta väestön kasvun myötä myös uudisrakentamista tarvitaan ja sellainen kohde suunnitelmissa on mm. Tesoman palloiluhalli. Tampereen liikuntapalveluiden käyttäjistä on tehty käyttäjätutkimus. Tutkimuksessa noin 60 % nosti sijainnin tärkeimmäksi motivoivaksi tekijäksi. Kustannukset ja harrasteen aikataulut olivat seuraavat tekijät. Liikuntapalvelut koki positiiviseksi 63,1 %. Vastanneista 6,9 % ilmoitti käyttävänsä vain yksityisiä liikuntapalveluita. Kuntien asema sisäliikunnan tarjoajina on edelleen erittäin vahva. Kaupungin liikuntapalveluita on 69

käyttänyt 17,4 % ja 42,4 % on käyttänyt liikuntapaikkoja itsenäisesti. (Tampereen asukastyytyväisyys kysely 2012). Tampereella sijaitsee Varalan urheiluopisto, missä on iso liikuntahalli ja 12,5 metrin uima-allas sekä muita liikuntatiloja asiakkaiden käytössä. Lempäälässä puolestaan liikuntatilojen käyttöä ohjataan reaaliaikaisesti ja mahdollistettu yksittäistenkin vuorojen varaus kesken toimintakauden, järjestelmä on siihen riittävän joustava. Muutoksia vuoroihin tehdäänkin talvikaudella lähes päivittäin, millä on pystytty tehostamaan liikuntatilojen käyttöä. 4.5.2 Keski-Suomi Keski-Suomen maakunnassa on 23 kuntaa ja kuusi (6) seutukuntaa. Teaviisari antaa maakunnalle arvon 73 ja Liikuntapaikoille 43. Pirkanmaan tavoin Keski-Suomessa on yksi selkeä keskus, Jyväskylä, missä on niin ikään kolmasosa alueen liikuntatilakapasiteetista. Jyväskylässä asuu 49 % maakunnan väestöstä. Taulukko 63. Keski-Suomen uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Joutsan seutukunta Joutsa 4904 1 (17m) 44 km 1 Luhanka 771 34 km 66 km 34km Jyväskylän seutukunta Hankasalmi 5457 46 km 46 km 1 Jyväskylä 132772 3 (1*17m) 4/3 6 3,6 Laukaa 18496 1 1 (2) (9,3) Muurame 9567 1 15 km 1 3,9 Petäjävesi 4098 28 km 28 km 28 km Toivakka 2466 35 km 35 km (1) Uurainen 3568 27 km 27 km (1) Jämsän seutukunta Jämsä 22372 1 3 (1) 3,3 Kuhmoinen 2441 29 km 40 km 40 km Keuruun seutukunta Keuruu 10494 1 1 (1) 4,7 Multia 1817 20 km 20 km 33 km Saarijärven Viitasaaren seutukunta Kannonkoski 1554 (Piispala) 1 1 36 km (48,1) Karstula 4375 36 km 36 km 1 Kinnula 1767 1 65 km 47 km Kivijärvi 1304 32 km 32 km 42 km Kyyjärvi 1469 42 km 42 km 27 km Pihtipudas 4442 38 km 76 km 38 km Saarijärvi 10268 1 34 km 2 6,3 Viitasaari 6362 1 38 km 1 6,7 Äänekosken seutukunta Konnevesi 2908 37 km 37 km 37 km Äänekoski 6367 3 1 2 4,4 12 11/10 34 km 40 km 36 km 4,1 35116 67984 22571 70

Väestömäärä uimahallittomissa ja liikuntahallittomissa kunnissa on pieni. Jäähalliverkosto on keskittynyt kaupunkeihin luukuun ottamatta Kannonkoskea, joka on pienin kunta uima- ja jäähallille. Kannonkosken tilanne selittyy luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispalan sijaitsemisella kunnassa. Esimerkiksi Saarijärvellä (yli 10000 asukasta) ei ole jäähallia. Etäisyydet kasvavat maakunnan maaseutumaisten kuntien ollessa kaukana ja kuntakoon ollessa pieni pohjoisosissa. Verkoston alueellisen kattavuuden parantuminen vaikuttaa kuntakoon vuoksi epätodennäköiseltä. Jyväskylässä on aiemmin laskettu arvioituja käyttäjämääriä. Arvioista on luovuttu. Tarkat kävijämäärät tiedetään yhdestä kuntosalista, jossa on kulunvalvonta. Kaikista sisähalleista löytyy käyttöastetiedot. Web- Timmin aukioloaikoja käytetään käyttöasteen laskemiseen. Käyttöaste raportoidaan vuosittain. (Puhelinhaastattelu; Liikuntapalvelupäällikkö Rauno Saukkonen / Suunnittelija Juha-Matti Kotapakka) Osavuosikatsauksiin toimitetaan arvioita käyttäjälukemista. Uimahalleista saadaan täsmälliset tiedot kassajärjestelmästä. Liikuntapalveluilla ei ole resursseja tehdä enempää. Liikkujamäärät raportoidaan tilinpäätökseen vuosittain. Koulujen saleista on kaikista vähiten tietoja. Kaikki sisäliikuntasalit ja hallit ovat web- Timmissä. Liikkujamäärät ovat arvioita. Ne kerätään myös ulkoliikuntapaikoilta. Jyväskylässä AaltoAlvari uimahalli oli vuonna 2012 peruskorjauksessa ja vuonna 2013 kaupunki tekee päätöksen Tikkakosken 17 metrin allasmitan uimahallin sulkemisesta. Jyväskylän seudun liikuntasuunnittelusta tehdyssä pro gradussa todetaan, että aiempien suunnitelmien kehityskohteeksi on arvioitu seurannan lisääminen sekä toteutumisen arviointi (Kärkkäinen 2010, 30). Jyväskylän seudulla seurakyselyyn vastanneista (n=123) seuroista toiminta-alueittain: kaupunki 45 %, kaupunginosa/kylä 15 %, useassa kunnassa 14 %, maakunnassa 13 %, kaupunginosat/kylä 5 % (Kärkkäinen 2010, 72). Suurin osa seuroista toimii siis paikallisesti. Tutkimuksessa liikuntapaikkoihin Jyväskylän seudulla suhtauduttiin seuraavasti: erittäin tyytyväinen 5 %, melko tyytyväinen 58 %, melko tyytymätön 27 %, erittäin tyytymätön 6 %, ei osaa sanoa 4 % (Kärkkäinen 2010, 79). Kärkkäisen pro gradun kaltainen selvitys antaa tietoa ja herätteitä paikallisen tason olosuhteiden optimaaliselle järjestämiselle. Jyväskylän seudulla liikuntapalveluista on teetetty kuntalaiskysely. Vastaajat on haettu kaupunginosittain. Maaseutumaisissa kunnissa taajamien lisäksi vastaukset on jaettu maaseutumaisiin alueisiin. Näin saadaan mahdollisimman kattava kuva nykytilan arviosta. Keski-Suomen selvitys osoittaa uimahallin ja jäähallin olevan paikallisia liikuntapaikkoja. Savutettavuus liittyy aikaan ja alueen liikkumismahdollisuuksiin. 71

Taulukko 64. Sisäliikuntatilojen käyttäminen Jyväskylän työssäkäyntialueella Jyväskylä Hankasalmi Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Etäisyys Jyväskylästä 54 km 23,5 km 15,2 km 32,3 km 34,9 km 36,9 km Töissä Jyväskylässä (TEM 2012) 18 % 43 % 56 % 38 % 38 % 36 % Liikuntapalvelun käyttäjät kunnittain (selvitys) Uimahalli 62 % 3 % 31 % 54 % 0 % 0 % 14 % kuntosali 40 % 11 % 26 % 13 % 27 % 16 % 31 % liikuntasali 44 % 11 % 20 % 15 % 23 % 26 % 27 % jäähalli 9 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 3 % tennisk. 5 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 % 0 % n= 780 112 230 130 82 82 88 Liikunnan harrastamisen koetut rajoitukset (selvitys) Puute 13 % 16 % 19 % 12 % 34 % 26 % 20 % Sijainti 15 % 23 % 25 % 30 % 30 % 24 % 30 % huono kunto 4 % 3 % 6 % 2 % 14 % 3 % 13 % käyttömaksut 17 % 9 % 19 % 8 % 1 % 23 % 13 % ei vastattu 43 % 30 % 40 % 34 % 26 % 26 % 39 % Työ- ja elinkeinoministeriön pendelöintiselvityksen (2011, 12) mukaan Jyväskylän seutu muodostaa selvän työssäkäyntialuekokonaisuuden. Liikuntapalveluiden käyttäminen on sidonnainen arjen liikkumiseen. Eteläinen Keski-Suomi Pohjoinen Keski-Suomi Sisäliikuntapaikat ovat selvityksen mukaan keskittyneet keskikokoista suurempiin kuntiin ja niiden suurimpiin taajamiin. Jyväskylässä on Keski-Suomen liikuntapaikoista suurin keskittymä. Viereisistä kunnista käytetään muiden kuntien sisäliikuntapaikkoja yllä olevan taulukon mukaan. 4.5.3 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa käsittää 18 kuntaa ja neljä (4) seutukuntaa. TEAviisarin antama arvio on 52 ja alueen liikuntapaikat 63. Seinäjoella asuu kolmas osa eli 31 % maakunnan väestöstä. 72

Taulukko 65. Etelä-Pohjanmaan uima-, jää ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Järviseudun seutukunta Alajärvi 10272 32 km 1 22 km Evijärvi 2686 20 km 43 km 30 km Lappajärvi 3383 (1) 38 km 38 km Soini 2332 45 km 29 km 42 km Vimpeli 3204 1(1) Kuusiokuntien seutukunta Alavus 9224 1 1 2 5,5 Kuortane 3848 1 (opisto) 1 (opisto) 2 (opisto) 15,4 Ähtäri 6367 (1) 1 29 km (5,8) Seinäjoen seutukunta Ilmajoki 12017 1 17 km 1 3,6 Jalasjärvi 8074 1 37 km 37 km Kauhava 17211 (1) 1 1(1) Kurikka 14394 1 1 1 5,7 Lapua 14647 1 1 1 5,8 Seinäjoki 59557 1 1/2 4(1) 4,0 Suupohjan seutukunta Isojoki 2293 41 km 44 km 41 km Karijoki 1514 20 km 35 km 20 km Kauhajoki 14176 1 50 km (1) 4,8 Teuva 5774 1 23 km 23 km 11 9 13 32 km 38 km 31 km 19097 52249 42695 Maakunnan uimahalliverkosto on kattava. Jäähalli puuttuu kahdesta yli 10000 asukkaan kunnasta. Etäisyydet ovat suuret Järviseudun ja Suupohjan seutukunnissa. Väestön osalta seutukunnista puuttuu jäähalleja. Kuortaneella urheiluopiston laaja liikuntatilatarjonta tukee omalta osaltaan varsin merkittävästi maakunnan liikuntatilatarjontaa. Uimahallitarjontaa täydentävät yksityiset kylpylät Kauhavala, Lappajärvellä ja Ähtärissä. 4.5.4 Pohjanmaa Pohjanmaa maakunnassa on 15 kuntaa ja neljä (4) seutukuntaa sekä alueen väestöstä 34 % asuu Vaasassa. Teaviisari antaa maakunnalle arvon 49 ja liikuntapaikoille 71. Vaasa ja Pietarsaari ovat maakunnan liikuntakeskukset. Vaasa on kuitenkin selkeä alueen keskus ja siellä on noin kolmasosa maakunnan liikuntahallitarjonnasta kuten väestöstäkin. Maakunnassa jäähalliverkoston kattavuus on heikko. Pohjanmaalla jalkapallohalleja on eniten suhteessa väkilukuun. Uima- ja liikuntahalliverkosto on melko tiivis. 73

Taulukko 66. Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Kyrönmaan seutukunta Isokyrö 4887 1 43 km 1 5,2 Laihia 7995 1 26 km 1 - Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy 6670 15 km 2 15 km Luoto 4695 12 km 12 km 12 km Pietarsaari 19684 1 1 2 5,9 Pedersöre 10935 10 km 1 10 km Uusikaarlepyy 7535 21 km 1 1 Suupohjan rannikkoseutu Kaskinen 1382 12 km 12 km 1 Kristiinankaup. 7064 1 27 km 1 4,7 Närpiö 9383 1 1 12 km 4,2 Vaasan seutukunta Korsnäs 2233 40 km 40 km 40 km Maalahti 5591 21 km 21 km 21 km Mustasaari 19030 5 km 5 km 1 Vaasa 60996 2 1/3 4(2) 4,2 Vöyri 6674 35 km 35 km 35 km 7 7/9 14 45715 59551 46181 19 km 27 km 21 km 4.5.5 Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa koostuu kahdeksasta (8) kunnasta ja kahdesta (2) seutukunnassa. Alueen selkeä hallitsija on maakunnan keskus Kokkola, missä maakunnan 11 liikuntahallista on seitsemän (7). Teaviisari antaa maakunnalle arvon 51 ja liikuntapaikoille 78. Kokkolassa on 68 % väestöstä. Taulukko 67. Keski-Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Kaustisen seutukunta Halsua 1250 24 km 75 km 49 km Kaustinen 4279 46 km 46 km 46 km Lestijärvi 836 51 km 51 km 56 km Perho 2925 45 km 52 km 52 km Toholampi 3428 23 km 48 km 1 Veteli 3378 1 55 km 49 km 7,1 Kokkolan seutukunta Kannus 5727 1 42 km 1 4,4 Kokkola 46779 1 2 4 4,8 3 2 6 5,4 12718 18445 12668 38 km 53 km 50 km Kaustisen seutukunnassa liikuntapaikkoja on vähän ja etäisyydet suuret. Kunnat ovat pieniä, joten liikuntapaikkaverkoston kehittäminen uima-, jää- ja liikuntahallien kattavuuden osalta on epätodennäköistä. 74

Kokkolan on Keski-Pohjanmaa keskus. Siellä on vuonna 1985 valmistunut 1298 m 2 uimahalli Vesiveijari, 1298m 2, jossa oli 224909 kävijää. Käyntejä kertyy 4,8 asukasta kohti vuodessa ja neliömetriä kohti 173. Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola tarjoaa yhteensä erilaista 27 sisäliikuntatilaa. Maakunnan asukkaista Kokkolassa on 68 %. Kokkolaan on liittynyt kaksi kuntaa ja se on pinta-alaltaan suuri. Kokkolassa sisäliikuntapaikkatarjonta on hyvällä tasolla. Kokkolan liikuntahalleissa Lohtajalla ja Hollihaassa päivisin lasketaan tunnit. Iltaisin vahtimestarit laskevat kävijät. Kuntosaleissa laskentaa ei tehdä. Lohtajalla on noin sata kausikorttia. Jäähallille myydään lippuja mutta niitä ei lasketa. Uimahallien kävijätiedot saadaan kassajärjestelmästä. Jäähalleissa lasketaan jääaikaa, ei kävijöitä. Kokkolan halli on auki ympäri vuoden. 4.6 Itä-Suomen ELY:t Itä-Suomen ELY:t käsittävät tarkastelussa Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan. Varsinkin Savon alueella hallien määrä on vähäinen verrattuna moneen muuhun maakuntaan ja hallit ovat keskittyneet kaupunkeihin. Kyselyyn vastattiin seuraavasti: Etelä-Savo 9/14, 64 %, Pohjois-Savo 13/20 65 %, ja Pohjois- Karjala 6/14, 43 %. Taulukko 68. Pohjois-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä (Vaihteluväli) Hallia/asukas Etelä-Savo 8 (1) 275 m 2 202/allasm 2 (131-330) 1/19200 Pohjois-Savo 10 (3) 420 m 2 216/allasm 2 (133-277) 1/24800 Pohj.-Karjala 7 (2) 372 m 2 186/allasm 2 (149-275) 1/23700 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste As./rata Etelä-Savo 7/7 PKH 37900 (n=3) 60 % (n=5) 1/22000 Pohjois-Savo 11/13 PKH 64 % (n=11) 1/19000 Pohj.-Karjala 8/9 PKH 62 % (n=8) 1/18400 Liikuntahallit-Salibandy Kpl Kävijämäärä Käyttöaste As./halli Etelä-Savo 10 74 % (n=2) 1/15300 Pohjois-Savo 9 88 % (n=2) 1/27600 Pohjois-Karjala 13 77 % (n=2) 1/15000 Liikuntahallit-Jalkapallo Kpl As./halli Etelä-Savo 1 1/153600 Pohjois-Savo 4 1/62000 Pohjois-Karjala 1 1/165900 Maakunnittain Pohjois-Savossa liikuntahalleja on vähän, mutta palloiluhalleja puolestaan paljon suhteessa väkilukuun. Viranhaltijoiden tyytyväisyys liikuntatilojen käyttöön on selkeästi maan keskitasoa heikompi, 75

tilanne johtunee mm. liikuntatilojen vähäisestä tarjonnasta. Vain Pohjois-Karjalassa uimahallin käyttöön ollaan tyytyväisempiä kuin keskimäärin koko maassa. Taulukko 69. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjois-Savon ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yhteensä Keskiarvo Uimahallit 50 % 35,71 % 0 % 14,29 % 0 % 14 1,79 Jäähallit 33,33 % 41,67 % 25 % 0 % 0 % 12 1,92 Liikuntahallit 16,67 % 66,67 % 12,5 % 0 % 4,17 % 24 2,08 Yhteensä 30 % 52 % 12 % 4 % 2 % 50 1,93 Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain (asteikko 1-5: 1-kiitettävä, 5-heikko) Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Etelä-Savo 2,0 (2) 1,5 (2) 2,22 (9) Pohjois-Savo 2,0 (8) 1,83 (6) 1,89 (9) Pohjois-Karjala 1,25 (4) 2,25 (4) 2,17 (6) Koko maa 1,73 1,55 1,66 4.6.1 Etelä-Savo Etelä-Savossa on 14 kuntaa ja kolme (3) seutukuntaa. TEAviisari antaa maakunnalle arvon 37 ja liikuntapaikoille 55. Väestöntiheys on 11 asukasta/km 2. Etelä-Savossa on kaksi keskusta Mikkeli ja Savonlinna. Kaupungit Mikkeli (32 %), Savonlinna ja Pieksämäki kattavat 63 % väestöstä. Mikkelissä sisäliikuntapaikkatarjonta on kohtuullinen, joskin monitoimihallia kaivataan kaupunkiin. Savonlinnan seudulla urheiluopisto parantaa tarjontaa. Muissa kunnissa liikuntapaikkaverkosto on heikko. Lisärakentaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Taulukko 70. Etelä-Savon uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahalli Jäähalli Liikuntahalli Uimahallikäynnit Mikkelin seutukunta Hirvensalmi 2385 21 km 34 km 34 km Kangasniemi 5835 45 km 1 43 km Mikkeli 54495 3 2 3 >3,3 Mäntyharju 6352 44 km 44 km 1 Pertunmaa 1861 46 km 46 km 33 km Puumala 2369 66 km 66 km 66 km Pieksämäen seutukunta Joroinen 4879 18 km 18 km 1 Juva 6767 1 43 km 43 km 4,6 Pieksämäki 19399 1 1 1 4,1 Savonlinnan seutukunta Enonkoski 1524 32 km 32 km 32 km Heinävesi 3740 49 km 49 km 49 km Rantasalmi 3904 38 km 1 42 km Savonlinna 36581 2/2 (opisto 1) 2 (opisto 1) 3 (opisto 2) 4,3 Sulkava 2843 34 km 38 km 1 9 7 10 4,1 35692 28720 28393 39 km 41 km 43 km 76

Etelä-Savon liikuntapaikkaverkosto koostuu keskuksien halleista. Keskuksissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä liikuntapaikkatilanne on hyvä. Mikkelissä liikuntahalleja on vähän yhden hallin sijaitessa kaupunkialueen ulkopuolella (Haukivuori). Noin 30000 asukasta asuu pienissä kunnissa, joista etäisyydet lähimpään halliin ovat pitkät. Keskimäärin etäisyys hallittomasta kuntakeskuksesta hallilliseen on noin 40 kilometriä. Mikkeli Mikkelissä on 24 koulujen salia, ja salipulaa on suurista halleista. Kaupungin alueella harrastajamäärät ovat kasvussa, mutta vastaavasti tilat rajalliset, mitä ei helpota kouluremontit. Salien vuoroissa kuunnellaan seuroja, jotka kokoontuvat vuosittain ja tilaisuudessa vuoroista sovitaan. Seurat tekevät harjoituksissa mm. alku- ja loppulämmittelyjä yhdessä. Kävijämääristä ei laajaa tietoa, sillä käyttöastetta ei seurata säännöllisesti. Myöskään yleisömääristä ei laskennallista tietoa. Salit ovat pääsääntöisesti koulujen käytössä kello 8-15/16. Iltakäyttö on kilpaurheilupainotteista ja seurojen toteuttamaa. Rantakeitaan liikuntasali on kooltaan 803m 2 ja käyttö 90-95 % käyttäjien ollessa salibandy 75 %, lentopallo 25 %. Viikonloppuisin on salissa pääasiassa otteluita. Urheilutalo on päivällä koulukäytössä. Haukivuorella on Haukihalli, jonka koko on 750 m 2 ja siellä on heittoseinä sekä ilma-aserata. Sali on 50-60 % käytöllä ja ilta-ajat ovat täynnä. Kesällä ei juuri käyttöä. Anttolassa on 540 neliön liikuntahalli. Kaupungissa on neljä kuntosalia vakiovuoroilla. Rantakeitaan kuntosalilla on 23000-24000 kävijää vuodessa. Sali on kooltaan 115 m 2 ja se on aivan täynnä, joten suunnitteilla nostaa kapasiteettia. Tulossa Mikkeliin on vuonna 2013 yksityinen salibandykenttä, josta kaupungilla suunnitelmissa osallistua/ostaa vuoroja. Kaupungilla on suunnitteilla monitoimihalli ja kuntosalin laajennus. 4.6.2 Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunnassa on 20 kuntaa ja viisi (5) seutukuntaa. Teaviisari antaa maakunnalle arvon 58 ja liikuntapaikoille 39. Pohjois-Savon väestöstä Kuopiossa asuu 39 % ja kolmessa n. 21000 asukkaan samankokoisessa kaupungissa yhteensä 66 % väestöstä. Pohjois-Savossa on alueita, joilta uima- jää- ja liikuntahallien saavutettavuus on heikko. Erityisesti Koillis-Savon seutukunnan kunnissa yhdessäkään ei ole jää-, uima- tai suurta liikuntahallia. Pohjois-Savossa suuri määrä väestöä asuu kunnissa, joissa ei ole uima- jää- tai liikuntahallia. Lisärakentaminen suurimpien keskusten ulkopuolelle vaikuttaa epätodennäköiseltä. 77

Taulukko 71. Pohjois-Savon uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Keskisuuret liikuntahallit Uimahallikäynnit Koillis-Savon seutukunta Juankoski 5069 43 km 43 km 57 km Kaavi 3284 60 km 39 km 39 km Rautavaara 1815 50 km 50 km 50 km Tuusniemi 2787 59 km 34 km 34 km Kuopion seutukunta Kuopio 105229 2/2 2 3(2) 3,7 Maaninka 3817 22 km 22 km 39 km Siilinjärvi 21439 1/1 2 24 km(2) 5,1 Sisä-Savon seutukunta Rautalampi 3430 1 20 km 50 km (Pieksämäki) Suonenjoki 7503 1 1 43 km (Pieksämäki) 5,3 Tervo 1696 48 km 48 km 42 km Vesanto 2321 58 km 58 km 34 km Varkauden seutukunta Leppävirta 10277 1 1 25 km 8,6 Varkaus 22306 1 2 1 5,5 Ylä-Savon seutukunta Iisalmi 22130 1/1 2 1 5,4 Keitele 2468 41 km 60 km 1 Kiuruvesi 8959 1 1 37 km 4,6 Pielavesi 4903 54 km 50 km 50 km Lapinlahti 10267 27 km 1 2 Sonkajärvi 4497 26 km 1 26 km Vieremä 3930 25 km 25 km 25km 13 11/13 9 5,2 46854 35494 85727 43 km 41 km 38 km Koillis-Savon seutukunnassa ei ole laajojen käyttäjäryhmien halleja. Pohjois-Savon suurimmissa kaupungeissa Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Iisalmessa liikuntapaikkatilanne on hyvä. Pienet kunnat ja pitkät etäisyydet kasvattavat kilometrimääriä korkeiksi osassa kunnista. Asukasmäärät hallittomissa kunnissa ovat yhteensä korkeat ja etäisyydet pitkiä. Kuntakeskusten koko tekee rahoituspohjasta pienen. Muutamat seudulliset hankkeet saattaisivat olla mahdollisia. Pohjois-Savossa suuri määrä väestöä asuu kunnissa, joissa ei ole uima- jää- tai liikuntahallia. Iisalmen uimahallissa 35 % kävijöistä on ulkopaikkakuntalaisia. Iisalmen liikuntakeskus on merkittävä keskittymä ja yksi esimerkki suunnitelmallisesta keskitetystä rakentamisesta. 4.6.3 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa on 14 kuntaa ja kolme (3) seutukuntaa. Teaviisarin antama arvo maakunnalle on 50 ja liikuntapaikoille 51. Maakunnassa on 263 liikunta- ja urheiluseuraa, joissa on noin 36 689 jäsentä (n. 22 % maakunnan asukasluvusta, Maakuntaliiton kartoitus 2010). Joensuussa asuu 44 % ja yhdyskuntarakenteeltaan melko tiiviillä Joensuun seutukunnassa on noin 60 % maakunnan väestöstä. Joensuun ulkopuolelle rakentaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Pohjois-Savoon verrattuna kuntien keskustaajamista on lähimmälle hallille lyhyempi matka. 78

Taulukko 72. Pohjois-Karjalan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Uimahallikäynnit Joensuun seutukunta Ilomantsi 5677 1 48 km 1 6,9 Joensuu 74187 2 3 4 4,2 Juuka 5325 42 km 42 km 1 Kontiolahti 14303 20 km 1 1(1) Liperi 12440 1 29 km 29 km 2,4 Outokumpu 7343 1 1 1 7,3 Polvijärvi 4707 42 km 1 1 Keski-Karjalan seutukunta Kitee 11328 1/1 1 1 4,9 Rääkkylä 2492 38 km 38 km 38 km Tohmajärvi 4887 20 km 20 km 1 Pielisen Karjalan seutukunta Lieksa 12375 1 1 56 km 4,8 Nurmes 8282 /1 1 1 (7,9) Valtimo 2413 25 km 25 km 1 9 9/8 13 5,1 31 km 34 km 41 km 34127 33234 27307 Joensuu on maakunnan selkeä keskus ja se tarjoaa hyvät liikunnalliset mahdollisuudet asukkailleen. Joensuuta lähellä olevien Liperiin ja Kontiolahteen kuuluvien suurten taajamien huomioiminen tekee Pohjois- Karjalan liikuntapaikkatarjonnasta varsin saavutettavan. Joensuun Mehtimäen urheilupuisto on monipuolinen liikuntapaikkakeskittymä Suomessa ja kaupungin kokoluokassa yksi malliesimerkki keskitetystä liikuntapaikkatoteutuksesta. Joensuun urheilupuisto: esimerkillistä liikuntakaavoitusta Joensuun urheilukeskus Areena 12000m 2 318000 kävijää 155000 lkk 51 % katsojia ja tapahtumakäyntejä Mailapelikeskus, keilahalli Uimahalli ja kuntosali 220000 kävijää 275 lkk/allas-m 2 Jäähalli (2 rataa) Kilpahalli 78 % Harjoitusjää 78 % Urheilutalo 1899m 2 käyttöasteet: 800m 2 : 100 % Telinesali: 82 % Karatesali: 94 % 2/4 tatamit: 54 % Kartta Liikuntapaikat.fi/CGI Joensuun Mehtimäen alueella on uima-, jää- ja liikuntahallien lisäksi pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, skeittiparkki, tenniskentät, minigolf, golf-halli, kaukalo ja luistelukenttä, latuverkosto. Uimarannalle on 79

matkaa 500 metriä. Välittömässä läheisyydessä on tori, yliopisto, ala- ja yläkoulut sekä kaukana eivät ole lukio ja ammattikoulut. Taulukko 73. Joensuun liikuntahallien käyttöasteet Halli m 2 Käyttöaste % arkikäyttö ma pe paikallisen aukioloajan mukaan Käyttäjät %-varatuista tunneista Urheilutalon liikuntasali 800 m 2 100 % Koulut 58 % Koripallo 22 % Lentopallo 20 % Urheilutalon telinesali 388 m 2 82 % Voimistelu 82 % Koulut 14 % Muut 5 % Karatesali 94 % Kamppailu 100 % Tatamit 54 % Kamppailu 100 % Sortavalankadun liikuntasali 528 m 2 91 % Niinivaaran urheiluhalli 648 100 % osa salista 70 % koko sali. Muut 59 % Seurat 41 % Rantakylän urheiluhalli 756 93 % Salibandy 46 % Lentopallo 35 % Koripallo 14 % muut 6 % Tuupovaaran liikuntahalli 504 m 2 59 % Kiihtelysvaaran liikuntahalli 448 m 2 63 % osa salista, 36 % koko sali Vuoropolitiikka tukee paikallista kilpaurheilua ja juniorityötä (Joensuu.fi). Joensuussa liigaseurat (salibandy, koripallo, lentopallo) ja niiden juniorijoukkueet käyttävät hallivuorot. Keskustan ja maaseutualueiden hallien käyttöaste-erot ovat suuret. Maaseudulla käyttäjinä ovat seudun seurat ja yksityishenkilöt. Pohjois- Karjalassa alueellinen kattavuus on kuitenkin heikko, joten Joensuun liikuntakeskus muodostaa merkittävän keskittymän maakunnassa. WebTimmin lisäksi on tulossa käyttöön Kuntamaisema-ohjelmisto, jonne tarkoitus lisätä toimintalaskentaa myös liikuntapaikkoihin liittyen. Kaupungin joukkueita pelaa SM-tasaolla: Kataja (koripallo), Liiga-Riento (lentopallo), Josba (salibandy), Joensuun Maila (pesäpallo) ja Divisioonatasolla: Jokipojat (jääkiekko), Jippo (jalkapallo) Vuonna 2012 halleissa oli 155000 liikunnallista ja käyttäjäryhminä jalkapallonurmi, salibandy, koripallo, tatami, yleisurheilu Tapahtumissa, joita oli 72 urheilutapahtumaa, 5 kokousta, 6 konserttia katsojia oli 163000. Yhteensä hallissa kävi 318000 kävijää. Kunnan väkiluvun mukaan käyntejä uimahalleissa kertyy 4,2 käyntiä/vuosi. Joensuun liikuntatilat ja käyttäjäryhmät Urheilutalo Liikuntatilaa 1899m 2 800 m 2 sali 100 %:n käyttöaste, koulut käyttävät 58 % aukioloajasta, illalla käyttö jakaantuu koripallon (22 %) ja lentopallon (20 %) kesken. telinesali 82 %, varatuista ajoista koulut käyttävät 14 %, voimistelijoiden käytössä on 82 % ja muiden 5 % ajoista. karatesali 94 %, koulut 67 %, kamppailulajit 33 % 2/4 tatami 54 %, kamppailulajit 100 % 80

Rantakylän urheiluhalli 756m 2 93 %, salibandy 46 %, lentopallo 35 %, koripallo 14 %, muut 6 %. Niinivaaran urheiluhalli 648m 2 osa salista 100 %, koko sali 70 %. Sortavalankadun liikuntahalli 528m 2 91 % Uimahalleja on kaksi, joista toinen on radoilla varustettu viihdeuimala ja toinen uimahalli. Vesikko 801m 2 220 000 kävijää Kävijöitä/allas-m 2 : 275. Rantakylän uimahalli 379m 2 87 000 kävijää Kävijöitä/allas-m 2 : 230 Uimahallit 333580 kävijää vuonna 2012 Vanhoissa kuntakeskuksissa sijaitsevat Enon liikuntahalli 957m 2 koko sali 78 %, osa salista 97 % Tuupovaaran liikuntahalli 504m 2 osa salista 59 % Kiihtelysvaaran liikuntahalli 448m 2 koko sali 36 %, osa salista 63 % Reijolan koulun liikuntahalli 670m 2 Kuntakeskukset ovat erillään, mutta vuorojen jako tapahtuu samasta paikasta. Lisäksi hallien yhteydessä olevat kuntosalit ja kaksi sisäampumarataa. Palloilukeitaalla on neljä tenniskenttää, sulkapallokenttää. Keskustassa on kaksi keilahallia. 4.7 Pohjois-Pohjanmaan ELY Kyselyyn vastasi Kainuusta 44 % kunnista (4/9) ja Pohjois-Pohjanmaalta 83 % (24/29). Pohjois-Suomen ELY Liikuntaolosuhteiden tila yleisellä tasolla kuvattuna? Vahvuudet: Suurimmassa osassa kuntia perusliikuntapaikat olemassa. Alueen suurin kunta, Oulu, toimii laadukkaasti ja suunnitelmallisesti liikuntapaikkojen rakentamisessa. Heikkoudet: Liikuntapaikkojen kunnossapito ja resurssit eivät vastaa tarvetta. Tilojen annetaan monesti mennä niin huonoon kuntoon, että ne on pakko peruskorjata tai sulkea ja tätä pakkoa käytetään perusteena julkisen rahan saannille. Pienissä harvaan asutuissa iäkkään väestön kunnissa on liikuntapaikkojen saavutettavuusongelma. (Silventoinen, Ulla. Valtionneuvoston sähköpostikysely 2012) 81

Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä (Vaihteluväli) Hallia/asukas Pohjois-Pohj. 15(2) 501 m 2 167/allasm 2 (78-287) 1/26500 Kainuu 3(2) 334 m 2 209/allasm 2 (90-394) 1/27100 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste As./rata Pohjois-Pohj. 19/21 PKH 52500 (n=6) 72 % (n=6) 1/18900 Kainuu 5 PKH 89 % (n=1) 1/16300 Liikuntahallit-Salibandy Kpl Käyttöaste As./halli Pohjois-Pohj. 18/19 (2) 82 % (Oulu) 1/21000 Kainuu 5 (1) 80-90 %(n=3) 1/16300 Liikuntahallit-Jalkapallo Kpl Kävijämäärä Käyttöaste As./halli Pohjois-Pohj. 3 109952 (Oulu) 78 % 1/133000 Kainuu 1 1/81213 Kyselyn mukaan viranhaltijat ovat tyytyväisiä jäähallien ja uimahallien käyttöasteisiin ja tyytyväisyys on liki maan keskitasoa. Sen sijan liikuntahallien käyttöä toivotaan enemmän ja tyytyväisyys jääkin heikommaksi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 74. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Pohjois-Pohjanmaan ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yhteensä Keskiarvo Uimahallit 46,6 7% 33,33 % 6,67 % 13,33 % 0 % 15 1,87 Jäähallit 50 % 35,71 % 7,14 % 0 % 7,14 % 14 1,79 Liikuntahallit 50 % 40 % 5 % 5 % 0 % 20 1,65 Yhteensä 48,98 % 36,73 % 6,12 % 6,12 % 2,04 % 49 1,77 Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen maakunnittain (asteikko 1-5: 1-kiitettävä, 5-heikko) Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Kainuu 1,67 (3) 1 (3) 2 (1) Pohjois-Pohjanmaa 1,92 (12) 1,63 (19) 2 (11) Koko maa 1,73 1,55 1,66 4.7.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on 29 kuntaa ja seitsemän (7) seutukuntaa. Suurin kuntamuutos tapahtui Oulussa, johon liittyi vuoden 2013 alusta viisi lähikuntaa. Samalla Oulun väkiluku nousi yli 100000 asukkaan. Oulu on selkeä alueen keskus liikuntapaikkojen määrällä mitattuna. Teaviisari antaa maakunnalle arvon 69 ja liikuntapaikoille 50. Oulussa on 48 % väestöstä. Oulussa Haukiputaalla sijaitsee myös liikuntaopisto, jonka liikuntapaikat lisäävät kaupungin tilakapasiteettia. 82

Taulukko 75. Pohjois-Pohjanmaan uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta ja seutukunta Uimahalleja Jäähalleja Salibandykenttiä Uimahallikäynnit Koillismaan Kuusamo 16176 1/1 1 2 3,3 Taivalkoski 4316 63 km 63 km 63 km Haapaveden-Siikalatvan Haapavesi 7287 1 (3/asukas) 1 1 3,3 Pyhäntä 1565 64 km 64 km 64 km Siikalatva 5985 49 km 49 km 1 Nivala-Haapajärven Haapajärvi 7640 1 (3/asukas) 1 55 km 3,3 Kärsämäki 2763 36 km 36 km 64 km Nivala 10990 1 1 26 km 5,5 Reisjärvi 2961 30 km 30 km 42 km Pyhäjärvi 5850 1 1 68 km 5,4 Oulun Hailuoto 989 47 km 42 km 42 km Kempele 16385 1 1 1 10,3 Liminka 9432 14 km 1 1 Lumijoki 2059 28 km 12 km 12 km Muhos 8695 1 1 1(1) - Oulu 190891 3/1 6/8 8/9 4,7 Tyrnävä 6613 20 km 16 km 16 km Oulunkaaren Ii 9581 17 km 17 km 17 km Pudasjärvi 8627 1 72 km 67 km 5,8 Utajärvi 2954 23 km 1 23 km Raahen Pyhäjoki 3313 29 km 1 29 km Raahe 22638 1 1 1 5,0 Siikajoki 5597 24 km 24 km 24 km Ylivieskan Alavieska 2761 17 km 17 km 39 km Kalajoki 12614 1/1 1 37 km 11,1 Merijärvi 1178 22 km 22 km 22 km Oulainen 7845 1 1 (1) 4,1 Sievi 5252 23 km 23 km 1 Ylivieska 14540 1 1 23 km 4,2 32 km 35 km 39 km 67319 60247 106911 5,1 Pohjois-Pohjanmaalla on 29 kuntaa ja kunnat ovat tyypillisesti maaseutumaisia. Alle 30 kilometrin etäisyydellä liikuntapaikoista asuvat lähes kaikki asukkaat muutamaa pientä kuntaa lukuun ottamatta. Hallittomien kuntien asukasmäärä on kuntien suuren määrän, suuren pinta-alan ja etäisyyksien vuoksi korkea. Liikuntahalleja puuttuu lisäksi useista yli 10000 asukkaan kunnista, mikä tekee liikuntahallittomien kuntien asukasmäärästä maakuntien korkeimman. Kalajoelta ja Ylivieskasta puuttuu liikuntahalli ja etäisyydet lähimpiin ovat pitkät. Oulussa tilastoitiin 2 185 149 liikuntakertaa vuonna 2012. Nykyisin Oulussa pystytään järjestämään noin 114 talviharjoitusta päivässä. Tarpeen lasketaan kuitenkin olevan noin 540 vuorolle. Oulun kaupungin ja lähikuntien alueella toimii 25 jalkapalloseuraa, joissa pelaa 3745 jalkapalloilijaa. (YLE Oulu 4.6.2012). 83

Taulukko 76. Uimahallien käyttäjämäärän ja asukasluvun suhde Uimahalleissa Oulussa on 4,7 käyntiä/asukas (Muhoksen tiedot puuttuvat ja siellä allas on 17 m). Kävijämäärät/allasneliö olivat 44 334 ja Oulun kylpylässä 403. Keskiarvo kokonaisuudessaan kunnallisissa halleissa oli 231 kävijää/allasneliö. Oulun uimahallit erottuvat selvästi väestömäärän suuruuden vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan uimahalleissa väestömäärän ja käyntien suhde on hyvin tasainen (R 2 =0,98). Kävijämäärä vaihtelee 44-334/m 2 ja käyntiä/asukas 3,3-6,1/asukas Oulun seutu Liikuntapaikat.fi - mukaan (CGI) 4.7.2 Kainuu Kainuun maakunta koostuu yhdeksästä (9) kunnasta ja kahdesta (2) seutukunnasta. Teaviisari antaa maakunnalle arvon 65 ja liikuntapaikkoja 77. Kajaanissa (47 %), Sotkamossa ja Kuhmossa asuu 71 % maakunnan väestöstä. Kokonaisuudessaan liikuntapaikkojen määrä/asukas on korkea, mutta alueellinen kattavuus heikko. Kunnallisten liikuntamahdollisuuksien lisäksi Sotkamossa sijaitsee Vuokatin urheiluopisto, missä on erityisesti talviliikuntaa hyvät olosuhteet, ja siellä on myös sisäliikuntatilaa. Kainuussa liikuntapaikat ovat keskittyneet kahteen taajamaan. Korkeasta velkaantumisasteesta ja pienestä bruttokansantuotteesta johtuen väestöpohja ei riitä liikuntapaikkojen rakentamiseen. 84

Taulukko 77. Kainuun uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Kunta- ja seutukunta Uimahallit Jäähallit Keskisuuret liikuntahallit Uimahallikäynnit Kajaanin Kajaani 38005 1 1 2 3,4 Paltamo 3723 37 km 1 37 km Ristijärvi 1447 44 km 27 km 44 km Sotkamo 10688 1(1) 1 2 5,9 (21,5) Vaala 3233 23 km (1) 34 km 56 km (1) Kehys-Kainuun Hyrynsalmi 2601 40 km 40 km 40 km Puolanka 2908 72 km 72 km 72 km Kuhmo 9205 1 1 63 km 2,9 Suomussalmi 8780 (1) 1 1 (6,2) 42 km 43 km 52 km 13912 10189 23117 4,1 (6,2) Koko maakunnassa uimahallien kävijämäärä on 6,2-kertainen väestömäärän verrattuna, kunnalliset hallit 4,1 käyntiä/asukas. Kunnissa, joissa ei ole uimahallia on 13921 asukasta, joissa ei jäähallia 10189 asukasta ja ei liikuntahallia 19893 asukasta. Etäisyydet ovat pitkät, mutta hallittomissa kunnissa asuu vähän väestöä. Keskimääräiset etäisyydet halleihin ovat 42, 43 ja 52 kilometriä. Kajaani Kajaanin vahvuudeksi koetaan monipuoliset palvelut ja heikkoutena todetaan kunnossapitoresurssit ulkoliikuntapaikoilla. Kaupungille on tehty pitkäaikainen suunnitelma liikunnan olosuhdestrategiaan. Kaupunkiin valmistuu uusi uimahalli vuonna 2013 ja kehittämistarve koetaan jääurheilun sekä jalkapallon osalta. Lisäksi yksityisen sektorin osuus liikuntapaikkatoiminnassa koetaan merkittävänä. Myös Kainuun Prikaatin sijainti kaupungissa tukee liikuntaolosuhteita. Kävijät sisäliikuntapaikoille lasketaan ovilaskurilla. Tapahtumissa ilmoitetaan lisäksi omat kävijämäärät. Kaikki ovesta kävijät mukana ja liikuntakäyttöä ei eritellä. Kuntosaleille on kausikortti ja yksittäiskäyttömahdollisuus. Urheilutalon koko on 4700m 2, käsittäen kuusi (6) lentopallokenttää, salibandykentän ja kaksi (2) koripallokenttää Kajaani-hallissa on vuosittain 219 447 kävijää ja käyttö on 289 tuntia/viikko. Lajeina ovat salibandy eniten, lento- ja koripallo seuraavina. Siellä on myös yleisurheilupaikat, 4x60 metrin juoksusuora ja telinevoimistelutila. Käyttöaste hallissa on iltaisin 97 %. Hallissa on kaikkiaan 6 kenttäyksikköä sekä yleisön käytössä oleva kuntosali. Käyttäjinä urheiluseurat ovat 78 %, yritykset 10 % ja muut 9 %. Jäähallissa on 211 757 kävijää ja käyttäjinä urheiluseurat 59 % ja muut 41 %. Vuorot jaetaan keskitetysti suunnitelman mukaisesti. Kunnossapito ulkoliikuntapaikoilla koetaan ongelmana. Kajaanissa ovat monipuoliset liikuntapalvelut ja erityisesti sisäliikunta on hyvissä olosuhteissa. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään kahden vuoden välein. Yksityisiä palveluita kaupungissa on merkittävästi. Otamäen urheilutalon palloilusali on auki kello 9.00-20.00 ja ilta-ajat varattu 92 %:sti. Päivällä ja viikonloppuisin halli on vajaakäytössä. Urheilutalolla on noin 100000 kävijää vuodessa. Halli on auki kahdeksan kuukautta (1.9-30.4.) vuodessa, joten siellä on noin 1100 kävijää/kk. Uimahallissa on 120 563 kävijää. Aiemmin ollut yli 200 000 ja uuden hallin odotetaan kaksinkertaistavan kävijämäärän. Uusi uimahalli on 4245m 2 brutto 7046m 2 ja halli sijaitsee hotellin yhteydessä. 85

Vesipinta-ala kolminkertaistuu, sillä pääallas on 820 m 2 ja samassa yhteydessä monipuolinen allasvalikoima. Maauimala, jossa vedenkäsittelyjärjestelmä. Kuntosali, kokoustila, kahvio. Esimerkkinä Vaala, missä on alle 5000 asukasta (VLN kuntakysely 2012) Vaalassa heikkoutena on sisäliikuntatilojen puuttuminen sekä pyöräteiden puute. Vaalassa ei ole pitkäaikaista liikuntapaikkasuunnitelmaa. Kehittämistarpeeksi koetaan hyvät ja monipuoliset ulko- ja sisäliikuntatilat. Mahdollisten kuntaliitosten osalta mainitaan, etteivät etäisyydet ja saavutettavuus muutu, mutta palvelut heikentyvät sivukylillä. Lähin jäähalli Utajärvellä 34 kilometrin päässä Rokuan Spa 23 kilometrin päässä Koulun sali on riittävän suuri salibandykentälle, rakennusvuosi 2011 Laajojen käyttäjäryhmien sisäliikuntapaikkatilanne on pienelle kunnalle hyvin tyypillinen Suomessa. 4.8 Lapin ELY Lapin ELY - alueella/maakunnassa on 21 kuntaa ja kuusi (6) seutukuntaa. Kunnista kyselyyn vastasi 33 % (7/21). Kaupunkimaisia kuntia on kolme ja maaseutumaisia 16. Keskeiset liikuntapaikat sijoittuvat kaupunkeihin Rovaniemelle, Kemiin ja Tornioon. Näiden ulkopuolella saavutettavuus on heikkoa. Julkinen liikenne ei tarjoa todellista vaihtoehtoa. Kuntakoko on pieni ja sisäliikuntapaikkaverkoston laajentaminen on kaupunkien ulkopuolella haastavaa. Lapissa suuri osa väestöstä (62 %) asuu muutamissa kaupungeissa (Kemi, Kemijärvi, Tornio ja Rovaniemi Rovaniemellä 33 %). Näiden keskusten ulkopuolella peittävyys on heikko ja liikuntapaikan väestön kattavuuden kasvattaminen erittäin vaikeaa. Sama pätee Kainuuseen, jossa kattavuus on Pohjois-Pohjanmaata heikompi. Lapin ELY Liikuntaolosuhteiden tila yleisellä tasolla kuvattuna? Vahvuudet: Ulkoliikunta- tiivistetty Heikkoudet: Sisätilojen vähyys, huonokuntoisuus ja keskittyminen kuntakeskuksiin. Lappi on laaja, eivätkä kunnat kykene järjestämään liikuntapaikkoja asiakkailleen tasa-arvoisesti. (Joona, Kai-Matti ja Huhtala, Marjatta. Valtionneuvoston sähköpostikysely 2012) 86

Uimahallit Kpl Keskikoko Kävijämäärä (vaihteluväli) Hallia/asukas Lappi 9 (3) 409 allasm 2 205 /allas-m 2 (60-212) 1/20300 Jäähallit Hallit/radat Keskityyppi Kävijämäärä Käyttöaste Asukasta/rata Lappi 15/14 PKH 42 % (n=6) 1/12200 Liikuntahallit-Salibandy Kpl Kävijämäärä Käyttöaste Asukasta/halli Lappi 11 30000 (Rovn.) 85 % 1/16600 Liikuntahallit-Jalkapallo Kpl Kävijämäärä Käyttöaste Asukasta/halli Lappi 3 65 % 1/61300 Viranhaltijoiden tyytyväisyys uimahallien ja jäähallien käyttöön on samansuuruinen ja niiden osalta viranhaltijat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä tilanteeseen kuin kollegat koko maassa. Sen sijaan tyytyväisyys liikuntahallien tilanteeseen on maan keskiarvoa vähäisempi. Tosin on huomioitava, että alueen viranhaltijoiden vastausprosentti on kaikkein alhaisin, mikä jättää kysymyksiä kokonaistarkasteluun. Taulukko 78. Viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteisiin (Lapin ELY) Erittäin tyytyväisiä Melko tyytyväisiä Tyytyväisiä Melko tyytymättömiä Erittäin tyytymättömiä Yht. Keskiarvo Uimahallit 50 % 50 % 0 % 0 % 0 % 8 1,5 1,73 Jäähallit 54,55 % 45,45 % 0 % 0 % 0 % 11 1,45 1,55 Liikuntahallit 38,46 % 46,15 % 0 % 7,69 % 7,69 % 13 2 1,66 Yhteensä 46,88% 46,88 % 0 % 3,13 % 3,13 % 32 1,65 Koko maa Rovaniemi on ehdoton maakunnan keskus ja Rovaniemellä sijaitsee myös Lapin urheiluopisto, joka on kuntayhtymän hallinnoima, joten Ounasvaaralla olevat liikuntatilat ovat kaupungin rekisterissä. Uimahallien osalta yksityinen Levin kylpylä nostaa Kittilän uimahallilukuja kävijämäärätilastoinnin osalta varsin korkeaksi. 87

Taulukko 79. Lapin uima-, jää- ja liikuntahallit sekä uimahallikäynnit / kunnan asukasluku Uimahallit Jäähallit Keskisuuret liikuntahallit Uimahallikäynnit Itä-Lapin seutukunta Kemijärvi 8071 1 1 1 8,0 Pelkosenniemi 960 52 km 52 km 52 km Posio 3720 58 km 1 58 km Salla 3954 65 km 1 1 Savukoski 1125 89 km 89 km 89 km Kemi Tornion seutukunta Kemi 22285 1 1 2 6,3 Keminmaa 8583 8 km 8 km 8 km Simo 3410 27 km 27 km 27 km Tervola 3328 46 km 46 km 46 km Tornio 22479 1 1 1 3,8 Pohjois-Lapin seutukunta Inari 6738 (Rajav./kylp.) 1 1 2,2 Sodankylä 8857 Varusk. 1 1 5,1 Utsjoki 1292 1 (17 m) 126 km 126 km - Rovaniemen seutukunta Rovaniemi 60896 2 3 3/1 3,2 (1,9) Ranua 4793 82 km 1 82 km Torniolaakson seutukunta Pello 3814 56 km 1 102 km Ylitornio 4537 1 1 63 km 4,4 Tunturi - Lapin seutukunta Enontekiö 1872 76 km 155 km 155 km Kittilä 6421 (1) 1 1 (27,4) Kolari 3862 72 km 1 72 km Muonio 2391 (1) 78 km 72 km 39421 22961 43687 56 km 72 km 79 km 5,0 Lapin väestötiheys on erittäin pieni. Matkailu vaikuttaa uintimahdollisuuksiin ja jäähalleja on paljon suhteessa väestöön. Etäisyydet ovat suuret, mutta yleensä Lapissa on väestöön nähden paljon liikuntapaikkoja. Verkoston kehittäminen saavutettavuuden muodossa on haastavaa. Alueen keskus Rovaniemi tarjoaa mm. seuraavia liikuntatiloja Keltakankaan liikuntahalli 832m 2 katsomo 460 kpl Totto-Halli, 1996 552m 2 Ounashalli, 1986 6173m 2, 4590m2 Kamppailukeskus Ounas tatami (n.450/viikko), painisali (n. 182/viikko), nyrkkeilysali (n.167/viikko), viikossa noin 800 kävijää. Vuosittainen kävijämäärä on noin 38000. Ounas Muli, tanssisali Rajan liikuntahalli 420m 2 Lappi-Areena, kaksi jäärataa 32 koulun salia Uimahalli Vesihiisi 792m 2, 263 lkk/m 2. 88

(Liikuntapaikat.fi/CGI) Lapissa on kymmenen (10) uimahallia ja kaksi kylpylää. Uimahallien keski-ikä on 36 vuotta ja suurin osa halleista on peruskorjattu tai peruskorjaus on tiedossa Taulukko 80. Lapin uimahallien käynnit Uimahallien peittoprosentti on Lapissa heikohko. Käynnit/asukas tunnusluku on kuitenkin Lapissa korkea - 5,0 - ilman kylpylöiden tietoja. Kylpylöiden kanssa käyntejä kertyy 7,8/maakunnan asukas. Kunnat kompensoivat läheisten kylpylöiden käyntejä mahdollistaen vesiliikunnan edullisemmin. Levin kylpylä on selvä poikkeus hyvin korkealla kävijämäärällä. Lapin uimahalleissa käynnit uimahallissa/asukas vaihtelevat välillä 2,2-7,9 vuodessa. Lapissa allasneliömetrillä on 242 kävijää (n=10). Kunnallisissa uimahalleissa 182 kävijää/allas-m 2 (n=6). Uimahalleja on 1/15300 asukasta kohti kaikki vesiliikuntapaikat huomioituna - kunnalliset ja urheiluopisto 1/20300. 89

5. Uima-, jää- ja liikuntahallien nykytila 5.1 Liikuntatilojen nykytila Sisäliikuntatilojen osalta kunnan viranhaltijat vastasivat heille lähetetyssä kyselyssä liikuntatilojen käyttöasteeseen eri ajankohdittain sekä tyytyväisyydestä tilojen käyttöön. Vastauksista 92 kohdistui uimahalleihin, 75 jäähalleihin ja 122 muihin liikuntahalleihin. Taulukko 81. Uima-, jää- ja liikuntahallien käyttöaste kunnan viranhaltijoiden mukaan 1 Ei käyttämätöntä kapasiteettia (=Käyttöaste erittäin korkea) 2 Jonkin verran käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste melko korkea) 3 Melko paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste hieman alhainen) 4 Erittäin paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste erittäin alhainen) 5 Halli on suljettu Keskiarvo Arki-illat (syys-kevätkausi) Uimahallit 42 % 50 % 5 % 1 % 1 % 1,68 Jäähallit 78 % 19 % 1 % 0 % 1 % 1,25 Liikuntahallit 82 % 16 % 2 % 1 % 0 % 1,21 Arkipäivät (syys-kevätkausi) Uimahallit 27 % 47 % 18,5 % 4 % 2 % 2,07 Jäähallit 22 % 44 % 30 % 3 % 1 % 2,18 Liikuntahallit 38 % 48 % 13 % 1 % 0 % 1,77 Viikonloput (syys-kevätkausi) Uimahallit 27 % 47 % 17 % 4 % 4 % 2,12 Jäähallit 57 % 37 % 5 % 0 % 1 % 1,53 Liikuntahallit 39 % 45 % 12 % 4 % 0 % 1,82 Kesäkausi Uimahallit 3 % 12 % 36 % 11 % 37 % 3,67 Jäähallit 8 % 5 % 11 % 8 % 67 % 4,21 Liikuntahallit 3 % 17 % 31 % 35 % 14 % 3,42 Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit Arki-illat (syys-kevätkausi) 1,68 1,27 1,21 Arkipäivät (syys-kevätkausi) 2,07 2,18 1,77 Viikonloput (syys-kevätkausi) 2,12 1,53 1,82 Kesäkausi 3,67 4,21 3,42 Kunnan viranhaltijoiden tyytyväisyys käyttöasteeseen yleisellä tasolla. (N=160) Erittäin Melko tyytyväisitömimättömiä Tyytyväisiä Melko tyytymät- Erittäin tyyty- Yhteensä Keskiarvo tyytyväisiä Uimahallit 45 % 41 % 8 % 6 % 0 % 93 1,75 Jäähallit 53 % 38 % 8 % 0 % 1 % 79 1,58 Liikuntahallit 46 % 44 % 5 % 3 % 2 % 140 1,69 312 1,67 Kesäkausi koskee eniten jäähalleja, joista 67 % on suljettuna kesän aikana. Uimahalleista 37 % ja liikuntahalleista 14 % on suljettuna kesällä. Kesäkaudella käyttämätöntä kapasiteettia on eniten liikuntahalleissa. Arkiiltoina halleissa ei ole käyttämätöntä kapasiteettia (1,21-1,68). Eniten tilaa on uimahalleissa. Yleisellä tasolla uimahallien käyttökapasiteettia on vapaana eniten virnahaltijoiden mielestä. Uimahallien kapasiteettia ei voida verrata liikunta- ja jäähalleihin. Arki-iltaisin liikuntahallien kysyntä arvioidaan korkeimmaksi. Myös 90

arkipäivien (1,77) ja viikonloppujen (1,82) käyttöön ollaan tyytyväisiä. Jäähalleissa on arkipäivisin tilaa, mutta arki-illat ovat täynnä. Jäähalleissa viikonloput ovat kysytympiä kuin arkipäivät. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan nuoret ja miehet käyttävät useimmin liikuntahalleja. Hyvin usein niiden ohessa on muu liikuntatila, joka laajentaa rakennuksen käyttäjäryhmiä. Aukioloaika on kello 8.00-22.00 ja päivisin ne on varattu koulujen käyttöön, mutta myös vapaita tunteja on saatavilla. Iltaisin hallit ovat eri seurojen kilpailukäytössä. Viikonloppuisin on tyhjää tai otteluita. Kokonaiskäyttöasteen ollessa noin 60 %. Yksittäiset lajikohtaiset tilat ovat päivisin harvoin käytössä. Vain maanantai-torstai-illat ovat täynnä. Viikonloppuisin on otteluja tai tyhjää. Käyttöaste on 50 %. Suuria käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat seurojen määrä, liikkujien määrä, liikuntapaikkakapasiteetti/ koululaiset, lajiliittojen ottelukauden ja ajat. Uimahallit pois lukien tilan käyttäminen vaatii pääsääntöisesti kuulumisen seuraan. Tämän vuoksi lapset ja nuoret käyttävät niitä eniten urheiluun. Kuntosalit puolestaan ovat joustavia ja niitä voi käyttää laajan aukioloajan kello 7.00 23.00 välillä. Jäähallit ja kuntosalit tarjoavat aukioloajan puolesta parhaan saavutettavuuden. Tilastointiperiaatteet vaihtelevat jonkin verran kaupungeittain. Erityisesti rajanveto suuren liikuntasalin ja pienen liikuntahallin välillä sekä suuren liikuntahallin ja monitoimihallin/areenan välillä on joskus ongelmallista (Nissinen ja Möttönen 2012, 25). Tarkkoja ajantasaisia kappalemääriä ei ole yleensä saatavilla. Jäähallit ja uimahallit ovat helpoimmin saavutettavissa. ELY:jen kyselyssä 2010 selvitettiin liikuntahallien kysyntää. Vastausten mukaan liikuntasaleilla ja liikuntahalleilla on eniten mainintoja (Piri, Ilpo 2010 ELY:jen aineston pohjalta, VLN liikuntakysely 2012). Taulukko 82. Liikuntapaikkojen kysyntä kunnan viranhaltijoiden mukaan Maininnat (kpl) % - maininnoista Liikuntasalit 136 28 Liikuntahalli 124 26 Jäähalli 60 13 Pallokenttä 57 12 Uimahalli 32 7 Ulkoliikuntap. 27 6 Kuntosali 22 5 Muu sisäliik. 21 4 Liikuntasalien ja liikuntahallien kysyntä on kaikista suurinta kuntien viranhaltijoiden mukaan. Käyttöasteiden perusteella liikuntahallien käytössä on tehostamisvaraa. 91

5.2 Uimahallien nykytila Aikuisista neljä prosenttia ilmoitti käyttävänsä uimahallia kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (KLT 2010, 14). Uimahalleja on Lipas-rekisterissä (4.9.2012) yhteensä 178 kpl. Uimahallirekisteritaulukossa on 213 hallia (Ukty ry 2012). Hallikortteja Ukty ry:n sivuilla on 221 kappaletta. Tässä selvityksessä on käytetty 216 hallia, joista 191 on kunnallisia, varuskuntien ja urheiluopistojen uimahalleja sekä 25 on kylpylöitä, joissa on 25 metrinen allas. Ahvenanmaalla on kaksi uimahallia. Mukana ei ole kaikkia Suomen kylpylöitä tai alle 25 metrisiä altaita. Valitut hallit on listattu Exceliin maakunnittain ja määrät näin tarkastuslaskettu. Hallien väestösuhteet ja tunnusluvut perustuvat Uimahallirekisteristä Exceliin siirrettyihin taulukoihin. Suurin osa puuttuvista on kylpylöitä, mutta Lipas-rekisterissä on myös uima-altaita, joita uimahallirekisteriin ei ole kerätty. Uimahalleista on saatavissa muita sisäliikuntatiloja kattavimmat ja tarkimmat valtakunnalliset tiedot. Uimahallit ovat vapaassa käytössä koko aukioloajan. Päiväaikaan käyttäjinä on ohjattuja ryhmiä ja koululaisryhmiä. Aukioloaika on 7.00-21.00 ja heinäkuussa uimahallit ovat yleensä kiinni. Käyttäjämäärät vaihtelevat, osa halleista on epämukavan täynnä, osassa halleja on hyvin tilaa. Uimahallissa allaspinta-ala on olennainen tekijä ja hallin vaikuttavuutta voidaan mitata seuraavilla mittareilla: käyntiä/kunnan asukas, käyntiä/allasneliömetri ja käyntiä/aukiolotunti. Taulukko 83. Suomen uimahallit 2012 (vihreällä hallilliset kunnat, punaisella hallittomat) 92

Taulukko 84. Uimahallien käyttötiedot (ELY) Varsinais-Suomen ELY Kunnallisia uimahalleja: 24 Kylpylöitä: 1 Muut:2 yksityistä Turussa, varuskunta Käyntejä: 2 205 707 Kunnalliset: 6,3/5,3 käyntiä asukas Yhteensä: 5,6/5,3 käyntiä asukas Keskikoko:530 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/694 km 2 Uudenmaan ELY Kunnallisia uimahalleja: 63 Kylpylöitä: 3 Muita: 2 urheiluopistoa Käyntejä: 6 375 981 Kunnalliset: 5,2/5,3/3,4/4,9/3,4 Yhteensä: Keskikoko: 474 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/440 km 2 Pohjanmaan ELY Kunnallisia uimahalleja: 41 Kylpylöitä: 7 Muut:2 Matkailukeskus/urheiluopisto Käyntejä: 4 352 711 Kunnalliset: 4,5/4,1/4,9/4,8/5,3 asukas Yhteensä: 7,5/9,1/6,3/4,5/5,3 /asukas Keskikoko: 472 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/ 1110 km 2 Pohjois-Savon ELY Kunnallisia uimahalleja: 26 Muut: urheiluopisto Kylpylöitä: 6 Käyntejä: 2 208 893 Kunnalliset: 4,1/5,2/5,1/asukas Yhteensä: 4,1 /asukas Keskikoko: 364 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/1840 km 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY Kunnallisia uimahalleja: 14 Muut: urheiluopisto Kylpylöitä: 2 Käyntejä: 2 389 713 Kunnalliset: Pohjois-Pohj. 5,0 Kainuu 4,1/asukas Yhteensä: Pohjois-Pohj. 5,5, Kainuu 8,0/asukas Keskikoko: 167 m 2 /209 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/3115 km 2 Lapin ELY Kunnallisia uimahalleja:6 Muut: urheiluopisto ja 2 varuskuntaa Kylpylöitä: 3 Käyntejä: 908 700 Kunnalliset: 5,0 käyntiä asukas Yhteensä: 7,7 käyntiä asukas Keskikoko: 182 m 2 (ei kylpylät) Vesiliikuntamahdollisuus: 1/8366km 2 Taulukossa ovat kunnallisten uimahallien ja Uimahalliportaalin mukaisten kaikkien vesiliikuntamahdollisuuksien käynnit/asukas. Kylpylät ovat uimahalliportaalin mukaiset kylpylät, joissa on 25 metrin kuntouintiallas. Kaikkia kylpylöitä ei ole laskettu mukaan. Paikoin kylpyläksi määriteltävä halli on seudun ainoa vesiliikuntamahdollisuuden tarjoava paikka. Keskikoko vaihtelee ELY alueittain koko maan keskikoon ollessa 482 m 2 ja mediaanikoon 390m 2. Vesiliikuntamahdollisuus ELY-alueen pinta-alan mukaan osoittaa, että alueiden erot ovat suuret Uudenmaan ELY:n alueen 440 km 2 :stä Lapin ELY:n 8366 km 2 :in. Matkailu vaikuttaa käyntien kokonaismäärään. Kunnallisissa halleissa käydään aktiivisimmin Varsinais-Suomen ELY:n alueella. Uimahallien käyntimääriä on tutkittu aikaisemmin muutamissa tutkimuksissa (Kansallinen liikuntatutkimus, Uimahallibarometri sekä Ilpo Pirin (1991) käyttäjätutkimus). Taulukko 85. Uimahallien keskimääräiset käyttötiedot Pienet (300m2) Keskisuuret (730 m2) Suuret (1290 m2) Erittäin suuret (2020m2) Uimahalliurheilutalo (7900 m2) Lkk/vuosi 100000 190000 360000 570000 240000 Aukiolo/vuosi 3000 3400 4400 4800 4200 Lkk/tunti 33 56 82 119 57 Lkk/m2 50 260 279 282 393 93

Uimahalli, kuten muutkin liikuntatilat ovat paikallisia liikuntapaikkoja. Käyttäjät eivät tule kovin kaukaa. Pirin (1991, 13) tutkimuksessa 1-3 kilometrin etäisyydeltä kaupunkiin tulee 58,6 % miehistä ja 52,8 % naisista. 4-9 kilometrin päästä 23,1 % /25,7 %. Yli kymmen kilometrin matkalta (10-49 km) saapui 13,9 %/14,3 %. Miehet tulivat keskimäärin kauempaa, koska heillä oli useimmin käytössä auto. Yli 50 kilometrin päästä tulijoita oli 4,3/7,2 %. Voidaan todeta uimahallin käyttäjistä alle kymmenen kilometrin säteeltä saapuvan 81,2 % naisista ja 78,5 % miehistä. Alle kuuden kilometrin etäisyydeltä saapui 70 % ja alle 11 kilometrin etäisyydeltä 82 % vastaajista. Uimahalleja ei käytä lainkaan 26 % naisista ja 31 % miehistä. Suomalaisista 17 % käytti uimahalleja kerran kuussa ja 32 % kerran tai useammin vuodessa (Uimahallibarometri 2010,4). Syitä käyttämättömyydelle olivat ajanpuute 30 %, liian suuri etäisyys 17 % ja 19 % ei kokenut sopivaksi paikaksi. Hintaan vetosi 9 % ja uimahallin laatutekijöihin (ahtaus, allasvalikoima, kunto, siisteys) viittasi 13 %. (Uimahallibarometri 2010, 5). Useimmin uimahalleja käytettiin pääkaupunkiseudulla. Keskimääräinen käyttäjätieto kertoo uimahallien käytön korreloivan koulutuksen ja tulojen kanssa (Uimahallibarometri 2010, 4). Arvioitaessa hallia, jota käyttää useimmin, nousivat ahtaus 24 % ja allasvalikoima 18 % merkittävimmiksi tekijöiksi. Kunto, siisteys ja ilmanlaatu saivat 20 % vastauksista (Uimahallibarometri 2010, 23). Uimahallibarometrissä kysytty käyttökokemus vaihtelee käyttöajan mukaan. Pirin (1991) tutkimuksessa noin puolet kävijöistä käytti uimahallia samaan vuorokauden aikaan. Uimahallit ovat sisäliikuntapaikoista helpoimmin saavutettavia, sillä niitä voi käyttää aukioloaikana sisäänpääsymaksun maksamalla. Väestöstä 49 % harrasti vuonna 2010 vesiliikuntaa uimahallissa ja esimerkiksi vesijuoksuun kohdistuu kasvavaa kysyntää (SUH 2010, 2). Vesijumppa ja vesijuoksu ovat asiakkaiden tulevaisuuden toiveet ohjatusta liikunnasta (SUH 2010, 13). Uimahallibarometrin kyselyyn vastasi 52 % (SUH 2008, 4). Käyttöasteen arvioitiin olevan erittäin hyvä 39 %:lla tai melko hyvä 48 %:lla. Uimahallien käyttäjämäärän arvioi 56 % kasvavan seuraavien 3-4 vuoden aikana. Eniten kasvua odottivat pinta-alaltaan ja kävijämäärältään suuret hallit (SUH 2008, 5-6). Uimahallibarometrin (SUH 2008, 7) mukaan kolmannes halleista arvioi, että vapaalla käytöllä on liian vähän tilaa. Erityisryhmien asema katsotaan kyselyssä kaikista parhaaksi (SUH 2008, 8). Suurin osa ennustaa kasvavaa liikkujamäärää uimahalleihin, mutta pelkkä allas ei riitä kävijämäärien kasvattamiseen. (SUH 2008, 25.) Asiakastyytyväisyystutkimuksessa (SUH 2010) havaittiin, että 40 % ei maininnut uimahallissa ongelmaa. Uimahallibarometrissa (2010, 20) havaitaan, että uimahallivastaavat ovat poikkeuksetta arvioineet halleja paljon positiivisemmin kuin asiakkaat. Tämän tiedon perusteella asiakkaalta kysyminen on suositeltavaa itse arvioinnin tuottaessa liian positiivisen tuloksen. 94

Uimahallien kävijämäärien jakaantuminen kellonaikojen mukaan (Piri 1991, 15) Klo Arkipäivä Lauantai Koko aineisto Ennen klo 11 15,8 % 29,6 % 20,5 % 11-16 28,1 % 53,2 % 36,6 % 16 jälkeen 56,1 % 17,2 % 42,9 % Uimahallien käyttäminen kohdistuu arkisin kello 16 jälkeen ja lauantaina alku-iltapäivään. Allastilan kysyntä kohdistuu samoihin aikoihin kuin vuorojen kysyntä jäähalleissa ja liikuntahalleissa. Uimahallien peruskorjauksen vaikutuksia Uimahallien rakentamisesta VTT (1999, 7) toteaa niiden peruskorjaukseen kuluvan yleensä 30-40 vuotta. Tässä ajassa rakenteet ja laitteet saavuttavat teknisen käyttöikänsä. Tutkimuksessa todettiin tutkimuskohteiden iän oleva korjaushetkellä 17-31 vuotta ja keski-iän 24 vuotta. Tutkimuskohteet on kokemuksen perusteella jaettu kolmeen ryhmään (VTT 1999, 9): Korjaustyyppi 1: Korjaukset, joissa allastoimintoja ei muutettu eikä rakennusta laajennettu. Korjaustyyppi 2: Korjaukset, joissa allastoimintoja muutettiin, mutta rakennusta ei laajennettu. Korjaustyyppi 3: Korjaukset, joissa allastoimintoja muutettiin ja rakennusta laajennettiin. Uimahallirakentaminen kohdistuu olemassa olevan halliverkoston toiminnallisuuden kehittämiseen. Uimahallien kävijämäärät vaihtelevat hallikohtaisesti paljon. Esimerkiksi vuodesta 1989 Haapaveden uimahallin kävijämäärä on puolittunut. Uimahallien kävijämääriin voidaan tulkita vaikuttavan ympäristöön rakennettujen muiden vesiliikuntapaikkojen vaikuttama ristijousto. Käyttöaktiivisuus ja väestörakenteen muutos alueella vaikuttavat käyttämiseen. Taulukko 86. Uimahallien kävijämäärien muutos 1989 lkk/m2 2010 Kuopion uimahalli 309927 360 235000-24 % Jyväskylän uimahalli 375791 316 370000-2 % Kokkolan uimahalli 233927 285 224909 +4 % Mikkelin uimahalli 85971 62000-28 % Haapaveden uimahalli 45360 23000-49 % Haapajärven uimahalli 29000 25000-14 % Peruskorjauksen tasoparannuksella on vaikutusta uimahallin käyttäjämääriin. Seurannan perusteella vaikutus on suuri juuri remonttia edeltävinä vuosina (VTT 1999, 15). Käyttäjäseurantatiedoilla uimahalliprojekteja voidaan arvioida realistisemmin. 6 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 3 vuotta 2 vuotta 1 vuosi Korjauksen jälk. - 1 % -2 % -3 % -16 % -18 % -26 % +1 % Tässä vaiheessa olisi olennaista tietää missä suhteessa uinnin harrastajapohja kasvaa suhteessa aktiivisten kävijöiden käyttökertoihin ja kuinka paljon uusi uimahalli lisää uimahallin alueellista vaikuttavuutta. Käyttäjämäärän lisääntyminen uudessa uimahallissa voi vähentää läheisten uimahallien käyttöä jonkin verran. SUH:n Taustaa uimahallihankkeille Suomessa todetaan peruskorjausiän olevan 25-30 vuotta. Uimahal- 95

lihankkeet ovat kalleimpia euroissa mitattuna, mutta ainoana kaikille käyttäjäryhmille sopivana ja saavutettava sisäliikuntapaikkana uimahallin vaikuttavuus kohdentuu eritavoin. Uimahallihankkeet ovat raskaita sekä investointina, että ylläpitokustannuksilta. Onnistunut hanke on ollut esimerkiksi Kangasalan Kuohu, jossa kertyi 175500 käyntiä eli 5,7 käyntiä/asukas, mikä tarkoittaa 270 asiakasta/allasneliömetri ja on keskiarvoa korkeampi lukema. Maakunnan keskiarvo on 234 käyntiä/allasneliömetri. Hämeenlinnan Lammin uimahallin kävijämääriin ollaan tyytymättömiä ja hallihanketta on pidetty epäonnistuneena. Vuonna 2009 rakennetussa hallissa kertyi 25900 liikuntakertaa, mikä on 4,7 käyntiä/ entisen Lammin kunnan asukas. Käyttäjämäärä on keskimääräinen. Lammin halli ei houkuttele suuria määriä ulkopaikkakuntalaisia. Tehokkuusluku 110 asiakasta/allasneliömetri on heikko, vaikka paikalliset käyttävät hallia keskimääräisesti. Maakunnan kunnallisten uimahallien keskiarvo on 196 käyntiä/allasneliömetri. Erilaiset tunnusluvut antavat hallien kävijämääristä hyvin erilaisen kuvan. Riippuvuus kävijämäärän ja allaspinta-alan välillä Uimahalliportaalin keskimääräiset kävijätiedot vuosilta 2006 2012 osoittavat, että kävijämäärän ja allaspinta-alan välillä on voimakas riippuvuus r=0,81 (n=179). Keskimääräiset kunnalliset hallit kooltaan 250-550m 2 asettuvat sumppuun. Uimahallien mitoitusta on lähellä keskimääräistä vaihtelun ollessa pientä. Kuviossa näkyvät numerot osoittavat linjalta poikkeavien hallien pinta-aloja. Kaikista suurimmat (1500-2000m 2 ) hallit houkuttelevat suhteellisesti vähemmän käyttäjiä/allasneliömetri. Taulukko 87. Uimahallien allaspinta-alan ja käyttäjämäärän suhde Lineaarinen regressio näyttää allaspintaalan ja kävijämäärä tilastollisen riippuvuuden (R 2 =0,66). Allasneliöillä ja kävijämäärällä on yhteys. Keski-arvo 482m2 Mediaanikoko 390m2 (n=178, lähde: Uimahalliportaali) Kuviossa näkyvät numerot osoittavat linjalta poikkeavien hallien pinta-aloja. Kaikista suurimmat 1500 2000 allasneliömetrin hallit houkuttelevat suhteellisesti vähemmän käyttäjiä/allasneliömetri kuin keskikokoiset hallit. Hallien 25 %:n yläkvartaalin (n=45) keskikoko on 505 m 2. Tehokkaimmat hallit kävijöitä/allasm 2 mittarilla ovat kooltaan noin 500m 2 eli koko halliaineiston keskimääräisessä koossa. Uimahallien arvioitu saavutettavuus liikennevälinein maakunnittain 96

Uimahallien saavutettavuus arvioitiin julkista liikennettä käyttäen melko heikoksi. Käytännössä vain suurissa kaupungeissa julkisen liikenteen käyttäminen on vaihtoehto. Jalankulku ja pyöräilyteitä sekä henkilöautolla saavutettavuus on hyvä. Pysäköintiongelmia on paikoittain. Pysäköintiin ja paikotusalueiden läheisyyteen liittyy myös asenteita. Tutkimusten mukaan passiivinen liikkuminen on lisääntynyt ja matkojen keskimääräinen pituus on lyhyt. Taulukko 88. Kunnan uimahallien saavutettavuus kulkuvälinein viranhaltijoiden arvioimana maakunnittain Julkinen liikenne Jalankulku ja pyöräily Henkilöauto Etelä-Suomen ELYt Uusimaa (n= 13) 2,6 1,38 1,7 Kanta-Häme (n=2) 3,0 1,0 2,0 Päijät-Häme (n=4) 3,75 1,0 1,75 Etelä-Karjala (n=4) 2,7 1,3 1,3 Kymenlaakso (n=1) 1 1 1 Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomi (n=5) 2,8 1,8 1,6 Satakunta (n=5) 3,4 1,2 1,7 Pohjanmaan ELY Pirkanmaa (n=3) 2,3 1,3 2,0 Keski-Suomi (n=5) 3,0 1,0 1,6 Pohjanmaa (n=4) 3,5 1,3 1,5 Etelä-Pohjanmaa (n=5) 4,2 1,8 2,0 Pohjois-Savon ELY Etelä-Savo(n=2) 1,5 1,5 1,5 Pohjois-Savo(n=8) 2,75 1,4 2,1 Pohjois-Karjala(n=2) 1,5 1,0 1,5 Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaa (n=12) 2,6 1,3 1,6 Kainuu (n= 3) 3,3 1,3 1,7 Keski-Pohjanmaa (n= 1) 4 1 3 Lapin ELY Lappi (n=8) 3 1,5 2,0 Vihreä 1-2, oranssi 2-3, punainen 3 tai suurempi Taulukko 89. Kunnan uimahallin saavutettavuus viranhaltijoiden arvioimana (N=89) Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Kohtalainen Heikko Yht. Keskiarvo Julkinen liikenne 18 % 32 % 17 % 9 % 24 % 88 2,89 Jalank. ja pyör. 71 % 26 % 1 % 2 % 0 % 89 1,35 Henkilöauto 47 % 36 % 11 % 6 % 0 % 89 1,75 Yhteensä 45 % 31 % 10 % 6 % 8 % 266 2,0 Asteikolla on ongelmana subjektiivinen arviointi erittäin hyvä-heikko-asteikolla. Merkitys tulee eri kulkuvälineiden eroista. Uimahallien saavutettavuus on julkisilla kulkuvälineillä heikko. Vuoden 1991 (Piri, 16) kyselyssä saapuminen oli kävellen tai pyörällä 41,6 %, julkisella kulkuneuvolla 2,6 % ja moottoriajoneuvolla 53 % (n=1380). Julkisen kulkuvälineen käyttö ja jalan kulku sekä pyöräily ovat vähentyneet liikuntapaikoille kulkemisessa vuosien 1998-2009 välillä (Suomi et al. 2012, 76). Kunnan viranhaltijoiden vastausten perusteella 97

kunnan uimahallien saavutettavuudesta eri kulkuneuvoin voidaan päätellä, että vaikka jalankulku ja pyöräily olisivatkin vähentyneet, niin ne ovat edelleen tärkeimmän tekijät. Taulukko 90. Kunnan uimahallin käyttöaste viranhaltijoiden arvioimana (ajat suluissa ovat suuntaa antavia) (N=92) Ei käyttämätöntä kapasiteettia (=Käyttöaste erittäin korkea) Jonkin verran käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste melko korkea) Melko paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste hieman alhainen) Erittäin paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste erittäin alhainen) Halli on suljettu Yhteensä Keskiarvo 42 % 50 % 5 % 1 % 1 % 92 1,68 Uusimaa 57,14 % 42,86 % 0 % 0 % 14,46 % 21 1,43 Arki-illat (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 41,67 % 41,67 % 8,33 % 0 % 8,33 % 12 1,92 Pohjanmaa 50 % 45 % 5 % 0 % 0 % 20 1,55 Pohjois-Savo 38,46 % 46,15 % 15,38 % 0 % 0 % 13 1,77 P-Pohjanmaa 33,33 % 53,33 % 6,67 % 6,67 % 0 % 15 1,87 Lappi 25 % 75 % 0 % 0 % 0 % 8 1,75 27 % 48 % 18 % 4 % 2 % 92 2,07 Uusimaa 38,1 % 38,1 % 19,05 % 4,76 % 0 % 21 1,9 Arkipäivät (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 16,67 % 58,33 % 16,67 % 0 % 8,33 % 12 2,25 Pohjanmaa 20 % 55 % 15 % 5 % 0 % 20 1,55 Pojois-Savo 30,77 % 46,15 % 23,08 % 0 % 0 % 13 1,91 P-Pohjanmaa 33,33 % 46,67 % 6,67 % 13,33 % 0 % 15 2,00 Lappi 25 % 37,5 % 37,5 % 0 % 0 % 8 2,13 27 % 47 % 17 % 4 % 4 % 92 2,12 Uusimaa 47,62 % 33,33 % 4,76 % 4,76 % 9,52 % 21 1,95 Viikonloput (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 33,33 % 41,67 % 16,67 % 0 % 8,33 % 12 2,08 Pohjanmaa 30 % 50 % 15 % 0 % 5 % 20 2,00 Pohjois-Savo 7,69 % 61,54 % 23,08 % 7,69 % 0 % 13 2,31 P-Pohjanmaa 13,33 % 53,33 % 26,67 % 6,67 % 0 % 15 2,27 Lappi 25 % 50 % 12,5 % 12.5 % 0 % 8 2,13 Kesäkausi 3 % 12 % 36 % 11 % 37 % 91 3,67 Uusimaa 5 % 25 % 5 % 15 % 50 % 20 3,8 Varsinais- Suomi 8,33 % 0 % 33,33 % 8,33 % 50 % 12 3,92 Pohjanmaa 0 % 0 % 55 % 10 % 35 % 20 3,8 Pohjois-Savo 7,69 % 0 % 38,46 % 15,38 % 38,46 % 13 3,77 P-Pohjanmaa 0 % 20 % 60 % 6,67 % 13,33 % 15 3,13 Lappi 0 % 37,5 % 37,5 % 12,5 % 12,5 % 0 % 3,0 98

Kuntien liikuntatoimesta vastaavat ovat pääosin tyytyväisiä kuntien uimahallien käyttämiseen. Uimahalleissa on vastausten perusteella vapaata käyttökapasiteettia. Varsinais-Suomen vastaukset näyttävät kaikkein tyytymättömiltä, vaikka verkosto on tiivis ja numeroiden perusteella aktiivisessa käytössä verrattuna muihin alueisiin. Uimahalleista on kesäaikana suljettuna 13-50 % halleista. Eniten vapaata kapasiteettia on vastausten mukaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uudenmaan ELY:n alueella on vähiten vapaata kapasiteettia. Suurimmat ongelmat kävijämäärien kasvattamisen kannalta: rajallinen tilakapasiteetti, vanhentuneet rakenteet, väestöpohjan riittämättömyys, vaikutusalueella kilpailevaa, laadukkaampaa tarjontaa, markkinoinnin riittämättömyys. Taulukko 91. Vähintään kerran kuussa ja usean kerran uintia vuosittain harrastavia alueittain Peitto - % 18 km Itä-Suomi 57 % 37,61 % Uusimaa 51 % 88,59 % Länsi-Suomi 47 % 93,26 % Etelä-Suomi 45 % 66,36 % Pohjois-Suomi 47 % 30,53 % (Lappi sis. ed. 10,51 %) (Uimahallibarometri 2010 ja Suomi et al 2012,99) Saavutettavuus ei merkitse kaikkea, Itä-Suomessa uimahalleja käyttää suurin osa väestöstä, vaikka etäisyydet ovat pitkiä ja halliverkosto ei ole tiivis. Itä-Suomessa kaupunkiväestöä on myös suhteessa vähemmän, joten voidaan olettaa Itä-Suomen kaupunkiväestön harrastavan suhteellisesti enemmän vesiliikuntaa. Suurimmat kunnat, joista puuttuu uimahalli (yli 15000 asukasta) ovat Lempäälä (lähin n. 20 km, useita vaihtoehtoja samalla etäisyydellä), Mäntsälä (lähin n. 25 km), Mustasaari (lähin n. 5km), Sipoo (lähin n. 13 km), Akaa (lähin n. 20 km), Lieto (lähin n. 10 km ja useita vaihtoehtoja samalla etäisyydellä), Loviisa (lähin n. 25 km) ja Parainen (lähin n. 15 km). Uimahalli tarvitsee korkeiden rakennus- ja käyttökustannuksen vuoksi laajan asukaspohjan, mikä tarkoittaa myös aktiivista käyttöä. Rakentamisen ja ylläpidon kalleudesta johtuen halleja ei taloudellisista syistä kannata rakentaa heikon kattavuuden seuduille, vaan parantaa nykyistä verkostoa. Näiden seutujen ongelmana ovat lisäksi sosiaalinen huoltosuhde ja muuttoliike. Kunnissa onkin syytä keskittyä nykyisen verkoston ylläpitämiseen ja parantamiseen. Laaja seudullinen yhteistyö tai tulevat kuntaliitokset voisivat tehdä mahdolliseksi muutamien uimahallien lisärakentamisen taloudellisesti kestävästi ja käyttäjäkunnaltaan vaikuttavasti. Kasvukeskuksissa uimahallikapasiteetin lisäämiseen on paineita (Espoon Matinkylän uimahalli). Peruskorjauksen ja laajentamisen sijasta kokonaan uuden hallin rakentaminen voi olla aiheellista. (Porin uimahalli, Someron uimahalli, Lahden suunnitelmat). Uimahallin elinkaaren kustannukset ovat korkeita, mutta uimahalli on ainoa kaikkien käytettävissä oleva sisäliikuntapaikka. Uimahalleilla on merkitystä myös saunan käytön osalta suurissa kaupungeissa. Varsinkin 99

metropolialueen asumishaasteiden vuoksi saunaneliöiden rakentamisen kalleus ja saunakulttuurin suosio voi jopa kasvattaa uimahallien saunan merkitystä. Julkisten liikuntatilojen monikäyttöisyysvaatimukset ja vaikutus julkiseen palvelukokonaisuuteen voi saada uusia merkityksiä. Uimahalleja kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: 1) Liikunta-aktiivisuudesta kertovaan (hallin ominaisuudet jätetään pois): kävijämäärä sekä kävijämäärän ja asukasmäärän suhde. 2) Uimahallin tehokkuudesta kertoviin tunnuslukuihin: hinta/kävijä, kävijää/aukiolotunti, kävijää/allas-m 2, sähkön, lämmön ja energian kulutus yms. 3) 1 ja 2 kohtia yhdisteleviä selittäviä ja arvottavia tunnuslukuja, kuten monimuuttujamenetelmät, painotettu mittarointi ja ennustemallit asiakastavoitteista. 5.2 Jäähallien nykytila Jäähallien tyypittelyssä käytetään Jääkiekkoliiton halliluokittelua ja tyypittelyä: suurhalli (5 kpl), kilpahalli (16 kpl), pieni kilpahalli (135 kpl), harjoitushalli (58 kpl) ja katettu tekojää (17 kpl). Suuri kilpahalli ja kilpahalli sijaitsevat keskimäärin yli 50000 asukkaan kunnissa. Pieni kilpahalli on Suomen yleisin jäähallityyppi. Katsomoton harjoitushalli, joka sijaitsee suuremman hallin yhteydessä, on myös suurten kaupunkien halli. Katettuja tekojäitä on vähemmistö. Taulukko 92. Jäähallityypit Jäähallit tyypeittäin katsomon koko kpl % Suur ja monitoimihallit (yli 6000) 5 2 Kilpahallit (<6000-1500) 16 7 Pienet kilpahallit (<1500) 135 58 Harjoitushallit 58 25 Katetut tekojääradat 17 7 231 Jäähallit sijaitsevat kaupunkimaisissa kunnissa ja jäähallien väestökeskiarvo on korkein kilpahalleissa sekä muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta harjoitushalleissa. Harjoitushallit sijaitsevat suurimmissa kaupungeissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. 100

Taulukko 93. Jäähallien väestösuhde Väestökeskiarvo hallityypin sijainnin mukaan Kilpahalli Pienikilpahalli Harjoitushallit Katettu tekojää 79860 asukasta 48384 asukasta 146165 asukasta 55635 asukasta Hallit Halleista Kunnista Kunnista 1 Kaupunkimaiset kunnat 129 59 % 60 18 % 2 Taajaan asutut 47 21 % 59 59 % 3 Maaseutumaiset 44 20 % 207 62 % Kaikkien jäähallien sijaintikuntien mediaaniasukasluku on 22600 keskikoon ollessa 88700 (laskettuna siten, että kaikki hallit ovat mukana eli usean hallin kunnan asukasluku lasketaan monta kertaa). Ylin 25 % kvartiili halleista sijaitsee kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Alin 25 % kvartiili sijaitsee alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnissa (kuntakoko 9590-1544). Pienin sijaintikunta on vain 1500 asukkaan kunta (Kannonkoski). Jäähalleja on alle 10000 asukkaan kunnissa 56 kpl ja alle 5000 asukkaan kunnissa 20 kpl. 10000-20000 asukkaan kunnissa on 38 jäähallia ja 20000 50000 asukkaan kunnissa 54 kpl. Yli 50000 asukkaan kaupungeissa halleja on 73 kpl, joissa on 99 jäärataa. Yli 50000 asukkaan kaupunkien halleista noin joka kolmannessa on enemmän kuin yksi jäärata. Muistakin halleista kilpahalli ja harjoitushalli sijaitsevat samalla tontilla. Taulukko 94. Jäähallit 2012 (vihreät hallillisia kuntia, punaiset hallittomia) 101

Jäähallin tavoitteellinen aukioloaika on kello 7.00-23.00 (Lahtinen 2003, 3). Lahtisen (2003) tutkimuksessa otettiin huomioon 7.00-9.00 ja 15.00-23.00. Viikonloppuna koko päivä 7.00-23.00. Arkipäivien käytön pois jättäminen antaa positiivisen kuvan jäähallin kokonaiskäytöstä. Tämä aika jakaantuu Lahtisen (2003, 3) mukaan 7.00-9.00 harrastekiekkoiluun. Kello 9.00-15.00 hallien jää on koululaiskäytössä ja 15.00-23.00 ajat myydään seuroille. Varausaste saadaan siis vertaamalla viikoittaista 82 tunnin aukioloa varaustilanteeseen. Vuonna 2003 näin määritetty käyttöaste vaihteli välillä 31,2 % - 97,6 % keskiarvon ollessa 68 % (n=51). Aukioloajan mukaiset 7.00-23.00 käyttötunnit ovat 112 tuntia viikossa. Jäähallien käyttöaste on 75 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 75 minuuttia 13 kaupungin otoksessa (Nissinen ja Möttönen 2012, 69). Jäähallin käyttöasteen laskemiseen on kolme tapaa 1) vuoden varattavissa olevat vuorot/varatut vuorot. Käyttöasteet eivät ole näin vertailukelpoisia, koska hallin aukioloaika voi olla 7.00-23.00 tai 15.00-22.00. Lahtisen (1991) käyttämät tapa laskee aamut ja illat. Tässä selvityksessä on käytetty jäähallit yhtenäistävää aikaväliä 7.00-23.00 eli 112 viikoittaista käyttötuntia, joten käyttöasteet vaihtelevat. Laskentatavalla ei saa pois käyttämätöntä jääaikaa. Käyttöaste vaihtelee näin 20 %:n ja 100 %:n välillä, mutta kertoo kuinka paljon jääaikaa hallissa on varattuna. Hallien käytöstä jäänhoito vie noin kymmenen minuuttia/tunti. Halutuimpaan jääaikaan kello 16.00-23.00 jäänhoitoaika vie viiden käyttäjän illassa neljällä jäänhoidolla vähintään 40 minuuttia tehokasta jääaikaa eli noin 10 %. Usein käyttäjäväli on porrastettu 15 minuuttiin. Jäähallissa pakollinen jäänhoito muodostuu pullonkaulaksi. Halleissa päiväkäyttö on vähäistä ja kysytystä ilta-ajasta jäänhoitoon kuluu pakollinen 10 15 %. Jäänhoito syö halleissa joka ilta yhden tehokaan vuoron, viikossa jäänhoitoon kuluu 5-10 keskimääräistä 75 minuutin vuoroa. Esimerkiksi Imatralla hallin jäänhoitoaika on 21 %, kun käyttöaste on 75 % ja 23 % kun käyttöaste oli 61 % (Lukemat on poimittu kunnan tilastoista). Taulukko 95. Jäähallien keskimääräiset käyttötiedot Harjoitus/1 kenttä Harjoitus/2 kenttää Keskisuuret kilpajäähallit Suuret kilpajäähallit Lkk/vuosi 75000 140000 70000 60000 Yleisöä/vuosi 0 0 45000 160000 Kävijät/vuosi 75000 140000 115000 220000 Aukiolo/vuosi 4200 4200 4100 4200 Kävijää/tunti 18 33 28 52 Kävijää/N-m2/vuosi 26 23 25 24 Lahtisen havaintoja 51 jäähallin aineistosta: Käyttöaste on 68,03 %, käyttöasteen keskipoikkeaman ollessa 16,07 %. Keskipoikkeama on hyvä mittari hallien käytön vaikuttavuudesta, mutta tasa-arvon kannalta ongelmallinen. Valitut muuttujat omaavat korkean korrelaatiokertoimen käyttöasteen kanssa. Hallit on jaettu keskiluvun 68,52 % mukaan korkean ja matalan käyttöasteen halleihin. Matala 54,35 %, väestö 5107-31307 henkeä. Korkea 81,18 % ja väestö 5456-41 705. Väkiluku ei vaikuta suuresti käyttöasteeseen. 102

Tilastoanalyysin jälkeen todetaan, että mallin ennustettavuus aineiston ulkopuolisiin halleihin verrattuna on suhteellisen hyvä, mutta huonoimmillaan alueen tiedoilla laadittu ennuste erehtyi käyttöasteessa 21,87 % eli keskimäärin 6,06 %. Lahtinen (2005) toteaa, että jäähalli lisää junioreiden määrää 17 %:lla viiden kilometrin ja 15 %:lla 16 kilometrin sisällä hallista. Tilakapasiteetti lisää vetovoimaisen lajin harrastusta. Lajien välillä on kilpailua ja harrastajat eivät ole uusia liikkujia. Lahtisen (2003) tutkimuksessa todetaan Pienten jäähallien väestöllisiksi sijaintitekijöiksi - Alueen ominaisuudet ja arvot, jotka tarvitaan jäähallien pitämiseen. - Vaikutusalueen analyysillä saadaan tavoitearvot väestöllisille tekijöille, jotka määräävät käyttöasteen. - Selvitetään näin millaisella palvelualueella tavoitearvot ylittyvät. Jäähallien rakentaminen perustuu kilpamenestystä tuovan lajin suosioon. Jäähallien vaikuttavuutta arvioitaessa yleisömäärät ovat muihin sisäliikuntapaikkoihin verrattuna merkittäviä. Taulukko 96. Jäähallien käyttöasteet maakunnittain Jäähallien käyttöasteita maakunnittain (painottamattomat keskiarvot): Maakunta Käyttöaste kävijämäärä Uusimaa 73 % (n=60) 78700 (n=8) Kanta-Häme 65 % (n=4) Päijät-Häme 75 % (n=5) Kymenlaakso 94 % (n=2) 46265 (n=2) Etelä-Karjala 76 % (n=5) 41209 (n=4) Uudenmaan ELY 77 % 55400 Varsinais-Suomi 76 % (n=4) 47886 Satakunta 78 % (n=2) 41300 Varsinais-Suomen ELY 77 % 44600 Etelä-Savo 60 % (n=6) 37938 Pohjois-Savo 64 % (n=11) Pohjois-Karjala 62 % (n=8) Pohjois-Savon ELY 62 % 38000 Pirkanmaa 73 % (n=3) 50325 Keski-Suomi 70 % (n=8) Etelä-Pohjanmaa 49 % (n=5)+koulujen käyttö 35000 Pohjanmaa 44 % (n=4)+koulujen käyttö Keski-Pohjanmaa 91 % (n=2) Pohjanmaan ELY 65 % 35000 Pohjois-Pohjanmaa 72 % (n=6) 58426 Kainuu 89 % (n=1) Pohjois-Pohjanmaan ELY 80 % Lapin ELY 46 % (n=6) Suurimman osan jäähalleista sijaitessa suurissa kaupungeissa ja kokonaiskeskiarvo on noin 75 % lasketuista käyttöasteista. Suurin osa on saatu vuorokalentereista laskemalla käyttämällä yhteismitallisesti 112 tunnin, eli kello 7.00-23.00 päivittäistä aukioloaikaa. Useista kalentereista puuttui merkinnät koulujen vuoroista. Otosviikkoina on käytetty viikkoja 47/2012 ja 13/2013. 103

Aikuisista yksi prosentti ilmoittaa käyttävänsä jäähallia (KLT 2010, 14). Elinkeinotoiminnan ja urheilumarkkinoinnin osalta jääkiekko on suurin laji. Jäähallien vaikutuksen liikuntakulttuurille voidaan tulkita olevan halleissa harrastettavaa liikuntaan merkittävämpi. Taulukko 97. Lajia vähintään kerran viikossa harrastavat lapset ja nuoret sekä aikuiset (Kansallinen liikuntatutkimus 2010) Jääurheilulla on 424000 harrastajaa, kun mukaan on laskettu jääpallo 2500 (KLT 2009-2010). Jäähalleilla on potentiaalisia käyttäjiä enemmän kuin jäähallikapasiteettia on käyttäjien saavutettavissa. Jääurheilun kasvua hillitsee paikoin kapasiteetin puute. Lahtisen ennustemallin mukaan (2005, 17) pääkaupunkiseudulla yksi kenttä synnyttää junioritoimintaa 17 % neljän vuoden kuluessa viiden kilometrin säteellä. Hallikysyntää nyt ja potentiaalisen kysynnän mukaan voidaan tulkita olevan muutamissa kymmenissä sijainneissa. Suurimmat kilpailuhallit sijaitsevat kaupunkikeskuksissa ja houkuttelevat katsojia ympäristöstään. Myös harjoitushallit sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Harjoitushalli sijaitsee tyypillisesti kilpahallin välittömässä läheisyydessä. Harjoitushalleja on suhteellisesti paljon pääkaupunkiseudulla. Pieni kilpahalli on siis Suomen yleisin hallityyppi, niitä on lähes 3/5 halleista. Jääkiekko on kilpailuvetoinen laji, joten katsomoiden mukaan tyypittely sopii lajin luonteeseen. Jäähallien etäisyys keskustasta on suurin muihin liikuntapaikkoihin verrattuna. Jääharrastus vaatii säilytystilaa, jota halleista ei voi järjestää kaikille. Harrastusvälineiden kuljettaminen hoidetaan autoilla. Jäähallit vaativat parkkitilaa katsojille ja harrastajille. Jäähalleista on tehty pro gradu vuonna 2000, koskien vuoden 1997 tietoja. Havainnot: jääaika jakaantuu yhdeksän kuukauden sesonkiin ja sesongin ulkopuoliseen aikaan. Sesongin sisällä käyttöasteen havaittiin olevan 64 %. Lapsi- ja nuorisoryhmät käyttivät noin 50 % ajasta. Jääajasta 70 % meni jääkiekon käyttöön. Lisäksi havaittiin liiketoimintaperusteisuuden kasvattavan käyttömaksuja. Merkittävää on, että 60 % käyttömaksuista kerättiin lasten ja nuorten ryhmiltä. Liiketoimintaperusteiset hallit olivat taloudellisesti itsenäisempiä (Näckel 2000 tiivistelmä.) Keskimääräinen etäisyys jäähalliin on 20 km (Suomi et al. 2012) Keskimäärin asukkaita on 24400 / halli. Näillä tiedoilla laskettuna 20 kilometrin ympyrän sisällä väestötiheyden pitäisi olla: 194 asukasta/km 2 104

Yli 10 000 asukkaan kuntia, joissa ei ole omaa jäähallia on 12. (Akaa, Ilmajoki, Janakkala, Kauhajoki, Lieto, Liperi, Loimaa, Mustasaari, Orimattila, Saarijärvi, Ulvila, Ylivieska). Alle 10000 asukkaan kunnissa on 54 jäähallia. Jäähalliajan kysyntä kasvukeskuksissa on suurta ja jääajalle on kysyntää varsinkin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 98. Jäähallien saavutettavuus liikennevälinein Julkinen liikenne Jalankulku ja pyöräily Henkilöauto Etelä-Suomen ELY 2,55 1,25 1,4 Uusimaa (n= 11) 2,55 1,45 1,7 Kanta-Häme (n=1) 1,0 1,0 1,0 Päijät-Häme (n=2) 3,5 1,0 1,5 Etelä-Karjala (n=5) 2,7 1,3 1,3 Kymenlaakso (n=2) 3,0 1,5 1,5 Varsinais-Suomen ELY 2,0 1,3 1,3 Varsinais-Suomi (n=4) 2,0 1,3 1,3 Satakunta (n=1) 2,0 1,0 1,0 Länsi- ja Sisä-Suomen ELY 2,83 1,3 1,65 Pirkanmaa (n=6) 2,2 1,2 1,6 Keski-Suomi (n=2) 1,5 1,0 1,0 Pohjanmaa (n=3) 4,3 1,3 2,3 Etelä-Pohjanmaa (n=3) 3,3 1,7 1,7 Itä-Suomen ELY 2,5 1,8 2,17 Etelä-Savo (n=2) 2,5 2,0 2,5 Pohjois-Savo (n=6) 3,0 1,5 2,0 Pohjois-Karjala (n=3) 2,0 2,0 2,0 Pohjois-Suomen ELY 3,55 1,4 1,55 Pohjois-Pohjanmaa (n=11) 2,8 1,5 1,8 Kainuu (n= 3) 4,3 1,3 1,3 Keski-Pohjanmaa (n= 1) 4 1 2 Lapin ELY Lappi (n=10) 3,5 1,6 1,6 Vihreä 1-2, oranssi 2-3, punainen 3 tai suurempi Hallit eivät sijaitse julkisten liikennevälineiden reittien varrella, joten halleille on tultava henkilöautolla tai kevyenliikenteen väylää käyttäen. Varsinkin Pohjois-Suomen osalla henkilöauton käyttö korostuu. Taulukko 99. Jäähallien yleisömääriä SM-liiga ja Mestis-paikkakunnilla Yleisömäärät 2012-13 SM-liiga ja Mestis runkosarjan yleisömäärä (Sm-liiga.fi ja mestis.fi) Tampere, Tappara ja Ilves, Hakametsä 279 445 Helsinki, Jokerit 264 936 Helsinki, HIFK 188 384 Turku, TPS 161 151 Oulu, Kärpät 156 825 Espoo, Blues 123 790 Pori, Ässät 109 434 Lahti, Pelicans 109 026 Kuopio, Kalpa 106 370 Lappeenranta, SaiPa 103 055 Rauma, Lukko 101 524 Hämeenlinna, HPK 101 301 Jyväskylä, JYP 100 307 Vaasa, Sport 55 453 Kouvola, KooKoo 50 136 Turku, TUTO 49 100 Joensuu, Jokipojat 42 182 105

Katsojat tekevät jäähalleista liikunnallisia kävijämääriä vaikuttavampia. Liiga kerää katsojia halleihin paljon suhteessa liikkujiin. Katsojien määrä on suuri myös korkeiden sarjojen alapuolella. Esimeriksi Imatralla yleisöä on 13 % harjoitushallin ja 26 % kilpahallin kokonaiskävijämäärästä. Lappeenrannan kisapuiston kolmessa hallissa yleisöä on 42 % kokonaiskävijämäärästä suurimman katsojamäärän kohdistuessa kilpahalliin. Yleisön osuus jäähalleissa on merkittävä osa kokonaiskäyttäjämäärää. Espoon, Lappeenrannan ja jäähallien tiedoista laskettuna kävijöitä on keskimäärin / 15 16 käyttötunti. Taulukko 100. Kunnan jäähallin käyttöaste viranhaltijoiden arvioimana (ajat suluissa ovat suuntaa antavia) (N=89) Ei käyttämätöntä kapasiteettia (=Käyttöaste erittäin korkea) Jonkin verran käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste melko korkea) Melko paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste hieman alhainen) Erittäin paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste erittäin alhainen) Halli on suljettu Vastauksia Keskiarvo 78,38 % 18,92 % 1,35 % 0 % 1,35 % 74 1,27 Uusimaa 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15 1 Arki-illat (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi Pohjanmaan ELY 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 1 78,57 % 21,43 % 0 % 0 % 0 % 14 1,21 Pohjois-Savo 72,73 % 18,18 % 9,09 % 0 % 0 % 11 1,36 P-Pohjanmaa 64,29 % 28,57 % 0 % 0 % 7,14 % 14 1,57 Lappi 72,73 % 27,27 % 0 % 0 % 0 % 11 1,27 21,92 % 43,84 % 30,14 % 2,74 % 1,37 % 73 2,18 Uusimaa 33,33 % 46,67 % 20 % 0 % 0 % 15 1,87 Arkipäivät (syyskevätkausi) Varsinais- Suomen 16,67 % 50 % 16,67 % 16,67 % 0 % 6 2,33 Pohjanmaan 14,29 % 64,29 % 21,43 % 0 % 0 % 14 2,07 Pohjois-Savo 18,18 % 36,36 % 36,36 % 9,09 % 0 % 11 2,36 P-Pohjanmaa 30,77 % 23,08 % 38,46 % 0 % 7,69 % 13 2,31 Lappi 18,18 % 54,55 % 27,27 % 0 % 0 % 11 2,09 56,76 % 36,49 % 5,41 % 0 % 1,35 % 74 1,53 Uusimaa 86,67 % 13,33 % 0 % 0 % 0 % 15 1,13 Viikonloput (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 83,33 % 16,67 % 0 % 0 % 8,33 % 6 1,17 Pohjanmaa 57,14 % 42,86 % 0 % 0 % 0 % 14 1,43 Pohjois-Savo 50 % 42,86 % 0 % 0 % 7,14 % 14 1,71 P-Pohjanmaa 13,33 % 53,33 % 26,67 % 6,67 % 0 % 15 2,27 Lappi 18,18 % 63,64 % 18,18 % 0 % 0 % 11 2,0 106

Kesäkausi 8,22 % 5,48 % 10,96 % 8,22 % 17,69 % 73 4,21 Uusimaa 7, 14 % 21,43 % 0 % 7,14 % 64,29 % 14 4 Varsinais- Suomi 0 % 16,67 % 33,33 % 0 % 50 % 6 3,83 Pohjanmaa 0 % 0 % 21,43 % 7,14 % 71,43 % 14 4,5 Pohjois- Savon ELY 27,27 % 0 % 18,18 % 9,09 % 45,45 % 11 3,45 P-Pohjanmaa 14,29 % 0 % 60 % 14,29 % 71,43 % 14 4,29 Lappi 0 % 0 % 0 % 9,09 % 90,91 % 11 4,91 Hallivuorojen kysyntä kohdistuu ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Noin 19 % halleista ilmoittaa arki-iltoina olevan jonkin verran vapaata. Arkipäivisin halleissa on keskimäärin tilaa ja vain 20 % halleista ilmoittaa käyttöasteen olevan korkea. Viikonloppuisin 60 % halleista on täynnä. Kesäkauden aukioloajat vaihtelevat suuresti alueittain ja 45-90 % halleista on suljettuna kesäaikana. Oikean reunan keskiarvoja vertailemalla taulukosta on havaittavissa alue-eroja. Pohjois-Pohjanmaan keskiarvot ovat heikoimmat. Osaltaan siihen voi vaikuttaa Pohjois-Pohjanmaan kiitettävän korkea vastausmäärä, koska pienempien kuntien vastauksia on enemmän. 5.3 Liikuntahallien nykytila Liikuntahallien tyypittely on tilojen kokoeron ja monikäyttöisyyden vuoksi hankalaa. Tyypittelyssä paras keino on Liikuntapaikat.fi käyttämä uusi luokitus, jossa neliömetrit merkitään ominaisuustiedoiksi. Tässä tutkimuksessa 648 m 2 eli pienin hyväksytty salibandykentän koko määrittää liikuntahallin. Tarkoitettu liikuntahalli mahdollistaa salibandyn asteikolla: kyllä/ei. Liikuntahallien varausasteet eivät vaihtele paljon viikonpäivittäin (Nissinen ja Möttönen 2012, 34). Liikuntahalli on tässä rajattu toiminnallisesti salibandy futsal käsipallo - kokoiseen liikuntahalliin. Tällaisesta ns. täysimittaisesta salista on useimmiten pulaa kunnassa. Salibandykentän minimi-maksimimitat ovat 18-22x36-44 eli 648m 2-968 m 2. Pinta-alan erotus on 320m 2. Minimimittojen lisäksi kentän ympärillä tulisi olla 1,5-2 metriä leveä varoalue. Suositeltu 21,5 x 41,5 kenttäpinta-ala olisi näin ollen 892,25m 2. Muut sisäurheilulajit mahtuvat tämän kentän sisälle ja sali voidaan jakaa osiin muiden lajien tarpeisiin. Suomessa on vähintään 330 salibandyhallia, joista 60 on koulujen saleja. Halleissa on vähintään 376 salibandykenttää, joista kaikki eivät ole kilpailukelpoisia. Mukaan on laskettu ministeriön rahoitussuunnitelmissa olevat hallit ja viime vuosina rakennetut riittävän suuren hallit, joita ei ole Salibandyliiton listassa. Liikuntahallien varausaste on 60 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 75 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 36). 107

Taulukko 101. Keskisuuret tai suuremmat liikuntahallit 2013 (vihreällä hallilliset kunnat) (Lähteet: Salibandyliitto, Ministeriön rahoitussuunnitelmat, Liikuntapaikat.fi, kuntien ja hallien verkkosivut) Keskisuuren liikuntahallin sijaintikunnassa pienimmässä on 1404 ja suurimmassa 605002 asukasta. Pienissä liikuntahalleissa 800 m 2 on liikunnallisia käyntikertoja (lkk) keskimäärin noin 45 000 vuodessa eli 56 liikkujaa liikuntahallineliötä kohti vuodessa. Keskisuurissa liikuntahalleissa 1 500 m 2 on liikunnallisia käyntikertoja (lkk) keskimäärin noin 70 000 vuodessa eli keskimäärin 47 liikkujaa liikuntahallineliötä kohti vuodessa. Suurissa liikuntahalleissa 3 000 m 2 on liikunnallisia käyntikertoja (lkk) keskimäärin 120 000 vuodessa eli 40 liikkujaa liikuntahallineliötä kohti vuodessa. Suurhalleissa 14 000 m 2 on liikunnallisia käyntikertoja (lkk) keskimäärin 220 000 vuodessa eli 16 liikkujaa liikuntahallineliötä kohti vuodessa. (Nissinen ja Möttönen 2012, 30) Yli 3000m 2 :n halleja on Suomessa vain muutama, joten Rakennustiedon liikuntahallijako on muita luokitteluja parempi, kuten alla kuvattu. Tietokannan mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2012 yhteensä 3 342 liikuntasalia. Näistä pieniä saleja oli 2 342 kpl, keskisuuria saleja 721 kpl ja suuria saleja 279 kpl. (Nissinen ja Möttönen 2012, 14-15). 108

Taulukko 102. Liikuntahallien käyttötietoja Liikuntahallit Pienet(<900m2) Keskisuuret(2300 m2) Suuret (5700 m2) Lkk/vuosi 50000 120000 250000 Yleisöä/vuosi 10000 30000 50000 Kävijät/vuosi 60000 150000 300000 Aukiolo/vuosi 3700 4200 4200 Kävijää/tunti 16 36 71 Kävijää/N-m2/vuosi 40 38 33 Jalkapallohallit (6400 m2) Suurhallit (13 800m2) Lkk/vuosi 90000 220 000 Yleisöä/vuosi 10000 160000 Kävijät/vuosi 100000 380000 Aukiolo/vuosi 4200 4400 Kävijää/tunti 24 86 Kävijää/N-m2/vuosi 14 22 Tilan sijainnilla koulun tai muun rakennuksen yhteydessä ei ole merkitystä tilan käyttämiselle ja sitä kautta tilan määrittämiselle. Tila tulisi määrittää liikuntahalliksi, jos se on suuri (esimerkiksi RT:n 880m 2 ) tai liikuntasaliksi, jos se on pieni (RT:n 715m 2 ). Olennaista olisi, että jokaisessa tutkimuksessa ei käytetä omaa tapaa määrittää liikuntatiloja. Koulujen salit ovat merkittävin kansallinen sisäliikuntaresurssi määränsä ja saavutettavuutensa vuoksi. Koulujen salit sijaitsevat hyvillä paikoilla saavutettavuuden suhteen. Koulujen salit saavat avustuksia 2013-2016 rahoitussuunnitelmassa. Kuntiin tulee siis uusia liikuntahalleja ilta- ja viikonloppukäyttöön, samalla huomioiden tilan kokonaisedullisuus. Salibandyllä on ollut kova kasvu harrastajamäärissä 1990 luvulta nykypäiviin. Vanhat liikuntahallit rakennettiin ajan vaatimusten mukaan usein kolme lentopallokenttää sisäänsä mahduttavaksi. Monen kunnan monitoimihalli on siksi liian pieni virallisen 20x40 hallin mittoihin (minimi 18x38). Täytyy huomata, että sählyn pelaaminen onnistuu ilman viralliset mitat täyttävää kaukaloa. Salibandy on saavuttanut matalan kynnyksen seurapelinä suuren suosion ja aiheuttaa riittävän suurien sisäliikuntahallien korkean kysynnän muiden lajien pyrkiessä samoihin tiloihin. Salibandyn kilpailutoiminta on jalkapallon ja Svol:n jäsenliittojen jälkeen suosituinta. Salibandyn suosio säilyy iän kasvaessa. Tällä hetkellä onkin pulaa juuri salibandymittaisista kentistä. Salibandyn suosiosta kertoo myös virallisen kokoisten kaukaloiden löytyminen yksityisen omistuksesta. Salibandy-kokoisten kenttien kohdalla on syytä selvittää lajiryhmiä. Kysyntä kohdistaa suosittuihin maanantai-torstai-iltoihin kello 17.00-20.00 välille. Päivisin halleissa on koulujen käyttöä. Liikuntapaikat.fi (22.3.2013) raportista laadittu taulukko osoittaa erityyppisten hallien määrää Suomessa. Viivat osoittavat tässä selvityksessä tarkoitetun liikuntahallin aluetta. Toiminnallisuus on valittu lähestymiskulmaksi hallien tyyppierojen ja vaihtelevien kenttien kappalemäärien/halli vuoksi. 109

Taulukko 103. Liikuntahallit tyypeittäin liikuntapaikat.fi - tietokannan mukaan Tämän selvityksen mukaan riittäviä halleja salibandyn, futsalin ja käsipallon pelaamiseen on Suomessa noin 381, joista 53 on koulujen tiloissa. Koko ei kerro tilan laadusta eli onko halli soveltuva liikuntatilan pintojen, valaistuksen ja muun ominaisuuden puolesta kilpailutoimintaan. Aikuisista viisi prosenttia ilmoittaa käyttävänsä palloilusalia/hallia (Kansallinen liikuntatutkimus (2010, 14). Kunnan palloiluhallit eivät ole saavutettavissa yleisövuorojen kautta. Palloiluhallin vuoroja käyttävät seurat. Käyttäjäryhmät vaihtelevat, mutta junioripalloilu ja aktiivisten lajiseurojen käyttö on merkittävintä. Salibandy on ollut nopeimmin kasvava laji sekä absoluuttisissa että suhteellisissa harrastajamäärissä. Salibandyn seuroille kohdistetun olosuhdekyselyn (n=777) keskiarvo kotikunnan omistamissa saleissa oli vuonna 2010 3,28/5 ja yksityisissä saleissa 3,12/5 eli tyydyttävä. Huono-vastauksia (1/5) oli kuitenkin 27 %. Naapurikuntien salien keskiarvo oli noin 2,6/5 eli heikompi kuin oman kunnan salien. Naapurikunnassa ilmoitti harjoittelevansa noin 50 seuraa (6 %). Salibandy keskittyykin seurojen osalta oman kunnan omistamiin saleihin 58 % ja oman kunnan yksityisiin saleihin 35 %. Tutkimustulos antaa viitteellistä suuntaa muihin palloilulajeihin. Noin joka kymmenes seura ei saa harjoitteluaikoja omalta kunnalta ja harjoittelu suuntautuu yksityisiin saleihin (74 % oma kunta ja 14 % naapurikunta). Hallien saatavuus arvioitiin 2,8/5 ja tavoitettavuus julkisilla kulkuneuvoilla 3/5. Etäisyys sai arvosanan 3,6/5. Yksityiset salit saavat hieman kunnallisia saleja heikomman arvosanan. Salipulaa todettiin olevan (3,2/5) ja korkeat maksut aikuisille (2,83/5) nähtiin suurimmiksi esteiksi harrastamiselle. Esimerkki Joensuun ja Porin liikuntahallien käyttäjistä Joensuussa on viisi hallia, joista Joensuun urheilutalo on suurin (800m 2 ). Hallin käyttöaste maanantaista torstaihin on 100 %; koulut käyttävät 58 % aukioloajasta, illalla käyttö jakaantuu koripallon (22 %) ja lentopallon (20 %) kesken. Viikonloppuisin suurin käyttö on otteluilla. Porin urheilutalossa pelikentän (1014m 2 ) tunneista käyttää salibandy (70 %) ja futsal (17 %). Käyttäjäryhminä ovat aikuiset 78 %, lapset 6 %, eläkeläiset 5 % koululaiset 11 % kävijöistä. 110

Käyttöaste määräytyy aukioloaikojen perusteella. Käyttöastetta kuvaavampi nimitys on varausaste. Hallien vakiovuorot jaetaan aikajaksolle ja käyttäjiä ei välttämättä ole joka vuorolla. Käyttöastettakin kuvaavampi mittari on kävijää/m 2 tai kävijää/tunti/liikunta-alue. Kävijäluvuissa kannattaa pyrkiä liikkujien laskemiseen liikunta-alueella. Hallien monikäyttöisyyden vuoksi prosenttilukujen ilmoittaminen käyttöasteena ei anna riittävää kuvaa liikuntahallien käyttäjämääristä. Arvio liikuntahallien saavutettavuudesta noudattaa jää- ja uimahallien tilannetta. Hallit eivät sijaitse julkisen liikenteen reittien varrella, joten sinne on kuljettava henkilöautolla tai pyörällä tai jalan. Taulukko 104. Liikuntahallien saavutettavuus viranhaltijoiden arvioimana Julkinen liikenne Jalankulku ja pyöräily Henkilöauto Etelä-Suomen ELY 2,58 1,34 1,38 Uusimaa (n= 17) 2,4 1,7 1,9 Kanta-Häme (n=2) 3,0 1,0 1,0 Päijät-Häme (n=6) 2,8 1,3 1,3 Etelä-Karjala (n=5) 2,2 1,2 1,2 Kymenlaakso (n=2) 2,5 1,5 1,5 Varsinais-Suomen ELY 3,25 1,55 1,55 Varsinais-Suomi (n=9) 3,2 1,4 1,2 Satakunta (n=8) 3,3 1,7 1,9 Länsi- ja Sisä-Suomen ELY 3,34 1,44 1,68 Pirkanmaa (n=8) 2,3 1,8 1,8 Keski-Suomi (n=7) 2,7 1,4 1,3 Pohjanmaa (n=3) 4,3 1,3 1,7 Etelä-Pohjanmaa (n=7) 3,9 1,7 1,6 Keski-Pohjanmaa (n= 2) 3,5 1,0 2,0 Itä-Suomen ELY 3,0 1,5 1,6 Etelä-Savo(n=7) 3,0 1,6 1,4 Pohjois-Savo(n=8) 3,3 1,6 1,8 Pohjois-Karjala(n=4) 2,8 1,3 1,5 Pohjois-Suomen ELY 2,4 1,75 1,7 Pohjois-Pohjanmaa (n=17) 2,8 1,5 1,4 Kainuu (n= 1) 2,0 2,0 2,0 Lapin ELY Lappi (n=11) 3,2 1,7 1,6 Vihreä 1-2, oranssi 2-3, punainen 3 tai suurempi Hallityypeistä liikuntahallien saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla arvioitiin heikoimmaksi. Jalankulku ja pyöräilyteitä sekä henkilöautolla saavutettavuus arvioitiin puolestaan erittäin hyväksi. (Mitä pienempi luku, sitä parempi saavutettavuus) Koripallolla ja lentopallolla on alueelliset vahvat harrastajakunnat. Voimistelu ja salibandy ovat sisäliikuntatilaa tarvitsevia volyymilajeja harrastajamäärissä mitattuja. Voimistelun suosia kasvaa jatkuvasti, minkä vuoksi liikuntapaikkatarjonta ja saavutettavuus ei pysy perässä. 111

Taulukko 105. Liikuntahallien käyttäjälajien harrastajamäärä (Kansallinen liikuntatutkimus 2010) Salibandyllä on noin 350000 harrastajaa ja ne jakavat noin 380 tilaa eli harrastajia on noin 920/kenttä, kun koulujen yhteydessä olevat salit on laskettu mukaan. Ilman koulujen saleja varsinaista liikuntahallia kohti laskettu harrastajamäärä on 1070 (liikuntahallit n=327). Laatutasoltaan riittäviä halleja on tätäkin lukua vähemmän. Lajin kysynnän ja tarjonnan suhde näkyy liikuntapaikkojen käyttämisessä. Taulukko 106. Liikuntahallien käyttöasteet ELY - alueittain Ei käyttämätöntä kapasiteettia (=Käyttöaste erittäin korkea) Jonkin verran käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste melko korkea) Melko paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste hieman alhainen) Erittäin paljon käyttämätöntä kapasiteettia (= Käyttöaste erittäin alhainen) Halli on suljettu Yhteensä Keskiarvo 81,97 % 15,57 % 1,64 % 0,82 % 0 % 122 1,21 Uusimaa 92,31 % 7,69 % 0 % 0 % 0 % 26 1,08 Arki-illat (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 94,12 % 0 % 5,88 % 0 % 8,33 % 17 1,12 Pohjanmaa 77,78 % 22,22 % 0 % 0 % 0 % 27 1,22 Pohjois-Savo 73,68 % 26,32 % 0 % 0 % 0 % 19 1,26 P-Pohjanmaa 77,78 % 16,67 % 5,56 % 0 % 0 % 18 1,28 Lappi 63,64 % 27,27 % 0 % 9,09 % 0 % 11 1,55 37,7 % 48,36 % 13,11 % 0,82 % 0 % 122 1,77 Uusimaa 42,31 % 46,15 % 11,54 % 0 % 0 % 26 1,69 Arkipäivät (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 47,06 % 47,06 % 5,88 % 0 % 0 % 17 1,59 Pohjanmaa 25,93 % 51,85 % 22,22 % 0 % 0 % 27 1,96 Pohjois-Savo 26,32 % 57,89 % 15,79 % 0 % 0 % 19 1,89 P-Pohjanmaa 44,44 % 50 % 5,56 % 0 % 0 % 18 1,61 Lappi 45,45 % 27,27 % 18,18 % 36,36 % 0 % 11 1,91 112

38,52 % 45,08 % 12,3 % 4,1 % 0 % 122 1,82 Uusimaa 53,85 % 42,31 % 3,85 % 0 % 0 % 26 1,5 Viikonloput (syyskevätkausi) Varsinais- Suomi 52,94 % 41,18 % 0 % 5,88 % 0 % 17 1,59 Pohjanmaa 37,04 & 55,56 % 7,41 % 0 % 0 % 27 1,7 Pohjois-Savo 15,79 % 47,37 % 31,58 % 5,26 % 0 % 19 2,26 P-Pohjanmaa 50 % 33,33 % 5,56 % 11,11 % 0 % 18 1,78 Lappi 18,18 % 45,45 % 27,27 % 9,09 % 0 % 11 2,27 Kesäkausi 2,52 % 16,81 % 31,09 % 35,29 % 14,29 % 119 3,42 Uusimaa 0 % 16,67 % 25 % 33,33 % 7,84 % 24 3,67 Varsinais- Suomi 5,88 % 17,65 % 35,29 % 35,29 % 5,88 % 17 3,18 Pohjanmaa 3,7 % 14,81 % 33,33 % 33,33 % 14,81 % 27 3,41 Pohjois-Savo 0 % 11,11 % 33,33 % 44,44 % 11,11 % 18 3,26 P-Pohjanmaa 5,56 % 16,67 % 33,33 % 27,78 % 16,67 % 18 3,33 Lappi 0 % 36,36 % 18,18 % 36,36 % 9,09 % 11 3,18 Liikuntahallit ovat viranhaltijoiden mukaan liikuntatiloista tehokkaimmassa käytössä - 82 % vastatessa ilmoitti käyttöasteen olevan erittäin korkea. Käyttöaste ero Uudenmaan ja Varsinais-Suomen yli 90 % ja Lapin 60 % välillä on suuri. Liikuntahalleissa on viikonloppuisin tilaa. Kesäisin hallit ovat vajaalla käytöllä koko maassa, mutta vain 14 % halleista on suljettuna. 5.4 Yksityisten liikuntahallien käyttö ja saavutettavuus vastaajien mukaan Yksityisten omistuksessa olevien hallien vastausmäärä jäi kyselyssä alhaiseksi, sillä vastauksia käytöstä ja saavutettavuudesta saatiin 25 liikuntahallista. Luvut kuitenkin antavat suuntaa, miten liikuntatiloja käytetään ja itse asiassa noudattavat pitkälti kunnallisten hallien käyttöä. Taulukko 107. Yksityisten liikuntahallien käyttöaste 113

Arvion mukaan halleilla on aikakapasiteettia ja varaamaton aika kohdistuu päiväaikaan, sillä ilta- ja viikonloppuvuoroille kohdistuu suurin kysyntä kuten kunnallisissakin halleissa. Taulukko 108. Vakiovuorojen osuus varatuista vuoroista (n=25) Rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan Suomen hallikanta on melko hyvällä tasolla ja kotimainen sarjapelaaminen niissä onnistuu kohtalaisesti. Kuntourheiluun hallit soveltuvat arvion mukaan parhaiten. Taulukko 109. Yksityisten liikuntahallien soveltuvuus kilpa- ja kuntourheiluun Erittäin hyvin Hyvin Pienin puuttein Puutteita paljon on Eivät sovellu Yht. Keskiarvo Kansainvälisen kilpailut tason 5 % 5 % 36 % 23 % 32 % 22 3,73 Kansallisen tason harjoittelu ja kilpailut 29 % 38 % 17 % 13 % 4 % 24 2,25 Paikallisen tason harjoittelu ja kilpailut 60 % 24 % 8 % 4 % 4 % 25 1,68 Kuntourheilu 72 % 20 % 4 % 4 % 0 % 25 1,4 Yksityiset liikuntahallit soveltuvat parhaiten paikallisen tason harjoitteluun ja kilpailuun. Mailapelikeskukset soveltuvat kilpailemiseen parhaiten. Jalkapallohallit on rakennettu paikalliseen harjoitteluun ja ennenkaikkea paikallisen seuratoiminnan tarpeisiin. Taulukko 110. Yksityisten hallien sijainti ja saavutettavuus vastaajien arvion mukaan (N=25) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Erittäin keskeinen Keskeinen Tyydyttävä Kohtalainen Syrjäinen 114

Sijainniltaan hallit arvioidaan olevan varsin keskeisellä paikalla ja siten saavutettavuus on melko hyvä. Hallin sijainti arvioitiin hallista vastaavien kesken keskeiseksi. Alla oleva taulukko selittää omistajien arvioita kilometrien suhteen. Yksityiset hallit ovat merkittäviä kuntokeskus-, salibandy- ja tennisolosuhteiden järjestämisessä. Hallit sijaitsevat hyvin lähellä käyttäjiä. Jotkut jalkapallohallit ovat kuitenkin hieman syrjässä. Kyselyyn vastanneet jalkapallohallit ovat seurojen halleja. Niitä käyttävät lähinnä seurat ja seuran junioripelaajat. Kuntokeskukset ja tennishallit toimivat liiketaloudellisin perustein ja sijainnit ovat parempia. Pakoittain tennis- ja sulkapallovuorot ovat erittäin varattuja. Kuntokeskusyritykset ovat osittain kasvuvaiheessa. Hallien omistajat arvioivat hallien käyttäjien saapuvan melko läheltä. Hallien vaikutusalue on vastaajien mukaan 0-10 km. Kaikki hallit arvioivat osan käyttäjistä tulevan yli 20 kilometrin päästä. Hallien suuriin kaupunkeihin keskittyneiden sijaintien vuoksi käyttäjäkunta saapuu kuitenkin läheltä. Taulukko 111. Asiakkaiden saapumisetäisyys Merkittävin osa käyttäjistä Suuri osa käyttäjistä Kohtalainen osa käyttäjistä Pieni osa käyttäjistä Hyvin vähän tai ei lainkaan käyttäjiä 0-5 km säteellä 10 5 5 3 0 2,04 5-10 km säteellä 3 9 6 2 0 2,35 10-20 km säteellä 6 0 6 8 1 2,9 yli 20 km säteellä 0 0 2 14 5 4,14 Keskiarvo Pääosa asiakkaista saapuu läheltä hallia. Yli 20 kilometrin säteeltä ei tule paljon käyttäjiä. Taulukko 112. Liikuntahallien saavutettavuus eri liikennevälinein (n=25) Erittäin Hyvä Tyydyt-tävä Kohtalainen Heikko/Ei Keskiarvo hyvä mahdollinen Kävely- ja 18 6 0 0 1 1,4 pyöräilytiet Julkinen liikenne 7 8 4 3 3 2,48 Henkilöauto(pysäköinti) 11 11 3 0 0 1,68 Yhteensä 36 25 7 3 4 1,85 Hallien saavutettavuus arvioitiin melko samaksi kuin uima-, jää- ja liikuntahallien saavutettavuus eri kulkuvälineillä. Jalankulku- ja kävelyteitä pitkin saavutettavuus on erittäin hyvä, pysäköintiongelmia on huipputunneilla riippumatta sijainnista. Julkinen liikenne kulkee vain joihinkin sijainteihin lähinnä suurimmissa kaupungeissa. 5.5 Jalkapallohallien nykytila Jalkapallo on eniten seurassa harrastettu laji Suomessa. Lajikohtaiset sisäliikuntaolosuhteet ovat laskennallisesti melko heikot. Jalkapallon sisähalleja on 67, joista 13 areenoilla, 54 jalkapallohalleissa tai ylipainehal- 115

leissa. Suuria jalkapallohalleja on Palloliiton mukaan 27 kpl, joista yksi Ahvenanmaalla. Pieniä halleja ja ylipainehalleja on yhteensä 43 kpl. Lisäksi Suomessa on pieniä halleja, kuten 20x40 kokoinen halli Salossa. Jalkapallohallit ovat keskittyneet Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Kaikissa maakunnissa on jalkapallohalli. Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla on vain yksi halli. Jalkapallohallien käyttäjistä junioripalloilijat ovat suurin ryhmä. Alueellisen tarpeen mukaan muita lajeja ovat pesäpallo, amerikkalainen jalkapallo, rugby ja golf. Viikonloppuisin halleissa on otteluita tai tyhjää ja kokonaiskäyttöaste on kyselyyn vastanneiden hallien osalta 60 % (N=8). Aiemman tutkimuksen mukaan jalkapallohallien käyttöaste on 70 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 75 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 45). Jalkapallohalleja on 1 / 78000 asukasta koko maan tasolla. Jalkapallohallit sijaitsevat pääosin suurissa kaupungeissa. Jalkapallon kautta hallien tapaan pidentäviä rakennettuja olosuhteita ovat hallien lisäksi tekonurmet ja lämmitetyt tekonurmet. Pohjanmaalla sijoittuu kuusi jalkapallohallia. Väestösuhde on 1/25600 eli jalkapallon olosuhteet sisähallien osalta ovat hyvät. Pohjanmaalla halleja on myös pienissä kunnissa, kuten Vöyrissä, Närpiössä ja Kruunupyyn Teerijärvellä. Pienin kunta, jossa on jalkapallohalli, on vain 1544 asukkaan Kannonkoski (Piispala). Uudellamaalla halleja on 21 kpl eli 1/73800 asukasta kohti. Taulukko 113. Jalkapallohallit 2012 (hallilliset kunnat vihreällä) (Jalkapallohallit, Palloliitto.fi 2012 täydennetty, kartta kuntarajat MML) Kävijöitä halleissa on 100 000 ja liikunnallista kävijäkertaa 90 000 (Nissinen 2012, 66). Keskimääräiset käyttökustannukset ovat 200 000 /vuosi (Nissinen 2012, 67). Pienissä kuplissa kävijöitä on noin 20 000 vuosittain ja suurissa halleissa jopa 100 000. Katsomoita kuplissa ei ole ja katsojamäärät jäävät suurissa halleissa 116

alle 10 % kokonaiskävijämääristä. Halleissa järjestetään myös muita tapahtumia, mikä lisää niiden vaikuttavuutta. Seurojen ylipainehallit ovat yleensä kokonaan seuran junioreiden käytössä. Taulukko 114. Jalkapallon harrastajat (Kansallinen liikuntatutkimus 2010) Tilastojen mukaan jalkapalloa harrastetaan tai haluttaisiin harrastaa seuraavasti: 3-18-vuotiaita harrastajia on 217 000 kpl 4254/jalkapallohalli 3-18-vuotiaista vähintään kerta/viikko 104 000 kpl 2039/jalkapallohalli Haluaisi harrastaa seuroissa 56 000 kpl 1098/jalkapallohalli Palloliitto on jäsenmäärältään suurin lajiliitto. Sisähalleille riittää jalkapalloa harrastavia pelaajia, sillä yhtä halia kohti tulee 5783 pelaajaa. Seuroissa on 1733 pelaajaa/halli. Liikuntahallikyselyyn vastasi kuusi (6) jalkapallohallia, joista Keski-Suomi 2, Kymenlaakso 2, Pirkanmaa 2, Uusimaa 2. Kyseiset hallit ovat ylipaine tai harjoitushalleja. Niissä ei ole muita liikuntatiloja. Jalkapallohalleissa päälajina on luonnollisesti jalkapallo, mutta paikoittain hallia käyttää pesäpallo, amerikkalainen jalkapallo, rugby ja golf. Jalkapallokuplien aukioloajat ovat kello 16.00 22.00 tai sitten laaja koko päivän 8-24 mahdollisuudet riippuen käyttäjäkunnasta ja valvonnasta. Aukioloaika vuosittain on 4200 tuntia (Nissinen 2012, 66). Ajanjaksolla 31.5-31.8 hallit ovat auki yleensä tilauksesta ja suurhallien nurmet rullattuna. Omistajien arvioin mukaan hallit soveltuvat paikallisen tason harjoitteluun ja kilpailuun. Täysimittaiset hallit soveltuvat kansalliseen kilpailuun. Hallien käyttö tapahtuu pääasiassa vakiovuoroilla (100-80 %). Seurassa harrastavat lapset ja nuoret ovat tärkein käyttäjäryhmä. Aikuisia käyttäjiä on alle puolet käyttäjistä. Kilpaurheilu jalkapallohalleissa on käyttäjäryhmien osalta merkittävämpää kuin kuntourheilu. Taulukko 115. Jalkapallohallien käyttöaste hallikyselyn mukaan Jalkapallohallit(N=8) käyttöaste osuus halleista 100-80 % 37,5 % 80-60 % 12,5 % 60-40 % 37,5 % 40-20 % 12,5 % 20-0 % 0 % 117

Jalkapallohallien käyttöasteet vaihtelevat 30 80 %:n välillä keskimääräisen käyttöasteen asettuessa 60-70 %:in. Kyselyyn vastanneiden hallien saavutettavuus kävely- ja pyöräilyteitä pitkin arvioidaan hyväksi (1,75), julkinen liikenne tyydyttäväksi (2,75) ja henkilöauto hyväksi (1,88). Muihin halleihin verrattuna jalkapallohallien saavutettavuudessa ei ole eroja. Jalkapallohallien saavutettavuusongelmat ovat samoja kuin halleissa yleensä: liian pieni parkkialue, julkinen liikenne harvaa. Halliin tuodaan juniorit pääasiassa henkilöautoilla Kaupungin vastuulla olevan hallin ympäristön talvi kunnossapidon laiminlyönti. Ei julkista bussiliikennettä ihan lähelle, niin että lapset osaisivat käyttää. Verkkosivut ovat ajan tasalla ja vuoro löytyvät verkosta. Juniorikuplissa sivut ovat puutteelliset. Merkittävin osa käyttäjistä saapuu 0-10 kilometrin etäisyydeltä ja jalkapallohallien sijainti arvioitiin keskeiseksi (2, asteikolla 1-5). Eräs vastaus kertoo kesäajan toukokuu - syyskuu käytön olevan hyvin vähäistä, toisessa vastauksessa tarjotaan ratkaisua; halli on käytössä 6 kk / vuosi, puretaan aina huhtikuussa ja pystytetään lokakuussa, jolloin tekonurmi on käytössä kesällä. Ominaisuuksia ja organisointi moitittiin: Hallin maksimaalista käyttöä rajoittaa kentän koko (ei täysimittainen jalkapallokenttä) sekä päiväsaikaan koulujen käyttöoikeus halliin. Halli ei ole täysimittainen, ei voi pelata ison kentän pelejä (11v11) vaan lähinnä on harjoitteluhalli ja pienen kentän peleihin sopiva. Meillä erityisryhmä (kehitysvammaisten jalkapallojoukkue) sekä jalkapallokoulu ja Naperofutis (3-4) harjoittelevat hallilla ja on siihen tarkoitukseen loistava, kun on turvalliset seinät ympärillä. Koulut käyttävät talviaikaan lähes täysillä vuoroilla päiväaikaan. Käyttäjiä riittäisi toiseenkin halliin, tilan ja ajan puute vaivaa talviaikaan, kun käyttäjiä on paljon. Jalkapallohallien tehokas käyttö ja laajat käyttäjäryhmät toteutuu muutamissa paikoissa. Muuten jalkapallohallit ovat omistavan seuran käytössä. Jalkapallohallit ovat jäähallien tapaan halliyhtiöiden ylläpitämiä. Kunta on usein halliyhtiöissä mukana. 5.6 Muut liikuntahallityypit 5.6.1 Suurareenat Suomen Urheiluliiton verkkosivujen listassa on 14 areenaa, joilla on kiertävä juoksurata. Suurhallien keskikoko on 14 000 m2, kävijämäärä 220 000 vuodessa, joten liikunnallisia käyntikertoja kertyy 16/m 2 vuodessa. Lipas (2.10.2012) näyttää 21 areenaa ja VTT:n raportin (2012b, 28) tarkennus näyttää lukemaksi 33 kpl. Areenoita käytetään myös kaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallinen käyttö ja elinkeinotoiminta monipuolistavat hallin seudullista vaikuttavuusskaalaa. Rekisteristä ei löydy ollenkaan esimerkiksi Suomen Urheiluopiston, Liikuntakeskus Pajulahden halleja ja Joensuu Areenaa. Otahalli on suuri liikuntahalli (yli 5000m 2) ja Tampereen Pirkka-hallin kohdalle on merkitty 118

A -, C- ja D-hallit erikseen suuriksi liikuntahalleiksi. Lipas-rekisteristä löytyy yhteensä (1.10.2012) 22 monitoimihallia/areenaa. Lipas-rekisterissä on myös viisi hallia merkitty monitoimiareenaksi, jotka eivät ole monitoimiareenoita. Useissa sisäliikuntatiloissa on päätoiminnon lisäksi useita muita liikuntatiloja. Näistä tieto löytyy parhaiten kuntien verkkosivuilta. Uimahallien lisäksi suuret areenat ovat todellisia laajojen käyttäjäryhmien sisäliikuntapaikkoja. Niihin saa yksittäisvuoroja joukkueiden vakiovuorojen lisäksi. Niistä löytyy kuntosali ja oheispalveluita, kuten hierontaa ja kahvila/ravintola. Maantieteellisesti tarkasteltuna suurareena puuttuu Kaakkois-Suomesta. Areenoiden merkitys kaupallisessa toiminnassa on suuri ja Lappeenrannan seudulla venäjän läheisyys voisi vaikuttaa. Venäjältä puuttuvat suuret laadukkaat hallit ja koko Suomesta kansainvälisen tason yleisurheiluhalli. Laatikoissa ovat hallin kävijämäärät vuodelta 2012. Yhteensä kävijämäärä on liikunta- ja urheilutapahtumien kävijämäärä sekä liikkujamäärä on liikunnallisia käyntejä. Osa halleista on merkitty ilman käyttäjätietoja. Esport Areenan rata ei ole kiertävä, vaan hallissa on sisäjuoksurata. Taulukko 116. Suurareenat, joissa kiertävä juoksurata Rovaniemi SantaSport Botniahalli*, Mustasaari 16000m 2 Karhuhalli, Pori 19100m 2 yhteensä: 97000 Pirkkahalli*, Tampere 24150m 2 yhteensä: 543345 Kupittaa, Turku Ouluhalli* 12000m 2 liikunta: 170887 yhteensä: 344112 Kuortanehalli yhteensä:175000 Hipposhalli, Jyväskylä liikunta: 231309 Vierumäkihalli Pajulahtihalli Kuopiohalli* 14000m 2 Joensuu Areena* 14600m 2 liikunta: 155000 Yhteensä: 318000 Liikuntamylly, Helsinki 12060m 2 Liikunta: 497834 Otahalli ja Esport Areena, Espoo (Kartta: Tilastokeskus, väestöntiheys) Suurhalleja käytetään erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Hallien alueellinen vaikuttavuus ulottuu myös elinkeinoelämän edistämiseen, mikä kasvattaa hallin käyttäjäryhmiä ja käyttäjämääriä. Halleissa, joissa järjestetään tapahtumia, on kävijämäärä korkeampi kuin pelkissä liikuntahalleissa. Tähdellä merkityt hallit 119

toimivat alueella merkittävinä tapahtumahalleina. Hallien elinkeinovaikutus tarjoaa mahdollisuuden rakentaa halleja osan rahoituksesta tullessa tapahtumavuokrista. Neljä halleista on Liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistojen) yhteydessä. Esport Areenalla on sisäjuoksurata. 5.6.2 Liikuntasalit Liikuntasali on tyypillisin sisäliikuntapaikka Suomessa. Salien määrä liittyy tiiviisti kouluverkostoon. Asukassuhde salien osalta noudattaa uima-, jää- ja liikuntahallien väestösuhteita. Lapissa saavutettavuus on heikompi, mutta saleja/väestö enemmän kun tiiviimmän asutuksen Uudenmaan ELY:n alueella, missä saleja/asukas on vähemmän. Taulukko 117. Liikuntasalien määrä alueittain Sisäliikuntasaleja/10000 asukasta Lapin ELY 14,37/10000 Pohjois-Pohjanmaan ELY 12,12/10000 Pohjanmaan ELY 11,08/10000 Varsinais-Suomen ELY 10,89/10000 Pohjois-Savon ELY 10,41/10000 Uudenmaan ELY 9,95 / 10000 Suomi et al. (2012, 85) Sisäliikuntasalien pieni vaihtelu kertoo asukassuhteen olevan melko sama koko maassa. Peittoprosentin tarkastelu etäisyyksien osalta osoittaa Pohjois- ja Itä-Suomessa etäisyyksien kasvavan suuriksi. Ongelma on juuri asukaspohjan riittävyydessä, sillä pelkkä käyttö ei riitä. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että käyttöasteet jäävät suurten kaupunkien käyttöasteista. Sisäliikuntasalit ovat ainoa ja monikäyttöinen sisäliikuntapaikkatyyppi, joiden määrää poliittisilla painotuksilla kannattaisi lisätä. Esimerkiksi Kyyjärvellä käsiteltiin 525 000 :n omarahoitusosuutta hallin laajentamiseen. Heikosta peittoprosentista riippuen tällaiset hankkeet tukisivat järkevällä tavalla olosuhteiden parantamista erillisellä lisällä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Suomi et al. (2012, 85) korostaa liikunnan investointien mukana kasvavien käyttökulujen huomioimista toimissa. Muuten kunnan liikuntatoimen varat suuntautuvat ylläpitoon. Käyttökustannukset kattavat vain harvoissa tapauksissa kuntien liikuntatilojen ylläpitokulut. Liikuntapaikat ovat vahvasti verovaroin rakennettuja, usein hyvällä paikalla sijaitsevia kiinteistöjä. Näiden peruspalveluiden tuleekin olla käytettävissä kaikille ryhmille. Valtion liikuntaneuvoston sähköpostikyselystä käy kuitenkin ilmi systemaattisen palautteen keräämisen ja huomioimisen vähäisyys. 5.6.3 Kunto- ja voimailusalit Liikuntapaikat.fi mukaan Suomessa on 1007 kuntosalia, 22 spinning - salia ja 101 voimailusalia eli yksi kuntosali 4800 asukasta kohti. 120

Kuntosalien käyttö on kasvussa (KLT 2009-2010). Kuntosalien määrä on myös lisääntynyt markkinoiden kasvaessa nopeasti. Kunnallinen kuntosali sijaitsee usein uima-, jää- tai liikuntahallin yhteydessä. Hallien saavutettavuus koskevat myös kuntosalia. Kansallisen liikuntapaikkatutkimuksen mukaan kuntosalin käyttäminen on kasvanut vuodesta 1994 lähtien. Vuosittainen kävijämäärä vaihtelee yksittäisen salin 500 kävijästä pääkaupunkiseudun kuntokeskusten 74 000 välillä. Kävijämäärä on verrannollinen kunnan kokoon ja kuntosalin/kuntokeskuksen sijaintiin. Saatujen tietojen perusteella suosituilla kunnallisilla kuntosaleilla käy noin 30 000 kävijää vuodessa. Esimerkiksi Kouvolan alueella kuntasalikäyntejä kertyy liikuntahallien yhteydessä olevissa kuntosaleissa 2000 13 000 vuosittain. Useissa kunnissa myydään magneettikortteja, mutta tilastoja ei kerätä. Kuntosaleja kannattaa rakentaa edelleen liikuntapaikkojen yhteyteen ja niistä tehdä mahdollisimman saavutettavia. Elinkeinovaikutuksen tarkastelu kannattaa. Kunnalliset kuntosalit keskittyvät kuntoutukseen ja erityisryhmien vaatimuksiin sekä sijoittuvat kunnan liikuntapaikkojen yhteyteen. Muuten kuntosalien käyttäminen ja ohjaus ovat yritysvetoisia. Yksityisten palveluiden käyttäminen 2000-luvulla on lisääntynyt 4 %:sta 15 %:in (KLT 2009-2010) eli kumppanuus ja markkinoiden toiminnan edistäminen kunnan alueella on liikuntatoimen etujen mukaista. Kasvu on ohjautunut ketterille liikuntapalveluita tarjoaville yrityksille. Naiset käyttävät ohjatun liikunnan palveluita enemmän ja Kuntoliikuntaliiton kuntosalibarometri (2010, 6) toteaa, että liikuntapalvelut erikoistuvat väestöpohjan mukaan ja että naisten palveluiden käytössä on eniten kasvupotentiaalia. 5.6.4 Mailapelihallit Yksittäisvuorot ja aikuiset kuntourheilijat ovat tärkein käyttäjäryhmä ja käyttöaste on 60 % sekä paikoin 90 %. Squashkenttien käyttöaste on 40 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 60 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 75). Tenniskenttien käyttöaste on 70 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 90 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 84). Tennishalleja on Suomessa Tennisliiton mukaan 82 eli 1 / 66000 asukasta kohti. Suomessa on Squash-kenttiä sadassa hallissa. Kenttiä on Squashliiton mukaan keskimäärin 1,9/halli eli squashkenttiä on noin 200. Kenttiä on 1/27000 asukasta kohti ja halleja 1/54000 asukasta kohti. Squashkenttien heikon käyttöasteen perusteella niitä on riittävästi. Squash - kentät on yksi harvoista sisäliikuntapaikkatyypistä, jonka suorituspaikat ovat vähentyneet. Sulkapallo on suosittu harrastus. Suomessa on 15 sulkapallohallia Liikuntapaikat.fi:n mukaan. Sulkapalloa voi kentän koon vuoksi pelata ympärimaata myös koulujen saleissa. Erillisiä sulkapallohalleja on muutamia mailapelikeskuksen yhteydessä. Tennistä ja sulkapalloa voidaan pelata myös muissa saleissa. Suurimmassa osassa koulujen saleja on sulkapallovarustus ja -rajat. Sulkapallo on saavutettavuudeltaan paras mailapeli. Tennishalleissa on usein myös sulkapallo- ja squashkenttiä. Seuraavalla sivulla olevassa kartassa tenniskeskukset on merkitty tumman vihreällä, tennishallit vaalean vihreällä ja muissa kunnissa sijaitsevat squash-hallit keltaisella. 121

Taulukko 118. Mailapelihallit 2012 (Tenniskeskukset ja tennishallit Liikuntapaikat.fi, tenniskeskusten ja tennishallien ulkopuoliset squash-hallit Squashliitto, kartta MLL 2012) Sulkapalloliiton mukaan Suomessa on 94 sulkapallohallia. Sulkapallokenttiä halleissa on noin 700 kpl. Sulkapalloa voidaan pelata lähes kaikissa sisähalleissa. Usein hallin korkeus muodostuu esteeksi. Kenttien määrä 700 tarkoittaa valtakunnallisella tasolla yhtä kenttää 7700 asukasta kohti. Sulkapallo on suosittu laji ja sulkapallovarustus kannattaa lisätä halleihin. Sulkapallohallien käyttöaste on noin 60 % ja liikunnallisen käyntikerran pituus 75 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 90). Mailapelien trendinä on harrastajamäärien lasku. Sisätennisvuoroista on silti kova pula varsinkin suurissa kaupungeissa. Squashvuoroista on ylitarjontaa käyttöasteiden jäädessä pieniksi. Tapausesimerkkinä halli, jossa tenniksen käyttöaste neljällä kentällä on 90 %, sulkapallon viidellä kentällä 80 % ja squashin neljällä kentällä 40 %. Mailapelihalleja liikuntahallikyselyyn vastaisi viisi. Uudeltamaalta vastauksia tuli neljä ja Päijät-Hämeestä yksi. Keskimääräinen rakennusvuosi 1987 edustaa hallien yleistä keskitasoa. Kokoero 300-4500m 2 osoittaa liiketaloudellisesti kannattavan hallikoon vaihtelevan alueellisesti. Taulukko 119. Mailapelien harrastajat (Kansallinen liikuntatutkimus 2010) 250000 200000 150000 100000 50000 0 Tennis Sulkapallo Squash Pöytätennis 122

5.6.5 Kamppailulajien salit Kamppailusalien käyttöaste on 54 % (n=10) - prime - time aikoinakaan kamppailutilat eivät ole aina täynnä, mutta ilta-ajoista on paikkakuntakohtaisesti pulaa. Tilojen keskikoko on 230 m 2. Tilojen käyttäjämäärät ovat melko pieniä vaihdellen 2000-7000 tuhannen välillä/tila. Kamppailulajien saleilla tulee keskimäärin 6000 liikunnallista käyntikertaa vuositasolla ja keskimääräinen käyttöaika on 75 minuuttia (Nissinen ja Möttönen 2012, 105). 5.6.6 Miekkailutilat Miekkailu- ja 5-otelu-urheiluliiton sivujen mukaan harrastuspaikkoja miekkailulle on 18 kappaletta. Miekkailutilat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja maakuntien keskuksissa. Kiinteitä miekkailutiloja on kymmenessä paikassa, yhteensä 38 kiinteää aluetta (Miekkailuliitto). Liikuntapaikat.fi: n mukaan Suomessa on kahdeksan (8) miekkailusalia. 5.6.7 Uudet hallityypit Perinteisten sisäliikuntahallien lisäksi Suomeen on rakennettu erikoisempia halleja. Skeittihalleja on suuremmissa kaupungeissa. Sisähiihtomahdollisuuksia on Vuokatin vuonna 1998 rakennetun hiihtoputken jälkeen tehty maahamme viisi lisää. Hiihtoputket ovat hinnaltaan verrattavissa esimerkiksi tenniksen pelaamiseen. Uudet hallit kuvaavat hyvin sisäliikuntakäsitteen laajentumista. Yksityisellä rahalla pääosin rakennettuja matkailukohteita on rakennettu Suomeen useita. Hallit eivät ole taloudellisesti kovin kannattavia, mutta matkailulliset seikat puoltavat niitä. Hiihtoputket ja -hallit Sotkamo, Vuokatin urheiluopisto Jämi, Lumimaailman hiihtotunneli Leppävirta, Kymppi Areena Uusikaupunki, VahterusRing Paimio, Finnfoam Paippi Helsinki, Kivikon hiihtohalli (Hiihtoliitto-www 21.12.2012) Skeittihallit Suomessa on vähintään 20 skeittihallia (Hangup.fi/Rullalautaliitto.fi). Skeittihallin koko on 300m 2-2000m 2. Kansallinen liikuntatutkimus (2012, 8) kertoo rullalautailijoita olevan noin 10 000 vuosina 2009 2010. Esimerkki Helsingin Kontulan skeittihallista (2000m 2 ), missä oli 28 900 kävijää vuonna 2012 eli 14,5 kävijää/m 2. Moni halli on perustettu paikallisen yhdistyksen voimin. Rullalautailijat tekevät lajille harrastepaikkoja aktiivisesti. Hallien hinnat ovat melko edullisia ja niiden käyttäjämäärät ovat kohtuullisia. Skeittihallien saavutettavuus on arviolta muita halleja keskimääräistä heikompi. Parkourhallit 123

Parkour hallit on kirjattu Liikuntapaikat.fi-rekisteriin, tosin kyseiseen kohtaan ei vielä ole kirjattu yhtään hallia. Parkour-toiminta toteutuu erityisesti urbaanissa ympäristössä, joten telinevoimistelijoiden vajaassa käytössä olevat tilat voisivat toimia pienillä laajennuksilla parkour -käytössä. Urheilukulttuurin voidaan tulkita olevan suotuisa uusille lajiavauksille ja kulttuurillinen vaatimus olosuhteista tuo nopeasti liikuntatiloja uudelle lajille. Golfin sisäharjoittelutilat Golfin suosio näkyy kansallisessa liikuntatutkimuksessa trendinä. Olosuhteiden vuoksi harrastaminen Suomessa vaatii muiden lajien tavoin sisätiloja. Golfin sisäharjoittelun potentiaalin on ensisijaisesti havainneet yrittäjät. Golfsimulaattoreita, golfin lyöntiseiniä ja muutamia golfhalleja on noussut eripuolille maata. Liikuntapaikat.fi mukaan golfin sisäharjoittelupaikkoja on 14. Golf Coat Oy:n (verkkosivut) tuote on käytössä 50 kohteessa Suomessa. Golf on kasvava laji ja harrastajamäärät ovat kasvaneet Kansallinen liikuntatutkimuksen seurannassa 67500 harrastajasta (2001 02) 111000 harrastajaan (2009 10). 5.7 Liikuntapaikkojen turvallisuus Talouden kiristyminen saattaa johtaa rakentamisen ja liikuntatoiminnan ulkoistamiseen hinnan perusteella ja Hyytisen (2012, 6) mukaan tästä aiheutuu riskejä laadulle. Tilojen turvallisuusjohtaminen voi kärsiä jos liikuntapaikkojen ylläpito on ulkoistettu (Hyytinen 2012, 5). Kuluttajasuojalain takaamaa turvallisuutta voidaan pitää merkittävimpänä tekijänä liikuntapaikkojen ylläpidossa. Liikuntapaikkojen toiminnasta vastaavan taholta edellytetään turvallisuusasiakirjaa (Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 7), pelastussuunnitelmaa (pelastuslaki 379/2011 15) ja työsuojelun toimintaohjelmaa (732/2002 9). Kyselyssä kysyttiin turvallisuussuunnitelman olemassaolosta tilanteen kartoittamiseksi. Turvallisuus koostuu turvallisista liikuntatiloista, mutta myös koetusta turvallisuudesta. Kyselyssä yksi avoin vastaus oli Jäähalli: kulku parkkiluolan kautta, hankalaa ja turvatonta. Myös AVI:n (2012) raportissa mainitaan turvallisuusriskit minimoidun ylläpidon resursoinnin vuoksi. Liikuntapaikkajulkaisu 59 (1998) käsittelee jäähallien onnettomuuksien hallintaa, mutta nostaa esiin myös uimahalliin liittyvän kemiallisten aineiden lisäriskin. Onkin syytä huomata, että liikuntapaikkojen riskit käyttäjien terveydelle vaihtelevat tyypeittäin. Liikuntapaikkojen erilaisuus asettaa erilaiset vaatimukset myös turvallisuusjohtamiselle. Kyselyssä kysyttiin onko kuntanne sisäliikuntatiloilla lainmukaiset ja ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat, mihin saatiin vastauksia seuraavasti. (Turvallisuussuunnitelma= pelastussuunnitelma, turvallisuusasiakirja ja työsuojelun toimintaohjelma) 124

Taulukko 120. Turvallisuussuunnitelmin voimassaolo Uimahallit Jäähallit Liikuntahallit 1 = Kaikista 89 % 63 % 59 % 2 = Osasta 6 % 17 % 29 % 3 = Ei ole 1 % 2 % 3 % 4 = En osaa sanoa 4 % 18 % 8 % n=101 n=89 n=156 Vastausten perusteella turvallisuussuunnitelmien taso on suhteellisen hyvä, varsinkin uimahalleissa. Tosin 100 % kattavuus on tavoite, joten parannettavaa kattavien suunnitelmien laatimisessa ja käytäntöön kouluttamisessa on sadoissa liikuntalaitoksissa. Liikuntahalleissa puutteita on eniten. Jäähalleista yllättävän moni vastasi, että ei osaa sanoa (18 %). 5.8 Esteettömyys Esteettömät tilat on kalliimpia rakentaa kuin ns. normaalit tilat, mutta esteettömyys palvelee kaikkia käyttäjiä. Esteetön ympäristö palvelee 35-40 prosenttia väestöstä (Opetusministeriö 2008, 32). Esteettömyyden merkitys kasvaa väestön ikääntyessä ja tasa-arvovaatimusten kiristyessä kuin myös seuranta on kiristänyt esteettömyysvaatimuksia. Ikääntyville merkittävimpiä liikuntapaikkoja ovat lähiliikuntapaikkojen seniori- ja uimahallit. Väestörakenne on vanhinta Itä-Suomessa, jossa sisäliikuntapaikkoja on vähän ja etäisyydet suuria. Esteettömyys on nostettu myös hallitusohjelmaan, missä todetaan: Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. Teknologia voi viedä myös taaksepäin, mistä vastauksissa on todettu: sähköiset kulkuportit ovat esteellisiä liikuntarajoitteisille. Esteettömyys ja ikääntyneet mainittiin usein kysyttäessä havaittuja saavutettavuusongelmia: Uimahalli on rakennettu 1971 ja pesutilat kahdessa kerroksessa miehet kellarissa naiset yläpuolella liikuntarajoitteisten vaikea päästä uimaan. Urheilutalo/kuntosali kahdessa kerroksessa, ei hissiä talossa. Ikääntyneiden on hankala, lähes mahdoton, päästä omin avuin liikuntapaikoille. Ne, jotka eivät saa järjestettyä itselleen kuljetusta, eivät pääse osallistumaan esim. ohjattuihin liikuntaryhmiin. 125

Taulukko 121. Aluehallintovirastojen alueen asukkaiden ikäerot (65-74 / 75-) tällä hetkellä (Tilastokeskus) Väestön ikääntyminen on yhteiskunnallinen haaste, johon myös liikuntapolitiikka osallistuu. Terveysliikunnasta tulee kansallinen trendi, jolla pyritään pitämään hyvinvointiyhteiskunnanpalveluiden kuormitus kohtuullisena kohdentamalla toimia ennalta ehkäiseviksi. Sisäliikuntapaikkojen esteettömyys on yksi tällainen toimenpide. Taulukko 122. Tilastokeskuksen väestöennuste Yksikkö 2020 2030 2040 2050 2060 Väkiluku 1 000 5 631 5 848 5 985 6 096 6 228 0 14 v. % 16,6 16,0 15,4 15,4 15,2 15 64 v. % 60,8 58,4 58,4 57,7 56,6 65 v. % 22,6 25,6 26,2 26,9 28,2 1000 1273 1497 1568 1640 1756 Esteettömyyden tulee olla ehto julkisesti tuetuille sisäliikuntahalleille. Iäkkäiden määrä kasvaa huomattavasti kasvattaen esteettömyysvaatimuksia ja kuntouttavan liikunnan yhteiskunnallista merkittävyyttä. Liikuntatilojen tehokkaan käyttämisen painopiste muuttuu. Myös liikuntakulttuuri kohtaa väistämättä jonkinlaisen rakennemuutostilanteen ikärakenteen muuttuessa. Väestön määrän ennustetta 2020 2060 käyttäen tämän päivän väestösuhdetta/liikuntapaikka, tarvitaan sisäliikuntapaikkoja noin 10 % enemmän kuin niitä on tällä hetkellä. Laskennallisesti uimahalleja rakennettaisiin 20 kpl, mutta laaja peruskorjaus tai korvaavan hallin rakentaminen toimii vastaavana tekijänä. Jäähallien ja liikuntahallin kohdalla kysyntä kattaa 10 % eli noin 25 uutta jäärataa ja 30 uutta suurta liikuntahallia. Liikuntahalleille kysyntä on olemassa jo tällä hetkellä. Muut tekijät ratkaisevat tarpeen. Lasten ja nuorten liikuntapaikkojen käyttö ei olennaisesti laske ennusteen mukaan. Yli 64-vuotiaiden ennusteen mukainen määrän kasvu on 6,4 %:lla tuo äärimmäisiä haasteita huoltosuhteen heiketessä. Ennusteen mukaan absoluuttinen määrä nousisi vuoden 2020 vajaasta 1,3 miljoonasta neljässäkymmenessä vuodessa liki 1,8 miljoonaan. Liikuntapolitiikalla heikon terveyden kautta tulevia kustannusvaikutuksia voidaan alentaa olennaisesti ja nykyisen toiminnan kehitysjaksot ovat vuosien pituisia. 126

Taulukko 123. Yksityisten hallien soveltuvuus esteettömyyttä vaativille käyttäjille vastaajien arvion mukaan (n=24) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Soveltuu erittäin hyvin Soveltuu pienin puuttein Soveltuu osittain Soveltuu heikosti Ei sovellu lainkaan Yksityisten hallien vastaavat arvioivat sisähallien soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin esteettömyyttä vaativille käyttäjille. Heikosti soveltuvia ovat ylipainejalkapallohallit, joita ei suunnitella esteettömiksi. 6. Yhteenveto Liikuntapaikkarakentamisen kokonaisjärjestelmän tavoitteena on uima-, jää- ja liikuntahalliverkoston kehittäminen. Liikuntalain 8 :n mukaan: Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Kunnan oman tietopohjan ollessa riittävä, voidaan uima-, jää- ja liikuntahallihankkeita arvioida entistä tarkemmin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hallihankkeiden arvioinnissa voisi käytössä olla esimerkiksi tarveharkintamalli. Eri sisäliikuntatilojen keskeiset tilastolliset tulokset on esitetty alla olevassa matriisi-taulukossa, Taulukko 124. Selvityksen keskeiset tulokset Uimahallit (kunnalliset, varuskunnat, kylpylät, joissa Jäähallit hallit/jääradat Liikuntahallit hallit/koulujen hallit 25 m allas) Alueellinen kattavuus- Suomi 197 kpl 1/27600 256 kpl 1/21200 327/380 kpl 1/16600/14300 Uudenmaan ELY 65 kpl 1/33000 asukasta 73 / 91 kpl 1/24600 asukasta 135 / 15 kpl 1/22200 asukasta Varsinais-Suomen ELY 30 kpl 1/25800 asukasta 31 / 37 kpl 1/18800 asukasta 43 / 7 kpl 1/14200 asukasta Pohjanmaan ELY 44 kpl 1/24100 asukasta 49 / 57 kpl 1/ 21200 asukasta 82 / 21 kpl 1/14700 asukasta Pohjois-Savon ELY 26 kpl 1/17700 asukasta 26 / 29 kpl 1/20300 asukasta 32 / 5 kpl 1/13500 asukasta Pohjois-Pohjanmaan ELY 23 kpl 1/21800 asukasta 24 / 26 kpl 1/18400 asukasta 24 / 3 kpl 1/31900 asukasta Lapin ELY 9 kpl 1/15700 asukasta 14 / 15 kpl 1/12600 asukasta 11 / 2 kpl 1/15700 asukasta Keskimääräinen etäisyys kuntakeskuksesta, 30 km 34 km 34 km jossa ei ole hallia, kunta- keskukseen, jossa on halli Hallityypit Mediaanikoko 390 allas-m 2 Keskikoko 482 allas-m 2 Suurhalli 5 kpl Kilpahalli 7 kpl Pieni kilpahalli 135 kpl Harjoitushalli 58 kpl 327 hallia ja 53 koulujen hallia 127