Vihannesviljelijämatka Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan 30.8. 1.9.2011 Matkaraportti 3.10.2011 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Jukka Saarinen Merja Mäkinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1
Matkaohjelma: 30.8. 2011 lento Turku Kööpenhamina Tutustuminen Åhus Grönt tilaan Etelä-Ruotsissa (parsa- ja kukkakaali, sipulia pientaimista, salaatit). Tilalla on käytössä robocrop-kitkentä (www.ahusgront.se ) 31.8.2011 Tutustuminen vihannesviljelyyn Lammefjordenin alueella Brogaardin tila (porkkana, palsternakka, punajuuri, juuripersilja) www.brogaarden.com Gulerodsgruppen (porkkanatiloja ja porkkanoiden pakkaus) Flemming Risegaard (Vilmorin lajikekoe) 1.9.2011 Tutustuminen Axel Månssonin tilaan (www.inger-marienlund.dk/) (osa tuotannosta on luomussa, sipulia pientaimista (150 ha), salaatit, parsakaali, lehtiselleri, tilalla on käytössä robocrop) lento Kööpenhamina Turku Tiivistelmä Satafood Kehittämisyhdistys ry järjesti 30.8 1.9.2011 matkan vihannesviljelijöille Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla hankkeessa. Matkan tarkoituksena oli tutustua isoihin vihannestiloihin ja niiden käytäntöihin. Matkalla vierailtiin neljällä tilalla ja yhdessä pakkaamossa. Tiloilla on käytössä mm. sipulien tuotantoa pientaimista, vakuumijäähdytys ja kameranäköön perustuva kitkijärobotti. Nämä käytännöt ja tekniikat eivät ole vielä käytössä Suomessa. Myös luomutuotannosta isossa mittakaavassa saatiin hyvä katsaus. Matka oli hyvin onnistunut. Kaikki esittelijät suhtautuivat vierailuumme hyvin positiivisesti ja esittelivät toimintaansa ystävällisesti. Matkan onnistumisesta menevät erityiskiitokset Steen Moller Madsenille (Nickerson-Zwaan) ja Jussi Peltoselle (S.G. Nieminen Oy). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2
Tiistai 30.8.2011 Åhus-Grönt Åhus-Grönt sijaitsee Kristianstadin kunnassa Etelä-Ruotsissa. Toiminta tilalla on alkanut v. 1994, jolloin viljelyksiä oli 25 hehtaarilla. Nyt tilalla on peltopinta-alaa 700 ha, joista omia on 500 ha. Tilan omistavat Per Johannson ja Patrik Olofsson. Kokovuotisia työntekijöitä tilalla on 40. Lisäksi kesäaikaan tilalle palkataan 160 kesätyöntekijää. Ulkomaiset työntekijät tulevat Puolasta ja Romaniasta. Tilalla oli myös töissä suomalainen agrologiharjoittelija Dennis Grönroos. Tilalla on viljelyssä jäävuorisalaattia, parsa- ja kukkakaalia, kelta- ja punasipulia, tilliä ja erilaisia muita salaatteja. Sipulia, jäävuorisalaattia ja parsakaalia oli kutakin 120 ha. Omistajat tekivät myös yhteistyötä hollantilaisen luomuviljelijän kanssa, jolla oli viljelyssä muutamia hehtaareja salottisipulia ja parsakaalia. Koko tilan tuotantoon he tarvitsevat vuosittain 80 miljoonaa tainta, jotka he kasvattavat itse omissa kasvihuoneissaan. Tilalla pyritään neljän vuoden viljelykiertoon. Noin neljäsosasta peltoja otetaan kaksi satoa vuodessa. Tilan pellot ovat hieta-hiekkamaita, joten kastelu on välttämätöntä. Kastelu toteutetaan ramppikasteluna. Kasteluvesi otetaan omilla pumpuilla pohjavedestä. Kastelutarvetta on kuivina jaksoina 2 kertaa viikossa. Sikäläiset hiekkamaat ovat alttiita tuulieroosiolle. Tätä torjutaan kylvämällä maihin syksyllä sadonkorjuun jälkeen ruista. Maat kynnetään keväällä ja rukiin juuristo sitoo maata kasvukauden ajan estäen hiekan lentoa. Maiden happamuus on välillä ph 7-8. Kasvien lannoitus tapahtuu raemaisilla N-P-K lannoitteilla. Vihannesten markkinointi tapahtui SydGrönt Ab yhtiön kautta. Omat kuljetusautot huolehtivat vihannesten kuljetuksesta myyntiin. Vientiä tapahtuu mm. Italiaan, Puolaan ja Suomeen. Tilalla on asianmukaiset vihannesten käsittely- ja varastointitilat. Uutta käsittelytilaa on rakenteilla 3 500 m 2. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3
Jäävuorisalaatti jäähdytetään vakuumijäähdytyksellä, joka on ollut tilalla käytössä jo vuosia. Uutta jäähdytystilaa oli myös rakenteilla. Jäävuorisalaatin jäähdytys 2 C lämpötilaan kestää 20 minuuttia. Kerralla jäähdytykseen menee seitsemän lavaa. Jäävuorisalaatin toimituslämpötila kauppoihin saa olla korkeintaan 4 C. Jäävuorisalaattikylmiössä oli tilaa 400 lavalle. Päivittäin toimitusmäärä oli keskimäärin 200 lavaa. Muita tilan lajeja ei jäähdytetä vakuumissa vaan kylmävarastoissa. Viljelymaiden korkeasta ph:sta johtuen möhöjuuri ei haittaa ristikukkaisten kaalien viljelyä. Ironman on parsakaalin päälajike. Parsakaalimarkkinat eivät vedä aina riittävästi. Tilan omistajan mukaan parsakaali kasvaa hyvin aurinkoisella säällä, mutta kuluttajien mielenkiinto kohdistuu lämpimällä säällä muihin tuotteisiin. Tämän johdosta parsakaalia joudutaan joskus varastoimaan kaksikin viikkoa ennen kuin markkinat alkavat vetää. Tämän takia myös kukkakaali on tullut parsakaalin rinnalle. Parsakaalista korjataan satoa 2-5 kertaa. Tilalla odotellaan uutta parsakaalilajiketta, jonka kukinto on aivan kasvin päässä, jolloin koneellinen korjuu mahdollistuu. Tämän puhuttiin mullistavan ja keskittävän nykyisin hyvin käsityövaltaisen parsakaalin viljelyksen muutamille harvoille tiloille, jotka hankkivat korjuukoneen. Sipulin tuotanto tapahtuu pientaimista. Viisi sipulinsiementä istutetaan pottiin ja taimikasvatuksen jälkeen potti istutetaan maahan. Istutus tapahtuu jaksoittain. Sipulin taimikasvatuksen ansiosta ensimmäiset sipulit päästään korjaamaan tilalla 1 kk ennen muita tuottajia, joilla sipulit on kylvetty siemenestä. Tilalla on käytössä ainakin kaksi lajiketta: Centro, joka soveltuu erityisesti sipulirenkaiden tekoon ja Hytech. Satotaso on 65 70 t/ha. Sipulikarhot kuivumassa pellolla. Sipulin naattihomeen torjuntaan käytettiin Amistar- ja Acrobat-fungisidejä. Sipulin nostoon tilalla on yksi nostokone ja seitsemän nostokärryä. Nostokapasiteetti pellolla on 40 t tunnissa. Sipulin käsittelyä rajoittaa listimen teho. Sipulia varastoitiin katetussa, mutta eristämättömässä hallissa ennen prosessointia. Tilalla on käytössä automaattinen kone sipulin lajittelussa. Sipulit lajitellaan kahteen kokoon. Sipulien kuivaus tapahtuu jäähdytysjärjestelmän hukkalämmöllä. Vähittäiskauppaan toimitukset tapahtuvat 5 ja 10 kg (yleisin) verkkosäkeissä sekä 180 kg pahvikonteissa. Tilan sipuleista 20 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4
% (isot sipulit) menee kuorintaan ja siitä edelleen viipalointiin tai kuutiointiin. Suurtaloudet ja Mc- Donald s ovat näiden jalosteiden ostajia. Sipulin lajittelulaitteistoa. Työntekijät eivät käyttäneet sipuleiden käsittelytilassa pölysuojaimia vaan pölyävät kohteet pidettiin alipaineisina. Tulossa oli sumukostutukseen perustuva menetelmä. Jäävuorisalaatti on sipulin ja parsakaalin ohella tilan yksi päälajeista. Kuvissa tapahtuu jäävuorisalaatin nostoa urakalla. Salaatti pussitetaan, pakkaus tarroitetaan pellolla ja pakataan suoraan kuljetuslaatikoihin. Åhus-Gröntilla on käytössä toista kasvukautta kameranäköön perustuva Robocrop-kitkijärobotti (englantilainen Garford). Kamera kuvaa kasvustoa ja erottaa viljeltävän kasvin rikkaruohoista (löytää oikeat kasvurivit) vihreän eri värisävyjen perusteella. Sen jälkeen laite muokkaa mekaanisesti rivi- ja taimivälit, jolloin ei tarvita erillisiä rikkakasviruiskutuksia herbisideillä. Jotta kitkentä onnistuu, istutuskoneen on oltava tarkka. Tilalla istutuspenkit tehdään GPS:n avulla. Tilalla on käytössä kolme Robocrobin yksikköä, jolloin kolme istutuskoneen leveyttä kitketään kerralla. Kukin yksikkö pystyy kitkemään neljä riviväliä. Kone käsittelee yhdellä ajokerralla rivin toisen puolen rivin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5
keskilinjaan asti. Toinen puoli rivistä käsitellään ajamalla takaisin samoja jälkiä pitkin. Minimi rivivälin on oltava 10 cm, jotta kitkentä onnistuu. Koneella on ajettu tähän asti 1200 tuntia lähes yötä päivää kiireempään aikaan. Konetta pystyy käyttämään myös hämärässä. Ainoastaan auringonlaskun aikaan voi kameralla olla ongelmia. Koneen ajonopeus on 2 km/h ja sitä käytetään kaikilla lajeilla. Garfordin Robocrop -kitkijärobotti. Edessä on yksi ja takana kaksi yksikköä. Keskiviikko 31.8.2011 Keskiviikon kohteet sijaitsivat Lammefjordin alueella Själlannin saarella. Brogaardin tila Boje Skytten omistama Brogaardin tila koostuu kahdesta tilasta: 350 ha on tavanomaisessa viljelyssä ja 100 ha luomutuotannossa. Tilan pakkaamossa on töissä kuusi henkilöä talven yli. Neljä henkilöä työskentelee pellolla kesäisin. Lisäksi ovat esimiehet. Ulkomainen työvoima tulee Liettuasta. Tavanomaisessa viljelyssä kasvatetaan porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa ja juuripersiljaa kutakin 25 ha. Kelta- ja raitajuurikasta viljellään yhteensä 3 ha. Niiden menekki ei ole suurta, mutta selvää kasvua on ollut havaittavissa. Lisäksi tila tuottaa perunaa (10 ha) ja istukassipulia (35 ha). Loput ovat maissia ja nurmikasvien siementuotantoa. Viljellyt juurekset (1 250 t/v) pestään ja pakataan tilalla. Luomutilalla viljellään porkkanaa (25 ha), perunaa (25 ha), punajuurta (2 ha) ja loput maissia. Luomutuotteiden pesu ei tapahdu tilalla. Boje Skytte kuuluu myyjäorganisaatioon, mikä pitää yhteyttä ja neuvottelee kaupan kanssa vihannesten hinnoista. Tanskassa on vain kaksi isoa ostoketjua, joista toinen ottaa vastaan vain varastoitua porkkanaa ja toinen sekä varastoitua ja ns. olkiporkkanaa. Tanskassa on voimassa yksihintakäytäntö, jossa vihannesten hinnat ovat kiinteät koko vuoden eli viljelijä tietää vuoden ajan, paljonko hän saa vihanneksistaan saa. Uusi sopimuskausi alkaa syyskuussa 2011. Porkkanalla on kuulemma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 6
hintapaineita alaspäin, koska Jyllannin niemimaan porkkanaviljelijät nostavat ja tarjoavat porkkanaa tällä hetkellä runsaasti markkinoille. Markkinahäiriön aiheuttavat tuottajat eivät varastoi porkkanaansa, vaan myyvät ne suoraan eteenpäin. Jyllannin niemimaan porkkanapellot peitetään syksyllä muovilla ja 50 cm olkikerroksella, joka estää pakkasen pääsyn porkkanapenkkeihin. Näiden ns. olkiporkkanoiden nosto onnistuu pienellä pakkasellakin. Olkea tarvitaan kuitenkin suunnattomat määrät. Nyt sateisen kesän jälkeen, kun sekä vilja- että olkisadot ovat jäämässä tavallista heikommiksi, viljelijät pelkäävät, että olkea ei riitä kaikelle porkkana-alalle. Tästä syystä porkkanaa nostetaan ja tarjotaan markkinoille tavallista suurempia määriä. Tilan omistajan vankka käsitys oli, että varastoidun porkkanan maku päihittää olkiporkkanoiden maun, vaikka ulkonäössä sille häviääkin. Luomuporkkanoiden hinta oli kolme vuotta sitten kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna, nyt hintaero on enää 30 % luomun hyväksi. Juuresten pesulinja. Tilalla pestään ja pakataan viljellyt juurekset. Juuresten pesulinja on menossa uusiksi lähivuosina. Juuripersilja joudutaan lyhentämään ennen pakkaamista sen pituuden takia. Katkontalinjaan halutaan panostaa. Tilan kylmiössä oli jo nostettuja punajuuria. Normaalisti niitä nostetaan vasta myöhemmin, mutta koska oli vaarana, että juurikkaat kasvavat liian suuriksi, niin niiden nosto on ollut pakko aloittaa. Myöhemmin nämä joudutaan siirtämään varsinaisten varastoitavien tuotteiden tieltä ulos aumaan. Hävikkiä varastossa on saatu pienenemään asentamalla sinne kostutusjärjestelmä. Myös sähkönkulutus laski uudistuksen myötä 10 000 kwh vuodessa. Isännän mukaan investointi maksoi itsensä takaisin vuodessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7
Vihannesten pakkauslinjaa. Linja on Upmaticin. Tilan istukassipuli lajitellaan kahteen kokoon. Lajikkeena oli ainakin Sturonia. Noston jälkeen osa lajikkeista saa lämpökäsittelyn (28 C) joulukuun alkuun saakka. Sen jälkeen sipuli on kylmävarastossa maalis-huhtikuulle asti. Istukassipulin nostokone oli rakennettu Kvernelandin perunannostokoneesta nostopäätä ja kuljettimia muuttamalla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8
Luomuporkkanan rikkatorjuntaan käytetään maan höyrytystä ennen kylvöä. Maa höyrytetään kylvörivin kohdalta (paikka määritellään GPS:llä) n. 10 cm leveydeltä ja 5 cm syvyydeltä 80 C lämpötilaan. Yhden hehtaarin höyrytykseen menee aikaa kahdeksan tuntia. Polttoainetta kuluu 600 700 l ja vettä 2000 l. Paras tulos höyrytyksellä saadaan, jos maa on kuiva höyrytystä tehtäessä ja jos ei sada ainakaan kolmeen päivään. Vesiheinä on pahin rikkakasvi luomuporkkanalla. Höyrytyksen sanottiin vähentävän vesiheinän määrää 80 %. Kylvö tehdään usein kahdeksan päivän kuluttua höyrytyksestä. Riviväleistä rikat torjutaan mekaanisesti haraamalla kylvön jälkeen. Kuluneena kesänä sade on haitannut tätä työtä. Kehitteillä oli uusi hara joka kuohkeuttaa maan riviväleistä 20 cm syvyydelle. Syvä haraus tehostaa liiallisen veden imeytymistä maahan. Porkkanalla ei ole tuholaisten kanssa ongelmia, koska porkkana kylvetään melko myöhään (toukokuun loppupuolella) ja jatkuvat tuulet suojaavat kasvustoja tuholaisten lennoilta. Porkkanapelto oli upean näköistä viljelymaata, vanhaa merenpohjaa, jonka ph ja ravinnetasot ovat korkeat. Viljelijän mukaan samaa maalajia on pellossa 20 m paksu kerros. Satotaso onkin tavanomaisen viljelyn luokkaa (80 100 t/ha). Ne pellot, jotka ovat vanhaa merenpohjaa, eivät tarvitse lannoitusta. Ainoastaan välikasvina ollutta luomumaissia lannoitetaan lehmänlannalla, jota tila saa muilta tiloilta. Luomuporkkanaa. Pellolla oli melko vähän rikkakasveja. Tilalla viljellään tavanomaisesti vain pitkänomaista punajuurta, luomussa on myös pyöreitä lajikkeita. Tavanomaisesti viljellyt punajuuret saavat typpeä 100 kg/ha. Punajuuri voidaan kylvää Tanskan oloissa hyvinkin myöhään. Yksi näkemistämme pelloista oli kylvetty vasta 20.7. Pellolta oli puitu ensin kylänurmikan siemensato, jonka jälkeen maa oli muokattu ja kylvetty punajuurelle. Tällaisen sadon korjuun kerrottiin menevän loka-marraskuulle. Taudeista ei ole punajuurelle ongelmia. Etelämpänä on Ramulariaa ja Ritsomaniaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9
Pitkän mallisen punajuuren kasvutapa oli erikoinen, sillä ainoastaan pieni osa siitä oli maan sisällä ja valtaosa kasvoi maan pinnan yläpuolella. Punajuuren ongelmaksi kerrottiin sen liian nopea kasvu. Vettä oli satanut 25 40 mm/viikko, joka oli kasvattanut juuren kokoa liiankin nopeasti. Punajuuren nosto oli juuri käynnissä. Kone on Asa Liftin. Märkä pelto haittasi hieman nostotyötä. Punajuuren nosto oli tavallista aikaisemmin käynnissä. Pelkona on, että osan sadosta joutuu aumaamaan varastojen täytyttyä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10
Gulerodsgrubben Porkkanapakkaamon omistaa 25 viljelijää. Se on toiseksi suurin porkkananpakkaaja Tanskassa. Pakkaamoa esitteli Peter Thane. Porkkanoiden kehuttiin tulevan alueelta, joka on vanhaa merenpohjaa, joka antaa porkkanoille hyvän maun ja säilyvyyden. Pakkaamo pesee ja pakkaa, mutta ei kuori porkkanoita. Pesuvesissä ei käytetä mitään kemikaaleja. Pakkaamon omistajilla on viljelyssä 300 ha porkkanaa. Päälajike on Bolero (80 %). Carloa on 10 % ja loput 10 % on kymmentä muuta lajiketta. Vuodessa pakataan 13 000 t porkkanaa, jonka pakkaus alkaa heinäkuun alussa. Porkkanat pakataan pusseihin, 5 % menee rasioihin. Päivässä pystytään pakkaamaan 60 t. Kesällä viljelijät tuovat porkkanaa pakattavaksi päivittäin. Lokakuussa alkaa varastoidun porkkanan pakkaus. Nostot loppuvat marraskuussa. Pakkaamossa käsitellään vain varastoitavaa porkkanaa (ei ns. olkiporkkanaa). Pakkaamossa on tällä hetkellä 20 työntekijää. Suurin osa työntekijöistä on ulkomaalaisia, mm. Liettuasta, Bosniasta ja Turkista. Vielä 15 vuotta sitten työntekijöitä oli 28, vaikka käsiteltävä porkkanamäärä vain kolmasosan nykyisestä. Pakkaamossa on investoitu koneisiin ja mm. optiseen lajittelijaan. Sillä on nyt toinen kausi käytössä. Tällä hetkellä pesun ja pakkaamisen hukkaprosentti on noin 15. Normaalisti se on 7-20 % ja talven aikana jopa 20 50 %. Märät ja huonot korjuuolot nostavat hävikkiä. Huonot porkkanat menevät eläimille. Isot porkkanat menevät jatkojalostukseen teollisuudelle, joka kuorii ja raastaa ne. Raaste menee leipien raaka-aineeksi, minkä toimittajina pakkaamo ovat Tanskan suurimpia. Pokkanatilaukset tulevat aamupäivisin. Toimitukset tapahtuvat iltapäivän ja yön aikana. Porkkanat haetaan pakkaamolta rekoilla keskusliikkeiden varastoihin. Kuljetus ei kuulu pakkaamon liiketoimintaan. Tällä hetkellä porkkanan myyntihinta tukkuun oli 5 Tanskan kruuna/2 kg. Porkkanoiden pesulinja oli moniosainen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11
Porkkanan pakkauslinja. Porkkanaa pakattiin eri tuotemerkeille. Flemming Risegaard Flemming Risegaard on porkkanan ja perunanviljelijä. Porkkanaa on viljelyssä 16 ha ja perunaa 15 ha. Hänellä oli pellollaan Vilmorin kolmen lajikkeen koeviljely. Kokeen tarkoituksena on löytää valtalajike Bolerolle korvaaja. Koelajikkeet olivat Silvano, Volcano ja Attilio. Viljelijällä ei ollut vielä kantaa, onko korvaaja löytynyt. Viljelijä kylvää porkkanansa toukokuun lopulla, noin pari viikkoa myöhemmin kuin muut. Kylvötiheys on 100 tainta metrillä, mikä on hieman tiheämpi kuin Suomessa. Afalon ei ole enää sallittu aine Tanskassa rikkojen torjuntaan. Sen puute on aiheuttanut mm. saunakukkaongelmia pellolla. Viljelijä pahoitteli tätä, koska hänen mielestä avoimilla markkinoilla pitäisi olla yhtäläiset säännöt koko EU:n alueella. Tautitorjuntaan hän käyttää Signumia tai Amistaria. Myöhästetty kylvö johtuu siitä, että hänen kylmävarastojensa jäähdytysteho on rajallinen. Myöhästyttämällä kylvöä hän voi siirtää porkkanan nostoa myöhemmäksi ajankohtaan, jolloin ulkoilman lämpötila on myös jo alhaisempi ja nostettu sato saadaan nopeammin ja vähäisemmällä kylmäkoneiden käytöllä jäähdytettyä. Myöhäinen kylvöajankohta estää myös porkkanan kasvua liian suureksi. Noston alettua se rytmitetään aluksi siten, että kerran viikossa nostetaan n. 200 t varastoon, jossa se jäähdytetään. Harvemmalla nostolla varaston jäähdytyskapasiteetti ehtii toimia kunnolla, jolloin porkkanan säilyvyys on parempi. Menetelmä vaatii nostoajankohdan aikana valppautta sääennusteiden seurannassa Viljelijä nostaa satoaan tarvittaessa vielä joulun alla, jos lämpötila ei ole alempi kuin pari pakkasastetta. Viljelyssä olevat perunalajikkeet ovat Ditta ja Erika. Tilan viljelykierto on porkkana, peruna ja kaksi viljaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12
Lammefjordin alue on vanhaa merenpohjaa. Tämä näkyi vielä maassa olleina mm. simpukankuorien jäänteinä. Torstai 1.9.2011 Axel Månsson Axel Månsson on aloittanut tilanpidon v. 1976 sioilla ja lehmillä. Tällöin Branden alueella ei ollut vielä vihannestuotantoa, ainoastaan perunaa. Hän osti nykyisen tilan v. 1980 ja perusti kanalan v. 1981. Vuonna 1983 hän aloitti kiinankaalin viljelyllä. Nyt tilan koko on 650 ha, josta 500 ha on vihannesviljelyssä. Tila on yksi Tanskan suurimmista ja tanskalaisen oppaamme mukaan myös yksi parhaista vihannestiloista. Tilalla on myös kananmunien luomutuotantoa. Kanojen määrä on tällä hetkellä 30 000. Kun rakenteilla oleva kanala valmistuu, kanojen määrä nostetaan 51 000. Tällöin tuotanto tulee olemaan 10 % Tanskan luomukananmunien tuotannosta. Månssonilla on sekä tavanomaista että luomutuotantoa. Tavanomaisessa viljelyssä on jäävuorisalaattia, miniroomansalaattia, kiinankaalia, parsakaalia, lehtiselleriä ja sipuleja. Jäävuorisalaattia tuotetaan vuodessa 20 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa 80 % Tanskan tuotannosta. Luomuna tuotetaan jäävuorisalaattia, miniroomansalaattia ja sipuleja. Tila vastaa lähes 100 % Tanskan luomujäävuorisalaatin tuotannosta. Tuotantomäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Tavanomaista sipulia tuotetaan 50 ha ja luomusipulia 90 ha (70 % Tanskan tuotannosta). Tila tuo luomuvihanneksia myös Egyptistä. Vientiä tila harjoittaa mm. Italiaan, Venäjälle ja Suomeen. Tilalla käytettävät taimet (50 miljoonaa) ostetaan valmiina. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13
Tilalla on käytössä kaksi Autecin vakuumijäähdytyslaitteistoa, joissa voidaan jäähdyttää 20 000 jäävuorisalaattia tunnissa. Sipulin lajittelu- ja pakkauslinjaa. Kun sipulit tuodaan käsittelytiloihin, niitä kuivataan ainakin viikko 20 30 C lämpötilassa. Sen jälkeen vuorossa on lämpötilan hidas laskenta ja sipulien listintä. Sipulit lajitellaan kuuteen eri kokoon. Sipulille käytettäviä pakkauksia on noin 20. Tavanomaiset ja luomusipulit käsitellään samassa tilassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14
Tilalla on myös käytössä Robocrop-kitkijärobotti kolmella yksiköllä. Sitä käytetään ainoastaan jäävuorisalaatilla. Sipulilla sitä ei käytetä, koska sipulin taimet ovat liian lähekkäin automaattiseen kitkentään. Salaatille ei ole sallittuja herbisidejä. Jäävuorisalaattia istutetaan kerran viikossa (1 miljoonaa tainta viikossa) maaliskuun puolivälistä eteenpäin. Kasvukauden alussa käytetään harsoa. Sato valmistuu 8 viikossa. Pellolta otetaan 2-3 satoa. Satojen välissä pelto kynnetään. Sadonkorjuuta jatketaan lokakuun puoliväliin asti. Luomujäävuorisalaatin tuotantomäärät ovat kasvaneet niin kovasti, että riittävää viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan. Luomussa lannoitteena käytetään kananlantaa ja perunan pesuvesiä. Tavanomaisessa viljelyssä istutuksen yhteydessä käytetään Next-nestemäisiä lannoitteita, jotka ovat heillä toista vuotta käytössä. Tämä on ollut suuri parannus, koska aikaisemmat rakeiset lannoitteet aiheuttivat satoon liikaa epätasaista kokoa. Myöhemmin kasveille (2 ja 4 viikon kuluttua istutuksesta) annetaan myös raemaisia lannoitteita. Pellot olivat hyvin märkiä vierailun aikana. Yksin elokuun sademäärä oli 250 mm. Kuivien kausien varalle tilalla on valmius myös sadetukseen. Sadetusvetenä käytetään pohjavettä. Jäävuorisalaatilla ja parsakaalilla on tehty tihkukastelukokeita, jotka ovat olleet lupaavia. Tilalla oli käytössä kaksi Regeron isoa istutuskonetta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 15