Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8/2017 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 14.12.2017 klo 17:00-18:30 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Poissa: 68-74 Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Raunio Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Jukka Rakemaa Ari Järvinen Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Salla Korhonen Sonja Alanko Katri Korolainen Maritta Laiho Anna Laine Ami Lainela Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Poissa: 68-74 Raija Lehtonen Jarmo Leppiniemi Tiina Lintunen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (41) Hedvig Långbacka Pekka Majuri Sami Siirilä Petri Merenlahti Kristiina Kartano Poissa: 68-74 Eero Minkkinen Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Ville Salonen Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Anja Malm Tuula Pontela Lea Purhonen Heikki Pynnönen Timo Raittinen Ilari Rantakari Jukka Relander Poissa: 68-74 Laura Rissanen Matti Nokela Veronica Saarela Poissa: 68-74 Timo Sahi Leena Saastamoinen Kirsi Salo Tuija Käyhkö Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Petri Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Anna-Maria Soininvaara Lari Ahokas Poissa: 68-74 Satu Sopanen-Helisalo Marja Lindholm Poissa: 68-74 Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Ingmar Tollander Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Kirsti Tani Paavo Untamala Eeva Vallisaari Kari Nyberg Minna Valtonen Sinikka Vepsä Arto Virkkunen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (41) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 59 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 11 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Kirsi Ranta, diakonian päällikkö Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, seurakuntayhtymän johtaja Seppo Simola, viestintäjohtaja Marja Heltelä, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hedvig Stenman, ykn:n jäsen Kirsi Wickström, lakimies, sihteeri Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla 5.12. 14.12.2017 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 7.12.2017 ja Kyrkpressen-lehdessä 7.12.2017. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 5-7, 9, 11-13 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli joulukuun 21. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo18.30. Kokouksen jälkeen oli kyselytunti klo 18.30-18.33, jonka aikana käytettiin 1 puheenvuoro.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (41) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 20.12.2017 Helsinki 20.12.2017 Irja Eskola Kai Ahola Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 21.12. 22.1.2018 seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle 5.12.2017 laitetulla ilmoituksella. Helsingissä 23.1.2018 Kirsi Wickström
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (41) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 69 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 70 Esityslistan hyväksyminen 8 71 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 72 1-2 Tuomiokapitulin päätökset koskien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajamääräystä ja yhtymän johtajan sivutoimilupaa 10 73 3 Tuomiokapitulin päätös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta ajalle 1.11.2017-31.12.2018 11 74 4-11 Vuoden 2017 talousarvion ensimmäinen muutos 12 75 12-16 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 14 hyväksyminen 76 17-20 Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston lausunto koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteistä aloitetta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille koskien Meilahden ja Töölön 24 seurakuntien yhdistämistä 1.1.2019 lukien 77 21 Kuurojenpapin viran perustaminen Helsingin seurakuntayhtymään yhteiseen seurakuntatyöhön 28 78 Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan täydentäminen 32 79 Kiinteistö Oy Helsingin Bulevardi 16 peruskorjauslainan uudelleenjärjestely ja omavelkaisen takauksen antaminen 34 80 22 Kirkkohallituksen vahvistuspäätös yhteisen kirkkovaltuuston 11.5.2017 tekemään päätökseen (esisopimukset määräalojen vaihdosta ja luovutuksesta Kulleropuiston asemakaava-alue) 36
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (41) 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (41) 69 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Irja Eskola ja Kai Ahola.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (41) 70 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (41) 71 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa 5-13. Valtuutettu Nina Pitkänen joka on edustanut Herttoniemen seurakuntaa, on muuttanut seurakuntansa alueelta pois ja täten menettänyt vaalikelpoisuutensa. Hänen tilalleen valtuustokauden loppuun on kutsuttu Anja Malm.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (41) 575/2016 72 Tuomiokapitulin päätökset koskien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajamääräystä ja yhtymän johtajan sivutoimilupaa Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 308 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee päätökset tiedoksi ja saattaa ne tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on yksimielisesti peruuttanut kirkkoherra Juha Rintamäen määräyksen Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi päättymään 31.10.2017 ja myöntänyt Juha Rintamäelle sivutoimiluvan toimia oman virkansa ohella Helsingin seurakuntayhtymän johtajana 1.11.2017 31.12.2018. 1 Pöytäkirjanote Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 1.11.2017 13 2 Pöytäkirjanote Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 1.11.2017 14
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (41) 490/2014 73 Tuomiokapitulin päätös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta ajalle 1.11.2017-31.12.2018 Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 9.11.2017 275 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä päätöksen tiedoksi ja 2) saattaa asian yhteisen kirkkovaltuuston tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Haagan kirkkoherra Marja Heltelän Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi ajalle 1.11.2017 31.12.2018. Liitteet 3 Pöytäkirjanote Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 01.11.2017 21
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (41) 22/2017 74 Vuoden 2017 talousarvion ensimmäinen muutos Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy esittelyn mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ensimmäisen muutoksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 300 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tämä hyväksyy esittelyn mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ensimmäisen muutoksen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuoden 2017 talousarvioon esitetään ensimmäistä muutosta. Käyttötalousosa Investoinneista käyttötalouteen siirto 3,0 milj. euroa ei toteudu tänä vuonna kokonaisuudessaan. Arvioitu siirto käyttötalouteen on 2,2 milj. euroa. Yleishallinnon varauksissa Toiminnan vakuutukset kustannuspaikan talousarvio tulee ylittymään n. 41.000 vapaaehtoisten määrän kasvun sekä vakuutusmeklarin, Marsh Oy:n vuosipalkkion vuoksi. Vuosipalkkio, joka on aiemmin kirjattu talouspalveluyksikköön jäänyt budjetoimatta yleishallinnon varauksiin. Yhteisten seurakunnallisten tehtävien varauksissa yhteisen kirkkoneuvoston myöntämät erilliset avustukset ylittyvät 4.550 eurolla. Piispanvaihdoksen kustannuksiin myönnettiin 30.000 euroa sekä Metrolla mu-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (41) siikkiin-tapahtuman kustannuksiin enintään 5.000 euroa. Kirkkopäivät 100 v. Kalliossa kuluja on jäänyt budjetoimatta vuodelle 2017, toteumaa tullee olemaan 20.000 euroa. Investointiosa Investointiosaan esitetään liitteen mukaisia määrärahojen vähennyksiä 9,3 milj. euroa. Perustelut muutoksille esitetään erillisessä liitteessä. Käyttöomaisuusinvestointiosan loppusumma on ennen muutosta 21,7 milj. euroa ja muutoksen jälkeen 12,5 milj. euroa. Talousarvion sitovuustaso investoinneissa on hankkeen kustannuspaikka. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosan muutokset johtuvat edellä esitetyistä muutoksista, sekä siitä, että talousarviossa suunnitellun 50 milj. euron pitkäaikainen laina ei toteudu. Muutosten vaikutus kassavaroihin on -28,4 milj. euroa. Liitteet 4 Kiinteistötoimi lisätalousarvioselvitykset 5 Investointimuutos 1 2017 kiinteistötoimi 6 Investointimuutos 1 2017 Hautaustoimi 7 Hautaustoimi lisätalousarvioselvitykset 8 Käyttötalous perustelut 1 2017 muutos 9 Rahoitusosa 2017 10 Käyttötalousosa 2017 11 Tuloslaskelmaosa 2017
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (41) 25/2017 75 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen. Käsittely Hallintojohtaja Jussi Muhonen esitteli talousarvioehdotuksen vuodelle 2018. Käsittelyn aikana käytettiin 14 puheenvuoroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 26.10.2017 263 Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot 21.11.2017 mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan 30.11.2017 Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 301 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (41) Päätös 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi, 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä vuoden 2018 talousarvioon 400.000 euron lisäys vaaleihin ja esittää se yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi osana talousarvion hyväksymistä, 4) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2019 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja kuluvana vuonna tuotannon kasvu on ollut enimmillään noin kolme prosenttia. Suomen talous supistui vuosina 2011 2014. Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 prosenttia, vuonna 2016 1,9 % ja vuodelle 2017 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi 2018 tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yksi prosentti ja sen ar-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (41) vioidaan kohoavan noin 1,5 prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia, ja vuonna 2018 kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasumma kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Koko kirkon taloudellinen tilanne Vuonna 2016 seurakuntien talous heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta parani pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosikatetta seurakunnille kertyi yhteensä lähes 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosikate on ollut 105 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat ja toimintakulut vähenivät, jonka seurauksena toimintaan käytettiin 34 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Verotulot vähenivät 18 miljoonaa euroa. Työnantajamaksut alenivat vuodeksi 2017 ja lomarahoista jätettiin maksamatta 30 prosenttia. Kirkollisveron tilityksissä (vuoden 2016 rahanarvossa) saavutettiin korkein lukema vuonna 2009. Siitä lähtien vuoteen 2016 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin seitsemän prosenttia, eli keskimäärin yksi prosentti vuodessa. Vuonna 2016 seurakunnille tilitettiin kirkollis- ja yhteisöverotuloja ja valtionrahoitusta yhteensä 1015 miljoonaa euroa. Summa oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin kirkollis- ja yhteisöverojen määrä vuonna 2015. Yhteisöveroja ei enää verovuodelta 2016 kertynyt seurakunnille, mutta aikaisemmilta verovuosilta niitä tilitettiin 18 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2017 kirkollisverotulojen ennustetaan alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymä voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Yhteisöveroja tilitetään vielä vuonna 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa tilitykset päättyvät kokonaan lokakuussa. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä saattavat kuitenkin olla suuria. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luo-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (41) vuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2018 evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, viisi miljoonaa euroa myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin viime vuosina keskimäärin. Seurakunnissa on edelleen tärkeää jatkuvasti seurata jäsenmäärän kehittymistä ja tehdä omia ennusteita. Talouden näkökulmasta kokonaisjäsenmäärän lisäksi on oleellista seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen. Käyttötalouden toimintakate oli 5,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti sekä suunniteltua suuremmat tuotot että suunniteltua pienempi kustannustoteutuma (toimintatuotot +0,9 milj. euroa, toimintakulut -4,5 milj. euroa). Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle. Verotulot vähenivät edellisvuodesta mutta toteutuivat talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle 5,8 milj. euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi 1 milj. euroa edellisvuodesta kun vastaavasti yhteisöveron tuotto väheni 17,9 milj. euroa. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion maksamalla rahoituksella. Vuonna 2016 yhtymän saama valtionrahoitus oli 12,1 milj. euroa. Vuoden 2017 osalta yhtymän tulos muodostunee talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina mutta toimintatuotot ja rahoitustuotot ylittävät talousarvion.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (41) Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2018 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 7 % ja vuodelle 2019 muutos on 0 %. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen ei odoteta kasvavan. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu on 7,5 %:a ja eläkerahastomaksu 5 %:a (korotus 1%) verovuoden 2016 laskennallisesta kirkollisverotuotosta. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 78,9 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2018 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2019 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määränlaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 1,5 milj. euron määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (41) omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2018 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2017 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila ovat heikentäneet kirkollisverotilityksiä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia. Vuonna 2018 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Seurakuntien jäsenmäärän alenemisen ennustetaan hieman kasvavan. Tämän perusteella vuodeksi 2018 kirkollisvero alenisi 4,6 %:a vuoden 2016 tilinpäätöksestä ja olisi vuoden 2017 kirkollisverotilitysten tasolla. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Kirkollisvero 80,4 76,6 76,7 73,9 73,9 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 3,1 12,1 12,1 12,5 12,7 12,8 Yhteensä 95,6 88,7 89,2 86,6 86,7 Muutos- % -4,8 % -7,2 % 0,6 % -2,9 % 0,1 %
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (41) Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2018 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2017 kehys vähennettynä 7 %:lla. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 2,1 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen ulkoisten kustannusten vähennys 17 %:lla vuoteen 2018. Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 1,5 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2019 ja 2020 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä säästöjä 6,8 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,8 milj. euroa vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,4 milj. euroa. Vuoden 2017 suunniteltu säästöjen käyttö on seurakunnilla 0,4 milj. euroa ja Yhteisellä seurakuntatyöllä sekä Lehtisaarella yhteensä 0,1 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä -81,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate on -83,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -77,4 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (41) vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 14,6 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikatteen määrä on 1,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa ja ylijäämä 2,9 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2019 6,3 milj. euroa ja vuodelle 2020 6,4 milj. euroa. Vuosikate ei riitä 2019-2020 vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehostamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuutoskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta kehittämällä ja rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2018-2020 yhteensä noin 25-26 miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2018 osuus on noin 23,1 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 1,5 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosil-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (41) le 2019 ja 2020 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2016 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 166,5 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 83,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 4,5 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta ja vieraan pääoman lisäyksellä. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 50,1 milj. euroa suunnittelukaudella 2018 2020. Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Siihen on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto. Seurakuntavaalikampanjan tarkoituksena on yhteistyössä seurakuntien kanssa viestiä seurakuntalaisten osallisuudesta: äänestämällä vaikutetaan kirkon suuntaan tulevaisuudessa. Vaaliviestinnässä kerrotaan myös, mitä seurakunnan jäsen kirkollisverovaroilla saa ja mihin euroja käytetään. Vaaliviestinnän tavoitteena on lisätä helsinkiläisten kiinnostusta vaaleista, keskustelua vaaliteemoista ja äänestysaktiivisuutta. Seurakuntavaaleissa on kyse seurakunnan jäsenten demokraattisesta vallasta ja jäsenyyden merkityksestä. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat nyt kolmatta kertaa kirkon 16-vuotiaat jäsenet. Kirkkohallituksen kustantama vaalimainonta on aiemmista kerroista poiketen lähes olematonta, joten paikalliseen kampanjamainontaan tarvitaan enemmän rahaa.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (41) Viestintäkampanja mahdollistaa vaalien näkymisen isommin myös katukuvassa, helsinkiläisessä mediassa ja/tai sosiaalisessa mediassa. Kampanjabudjetissa on mukana myös vaaliviestinnän toteuttamiseen tarvittavia henkilöstökuluja (vrt. varsinainen vaalibudjetti). Helsingin seurakuntien luottamushenkilöistä koostuva kampanjaryhmä osallistuu kampanjaviestinnän suunnitteluun. Vaalien yksi tehtävä on osallistaminen. Viestinnän tavoitteena on: Seurakuntalaiset tietävät, että on seurakuntavaalit ja heillä löytyy syy äänestää. Syy äänestää löytyy sekä laajasta ehdokasjoukosta että aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa seurakunnan päätöksiin ja suuntaan. Niinpä seurakuntavaalien myötä seurakuntalaisten aktivoiminen on keskiössä. Onnistunut vaaliviestintä tukee toimintakulttuurin muutoksen tavoitteita. Ihmisten auttaminen tässä kaupungissa eri tilanteissa sekä hädänalaisten auttaminen erityisesti siellä missä muut eivät ole auttamassa. Tämä edellyttää seurakuntalaisten entistä suurempaa osallisuutta, jonka mahdollisuuksista on tarkoitus kertoa seurakuntavaalien yhteydessä. Näin osallistava kaari on mahdollisuus rakentaa äänestämisen jälkeisestä vapaaehtoistyöstä. Liitteet 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020 ja vuoden 2018 talousarvio 13 Talousarviokirja2018 suom ruots.pdf 14 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite 2018-2020 15 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 16 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistöosaston vastine
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (41) 578/2017 76 Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston lausunto koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteistä aloitetta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistämistä 1.1.2019 lukien Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää antaa KJ 13: 1 :n edellyttämän liitteen mukaisen lausunnon koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteistä aloitetta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistämistä 1.1.2019 lukien. Käsittely Puheenjohtaja ilmoitti, että päätösehdotukseen lisätään seuraava lause: Yhteinen kirkkovaltuusto päättää tarkistaa välittömästi tätä asiaa koskevan pöytäkirjan pykälän. Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päätti antaa KJ 13: 1 :n edellyttämän liitteen mukaisen lausunnon koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteistä aloitetta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistämistä 1.1.2019 lukien. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti tarkistaa välittömästi tätä asiaa koskevan pöytäkirjan pykälän. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 297 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se antaa KJ 13: 1 :n edellyttämän liitteen mukaisen lausunnon koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteistä aloitetta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille koskien Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistämistä 1.1.2019 lukien. Päätösehdotus hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (41) Selostus Kokouksissaan 5.9.2017, 55, Meilahden seurakunnan seurakuntaneuvosto ja Töölön seurakunnan seurakuntaneuvosto 6.9.2017, 76, ovat hyväksyneet Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille esitettävät saman sisältöiset aloitteet seurakuntajaon muuttamiseksi KL 3:3 nojalla koskien Meilahden ja Töölön seurakuntia 1.1.2019 lukien. Yhteisen aloitteen mukaan Meilahden ja Töölön seurakunnat esitetään lakkautettaviksi ja niiden tilalle perustetaan uusi Töölön seurakunta, jonka alueena on nykyisten Meilahden ja Töölön seurakuntien rajojen mukainen alue. Lakkauttamiskohta on 31.12.2018. Uuden seurakunnan alkamisajankohta on 1.1.2019. Seurakuntaneuvostojen päätökset aloitteen hyväksymisestä sekä 29.8.2017 päivätty selvitys Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen 2019 ovat liitteinä. Kirkkojärjestyksen 13:1 :n mukaan seurakuntajaon muuttamista koskeva aloite lähetetään tuomiokapitulille. Seurakuntaneuvoston aloite lähetetään yhteiselle kirkkovaltuustolle, jonka on lähetettävä se tuomiokapitulille oman lausuntonsa ohessa. Aloitteessa sekä siihen liittyvässä selvityksessä esitettyjen näkökohtien vuoksi seurakuntien yhdistäminen on perusteltua. Yhdistämisellä tavoiteltavat hyödyt Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistäminen on ollut esillä jo vuonna 2005 Helsingin suomenkielisiä seurakuntia koskeneessa selvitysmies Erkki Huhdan raportissa. Siinä esitettiin, että silloiset Meilahden, Taivallahden ja Töölön seurakunnat yhdistettäisiin. Vuoden 2011 alusta toteutetussa 12 seurakunnan yhdistymisessä kuudeksi seurakunnaksi Taivallahden ja Töölön seurakunnat yhdistettiin Meilahden seurakunnan jäädessä edelleen itsenäiseksi seurakunnaksi. Huhdan raportissa esitettiin seurakuntarakenteen kehittämistä mm. siten, että seurakuntien määrän vähentämisen ja kokoluokan suurenemisen myötä kyetään paremmin tekemään seuraavia asioita: - panostamaan edelleen seurakunnan perustehtävien hoitamiseen seurakunnissa, - ottamaan huomioon jäsenistön ikärakenteen kehittyminen, - huomiomaan maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden lisääntyminen, - korostamaan identifioitumisen kohteena jumalanpalvelusyhteisöä ja sen kokoontumispaikkaa, - panostamaan jumalanpalvelusyhteisöjen ja seurakuntien erikoistumiseen ja omaleimaisuuteen, - kehittämään ja laajentamaan vapaaehtoistoimintaa sekä organisoimaan sen koulutus ja ohjaus. Vuonna 2017 vireille pannussa Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeessa on nostettu esille yhteisiä tavoitteita, joita yhdistymisellä saavutettaisiin:
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (41) 1) seurakuntien toimintaympäristössä olevien mahdollisuuksien ja kumppanuuksien laaja-alainen hyödyntäminen, 2) seurakuntien voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen nykyistä monipuolisemman seurakuntatoiminnan mahdollistamiseksi, 3) seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistamisen kehittäminen, ja 4) seurakuntien alueen kasvavan väestöpohjan tasapuolinen huomioiminen ja seurakunnan palvelutarjonnan turvaaminen. Helsingin seurakuntien yhdistyminen nousee seurakuntien tarpeesta. Silloin, kun yhdistymisellä selvästi saadaan myönteisiä vaikutuksia, on ne tarpeellista toteuttaa. Seurakuntarakenteen kehittäminen vastaamaan tämän päivän haasteita on tärkeätä. Helsingin seurakuntayhtymä suhtautuu myönteisesti yhdistämisaloitteisiin. Henkilöstöresurssit Kokoluokaltaan riittävän suuressa seurakunnassa, jonka Meilahti ja Töölö yhdistyessään muodostaisivat, voidaan henkilöstön määrää, eri ammattiryhmien kokoa ja työnjakoa suunnitella strategialähtöisesti paremmin, kuin kahdessa itsenäisessä pienemmässä seurakunnassa. Nykyisessä Meilahden seurakunnassa on 20 päätoimista työntekijää (v. 2013 työntekijöitä oli vielä 27), jolloin henkilöstösuunnittelun liikkumavara on pieni. Yhdistetyn uuden seurakunnan työyhteisön koko olisi 57 päätoimista työntekijää, mikä mahdollistaisi paremmin myös sijaisjärjestelyt ja vuosilomien porrastamiset. Yhteinen tahtotila Kummallakin seurakunnalla on vahva yhteinen tahtotila seurakuntien yhdistymiseen. Myös tämä antaa hyvän lähtökohdan seurakuntien yhdistymisprosessille sekä toiminnan ja henkilöstön kehittämishankkeiden onnistuneelle läpiviennille. Yhdistymishanke ilmentää strategisen tason rakenteellista ratkaisua, missä otetaan huomioon Meilahden ja Töölön seurakuntien ominaispiirteet, henkilöstö- ja tilaresurssit, toiminnalliset tarpeet ja kehittämismahdollisuudet, asukasmäärältään merkittävästi kasvava yhteneväinen kantakaupunkialue ja toimintaympäristön muutoksesta nousevat haasteet. Talous Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisellä ei ole vaikutuksia näiden seurakuntien saamaan palkka- ja toimintamäärärahaan eikä yhdistyminen vaikuta muidenkaan seurakuntien määrärahaan. Vuonna 2009 yhteinen kirkkovaltuusto päätti uudistaa määrärahan jakoperusteet. Niiden mukaisesti luovuttiin seitsemän vuoden siirtymäajan puitteissa seurakunnille tasan jaettavasta jako-osuudesta. Nykyisin palkka- ja toimintamääräraha määräytyy pelkästään jäsenmäärän, alueella asuvien ja alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Uusi Töölön seurakunta tulee saamaan nykyisten Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteenlasketun palkka- ja toimintamäärärahan. Seurakuntien yhdistymisellä tavoitellaan usein entistä parempaa seurakuntalaisuuden mahdollistamista ja seurakunnan roolin vahvistamista
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (41) alueellaan. Yhdistymisen seurauksena halutaan parempaa synergiaa ja kustannustason pienentämistä. Näiden toteutuminen vaatii yhdistyneessä seurakunnassa selkeitä toimenpiteitä, jotka eivät pelkällä liittymispäätöksellä hoidu. Helsingin seurakuntayhtymä antaa seurakunnilleen tähän kehitystyöhön täyden tukensa. Liitteet 17 Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen 2019, selvitys 29.8.2017 18 Päätös Meilahden seurakunnan seurakuntaneuvosto 05.09.2017 55 19 Päätös Töölön seurakunnan seurakuntaneuvosto 06.09.2017 76 20 YKV lausunto Meilahden ja Töölön srk yhdistäminen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (41) 12/2017 77 Kuurojenpapin viran perustaminen Helsingin seurakuntayhtymään yhteiseen seurakuntatyöhön Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) perustaa 1.1.2018 alkaen 31.12.2017 päättyvän määräaikaisen kuurojenpapin viran tilalle vaativuusryhmään 602 kuuluvan toistaiseksi voimassa olevan kuurojenpapin viran; 2) siirtää KL 16: 11 7 mom. perusteella määräaikaisen kuurojenpapin Janne Rissasen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen kuurojenpapin virkaan edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto perustaa viran; 3) virka sijoitetaan yhteisen seurakuntatyön diakonian tehtäväalueen yhteisen diakonian ja vammaistyön tiimiin; 4) valtuuttaa yhteisen seurakuntatyön johtajan allekirjoittamaan Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kanssa sopimuksen, jolla kirkon keskusrahaston osoittama määräraha kuurojenpapin viralle siirretään Helsingin seurakuntayhtymälle. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 10 puheenvuoroa. Valtuutettu Rakemaa teki valtuutettu Kopperoisen kannattamana seuraavan ponsiesityksen: "Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto esittää, että kirkkohallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin kuurojen pappien piirien tarkistamiseksi, etenkin Helsingin piirin osalta". Puheenjohtaja Raittila päätti keskustelun. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat valtuutettu Rakemaan ponsiesitystä äänestävät JAA ja ne jotka eivät sitä kannata äänestävät EI. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että ponsiesitys oli saanut 69 JAA-ääntä ja 3 EI-ääntä, tyhjää äänesti 3 ja poissa oli 16. Ponsiesitys hyväksyttiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi hyväksyttiin ponsiesitys.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (41) Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 292 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa 1.1.2018 alkaen 31.12.2017 päättyvän määräaikaisen kuurojenpapin viran tilalle vaativuusryhmään 602 kuuluvan toistaiseksi voimassa olevan kuurojenpapin viran; 2) siirtää KL 16: 11 7 mom. perusteella määräaikaisen kuurojenpapin Janne Rissasen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen kuurojenpapin virkaan edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto perustaa viran; 3) virka sijoitetaan yhteisen seurakuntatyön diakonian tehtäväalueen yhteisen diakonian ja vammaistyön tiimiin; 4) valtuuttaa yhteisen seurakuntatyön johtajan allekirjoittamaan Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kanssa sopimuksen, jolla kirkon keskusrahaston osoittama määräraha kuurojenpapin viralle siirretään Helsingin seurakuntayhtymälle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Kuurojenpapit ovat alun perin olleet valtion ylläpitämiä virkoja, jotka siirtyivät valtiolta kirkon viroiksi 1.1.1997 lukien. Kirkkohallitus on 13.12.1996 päivätyllä päätöksellä (Dnro 9/111/96) päättänyt jakaa kuurojen keskuudessa tehtävän työn toimintapiireihin siten, että Helsingin piiriin kuuluvat Helsingin ja Espoon hiippakunnat sekä Tampereen hiippakunnasta Hollolan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Sääksmäen ja Tammelan rovastikunnat. Päätöksessä todetaan, että Helsingin piirin kuurojenpappi toimii Helsingin tuomiokapitulin valvonnan alaisena. Kirkon keskusrahasto on myöntänyt vuosittain erillisen määrärahan kuurojenpapin virkaa varten. Työ kuurojen parissa on muuttunut yhteiskunnan muuttuessa. Kuurot pitävät itseään lähinnä kielivähemmistönä, joita yhdistää viittomakieli ja sen ympärille kehittynyt identiteetti ja kulttuuri. Kuurojenpapin työ on perusseurakuntatyötä, jossa painopiste on kirkollisissa toimituksissa, jumalanpalveluksissa, laitosvierailuissa ja yksityisessä sielunhoidossa. Näin se poikkeaa hyvin paljon kaikkien muiden tuomiokapitulin työntekijöiden työnkuvasta. Tästä seuraa merkittäviä ongelmia: työntekijän on vaikea saada lähityöyhteisöltään ja esimiehel-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (41) tään tukea käytännön työhönsä ja kehittymiseensä. Työ vahvan vähemmistökulttuurin sisällä on kuitenkin haastavaa ja ajoittain raskasta, jolloin esimiehen ja työtovereiden tuki olisi tarpeen. Pääkaupunkiseudun suurissa seurakuntayhtymissä erityisdiakonian toiminnot on keskitetty yhteisen diakoniatyön sisälle. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on kussakin seurakuntayhtymässä kuurojendiakonien virat. Kuurojenpappi tekee heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä. Jo useiden vuosien ajan on pohdittu, olisiko pääkaupunkiseudulla syytä sijoittaa kuurojenpappi johonkin seurakuntayhtymään. Näin pappi saisi ympärilleen tiimin, jonka työ edes jossain määrin muodostuu saman tyyppisten toimintojen ympärille. Helsingin piirin kuurojenpapin virka vapautui Elina Jokipaltion siirryttyä 17.2.2014 Helsingin diakonissalaitoksen palvelukseen. Tässä yhteydessä hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen käynnisti neuvottelut Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa siitä mahdollisuudesta, että tehtävä siirtyisi tässä vaiheessa jompaankumpaan seurakuntayhtymään. Kirkkohallituksen KJY -yksiköltä tiedusteltiin, miten Helsingin suunnitelma voisi toteutua ja mitä vaikutuksia virkapaikan siirrolla olisi. Vastaukseksi saatiin, että Kirkkohallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että Helsingin piirin papin resurssi säilyy Helsingin hiippakunnalla ja tuomiokapitulilla säilyy valvontavelvollisuus, että työ toteutuu yhdessä sovittujen alueiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hiippakunnalla on kuitenkin vapaus sijoittaa tämä resurssi haluamallaan tavalla. Hiippakunta voi siirtää resurssin esimerkiksi seurakuntayhtymälle. Näiden keskustelujen lopputulemana nähtiin, että tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää virka Helsingin seurakuntayhtymään, ja tuomiokapituli pyysi Helsingin seurakuntayhtymää perustamaan määräaikaisen kuurojenpapin viran. Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin hiippakunta tekivät 23.9.2014 kolmevuotisen (1.10.2014-30.9.2017) yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Helsingin piirin kuurojenpapin virka sijoitettiin Helsingin seurakuntayhtymään yhteisen seurakuntatyön diakonian tehtäväalueen yhteisen diakonian ja vammaistyön tiimiin. Hiippakunta saa määrärahakehykseensä erillismäärärahan, joka on siirretty lyhentämättömänä Helsingin seurakuntayhtymälle. Määräraha on kattanut papin viran palkkauksen kulut sekä osan toimintakuluista. Kolmevuotisen sopimuksen voimassaolo päättyy tänä vuonna. Järjestelyn osapuolina olevat Kirkkohallituksen KJY-yksikkö, Helsingin hiippakunta sekä Helsingin seurakuntayhtymä pitivät arviointikokouksen 3.4.2017. Kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että järjestely on ollut toimiva. Kuurojenpappi on saanut kollegiaalisen työympäristön Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä diakoniassa. Työn suunnittelu ja seuranta on tiiviimpää kuin ennen. Osapuolten yhteinen näkemys on, että järjestelyä on syytä jatkaa toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella. Järjestely vaatii sen, että Helsingin seurakuntayhtymä perustaa toistaiseksi voimassa olevan kuurojenpapin viran ja huolehtii viran rekrytoinnista. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ehdottaa, että Helsingin seurakuntayhtymä perustaa viran, jonka sisältönä ovat Helsingin piirin
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (41) kuurojenpapin viran tehtävät. Tuomiokapituli sitoutuu tekemään erillisen sopimuksen, jolla kirkon keskusrahaston osoittama määräraha kuurojenpapin viralle siirretään Helsingin seurakuntayhtymälle. (Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 23.8.2017, 12) Pastori Janne Rissanen on valittu määräaikaisen kuurojenpapin virkaan julkisella hakumenettelyllä. Tästä syystä täyttyvät KL 16: 11 :n 7 mom. edellytykset hänen siirtämisestään toistaiseksi voimassa olevaan kuurojen papin virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö eli, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Liitteet 21 Pöytäkirjanote Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli 23.08.2017
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (41) 467/2016 78 Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan täydentäminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan varajäseniksi kirkkovaltuutettu Wiking Vuoren (Pekka Salomaan varajäsen) ja kirkkoherra Kari Kanalan (Ulla Kososen varajäsen) nykyisen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2018 loppuun. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 30.11.2017 293 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se valitsee Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan varajäseniksi kirkkovaltuutettu Wiking Vuoren (Pekka Salomaan varajäsen) ja kirkkoherra Kari Kanalan (Ulla Kososen varajäsen) nykyisen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli vuoden 2018 loppuun. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteisellä medialla Kirkko ja kaupungilla on johtokunta, johon jäsenet ja heidän varajäsenensä valitsee kunkin yhtymän kirkkovaltuusto kaksivuotiseksi toimikaudeksi. Helsingillä on johtokunnassa viisi jäsentä ja sekä Espoolla että Vantaalla kummallakin kolme jäsentä. Nykyisen johtokunnan toimikausi päättyy vuoden 2018 lopussa. Helsingin edustajiksi nykyiseen johtokuntaan valittiin kirkkovaltuutetut Hanna Mithiku, Kaisa Raittila, Pekka Salomaa, Eeva Vallisaari sekä kirkkoherra Teemu Laajasalo. Heidän varajäsenikseen valittiin kirkkovaltuutetut Sini Suomalainen, Lars Lundsten, Anna-Maria Soininvaara ja Ville Jalovaara sekä kirkkoherra Ulla Kosonen.