RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Samankaltaiset tiedostot
Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

A8-0025/99. Perustelu

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

EU:n energiapolitiikka: kehitys, toimeenpano ja näkymät. Energia-alan EU-päivä Riku Huttunen

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

U 5/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hallitusneuvos Päivi Janka

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM Janka Päivi(TEM), Saarinen Jukka(TEM), Hillamo Harri(TEM)

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Fortumin Energiakatsaus

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Siikavirta Hanne(TEM) EI JULKINEN. Suuri valiokunta

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Eurooppa matkalla energiaunioniin

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Energian tuotanto ja käyttö

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Energiaunioni E 178/2014 vp

Transkriptio:

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian paketin Paketti sisältää 8 lainsäädäntöehdotusta Sähkömarkkinadirektiivi Sähkömarkkina-asetus Asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACER-asetus) Sähkön toimitusvarmuusasetus Uusiutuvan energian direktiivi (ns. RED II; 2021-2030) Energiatehokkuusdirektiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Hallintomalliasetus Hallintomalliasetuksen, uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n väh. 27 %:n uusiutuvan energia tavoite, 30 %:n energiatehokkuustavoite ja 40 %:n päästövähennystavoite vuodelle 2030 saavutetaan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 2

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (RED II) EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite 2030 (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.

RED II:n käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa Neuvosto (=jäsenvaltiot): yleisnäkemys energianeuvostossa 18.12.2017 Parlamentti: ENVI äänestys 23.10.2017 (mm. kestävyyskriteerit) ITRE äänestys 28.11.2017 täysistunto äänestys 17.1.2018 Parlamentin, neuvoston ja komission ns. trilogit 2018, Bulgarian (neuvoston puheenjohtajamaa) tavoitteena sopu vuoden 2018 alkupuoliskolla Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 4

Bioenergian kestävyyskriteerit; neuvoston yleisnäkemys Nykyisin liikenteen biopolttoaineille ml. biokaasun liikennekäyttö ja bionesteille, laajenee kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen käyttöön sähkön ja lämmöntuotannossa Kestävyyskriteerit sisältää 2 osaa: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroille eikä jätteille 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi: Biomassalla sähkön laskemiseen uusiutuvaksi energiaksi ja sen tukemiseen rajoituksia: uusissa yli 75 MW:n laitoksissa (rinnakkaispoltto/cofiring) tuotannon tulee olla energiatehokasta yhteistuotantoa, biomassaan perustuvan hiilen talteenottoa ja varastointia (Biomass CCS) tai Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 5

Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen; neuvoston yleisnäkemys Kestävyyskriteereitä sovelletaan liikenteen biopolttoaineisiin ja bionesteisiin (kuten nykyisinkin) kiinteiden biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kaasumaisten biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 2 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että tuotettava energia voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteessa ja jäsenmaiden uusiutuvan energian osuudessa että tuotettava energia otetaan huomioon arvioitaessa uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden noudattamista (ml. REDII:een sisältyvät toimet edistää uusiutuvaa energiaa liikenteessä) että käytölle voidaan myöntää taloudellista tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 6

Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto; neuvoston yleisnäkemys Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja nesteet RED I:ssä) Raaka-aine ei saa olla peräisin monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta; status tammikuu 2008 tai sen jälkeen Raaka-aine ei saa olla peräisin maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä; maankäyttö muuttunut tammikuun 2008 jälkeen Raaka-aine ei saa olla peräisin maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, ellei esitetä näyttöä siitä, että tämän raaka-aineen viljelyyn tai korjuuseen ei liity aiemmin kuivaamattoman maan ojitusta tai kuivatusta (lisäys komission ehdotukseen kuten RED I:ssä ) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 7

Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto; neuvoston yleisnäkemys Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit Kaksiportainen lähestymistapa: kriteerit maatasolle tai kriteerit hankinta-alueella (neuvoston yleisnäkemys sourcing area level ), jos maatason tietoja ei ole saatavilla Kestävän metsätalouden kriteerit, jotka pannan täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja parhaiden metsäkäytäntöjen kautta Kriteereihin tarkistuksia Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset Maa on Pariisin sopimuksen osapuoli ja on ratifioinut sen Maa on toimittanut YK:n ilmastosopimukselle NDC:n (Nationally Determined Contribution), jolle määritetään tiettyjä LULUCF:ää koskevia vaatimuksia Maalla on YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukainen kansallinen järjestelmä khk-päästöjen ja poistumien ( ml metsä- ja maatalous) raportoimiseksi Mikäli em. tietoja ei ole saatavilla, niin hankinta-alueella tulee olla järjestelmät, joilla varmistetaan metsien hiilivarastojen ja nielujen säilyttäminen Komissio arvioi kriteerejä 31.12.2026 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen Komissio voi tehdä toimeenpanosäädöksiä metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä koskevien kriteerien täyttymisen osoittamiseen liittyen (operational evidence) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 8

Bioenergian kestävyyskriteerit; KHK-kriteerit neuvoston yleisnäkemys KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet (neuvoston yleisnäkemys lisäksi biokaasu liikennekäytössä) Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai tätä ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Lisäksi: liikenteen ei-biologista alkuperää olevan uusiutuva kaasu tai neste sekä kierrätetty fossiilinen polttoaineine vähintään 70 % 1.1.2017 jälkeen (liikenneartikla 25) Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen ; Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Vähintään 75 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 9

Liikenne (25 artikla); neuvoston yleisnäkemys Jäsenvaltion asetettava liikennepolttoaineiden toimittajille velvoite, joka varmistaa, että uusiutuvan energian osuus liikenteen loppukulutuksesta on vähintään 14 % vuonna Sisältää mm. Tie-, raide (uusiutuva sähkö), vesi- ja lentoliikenne Liitteen IX raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä Kierrätetyt fossiiliset polttoaineet Paljon joustoja + kertoimia tavoitteiden asettamisessa ja toimeenpanossa erillinen alatavoite kehittyneille 1 (1/2) % 2025 ja 3 (1,5) % 2030 Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja ml. mäntyöljy, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: 7 % 2020-2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Bioenergian kestävyyskriteerit; Parlamentin 1. lukemisen kanta Nykyisin liikenteen biopolttoaineille ml. biokaasun liikennekäyttö ja bionesteille, laajenee kiinteiden ja kaasumaisten biomassojen käyttöön sähkön ja lämmöntuotannossa Kestävyyskriteerit sisältää 2 osaa: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroille eikä jätteille Noudatettava jätehierarkiaa 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi: Biomassalla sähkön laskemiseen uusiutuvaksi energiaksi ja sen tukemiseen rajoituksia: uusissa yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulee olla energiatehokasta yhteistuotantoa tai pelkästään sähköä tuottavissa laitoksissa sähköntuotannon nettohyötysuhteen tulee olla vähintään 40 %, käyttämättä fossiilisi polttoaineita Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 11

Bioenergian kestävyyskriteereiden soveltaminen; Parlamentin kanta Kestävyyskriteereitä sovelletaan liikenteen nestemäisiin biopolttoaineisiin ja bionesteisiin (kuten nykyisin) kiinteiden biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 20 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kaasumaisten biomassapolttoaineiden käyttöön polttoaineteholtaan 2 MW tai sitä suuremmissa laitoksissa Kestävyyskriteerien täyttäminen on ehtona, että tuotettava energia voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteessa ja jäsenmaiden uusiutuvan energian osuudessa että tuotettava energia otetaan huomioon arvioitaessa uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden noudattamissa (ml. REDII:een sisältyvät toimet edistää uusiutuvaa energiaa liikenteessä) että käytölle voidaan myöntää taloudellista tukea ml. verokannusteet (fiscal incentives) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 12

Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto; Parlamentin kanta Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja nesteet RED I:ssä) Raaka-aine ei saa olla peräisin monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta; status tammikuu 2008 tai sen jälkeen Raaka-aine ei saa olla peräisin maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä; maankäyttö muuttunut tammikuun 2008 jälkeen Raaka-aine ei saa olla peräisin maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, ellei esitetä näyttöä siitä, että tämän raaka-aineen viljelyyn tai korjuuseen ei liity aiemmin kuivaamattoman maan ojitusta tai kuivatusta (lisäys komission ehdotukseen kuten RED I:ssä ) Maatalousmaalta saatavat sivuvirrat ja jätteet: minimoitava negatiiviset vaikutukset maaperän laatuun ja hiileen (soil quality and soil carbon) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 13

Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto; Parlamentin kanta Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit Kaksiportainen lähestymistapa: kriteerit maatasolle tai kriteerit hankinta-alueella (toimituspohja/supply base), jos maatason tietoja ei ole saatavilla Kestävän metsätalouden kriteerit, jotka pannan täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja parhaiden metsäkäytäntöjen kautta Kriteereihin tarkistuksia Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset Maa on Pariisin sopimuksen osapuoli ja on ratifioinut sen Maa on toimittanut YK:n ilmastosopimukselle NDC:n (Nationally Determined Contribution), jolle määritetään tiettyjä LULUCF:ää koskevia vaatimuksia Maalla on YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukainen kansallinen järjestelmä khk-päästöjen ja poistumien ( ml metsä- ja maatalous) raportoimiseksi ja maankäyttösektorin päästöt eivät ylitä poistumia Mikäli em. tietoja ei ole saatavilla, niin hankinta-alueella tulee olla järjestelmät, joilla varmistetaan metsien hiilivarastojen ja nielujen säilyttäminen Komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kriteerejä 31.12.202 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen 2030 jälkeiselle ajalle Komission tulee tehdä 1.1.2021 mennessä toimeenpanosäädöksiä metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä koskevien kriteerien täyttymisen osoittamiseen liittyen (operational evidence) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 14

Bioenergian kestävyyskriteerit; KHK-kriteerit Parlamentin kanta KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet (lisäksi biometaani liikennekäytössä) Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai tätä ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen Vähintään 65 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen ; Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen Jäsenvaltio voi asettaa tiukempia KHK-kriteereitä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 15

Muita bioenergian käyttöön vaikuttavia Parlamentin kanta EU:n sitova uusiutuvan energian tavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2030 35 % (3 art.) Jäsenmaan tavoite uusiutuvan energian osuudelle liikenteen loppukulutuksesta 12 % (3 art.) Määritelmät 2 artiklassa Jäsenvaltioiden varmistettavat, että kansalliset politiikat ml. tukijärjestelmät ovat jätehierarkian mukaisia eivätkä merkittävästi vääristä sivutuotteiden, jätteiden ja tähteiden markkinoita (3 art.) Raaka-ainemarkkinoiden vääristymisen välttämiseksi bioenergian tukijärjestelmät olisi suunniteltava siten, että ei edistetä biomassan käyttöä energiantuotantoon, jos on olemassa suurempaa lisäarvoa tuottavaa teollisuus tai materiaalikäyttöä. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon biomassan tarjonta. (4 art.) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 16

Liikenne (yleistä); Parlamentin kanta Uusiutuvan energian osuus liikenteen loppukulutuksesta vähintään 12 % vuonna 2030 (3 art.) Liikennepolttoaineiden toimittajille asetettava velvoite (25 art.): 1,5 % 2021, nousee 10 %:iin 2030 Kehittyneiden biopolttoaineiden määritelmään muutos (2 art.) Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: osuus jäsenvaltiossa vuonna 2017, enintään 7 % 2020-2030 (7 art.) Palmuöljyn katto 0 % vuodesta 2021 alkaen (7 art.) Liitteen IX raaka-ainelistaan voi lisätä ja siitä poistaa raakaaineita Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Liikenne (25 artikla); Parlamentin kanta Jäsenvaltion asetettava liikennepolttoaineiden toimittajille velvoite, joka varmistaa, että uusiutuvan energian osuus liikenteen loppukulutuksesta on vähintään 12 % vuonna Velvoite 1,5 % 2021, nousee 10 %: iin 2030 Sisältää mm. Tie-, vesi- ja lentoliikenne Liitteen IX raaka-aineista, (muista) kehittyneistä biopolttoaineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä Kierrätetyt fossiiliset polttoaineet Paljon joustoja + kertoimia tavoitteiden asettamisessa ja toimeenpanossa erillinen alatavoite kehittyneille 0,5 % 2021, nousee 3,6 % 2030 Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja ml. mäntyöljy, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Bioenergian kestävyyskriteerit; todentaminen ja KHK-vaikutusten laskeminen Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoainden kestävyyskrtieeriden ja KHK-krittereiden noudattamisen todentaminen ( 27 artikla) Kuten RED I:ssä (biopolttoaineet- ja nesteet), pieniä tarkistuksia Kasvihuonekaasuvaikutusten laskeminen (28 artikla + liitteet) Kuten RED I:ssä, tarkistuksia Näihin joitain muutoksia sekä neuvoston yleisnäkemyksessä että parlamentin kannassa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 19

Johtopäätöksiä RED II:n lopullinen sisältö edelleen auki Metsäbiomassan kestävyys: Maatason tarkastelu säilyi, tarkistuksia Maatalousbiomassan kestävyys: Pääosin kuten RED I, parlamentin muutosten merkitys (vaikutukset maaperän laatuun ja hiilivarastoon)? Jätehierarkia, raaka-ainemarkkinoiden potentiaaliset vääristymät, kaskadikäyttö Parlamentin kannan säilyminen trilogeissa, merkitys kansallisessa täytäntöönpanossa? Liikenteen uusiutuvat Parlamentin kannat erityisesti hyväksyttävien biopolttoaineiden ja Annex IX:n A osan raaka-aineiden poistojen osalta, trilogien lopputulos? Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.1.2018 20