KUULUTUS POSELY/34/5723/2018 22.1.2018 Esitys Pekannevan, Karhukydön ja Jyskynevan kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien, Karstula ja Kannonkoski Asia Tarkkailuosapuolet Jani ja Pirkko Tarvainen (Pekannevan ja Karhukydön turvetuotantoalueet) sekä Pekka Purola (Jyskynevan turvetuotantoalue) ovat toimittaneet Nab Labs Oy:n välityksellä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Pekannevan, Karhukydön ja Jyskynevan kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien. Tarkkailuvelvollisuus perustuu Pekannevan osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Pekannevan (alkuperäinen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 110/07/1) lisäosasta annettuun päätökseen nro 183/2011/1 (30.12.2011), Karhukydön osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 58/201371 (25.4.2013) ja Jyskynevan osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 82/2011/1 (7.7.2011). Tässä esityksessä on yhdistetty vuoteen 2017 saakka erillisinä toteutetut kalataloudelliset tarkkailut. Ohjelma Ohjelmaesitys sisältää viiden vuoden välein tehtäviä kalastustiedusteluja (kohdevesistöt Jyskypuro, Pieni ja Iso Haapajärvi, Kannonjärven eteläosa sekä Kummunlammen ja Päälammen välinen alue), viiden vuoden välein tehtäviä verkkokoekalastuksia (Iso Haapajärvi) sekä viiden vuoden välein tehtäviä sähkökoekalastuksia (Petääpuro). Nähtävänäpito Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 1.2.2018 5.3.2018 Karstulan ja Kannonkosken kuntien ilmoitustauluilla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävillä ELY-keskuksen internet-sivustolla www.elykeskus.fi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset (Pohjois-Savo ja Keski-Suomi). Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava kirjallisina viimeistään 5.3.2018 mieluiten sähköisesti osoitteella kirjaamo.pohjoissavo@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, 70101 Kuopio. Asiakirjoista tulee käydä ilmi asian diaarinumero POSELY/34/5723/2018. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse 0295 024581 tai sähköpostilla mari.nykanen@ely-keskus.fi. Kuntia pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai postitse PL 2000, 70101 Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero 0295 026 500 kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/pohjois-savo Kallanranta11 PL 2000 70101 Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL 250 40101 Jyväskylä
TARKKAILUOHJELMA Pekannevan, Karhukydön ja Jyskynevan kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell
Sisällys 1 TARKKAILUN PERUSTE... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 2.1 Turvetuotantoalueet ja niiden sijainti... 1 2.2 Tarkkailualueen tärkeimmät vesistöt... 3 3 TARKKAILUOHJELMA... 4 3.1 Tarkkailun tavoite... 4 3.2 Kalastustiedustelu... 4 3.3 Koekalastukset järvialueilla... 4 3.4 Koekalastukset virtavesissä... 5 4 RAPORTOINTI... 5 LÄHTEET... 6 Jyväskylä 16.1.2018 Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija 050 428 5316, pekka.sundell@nablabs.fi Nab Labs Oy Survontie 9 D, 40500 Jyväskylä
1 1 TARKKAILUN PERUSTE Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Jani ja Pirkko Tarvaiselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (nro 110/07/1, dnro ISY-2006-Y-263, 5.10.2007) turvetuotantoon Karstulan kunnassa sijaitsevalle Pekannevan turvetuotantoalueelle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi myöhemmin ympäristöluvan (LSSAVI 183/2011/1, 30.12.2011) myös Pekannevan 7,7 hehtaarin lisäosalle. Tästä luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta aluehallintoviraston tekemä päätös pysyi muuttumattomana (VHO 13/0064/1, 15.3.2013). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Jani ja Pirkko Tarvaiselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (nro 58/2013/1, dnro LSSAVI/63/04.08/2012, 25.4.2013) turvetuotantoon Karstulan kunnassa sijaitsevalle Karhukydön turvetuotantoalueelle. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO nro 14/0005/1, 16.1.2014) ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO dnro 1759, 23.6.2015). KHO muutti hieman yhtä käyttö- ja päästötarkkailua koskevaa lupamääräystä. Kalatalousmääräysten osalta aluehallintoviraston tekemä päätös pysyi muuttumattomana. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Pekka Purolalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (nro 82/2011/1, dnro LSSAVI/455/04.08/2010, 7.7.2011) turvetuotantoon Karstulan kunnassa sijaitsevan Jyskynevan (Isoneva) turvetuotantoalueelle. Lupahakemus hylättiin tuotantoalueen pohjoisosassa olevan 3.8 hehtaarin osalta. Ympäristölupa myönnettiin aumaalueineen 29.3 hehtaarin tuotantoalueelle. Pekka Purola valitti luvan sisällöstä Vaasan hallintooikeuteen, joka antoi lupa-asiassa päätöksen 25.6.2012 (nro 12/0200/1, dnrot VHO 01582-01583/11/5115). Aluehallintoviraston tekemä päätös pysyi ennallaan. Lupapäätösten mukaan hankkeiden vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Koska kaikki edellä mainitut tuotantoalueet kuormittavat samaa vesistöä, on näiden alueiden kalataloustarkkailut tässä ohjelmassa, tarkkailuvelvollisten suostumuksella, yhdistetty yhdeksi kalataloudelliseksi yhteistarkkailuksi. 2 TARKKAILUALUE 2.1 Turvetuotantoalueet ja niiden sijainti Pekannevan 16,4 hehtaarin tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa noin 20 km koilliseen Karstulan keskustasta. Pekannevan laajennusosan pinta-ala on 7,7, jolloin tuotantoalueen tuotantoalaksi saadaan yhteensä 24,1 hehtaaria. Tuotantoalueen lähialue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa kangasmaata. Metsäojituksia on alueella runsaasti. Karhukydön 19,7 hehtaarin uusi tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa 24 km Karstulan keskustasta kaakkoon ja noin 13 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen. Tällä hetkellä alue on metsäkäytössä ja pääosin metsäojitettu. Suunniteltu tuotantoalue jakaantuu kahteen erilliseen lohkoon. Molempien lohkojen kuivatusvedet johdetaan alapuolisten metsäojien kautta Jyskypuroon.
Kuva 1. Tarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden sijainti tarkkailualueella. 2
3 Jyskynevan 29,3 hehtaarin tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnassa, Saarijärven kaupungin ja Kannonkosken kunnan rajan tuntumassa, noin 15 km Saarijärven kaupungin keskustasta pohjoiseen (kuva 1). Kaikki tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ovat osa Viitasaaren reitin alueeseen (14.4) kuuluvaa Petääpuron valuma-aluetta (14.454). Pieni Haapajärvi, johon kuivatusvedet laskevat, kuuluu Kannonselän valuma-alueeseen (14.461). 2.2 Tarkkailualueen tärkeimmät vesistöt Kaikilta tuotantoalueilta kuivatusvedet vedet johdetaan metsäojia pitkin Jyskypuroon, jota pitkin vedet virtaavat Petääpuroon. Jyskypuro yhtyy Petääpuroon puron ylittävän tie 16858 sillan kohdalla. Petääpuron ja Hepokosken kautta vedet virtaavat Pieneen Haapajärveen ja siitä edelleen Ison Haapajärven kautta Kannonjärveen (kuva 1). Jyskypuroon ja Petääpuroon laskee paikoin myös metsäojia ympäröiviltä turve- ja metsämailta. Turvetuotantoalueet muodostavat 2,2 % Petääpuron valuma-alueen pinta-alasta sen laskiessa Pieneen Haapajärveen. Ainoastaan Pekannevan lisäalue muodostaa kuivatusvesien kohdalla poikkeuksen. Sieltä vedet johdetaan neljän hehtaarin alalta Päällinjärven valuma-alueelle (14.633) ja siellä laskuojan, Kummunlammen, Kummunpuron ja Pienen Päälammen kautta Päälampeen sekä sieltä edelleen Löytänänpuroa pitkin Löytänään. Tietoja tuotantoalueiden alapuolisten järvien hydrologiasta ja veden laadusta on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tietoja Pekannevan, Karhukydön ja Jyskynevan tuotantoalueiden alapuolisten järvien hydrologiasta ja veden laadusta (ka.=pitkän ajan keskiarvo). Alue Hydrologiset tiedot Veden laatu Suurin syvyys Tilavuus Pintaala Rantaviiva Väri (ka.) Kok.-P (ka.) (ha) (m) (1000 m 3 ) (km) (mg Pt/l) (µg/l) Pieni Haapajärvi 47 1.0 158 3.0 - - - Iso Haapajärvi 102 5.3 2166 6.3 152 30 6.3 Kannonjärvi 1124 19.4 53834 49.4 61 12 6.8 Kummunlampi 2,7 7,3 103 0,7 280 35 5,3 Pieni Päälampi 3,1 4,8 87 0,8 200 18 5,4 Päälampi 15,2 2,6 256 2,3 420 25 5,2 ph (ka.) Petääpuron vesi on melko ruskeaa, humuspitoista ja sen ravinnepitoisuus ilmentää lievää rehevyyttä. Pienen Haapajärven vesi on laadultaan hyvin samankaltaista. Järven mataluuden ja vesikasvien määrän huomioon ottaen sen vettä voidaan pitää jopa varsin hyvälaatuisena. Ison Haapajärven vesi on yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää. Vesi on melko ruskeaa, lievästi hapanta, humuspitoista ja sen ravinnepitoisuus ilmentää lievää rehevyyttä. Jyskypuron ja Petääpuron kalataloudellinen arvo on vähäinen (Leppänen 2016). Osakaskunnan mukaan puroissa saattaa kuitenkin esiintyä rapuja. Pyynti puroissa rajoittuu hauen kutuaikaiseen katiskapyyntiin ja ongintaan. Vesistön järvialueilla on huomattavasti suurempi merkitys kalastuksen kannalta. Haapajärvillä kalastuksessa käytetään verkkoja, katiskoita, pilkkejä ja
4 onkia, Kannonjärvellä lisäksi veto- ja heittouistimia. Pienessä ja Isossa Haapajärvessä esiintyy ainakin haukea, ahventa ja särkeä. Kannonjärven kalastoon kuuluu näiden lisäksi kuha, lahna, made, muikku ja siika. Kannonjärveen on istutettu kuhaa, siikaa ja järvitaimenta sekä Isoon Haapajärveen siikaa. 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Pekannevan, Karhukyrön ja Jyskynevan turvetuotantoalueiden vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelujen avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalakannoista sekä kalastuksesta. Tietoa kerätään mm. kalaston määrästä ja rakenteesta, kalastuksen määrästä ja ajoittumisesta, saadun saaliin määrästä ja rakenteesta, käytetyistä pyydyksistä sekä kalastusta haittaavista tekijöistä tarkkailualueen eri osissa. Tiedustelun avulla kerätään tietoja Jyskypurosta, Petääpurosta (tien 648 alapuoli), Pienestä ja Isosta Haapajärvestä sekä Kannonjärven eteläosasta (linjan Otaniemi-Lehtoniemi ja Putonsalmen välinen alue), jotka ovat Pekannevan, Karhukydön ja Jyskynevan turvetuotantoalueiden kuormituksen vaikutusalueella (kuva 1). Lisäksi tulee Pekannevan lisäalueen kuormittamasta alueesta mukaan Kummunlammen ja Päälammen välinen alue. Kalastustiedustelu lähetetään postitse tarkkailualueella asuville tai siellä rantakiinteistön omistaville ruokakunnille. Yhteystiedot saadaan kiinteistörekisteristä. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille lähetetään muistutuskirje. Ensimmäinen tämän ohjelman mukainen tiedustelu tehdään vuoden 2023 alussa ja sen avulla kerätään tietoja alueen kalastosta ja kalastuksesta vuonna 2022. Tiedustelu uusitaan viiden (5) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Verkkokoekalastusten tavoitteena on selvittää turvetuotantoalueita lähinnä olevan merkittävän kalastuskohteen, Ison Haapajärven, kalaston tilaa ja seurata kalakannoissa tapahtuvia muutoksia. Koekalastukset tehdään Nordic-yleiskatsausverkoilla. Tarvittava pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan järven pinta-alasta ja syvyyssuhteista. Ison Haapajärven pinta-ala on 102 hehtaaria. Tästä 0-3 metrin syvyistä aluetta on 65 ja 3-6 metrin syvyysvyöhykettä 37 hehtaaria. Matalaan, alle kolmen metrin syvyiseen, veteen lasketaan, ohjeiden mukaisesti, 16 kappaletta pohjaverkkoja. 3-6 metrin syvyysvyöhykkeen alueelle lasketaan pohjaverkkojen (5 kpl) lisäksi sama määrä pintaverkkoja (5 kpl). Pyyntiponnistus on siis
5 yhteensä 26 verkkovuorokautta. Pyyntialueet valitaan Isosta Haapajärvestä satunnaisesti RKTL:n työraportin (Olin ym. 2014) ohjeiden mukaisesti. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Kokonaissaaliiden lisäksi esitetään myös verkkokohtaiset saaliit kalalajeittain. Raportissa ilmoitetaan myös särkikalojen, petomaisten ahventen (> 15 cm) ja petokalojen massa- ja lukumääräosuudet kokonaissaaliissa. Petokalaosuuksiin lasketaan mukaan yli 15 cm pituiset ahvenet. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Verkkokoekalastukset tehdään joka viides vuosi heinäkuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Seuraavan kerran koekalastukset tehdään vuonna 2022. Verkkokoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään vain Petääpurossa. Purossa kalastetaan kaksi (2) vähintään 100 m² kokoista koealaa. Toinen Petääpuron koealoista sijaitsee Jyskypuron liittymiskohdan ylä- ja toinen alapuolella. Koekalastusten tavoitteena on selvittää Petääpuron kalaston tilaa. Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 30 minuutin tauko. Koekalastuksia varten pyritään löytämään koskimaisia alueita, jotka tarjoavat virtavesissä eläville kalalajeille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet. Koealojen sijainti määritetään GPSkoordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonaissaalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Sähkökoekalastukset tehdään joka viides vuosi elo-syyskuussa. Seuraavan kerran koekalastukset tehdään vuonna 2022. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin esitettyjä ohjeita (Olin ym. 2014). Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 4 RAPORTOINTI Keskeisten tulosten lisäksi tarkkailuraportissa tulee esittää arvio hankkeiden kalatalousvaikutuksista, tarkkailuaineiston epävarmuustekijöistä sekä tarkkailun kehittämistarpeesta. Raportti Jyskynevan kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta valmistuu tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Jani ja Pirkko Tarvaiselle, Pekka Purolalle, Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kivijärven kalastusalueelle.
6 LÄHTEET Leppänen, A. 2016: Turvetuote Peat Bog Oy. Jyskynevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2015. Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 78/2016: 1-4 + liitteet. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.