Vahankajoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Transkriptio

1 TARKKAILUOHJELMA Vahankajoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Eurofins Nab Labs Oy Pekka Sundell

2 1 Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE TARKKAILUALUE Tuotantoalueiden sijainti ja valumavedet Vahankajoen alue Valkkunan valuma-alue Mustapuron valuma-alue Muut valuma-alueet Vesistöt ja veden laatu Kalasto ja kalastus TARKKAILUOHJELMA Tarkkailun tavoite Kalastustiedustelu Koekalastukset järvialueilla Koekalastukset virtavesissä Koeravustukset Saaliiksi saatujen kalojen käyttökelpoisuus RAPORTOINTI... 8 VIITTEET... 9 Jyväskylä Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija , pekka.sundell@nablabs.fi Eurofins Nab Labs Oy Jyväskylän toimipaikka Survontie 9 D, Jyväskylä

3 1 1 TARKKAILUVELVOITE Tarkkailualueella sijaitsee useita turvetuotantoalueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa toiminnan harjoittamiseen. Vahankajoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet ja niiden ympäristöluvat löytyvät taulukosta 1. Taulukko 1. Vahankajoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden ympäristöluvat. Hetesuon (Kurjenkoto) osalta on päivitys vireillä. Tuotantoalue Päätöksen päivämäärä Päätöksen numero Päätöksen diaarinumero Vapo Oy Savonneva, osa alueesta (Lo3, Lo6 ja Lo7) LSY 153/2007/4 LSY-2004-Y VHO 09/0045/3 VHO 00791/08/5115 VHO 00792/08/5115 VHO 00793/08/5115 Savonneva, L10 itäosa ja L12 (Lo4) LSSAVI 132/2017/1 LSSAVI/4889/2016 Kaijansuo LSSAVI 136/2017/1 LSSAVI/47/04.08/2014 Koirasuo LSY 157/2007/4 LSY-2005-Y VHO 09/0045/3 VHO 00791/08/5115 VHO 00792/08/5115 VHO 00793/08/ KHO 1869 KHO 804/1/09 Suoniemensuo LSSAVI 18/2014/1 LSSAVI/108/04.08/2011 Puntari-Konttisuot LSSAVI 41/2014/1 LSSAVI/203/04.08/2011 Heposuot LSSAVI 85/2013/1 LSSAVI/126/04.08/2011 Juuvinsuo LSY 149/2007/4 LSY-2006-Y-376 Avoin Yhtiö Syrjälä Peltonen ja Reino Syrjälä Lehtosuo ja Laukerinsuo LSSAVI 124/2011/1 LSSAVI/119/04.08/ VHO 13/0266/1 VHO 00057/13/ KHO 1160 KHO 3364/1/13 Ristisuon Turve Oy Ristisuo LSSAVI 98/2015/1 LSSAVI/49/04.08/ VHO 17/0175/1 VHO 00996/15/5115 Peat Bog Oy Pärepuulamminsuo II LSSAVI 65/2015/1 LSSAVI/34/04.08/ VHO 17/0230/1 VHO 00742/15/5115 EJ-Lämpö Oy Hetesuo (Kurjenkoto) LSY 33/2006/4 LSY-2005-Y-155 Tässä yhteistarkkailussa on mukana kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueet sijaitsevat Karstulan ja Soinin kuntien alueella. Seitsemän tuotantoaluetta on Vapo Oy:n ja viisi muiden toimijoiden omistuksessa (taulukko 1).

4 2 Lupapäätösten mukaan hankkeiden vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten hyväksymällä tavalla. 2 TARKKAILUALUE 2.1 Tuotantoalueiden sijainti ja valumavedet Tarkkailualue sijaitsee pääosin Vahankajoen valuma-alueella (14.67) Saarijärven reitin (14.6) yläosassa Karstulan, Soinin ja Kyyjärven kuntien alueella. Vahankajoen alueella (14.671) sijaitsee vain osa Suoniemensuosta. Valkkunan valuma-alueen (14.673) pinta-ala on 150,95 km 2 ja järvisyys 4,56 %. Alueella sijaitsee osa Kaijansuosta, Heposuot, Laukerinsuo, Ristisuo, Lehtosuo ja Pärepuulamminneva. Mustapuron valuma-alueen (14.674) pinta-ala on 171,86 km2 ja järvisyys 6,63 %. Alueella sijaitsevat Juuvinsuo, Puntari-Konttisuo, Savonneva (Lo3, Lo4, Lo6 ja Lo7), osa Kaijansuosta, osa Koirasuosta ja Hetesuo. Koirasuon alueesta osa sijoittuu Toraspuron valuma-alueelle (47.057), joka kuuluu Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47) (kuva 1) Vahankajoen alue Vahankajoen alueella Suoniemensuon (24 ha) kuivatusvedet ohjataan Puumalanpuron kautta Vahankajokeen ja sitä pitkin edelleen Pääjärveen Valkkunan valuma-alue Kaijansuon tuotantoalue sijaitsee suurelta osin (405,3 ha) Valkkunan (14.673) valumaalueella. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen käyttöön jäävät purkureitit ja etäisyydet vesitse tuotantoalueelta suurimpiin vesistöihin ovat alueella seuraavat: Laskuoja 1: Täipuro à Konilampi à Konipuro à Joutenjärvi à Vahvasenjoki (6,4 km) à Valkkuna (10,3 km) à Vahanka (12,8 km). Laskuoja 4: Ylä-Kaijanlampi à Ala-Kaijanlampi à Vahvasenjoki (2,7 km) à Valkkuna (7,8 km) à Vahanka (10,3 km). Laskuoja 5: Sompalampi à Vahvasenjoki (1,1 km) à Valkkuna (9,4 km) à Vahanka (11,9 km). Heposoiden (117 ha) kuivatusvedet johdetaan Alasen kautta Vahvaseen ja edelleen Vahvasenjokeen. Laukerinsuolta (26,3 ha) vedet johdetaan laskuojan kautta Alaseen. Ristisuon (33,3 ha) kuivatusvedet johdetaan Mustapuron kautta Vahvasenjokeen. Lehtosuon (9,5 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Alaseen. Pärepuulamminsuo II:n (31,6 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Vahvasenjokeen.

5 3 Kuva 1. Vahankajoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet ja tarkkailualueen vesistöalueet. Punaisilla ympyröillä merkityt alueet ovat uusia, viime vuosina yhteistarkkailuun liittyneitä, turvetuotantoalueita. Koirasuo kuuluu osana Savonnevan aluekokonaisuuteen aivan Ryöstöjärven pohjoispuolella.

6 Mustapuron valuma-alue Juuvinsuon tuotantoalue (70,4 ha) sijaitsee pääosin Mustapuron (14.674) valumaalueella. Kuivatusvedet johdetaan koko alalta Mustapuron valuma-alueelle Kettujokeen, josta vedet kulkevat Jokijärven, Syväjoen, Iironjärven, Hankajärven, IsoPunsan ja Kortejärven kautta Vahankaan. Puntari-Konttisuo sijaitsee Kokemäenjoen ja Kymijoen latvavesien vedenjakajaalueella. Turvetuotantoalueesta suurin osa (111 ha) sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma-alueella (14.6) ja siellä tarkemmin Vahankajoen valumaalueen (14.67) Mustapuron valuma-alueella (14.674). Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan Ison Lauttajärven ohitusuoman kautta Lauttapuroon ja edelleen Kettujokeen, joka laskee Jokijärveen. Savonnevan (360 ha) luoteis- ja keskiosan kuivatusvedet (Lo3, Lo4, Lo6 ja Lo7) laskevat, vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen, Haukipuroa ja Mustapuroa pitkin Punsanjokeen ja siitä edelleen Kortejärven kautta Vahankaan. Kaijansuon kaakkoisosan (51 ha) vedet (Lo7) ohjataan Härkäpuroa pitkin Syväjokeen ja edelleen Iiroonjärven, Iiroonjoen, Hankajärven, Iso-Punsan, Punsanjoen ja Kortejärven kautta Vahankaan. Matkaa tuotantoalueelta Iiroonjärveen kertyy 3,0 km. Koirasuo sijoittuu kahdelle eri valumaalueelle. Vahankajoen alueella (203 ha) kuivatusvedet laskevat laskuojia pitkin osin Ryöstöjärven kautta ja osin suoraan Viitajokeen. Viitajoen kautta vedet kulkevat Iso- Punsan, Punsanjoen, Kortejärven ja Kortejoen kautta Vahankaan. Hetesuon (33,5 ha) kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Iironjoen alaosalle ja edelleen Hankajärven kautta Iso-Punsaan Muut valuma-alueet Osa Puntari-Konttisuon tuotantoalueesta sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Ähtärin ja Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.4) ja siellä tarkemmin Niemisjoen valuma-alueen (35.47) Tyystänjoen valuma-alueella (35.475). Tältä osalta (34,2 ha) kuivatusvedet johdetaan Maintaiseen ja siitä edelleen Maintaisenjokea pitkin Tyystänjärveen. Osasta Koirasuota (46 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Pohjoisjokeen ja sitä pitkin edelleen Torasjärven, Toraspuron ja Kuninkaanjoen kautta Alajärveen. 2.2 Vesistöt ja veden laatu Vahankajoen vesistöalueella on runsaasti pieniä lampia ja järviä (taulukko 1). Soiden osuus valuma-alueesta on noin 40 %. Tämä näkyy selvästi järvien veden laadussa. Niiden vesi on tummaa, ravinteikasta ja hieman hapanta. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesistöt voidaan luokitella veden laadun suhteen enimmäkseen reheviksi. Myös rautapitoisuus on vedessä melko korkea. Veden vaihtuvuus lammissa ja järvissä on hidasta. Monilla alueilla on etenkin lopputalvella mitattu alhaisia happipitoisuuksia.

7 5 Taulukko 2. Tarkkailualueen merkittävimpien järvien pinta-ala (ha), suurin syvyys (m), tilavuus (m 3 ) ja järveen istutetut kalalajit. Järven nimi Pinta-ala Syvyys Tilavuus Istukaslajit (ha) (m) (m 3 ) Jokijärvi 90 2, Iiroonjärvi 278 2, Kuha, siika Hankajärvi 281 4, Kuha, kirjolohi Iso-Punsa Kortejärvi Kuha, siika Vahanka Kuha, siika, rapu Valkkuna Siika Joutenjärvi Siika Vahvanen Kuha, siika, rapu Alanen Kuha, siika 2.3 Kalasto ja kalastus Ahven ja särki olivat järvien kalaston selvät valtalajit kaikissa järvissä (Iso-Punsa, Kortejärvi, Vahanka, Valkkuna, Vahvanen, Alanen), missä tehtiin verkkokoekalastuksia vuonna 2015 (Leppänen & Alaja 2016). Niiden yhteen laskettu osuus koekalastusten kappalemääräisessä saaliissa vaihteli 62 ja 92 %:n välillä. Saaliin massassa kuhan osuus oli merkittävä Valkkunassa ja Alasessa ja lahnan osuus Vahangassa, vaikka niiden kappalemääräinen saalis olikin vähäinen. Vuonna 2015 tehdyissä sähkökoekalastuksissa kivisimppu oli Vahankajoessa, Vahvasenjoessa ja Punsanjoessa ylivoimaisesti runsaslukuisin saalislaji. Taimenia ei saatu saaliiksi lainkaan. Mustapurosta saatiin saaliiksi vain yksi särki (Leppänen & Alaja 2016). Rapuja saatiin vuoden 2016 koeravustuksissa saaliiksi vain Kortejoesta, Vahvasenjoesta ja Vahangasta. Kortejoessa kanta oli harva, Vahvasenjoessa ja Vahangassa erittäin harva (Leppänen 2017). Tarkkailualueella kalasti vuonna 2015 ainakin 65 ruokakuntaa (Leppänen & Alaja 2016). Selvästi aktiivisinta kalastus oli Iiroonjärvellä (26 %), Vahangalla (20 %), Vahvasella (14 %), Hankajärvellä (12 %) ja Alasella (11 %). Hauki ja ahven olivat saadussa saaliissa selvät valtalajit. Hauen osuus saaliista oli keskimäärin 49 ja ahvenen 25 %. Suosituimmat pyyntimuodot olivat katiskapyynti, onkiminen ja heittouistinkalastus. Tarkkailualueella toimii viisi osakaskuntaa. Suurin osa vesialueista, mm. Kortejärvi, Vahanka, Valkkuna ja Joutenjärvi, kuuluu Vahangan osakaskunnan hallintaan. Kuninkaanjoen osakaskunnan alueita ovat mm. Iso-Punsa, Hankajärvi ja osa Iiroonjärvestä. Paajalan osakaskunnalle kuuluu vain Vahvasen eteläosa. Kukonkylän osakaskunnan aluetta on Iiroonjärven länsiosa ja Vehunperän osakaskunnan aluetta Jokijärvi.

8 6 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Tämän tarkkailuohjelman toteutus alkaa vuonna Tarkkailu sisältää kalastustiedusteluja, koekalastuksia järvissä ja virtavesissä, koeravustuksia sekä kalojen käyttökelpoisuustutkimuksia. 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelujen avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalaja rapukannoista sekä kalastuksesta. Tietoa kerätään mm. kalaston määrästä ja rakenteesta, rapukantojen tilasta, kalastuksen määrästä ja ajoittumisesta, saadun saaliin määrästä ja rakenteesta, käytetyistä pyydyksistä sekä kalastusta haittaavista tekijöistä tarkkailualueen eri osissa. Tiedustelun avulla kerätään tietoja Vahangasta sekä sen yläpuolisista järvistä, lammista ja virtavesistä, jotka ovat tässä yhteistarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kuormituksen vaikutusalueella. Kalastustiedustelu lähetetään postitse tarkkailualueella asuville tai siellä rantakiinteistön omistaville ruokakunnille. Tavoitteena on saada vähintään 250 ruokakunnan yhteystiedot tiedustelun postittamista varten. Yhteystiedot saadaan kiinteistörekisteristä. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille lähetetään muistutuskirje. Seuraavan kerran tiedustelu tehdään vuoden 2020 alussa ja sen avulla kerätään tietoja tarkkailualueen kalastosta ja kalastuksesta vuonna Tiedustelu uusitaan neljän (4) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Koekalastusten tavoitteena on saada tietoa tarkkailualueen järvien kalastosta ja kalakannoissa tapahtuvista muutoksista. Koekalastukset tehdään NORDICyleiskatsausverkoilla Alasessa, Vahvasessa, Iso-Punsassa, Kortejärvessä, Valkkunassa ja Vahangassa. Alasessa pyyntiponnistus on 21, Vahvasessa 26, Iso-Punsassa 15, Kortejärvessä 16, Valkkunassa 21 ja Vahangassa 30 verkkovuorokautta. Pyyntiponnistus on siis yhteensä 129 verkkovuorokautta. Pyyntialueet valitaan järvistä satunnaisesti. Koekalastusten tarkoituksena on järvien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Lisäksi esitetään lajikohtaiset pituusluokkajakaumat runsaimpien lajien osalta. Verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun 15. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Kalastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2019 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein.

9 7 Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän (MMM 2008) ja RKTL:n työraportin Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeita (Olin ym. 2014). Koekalastusten saalistiedot kirjataan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään Vahankajoessa, Vahvasenjoessa, Iiroonjoessa ja Punsanjoessa siten, että kullakin alueella kalastetaan kolme (3) vähintään 100 m² kokoista koealaa. Lisäksi Kortejoessa kalastetaan yksi (1) koeala. Yhteensä kalastetaan siis 13 koealaa. Tavoitteena on selvittää näiden alueiden kalaston ja rapukannan tilaa. Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 20 minuutin tauko. Kalastettavien koealojen sijainti määritetään GPS-koordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonaissaalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Sähkökoekalastukset tehdään elo-syyskuussa. Seuraavan kerran ne tehdään vuonna 2019 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän (MMM 2008) ja RKTL:n työraportin Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeita (Olin ym. 2014). Koekalastusten saalistiedot kirjataan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.5 Koeravustukset Koeravustusten avulla selvitetään tarkkailualueen järvien ja jokien rapukantojen tilaa sellaisilla alueilla, missä on todettu viimeisten 10 vuoden aikana rapuja esiintyneen. Järvissä ravustuksia tehdään Vahvasessa neljällä (4) ja Vahangassa viidellä (5) alueella. Virtavesissä ravustetaan Kortejoessa yhdellä (1), Vahvasenjoessa neljällä (4) ja Vahankajoessa kolmella (3) alueella. Vahankajoen alueista kaksi on Puumalanpuron liittymäkohdan ylä- ja yksi alapuolella. Kullakin alueella ravustetaan 10 mertayötä. Koeravustusten pyyntiponnistus on siis yhteensä 180 mertayötä. Saaliiksi saadut ravut mitataan ja niiden sukupuoli määritetään. Lisäksi tarkistetaan silmämääräisesti rapujen kunto.

10 8 Vuosina 2012 ja 2016 koeravustukset tehtiin Vahankajoen alueella sekä heinä- että elokuussa (Sundell 2013, Leppänen 2017). Molempina vuosina saalista saatiin elokuussa huomattavasti heinäkuuta enemmän. Siksi tämän tarkkailun koeravustukset tehdään jatkossa vain elokuussa, mielellään elokuun alkupuolella. Koeravustukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2019 ja sen jälkeen neljän (4) vuoden välein. 3.6 Saaliiksi saatujen kalojen käyttökelpoisuus Tarkkailualueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta selvitetään kalojen lihaksesta tehtyjen elohopea-analyysien avulla. Näitä tutkimuksia varten pyydetään näytekaloja Alasesta, Vahvasesta, Joutenjärvestä, Valkkunasta, Hankajärvestä, Iso-Punsasta, Kortejärvestä ja Vahangasta. Ahven on kaikkien edellä mainittujen järvien kalaston valtalaji. Siksi elohopea-analyysien näytekaloina käytetään ahvenia. Analyysit tehdään ahventen lihaksesta. Kultakin alueelta tarvitaan näytteeksi kymmenen (10) cm pituista ahventa (Karvonen ym. 2012). Elohopeapitoisuus analysoidaan kustakin kalasta erikseen. Mikäli tämän pituisia näytekaloja ei saada riittävästi saaliiksi, täydennetään näytettä mahdollisimman lähellä näitä raja-arvoja olevilla ahvenilla. Alle 10 cm:n pituisia ahvenia ei kuitenkaan näytekaloiksi hyväksytä. Koska näytekalojen koko saattaa alueiden välillä vaihdella, lasketaan kullekin järvelle 100 gramman painoisen standardiahvenen lihaksen keskimääräinen elohopeapitoisuus regressioanalyysin avulla. Saatuja tuloksia verrataan, paitsi alueiden kesken, myös EU:n komission (asetus 1881/2006) ja valtioneuvoston (asetus 868/2010) asettamiin raja-arvoihin. Kalojen käyttökelpoisuusselvitys tehdään seuraavan kerran vuonna Sen jälkeen se uusitaan neljän (4) vuoden välein. 4 RAPORTOINTI Raportti Vahankajoen kalataloudellisesta yhteistarkkailusta valmistuu tarkkailua seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Keskeisten tulosten lisäksi tarkkailuraportissa esitetään arvio hankkeiden kalatalousvaikutuksista, tarkkailuaineiston epävarmuustekijöistä sekä tarkkailun kehittämistarpeesta. Raportti toimitetaan Vapo Oy:lle, Ristisuon Turve Oy:lle, Reino Syrjälälle, EJ-Lämpö Oy:lle Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Karstulan ja Soinin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pääjärven ja Ähtärinreitin kalastusalueille. ELY-keskuksille raportti toimitetaan sähköisesti.

11 9 VIITTEET Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nystén, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M. & Äystö, L. 2012: Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012, 149 s. Leppänen, A. 2017: Vahankajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 97/2017, 8 s. + liitteet. Leppänen, A. & Alaja, H. 2016: Vahankajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 136/2016, 20 s. + liitteet. MMM 2008: Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio MMM 2008:3. Helsinki, 55 s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Sundell, P. 2013: Vahankajoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 140/2013, 8 s. + liitteet.