Esitys Pyöreä- ja Lintusuon (Mikkeli) kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi vuodesta 2017 alkaen

Transkriptio

1 Esitys Pyöreä- ja Lintusuon (Mikkeli) kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi vuodesta 2017 alkaen Nab Labs Oy Heikki Alaja

2

3 Sisällys 1 Johdanto Tarkkailualue Turvetuotanto Vesistöt ja niiden vedenlaatu Kalasto ja kalatalous Esitys tarkkailuohjelmaksi Tarkkailumenetelmät ja toteutusaikataulu Kalastustiedustelu Verkkokoekalastus Raportointi... 5 Viitteet... 6 Tutkimusraportti 45/2017 Heikki Alaja Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 YAD Jyväskylä

4

5 1 1 Johdanto Mikkelissä sijaitsevan Pyöreäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa perustuu Itä-Suomen aluehallintoviraston antamaan päätökseen nro 90/2014/1. Lupamääräyksessä 14 todetaan kalataloustarkkailun toteuttamisesta seuraavaa: Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä olevan Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Lintusuon (Mikkeli) turvetuotantoalueen ympäristölupa perustuu Itä-Suomen aluehallintoviraston antamaan päätökseen numero 37/2016/1. Lupamääräyksessä 13 linjataan kalataloudellisesta tarkkailusta seuraavasti: Kalataloustarkkailua tulee jatkaa toteutetun Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti niin, että kalastustiedustelut ja koekalastukset toteutetaan vuodesta 2017 (ensimmäinen toteutusvuosi) alkaen viiden vuoden välein. Papinjoen sähkökoekalastukset voidaan lopettaa. Tarkkailumenetelmiin ja kohdealueisiin voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tämä kalataloudellinen tarkkailuohjelmaesitys on laadittu Mikkelin Pyöreä- ja Lintusuolle ja se sisältää esityksen seurantatoimenpiteiksi vuodesta 2017 alkaen. Kalataloustarkkailua esitetään jatkettavaksi pääsääntöisesti aiemman tarkkailunohjelman mukaisesti. Päivitetystä tarkkailuohjelmasta on jätetty pois Papinjoen sähkökoekalastukset Lintusuon ympäristölupapäätöksen mukaisesti sekä tarkennettu ohjelman sisältöä kalastustiedustelun ja verkkokoekalastusten osalta. 2.1 Tarkkailualue Turvetuotanto Pyöreäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelissä, noin 15 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. Se kuuluu Kyyveden lähialueeseen (14.932), jonka pinta-ala on 603 km 2 ja järvisyys 24,3 %. Tarkkailualueella ojitetun metsätalousmaan osuus on suuri. Myös maataloutta harjoitetaan jonkin verran. Pyöreäsuon kunnostus turvetuotantoa varten aloitettiin talvella Vuonna 2014 Pyöreäsuon tuotantokuntoisen alueen pinta-ala oli 72,5 ha. Pyöreäsuon vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat sekä ympärivuotinen pintavalutus. Tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskentältä Susiojaan, joka laskee Pienen Orilammen kautta Orilampeen, josta vedet virtaavat Syrjälammen kautta Hakojokeen ja edelleen Leveäjokea myöten Kyyveden Ala-Sitroon. Purkureitin pituus tuotantoalueelta Ala-Sitroon on noin 8,4 km. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 25 km Mikkelin kaupungista pohjoiseen Vehmaskylän ja Alamaan kylissä. Turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) Kyyveden alueella (14.93), tarkemmin sanottuna Kyyveden lähialueeseen (14.932). Lintusuon pohjoisosan (n. 60 ha) kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna Lintusuon eteläosan valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto vuonna 2011.

6 2 Vuonna 2014 tuotantopinta-ala oli 121,1 ha. Lintusuon tuotantoalueen osuus Roitonlammen 30,6 km 2 laajuisesta valuma-alueesta on noin 5 % ja Hietajärven 34,4 km 2 :n valuma-alueesta noin 4 %. Kyyveden lähialueen valuma-alueen pinta-alasta tuotantoalue on noin 0,25 %. Lintusuon vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Lintusuon lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja metsäalueita. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Roitonlampeen, josta ne kulkeutuvat edelleen Papinjokea myöten Hietajärveen ja Sahinjokea pitkin Kyyveden Ala-Sitroon. Purkureitin pituus Lintusuolta Kyyveteen on noin 7,8 km. Kuva 1. Pyöreä- ja Lintusuon turvetuotantoalueiden sijainti kartalla Vesistöt ja niiden vedenlaatu Tarkkailualueen tärkeimpiä vesistöjä ovat Hietajärvi, Ala- ja Ylä-Sitro sekä Kyyveden eteläosassa sijaitseva Mustaselkä (Mustikkaselkä). Pintavesityypiltään Kyyvesi on määritelty keskikokoiseksi humusjärveksi (Kh). Muut tarkkailualueen vesistöt ovat tyypiltään lähinnä matalia runsashumuksisia järviä (MRh). Kyyveden Koiraselän ekologinen tila on määritelty 2. luokittelukierroksella hyväksi ja kemiallinen tila hyvää huonommaksi. Vesistöjen tilaa on seurattu säännöllisesti velvoitetarkkailujen yhteydessä. Järvet ovat tummavetisiä ja ravinteikkaita. Vuonna 2015 Hietajärven (piste 207) veden väriluku vaihteli välillä mg Pt/l. Kyyjärven Koiraselällä (143) vesi oli edelleen runsashumuksista, mutta väriluku oli selvästi alempi kuin pienissä järvissä (keskiarvo 145 mg Pt/l). Koiraselällä (143) veden laatu on ollut muutoinkin parempi kuin esim. Ala-Sitrossa (esim. päällysveden fosfori- ja rautapitoisuus). Kyyveden

7 3 Koiraselällä sedimentoituminen parantaa veden laatua, kun taas lyhytviipymäisessä Ala-Sitrossa veden laatu on likimain sama kuin tulevilla valumavesillä. Kyyveden Koiraselällä ja Hietajärvessä on havaittu toistuvasti voimakasta hapenvajausta kerrostuneisuuskausien lopussa. Myös Ala-Sitrossa hapenvajausta on esiintynyt, joskin lähinnä lopputalvella. Syvänteiden happiongelmat haittaavat erityisesti viileän veden kalalajeja, kuten madetta ja lohikaloja. Hietajärvessä, Ala-Sitrossa ja tarkkailualueen virtavesissä veden ph on ollut ajoittain alhainen erityisesti keväällä. Keväällä alhaisella ph:lla saattaa olla merkitystä mm. särkikalojen lisääntymismenestystä heikentävänä tekijänä Kalasto ja kalatalous Tarkkailualueen kalastoa on seurattu koekalastuksin vuosina 2007 ja Järvissä seurantaa on tehty Nordic-koekalastusverkoilla ja virtavesissä sähkökoekalastuksin. Vuonna 2012 verkkokoekalastuksen biomassayksikkösaalis oli Kyyveden Mustaselällä 237 g, Hietajärvessä 212 g, Ala-Sitrossa 60 g ja Ylä-Sitrossa 324 g verkkoyötä kohden. Saaliissa särkikalojen biomassaosuus oli Hietajärvessä 57 %, kun muissa vesistöissä se oli %. Petokalojen osuus saaliista oli alhaisin Hietajärvessä (5 %) ja suurin Kyyveden Mustaselällä (41 %). Vuonna 2012 yksikkösaaliit olivat koekalastusalueilla selvästi ekologisen tilan luokittelun vertailutilaa alemmalla tasolla (Aroviita ym. 2012). Alhainen saalistaso viittasi kalakannan heikkoon tuottokykyyn, johon valuma-alueen maankäyttö on saattanut pitkällä aikavälillä vaikuttaa. Koska riittäviä aikasarjoja (vertailukelpoisilla menetelmillä tehtynä) ei ole kuitenkaan olemassa, luotettavia päätelmiä kalaston rakenteen tai runsauden pitkän aikavälin muutoksista ei ole mahdollista tehdä. Tarkkailuvuosien välillä tulosten eroja selitti ainakin jossakin määrin pyydystävyyden (veden lämpötila, ajankohta) ja mahdollisesti myös kalakantojen luontainen vaihtelu. Sähkökoekalastuksia tehtiin Papinjoessa kahdella koealalla vuosina 2007 ja Vuonna 2012 saalista ei saatu lainkaan ja vuonna 2007 Papinjoen alaosalta saatiin ainoastaan yksi ahven. Nykyhetkellä Papinjoen peratussa uomassa ei siten näyttäisi esiintyvän virtavesille tyypillisiä kalalajeja ja luultavasti heikko vedenlaatu estää osaltaan herkempien lajien levittäytymistä jokeen. Vuoden 2012 kalastusta koskeneen tiedustelun perusteella turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä kalastettiin verkoilla, katiskalla, erilaisilla vapavälineillä sekä pitkäsiimalla. Vastanneiden talouksien kalastus keskittyi Hietajärveen ja Kyyveden Mustaselän alueelle. Sitroissa puolestaan kalastettiin vähän, eikä kukaan vastaajista kalastanut Papinjoessa tai Roitonlammessa. Alueen kiinteistönomistajista tarkkailualueen vesistöissä kalasti alle 30 taloutta. Muutamat vastanneet ilmoittivat myös ravustaneensa merroilla. Vuonna 2012 Kyyveden Mustaselällä (n=7) kalastaneiden talouksien runsaimmat saalislajit olivat lahna (40 %), kuha (25 %), hauki (17 %) ja ahven (10 %). Mateen osuus saaliista oli melko vähäinen (4 %), eikä lohikaloja juurikaan saatu saaliiksi. Yksittäisiä rapuja saatiin saaliiksi katiskapyynnin yhteydessä, mutta merroilla ravustaneet taloudet eivät kuitenkaan ilmoittaneet rapusaalista lainkaan. Tämä viittaa siihen, että rapuja esiintyy ainakin Kyyveden puolella, mutta kanta ei mahdollista laajamittaisempaa pyyntiä. Ala-Sitrossa kalastaneiden saalis koostui vuonna 2012 kuhasta, hauesta, ahvenesta ja särjestä. Kalastustiedustelun vastausten määrä oli vähäinen (n=2), joten tulokset olivat lähinnä suuntaa

8 4 antavia. Hietajärvessä kalastaneiden talouksien (n=8) tärkeimmät saalislajit olivat hauki (58 %) ja ahven (30 %). Kuha, made, lohikalat ja rapu puuttuivat saalisilmoituksista kokonaan. 2 Esitys tarkkailuohjelmaksi 2.1 Tarkkailumenetelmät ja toteutusaikataulu Kalataloudellista tarkkailua toteutetaan jatkossakin kalastustiedustelujen ja verkkokoekalastusten avulla (Taulukko 1). Lintusuon ympäristölupapäätöksen mukaisesti sähkökoekalastukset Papinjoessa esitetään lopetettavaksi osana velvoitetarkkailua, koska joessa ei tarkkailun perusteella esiinny virtavesille tyypillisiä lajeja ja elinympäristö on virtavesikaloille huonosti soveltuva (perkaukset, vedenlaatu). Ohjelmaesityksen mukaan ensimmäinen tarkkailuvuosi on Tällöin tehdään verkkokoekalastukset. Kalastustiedustelu tehdään ensimmäisen kerran talvella 2018 koskien 2017 kalastusta ja ravustusta. Tämän jälkeen tarkkailua tehdään aina viiden vuoden välein (v ja 2027, tiedustelut v. 2023, v. 2028). Taulukko 1. Tarkkailuohjelman aikataulutus vuodesta 2017 alkaen. 2.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelu X X X Verkkokoekalastus X X X Raportointi X X X Kalastustiedustelu esitetään tehtäväksi jatkossakin kiinteistörekisteriotokseen pohjautuen ja siinä kohdevesistöalueina ovat edelleen Kyyveden Mustaselkä (Mustikkaselkä), Ala- ja Ylä-Sitro, Hietajärvi, Roitonlampi ja Papinjoki. Lisäksi tiedustelualueisiin esitetään lisättäväksi Hietajärvestä Ala-Sitroon laskeva Sahinjoki ja Pyöreäsuon purkureitin pienet vesistöt (Orilampi, Nurmilampi, Syrjälampi, Hakojoki ja Luotolahti. Tiedustelualueen laajentamisesta ei aiheudu juurikaan kustannuksia, koska alue on harvaan asuttua. Kalastustiedustelun tavoitteellinen otoskoko on eri osoitteissa asuvaa em. vesistöihin rajautuvien kiinteistöjen omistajaa. Otokseen pyritään ottamaan mukaan kaikki kiinteistöt, joissa on vakituiseen asumiseen tai vapaa-ajan käyttöön tarkoitettu rakennus. Metsäpalstat ja yritysten tai yhteisöjen omistamat kiinteistöt pyritään jättämään otoksen ulkopuolelle. Kalastustiedustelu lähetetään tammi-helmikuussa ja siihen vastaamattomille lähetetään muistutuskirje noin kahden viikon päästä kyselylomakkeen oletetusta perille saapumisesta. Ensimmäisen kerran kalastustiedustelu tehdään vuonna 2018 ja se koskee vuoden 2017 kalastusta ja ravustusta. Tämän jälkeen kalastustiedustelu toistetaan aina viiden vuoden välein toistaiseksi. Kalastustiedustelulla selvitetään tarkkailualueen vesistöjen kalastajamäärä, pyyntiponnistus ja saalis pyydystyypeittäin sekä lajeittain. Kalastustiedustelussa vastaajia pyydetään arvioimaan kalastukseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kala- ja rapukantojen tilaa ja niiden muutoksia.

9 5 Kalastustiedustelussa pyydetään arvioimaan myös turvetuotannosta aiheutuneita haittoja sekä ilmoittamaan mahdollisista kalojen maku- ja hajuhaitoista. Kalastustiedustelun tuloksista raportoidaan mm. otokseen ja vastausaktiivisuuteen liittyvät perustiedot (kohdeperusjoukko, otoskoko, vastausaktiivisuus, kalastaneiden osuus) sekä saaliiden ja pyynnin osalta vastausaineistoa kuvaavat tunnusluvut (mm. vastanneiden kokonaissaalis lajeittain ja pyydyksittäin, keskimääräinen (±keskivirhe) kokonaissaalis, keskimääräinen pyydys- ja lajikohtainen saalis sekä yksikkösaalis). Raportointi on pyrittävä tekemään vertailukelpoisesti aiempaan tarkkailuun nähden (Alaja 2013). 2.3 Verkkokoekalastus Nordic -verkkokoekalastuksia tehdään edelleen Kyyveden Mustaselällä (Mustikkaselkä), Ala- ja Ylä- Sitrossa sekä Hietajärven eteläosassa (Liite 1). Hietajärven koekalastusalue esitetään jatkossa koekalastettavaksi yhtenä kokonaisuutena, koska tarvittava pyyntiponnistus on pieni, eikä osaalueiden välillä havaittu merkittäviä kalastoeroja aiempina tarkkailuvuosina. Verkkokoekalastusten pyyntiponnistus on seuraava: Kyyveden Mustaselkä (salmien rajaama alue) 14 verkkoyötä, Hietajärvi 10 verkkoyötä, Ala-Sitro 8 verkkoyötä ja Ylä-Sitro 6 verkkoyötä (vain pohjaverkot). Kussakin järvessä pyynnit olisi hyvä hajauttaa useammalle kuin yhdelle pyyntiyölle. Ensimmäisen kerran verkkokoekalastus tehdään vuonna 2017 ja sen jälkeen viiden vuoden välein (v. 2022, v. 2027) toistaiseksi. Koekalastukset tulisi pystyä toteuttamaan kesäkerrostuneisuuden aikana ennen syyskuun puoliväliä. Koekalastusten yhteydessä kirjataan muistiin sääolosuhteet, veden lämpötila ja tehdään havaintoja verkkohavasten likaantumisesta. Koekalastuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan soveltuvin osin ohjetta Olin ym. (2014). Koekalastusten tuloksista lasketaan yksikkösaalis lajeittain, saalislajien yksilömäärä- ja biomassaosuudet, saaliskalojen keskipaino sekä eri kalaryhmien (särkikalat, petomaiset ahvenkalat, jne.) osuudet saaliista. Runsaimpien saalislajien osalta esitetään saalis pituusluokittain. Koekalastuksen tuloksia verrataan aiempien vuosien tuloksiin sekä ekologisen luokittelun rajaarvoihin (Aroviita ym. 2012). Koekalastuksen tulokset viedään koekalastusrekisteriin tarkkailuvuoden loppuun mennessä. 2.4 Raportointi Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Savon ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kyyveden kalastusalueelle sekä Vapo Oy:lle. Raportit toimitetaan lähtökohtaisesti sähköpostitse pdf-muodossa.

10 6 Viitteet Alaja, H Pyöreä- ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu -Yhteenveto vuosien tarkkailuista. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 123/ s. Alaja, H Pyöreä- ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 196/ s. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen , lopullinen versio. Suomen ympäristökeskus ja RKTL. 31 s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014.

11 Liite 1. Kartta kalataloustarkkailun kohdevesistöistä.

12