Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Vapo Oy tarkkailuvelvollisten puolesta

Transkriptio

1 Kuulutus 1 (1) /5723/2019 PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ PÄÄTÖKSEN ANTAJA HAKIJA ASIA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vapo Oy tarkkailuvelvollisten puolesta Hinnerjoen turvetuotantoalueiden (Laitila ja Eura) kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen PÄÄTÖKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vapo Oy:n esityksen Hinnerjoen turvetuotantoalueiden kalataloudelliseksi yhteistarkkailuohjelmaksi muutoksin ja tarkennuksin. NÄHTÄVÄNÄPITO MUUTOKSENHAKU LISÄTIETOJA ANTAA Päätös oikaisuvaatimusohjeineen on nähtävänä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Turun toimipaikassa (Itsenäisyydenaukio 2, Turku), ELYkeskuksen internet-sivustolla ( -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset) Laitilan kaupungissa ja Euran kunnassa. Päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Määräaika oikaisuvaatimuksen jättämiseksi päättyy klo Kalastusbiologi Mika Sivil, puh tai mika.sivil@ely-keskus.fi. Kaupunkia/kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (postitse Turun toimipaikkaan PL 236, Turku tai skannattuna kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 236, Turku Y-tunnus kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

2

3

4

5

6

7 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL 150, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Aukioloaika: kello Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.

8 HINNERJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen Ohjelma 2019 nro???/19

9 Hinnerjoen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija

10 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE TURVETUOTANTOALUEET Tarkkailualueen kalataloudellinen tila KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUODESTA 2019 ALKAEN Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Sähkökoekalastukset Koeravustukset Kalastustiedustelu Raportointi VIITTEET

11

12 Hinnerjoen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen 1. Tarkkailun peruste Hinnerjoen ja Lapinjoen valuma-alueilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita, joiden ympäristölupapäätöksissä on määrätty kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry teki vuosia koskeneen kalataloudellisen tarkkailuohjelman Euran Joutsuon turvetuotantoalueille (Holsti 2010), jonka Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi muutamin lisäyksin (Dnro 3597/5723/2009). Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia seurattiin tarkkailuohjelman mukaisesti sähkökoekalastuksilla ja koeravustuksilla vuosina 2010, 2013 ja Vuonna 2010 laaditun tarkkailuohjelman jälkeen on tullut uusia ympäristölupapäätöksiä, joissa toiminnanharjoittajat on velvoitettu tarkkailemaan kalataloudellisia vaikutuksia. Yhteistarkkailussa on vuodesta 2019 alkaen mukana kolme eri turvetuotantoaluetta. Tarkkailuvelvollisuudet perustuvat seuraaviin lupapäätöksiin: Turvetuotantoalue Kunta Luvanhaltija Lupapäätös Joutsuo Eura Vapo Oy LSYLV nro 166/2006/4 VHO nro 08/0397/3 Liesrahka Laitila Lännen Koneurakointi Oy ESAVI Nro 175/2015/2 Anttilansuo Eura Lännen Koneurakointi Oy ESAVI Nro 135/2016/2 Turvetuotantoalueille on ympäristöluvissa määrätty kalatalousmaksuja käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen: Turvetuotantoalue Luvanhaltija kalatalousmaksu (eur) Joutsuo Vapo Oy 480 Liesrahka Lännen Koneurakointi Oy 500 Anttilansuo Lännen Koneurakointi Oy 500

13 2 2. Turvetuotantoalueet Joutsuon ja Liesrahkan turvetuotantoalueet sijaitsevat Lapinjoen vesistöalueen Hinnerjoen (Nro ) valuma-alueella. Anttilansuon turvetuotantoalue sijaitsee puolestaan pääosin Lapinjoen yläosan (Nro ) valuma-alueella (kuva 2.1). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kaikilla tuotantoalueilla pintavalutus/kasvillisuuskenttä, joille on määrätty omat tehon tavoitearvot. Vapo Oy:n Joutsuon turvetuotantoalueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueen pohjoisosassa sijaitsevan laskuojan kautta Hinnerjoen yläosalle Pitkäkosken yläpuolelle. Lännen Koneurakointi Oy:n Liesrahkalla sijaitsevien kahden erillisen turvetuotantokentän kuivatusvedet johdetaan purkuojan kautta Liesjärveen ja siitä edelleen Liesjärvenojan kautta Hinnerjokeen. Lännen Koneurakointi Oy:n Anttilansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan purkuojasta Laukassuonojaan, mikä virtaa Hinnerjokeen ja edelleen Lapinjokeen (kuva 2.1). Laukassuonnoja Liesjärvenoja Liesrahka Kuva 2.1. Turvetuotantoalueiden sijainti.

14 2.1 Tarkkailualueen kalataloudellinen tila 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tarkkaillut Joutsuon turvetuotantoaluiden kuivatusvesien vaikutusta Hinnerjoessa sähkökoekalastuksin ja koeravustuksin vuodesta 2010 alkaen kolmen vuoden välein. Sähkökalastuksen avulla on selvitetty Hinnerjoen kalaston rakennetta ja koostumusta. Sähkökoekalastuksia on tehty kolmella eri koealalla (kuva 2.2). Koealoista ylin (Lamminkulma) sijaitsee selvästi Joutsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella. Pitkäkosken koeala sijaistee noin 300 m purkupaikan yläpuolella ja ainoa kuormituksen alapuolinen koeala (Kirkkokoski) n. 3,7 km purkupisteestä. Koeravustuksilla on puolestaan selvitetty Hinnerjoen rapukannan tilaa ja kehitystä, sekä rapuistutuksien tuloksellisuutta. Ravut ovat herkkiä veden happamuudelle ja pohjan liettymiselle, ja ilmentävät siinä mielessä turvetuotannon mahdollisia haittoja. Ravustukset on toteutettu sähkökoekalastusalojen tuntumassa kolmella pyyntialueella (kuva 2.2). Jokaisen pyyntialueen pyyntiponnistus on 40 mertavuorokautta eli Hinnerjoen kokonaispyyntiponnistus on ollut yhteensä 120 mertavuorokautta. Kuva 2.2. Hinnerjoen sähkökoekalastusalojen ja koeravustusten pyyntialueiden sijainti vuosien tarkkailussa. Joutsuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailuraportin (Westermark 2017) mukaan sähkökoekalastusten saaliissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarkkailuvuosien saalis on koostunut neljästä tunnusomaisista järvilajista (ahven, hauki, särki ja made). Sähkökalastussaaliin kokonaismäärän vaihteluun on vaikuttanut lähinnä ahventen kulloinenkin runsaus. Tietyt kalalajit lisääntyvät ja viettävät vähintään poikasvaiheen tai mahdollisesti koko elinaikansa pienissä

15 4 virtavesissä. Tällaisia lajeja ovat kivisimppu, kivennuoliainen ja lohikaloista mm. taimen. Näitä ns. virtavesien ympäristöolosuhteista ja vedenlaadun muutoksia kuvaavia tyyppikalalajeja ei ole tarkkailussa saatu saaliiksi, vaikka mm. Kirkkokosken ja Pitkäkosken pohjien habitaatit vaikuttavat nykyäänkin virtavesilajeille hyvin soveltuvilta. Lapinjoen pääuoman kalataloudellisen inventointiraportin (Anttila 2017) perusteella joen alaosalla sijaitsevat vähintäänkin osittaiset nousuesteet heikentävät monien kalalajien mahdollisuutta levittäytyä Hinnerjoen yläjuoksulle. Inventoinnin perusteella Lapinjoessa sähkökoekalastettiin vuonna virtavesilajeille soveltuvimmaksi arvioitua aluetta (kuva 2.3). Lapinjoen valuma-alueen yläosan koealojen saalis koostui ahvenesta, särjestä, hauesta ja mateesta. Neljältä alimmalta koealalta (Ylinenkoski, Huiskonkoski, Museosillan koski ja Alinenkoski) saatiin virtavesilajeiksi luokiteltavia kivisimppuja ja kivennuoliaita. Vuoden 2018 sähkökoekalastusten yhteydessä ei havaittu rapuja yhdelläkään koealalla (Anttila 2018). Koekalastusraportin mukaan turvetuotannon ja sulfiittimaiden aiheuttama ajoittainen happamuus ei vaikuttaisi olevan Lapinjoella merkittävä kalalajistoa rajoittava tekijä. Kuva 2.3. Lapinjoen koekalastusalat vuonna 2018 (Anttila 2018). Hinnerjoen jokirapukantaa on viime vuosina yritetty elvyttää suunnitelmallisilla istutuksilla. Joutsuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailun koeravustuksissa ei vuoden 2010 ei vielä saatu saaliiksi yhtään rapua, mutta kolme vuotta myöhemmin Pitkäkoskesta saatiin yksi aikuinen jokirapu (Westermark 2017). Vuoden 2016 koeravustusten rapusaaliissa tapahtui merkittävä käänne. Pitkäkosken pyyntialueelta saaliiksi saatiin seitsemän jokirapua, mutta myös ensimmäistä kertaa täplärapuja. Saadut täpläravut olivat todennäköisesti peräisin luvattomasta siirrosta, joka luultavasti vaarantaa tai kokonaan estää Hinnerjoen jokirapukannan elpymisen. Rapujen vähintään jonkinasteinen menestymien kuitenkin viittaa siihen, että olosuhteet olisivat ainakin paikoitellen riittävän hyvät myös jokiravun menestymiseksi.

16 3. Kalataloudellinen tarkkailu vuodesta 2019 alkaen 5 Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Hinnerjoen valuma-alueen turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen. 3.1 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Tarkkailumenetelminä käytetään sähkökoekalastuksia, koeravustuksia ja kalastustiedustelua. Kaikissa tarkkailumenetelmissä noudatetaan RKTL:n laatiman Kalataloustarkkailu- periaatteet ja menetelmät oppaan ohjeita (Böhling ja Rahikainen 1999). Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja kalataloudellista tarkkailua toteutetaan jatkuvana taulukossa 3.1 esitetyn vuoden 2023 jälkeenkin tämän ohjelman mukaisesti, jos turvetuotanto alueella jatkuu ja ellei uusissa ympäristöluvissa toisin määrätä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Taulukko 3.1. Kalataloudellisen tarkkailun osatyöt ja toteutusvuodet. Hinnerjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu Sähkökoekalastus (6 koealaa) x x Koeravustus (6 pyyntialuetta) x x Kalastustiedustelu (otanta 200 kotitaloutta) x x Raportointi x x Sähkökoekalastukset Hinnerjoen turvetuotantoalueiden kalastovaikutusten tarkkailua jatketaan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Edellinen koekalastus tehtiin vuonna 2016, joten seuraavan kerran tarkkailu tehdään vuonna 2019 ja siitä eteenpäin kolmen vuoden välein (taulukko 3.1). Sähkökoekalastukset tehdään Hinnerjoen valuma-alueella kuudella koealalla (kuva 3.1 ja taulukko 3.2). Koekalastuksia jatketaan aiemman tarkkailuohjelman mukaisilla Lammikulman (kartta nro 1), Pitkäkosken (kartta nro 2) ja Kirkkokosken (kartta nro 3) koealoilla. Uusia koekalastusalueita lisätään kolme, joista kahden tarkempi sijainti valitaan ensimmäisten koekalastusten yhteydessä kartassa 3.1 rajatuilta alueilta. Koealat pyritään valitsemaan alueilta, jotka pohjan laadun ja virtausolosuhteiden perusteella soveltuisivat mahdollisimman hyvin virtavesikalalajeille ja ravulle. Uusista koekalastusaloista alin, Vehmaankreulankoski (kartta nro 4) sijaitsee Hinnerjoessa kaikkien kolmen turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkupisteiden alapuolella (kuva 3.1). Vehmaankreulankosken koeala on sama kuin vuoden 2018 tutkimuksen koekalastuksissa.

17 6 Uusista koekalastusaloista yksi (kartta nro 5) valitaan Laukassuonojasta Anttilansuon turvetuotantoalueen alaäpuoliselta alueelta kuivatusvesien purkupaikan ja Hinnerjoen väliseltä alueelta. Kolmas uusi koeala (kartta nro 6)valitaan Liesjärvenojasta Liesrahkan turvetuotantoalueen alapuoliselta alueelta kuivatusvesien purkukohdan ja Hinnerjoen väliselta alueelta. Taulukko 3.2. Sähkökoekalastusalat ja niiden koordinaatit. Kartta Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Alue nro Koealan nimi N E Hinnerjoki 1 Lamminkulma Pitkäkoski Kirkkokoski Vehmaankreulankoski Laukassuonoja 5 valitaan kuvassa 3.1 rajatulta alueelta ensimmäisissä koekalastuksissa Liesjärvenoja 6 valitaan kuvassa 3.1 rajatulta alueelta ensimmäisissä koekalastuksissa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) antaman sähkökoekalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä aikaisemmin käytössä olleen kolmen poistopyynnin menetelmän sijaan. Ohjeistuksen mukaisesta koealan tavoitteellista pinta-alasta (300 m 2 ), voidaan joustaa Laukassuonojan ja Liesjärvenojan kohdalla, koska kohteet eivät ole vesipuitedirektiivin mukaisesti arvioitavia vesistöjä. Turvetuotantoalueen vaikutusten arvioimiseksi on hyödyllisempää koekalastaa useampia pinta-alaltaan ohjeistusta hieman pienempiä koealoja vesistön eri kohdissa, kuin pyrkiä täyttämään ohjeistuksen pinta-alavaatimus. Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja lokakuun välisenä aikana. Veden lämpötilan on oltava kalastushetkellä yli 5 C. Kaikki koealat valokuvataan jokaisella tarkkailukerralla. Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöittäin. Sähkökoekalastusten aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin.

18 Laukassuonoja Liesjärvenoja Kuva 3.1. Sähkökoekalastusala (vihreä piste) ja alueet, joilta uudet koealat valitaan (pun. viivoilla rajattu).

19 Koeravustukset Koeravustuksia toteutetaan aiemman ohjelman mukaisesti kolmen vuoden välein (taulukko 3.1). Vuosina koeravustuksia on tehty kolmella pyyntipaikalla, joiden yhteenlaskettu pyyntiponnistus oli 120 mertavuorokautta. Koeravustuksia jatketaan aiemman tarkkailuohjelman mukaisilla Lammikulman (kartta nro 1), Pitkäkosken (kartta nro 2) ja Kirkkokosken (kartta nro 3) kullakin pyyntialueella 40 mertavuorokauden pyyntiponnistuksella (kuva 3.2). Uusia pyyntialueita lisätään kolme (kartta nrot 4,5 ja 6), joissa ravustusten pyyntiponnistus on kullakin 20 mertavuorokautta (kuva 3.2). Yhteistarkkailun koeravustusten kokonaispyyntiponnistus on vuodesta 2019 alkaen 180 vuorokautta (taulukko 3.3). Taulukko 3.3. Koeravustusten pyyntialueet ja mertavuorokausien määrä. Kartta Alue nro Pyyntialue Mertavrk Hinnerjoki 1 Lamminkulma 40 2 Pitkäkoski 40 3 Kirkkokoski 40 4 Vehmaankreulankoski 20 Laukassuonoja 5 20 Liesjärvenoja 6 20 Kaikki yhteensä 180

20 Kuva 3.2. Koeravustusten pyyntialueet (pun. viivoilla rajattu).

21 Kalastustiedustelu Postitse toteutettavalla kalastustiedustelulla selvitetään Hinnerjoen valuma-alueen kalastusta ja ravustusta sekä saaliita ja saaliin koostumusta sekä tietoa alueen rapuhavainnoista. Lisäksi selvitetään kalastusta haittaavia tekijöitä ja niiden voimakkuutta. Tarkkailueella ei ole järjestettyä luvanmyyntiä, joten kalastustiedustelu kohdennetaan Hinnerjoen varrella (n. 0,5 km joesta) sijaitseville rakennetuille kiinteistöille. Tiedustelun otantajoukko poimitaan kiinteistörekisteristä ja tulokset laajennetaan koskemaan koko kiinteistömäärää. Tiedustelun luotettavuuden parantamiseksi postituksessa käytetään kolmea kontaktia eli mahdollisesta vastaamattomuudesta huomautetaan kahdesti, joista jälkimmäisell postitetaan myös vastauslomake. Tiedusteluvastauksista lasketaan kalastuksen kokonaispyyntiponnistus- ja saalisarviot esitetään vastausjakaumat kalastusta haittaavista tekijöistä. Ensimmäisen kerran kalastustiedustelu tehdään vuoden 2019 kalastuksesta keväällä 2020 ja edelleen kolmen vuoden välein aina keväällä koskien edellisen vuoden kalastusta. Tiedustelulomake lähetetään noin 200 kotitaloudelle, joilla on tiedustelualueella rakennettu kiinteistö kuvassa 3.3 rajatulla alueella.

22 11 Kuva 3.3. Kalastustiedustelualue (vihreiden viivojen välinen alue).

23 Raportointi Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajien lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Rannikon kalatalouspalvelut - yksikköön sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Laitilan ja Euran kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle. KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Kalaosastonjohtaja Anna Väisänen Viitteet Anttila, L Lapinjoen pääuoman kalataloudellinen inventointi. Pyhäjärvi-instituutti. Sarja B nro 34. ISBN (pdf). 54 s. Anttila, L Lapinjoen pääuoman sähkökoekalastusraportti. Pyhäjärvi-instituutti. Sarja B nro 36. ISBN (pdf). 22 s. Böhling P. ja Rahikainen M. 1999: Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Helsinki. 303 s. Holsti, H Euran Joutsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuosille Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 670/17. 8 s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/ s. Westermark, A Joutsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Hinnerjoessa vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 840/ s.