Yksityisen päiväkodin toimintasuunnitelma Päiväkoti Poiju
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta Päiväkoti Poijussa käytännössä toteutetaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. Päiväkoti Poijussa on neljä ryhmää. Guanakot ovat iältään 5-6 -vuotiaita, Laamat 2-4 -vuotiaita ja Vasoihin kuuluvat päiväkodin nuorimmat lapset, jotka ovat iältään 1-2 vuotiaita. Satelliittiryhmä Alpakat on sisarusryhmä, jonka lapset ovat 2-5-vuotiaita. Leikki-ikäisten ryhmiä on kolme. Laamat ja Vasat toimivat Vuosaarentie 10:ssa ja Alpakat toimivat Aurinkolahden puistotie 12:ssa. Ryhmät sijaitsevat kerrostalojen kivijalassa, erillisissä ryhmätiloissa. Päiväkoti on avoinna 7-17, mutta hoitoa saa tarvittaessa jo klo 6.30. 2
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Toimintakulttuurimme ytimenä on oppiva yhteisö. Kannustamme lapsia vuorovaikutukseen ja arvostamme leikkiä ja tuemme sen kehittymistä. 4
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Kannustamme lapsia vuorovaikutukseen ja arvostamme leikkiä ja tuemme sen kehittymistä. 5
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyy toiminnassamme joka päivä. Lapset otetaan mukaan muun muassa suunnittelemaan oman pienryhmänsä toimintaa ja ryhmät saavat vuorollaan valita ruokalistalle oman suosikkiruokansa. Kaikkia lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti ja heille annetaan mahdollisuus kehittää vahvuuksiaan ja saada tukea tarpeellisissa asioissa. 6
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat osa päiväkodin arkea, sillä osa lapsista on monikielisiä ja he tulevat eri kulttuureista. Arjessa arvostetaan ja hyödynnetään Suomen kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä, mutta myös ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Päiväkodissamme ymmärretään kielen tärkeä merkitys oppimisessa. Sen avulla rakennetaan myös lapsen omaa identiteettiä ja edistetään sosiaalistumista omaan ryhmään 7
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Tavoitteenamme on tarjota lapsille myös hyvinvointia, turvallisuutta ja mallia kestävästä elämäntavasta. Tätä toteutetaan muun muassa säällä kuin säällä tapahtuvan liikunnan, urheilun, ulkoilun, levon sekä monipuolisen, tuoreista raaka-aineista itse tehdyn kotiruoan keinoin. Ruokaillessa tulevat tutuiksi myös eri kasvikset satokausien mukaisesti. 8
Oppimisen alueet Helsingin Kaskon varhaiskasvatuksen toiminnalliset tavoitteet ovat ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologia, osallisuus ja vaikuttaminen. Tänä vuonna Laamat, Vasat ja Alpakat aikovat keskittyä yllä mainituista tavoitteista itsestä huolehtimiseen ja arjen taitojen harjoitteluun (pukeminen, ruokailu, vessassa käynti, omatoimisuus). Tätä tavoitetta varten syksyllä 2017 suunnitellaan lasten vasujen pohjalta konkreettisia tavoitteita varten mittari (asteikko 1-5), jolla voidaan arvioida havainnoiden ryhmien tämän hetkistä tasoa. Tämän jälkeen tiimeissä pohditaan toimenpiteitä, joiden avulla toiminnallisten taitojen kehittymistä tuetaan. Toukokuussa 2018 tehdään uusi arvio, jolloin nähdään miten ryhmän taso on muuttunut. Alpakoiden ja Laamojen lapsille tehdään oma mittari, joiden avulla he voivat arvioida omaa osaamistaan edellä mainituissa taidoissa hymynaama-itsearvioinnilla ( osaan - tarvitsen apua ). 9
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Ajattelu ja oppiminen Liikumme, laulamme, luemme ja loruttelemme paljon. Keskustelemme ja annamme lapsille mahdollisuuden omiin ajatuksiin. Teemme jatkuvasti yhteistyötä eri ryhmien välillä. Lapsi oppii parhaiten vuorovaikutuksessa leikin ja toiminnan kautta. Leikkimistä voidaan opetella omassa ryhmässä, jossa on tarjolla erilaisia leikkejä, joista jokaiselle on oma paikka. Aikuinen osallistuu leikkiin tai toimii taustalla sanoittaen tarpeen mukaan tilanteita. sella on leikkiin ohjaava ote, jolloin leikki etenee. Vähitellen aikuisen rooli pienenee ja lasten omat ideat saavat lisää tilaa. Leikkejä harjoitellaan päivittäin myös ulkona. Aikuiset tukevat vertaisoppimista, jossa lapsi opettaa lasta, koska tämä on tehokas tapa oppia. Oppimista tapahtuu kaikkialla, joten päivän aikana oppimista voi tapahtua eri paikoissa kuten päiväkodin ympäristössä metsissä, puistoissa, liikenteessä leikkipaikoilla jne 11
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Hyvät tavat ja toisten kunnioittaminen ovat meillä perusarvoja, joita kannustetaan ja ohjeistetaan käyttämään päivittäin. Toisten huomioon ottamista harjoitellaan esimerkiksi erilaisten kuvakorttien avulla. Sosiaalisiin taitoihin ja vuorovaikutukseen liittyvät toisen huomioon ottaminen, hyvät tavat eri tilanteissa, tunteiden nimeäminen ja osoittaminen sekä avun pyytäminen. 12
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa ovat asioita, jotka ovat meillä tärkeässä osassa. Harjoittelemme itsestä huolehtimista ja arjen taitoja päivittäin. Näitä taitoja ovat pukeminen, riisuminen, kenkien jalkaan laittaminen, wc-hygienia, terveellisen ravitsemuksen ja levon merkitys ymmärtäminen. Ohjeiden ja sääntöjen noudattamista harjoitellaan muun muassa turvallisuutta tukemaan. Lapsia kannustetaan pitämään omista ja toisten tavaroista huolta. Tarjoamme monipuolista ja terveellistä ruokaa, kerromme ravinnon, liikunnan ja unen merkityksestä. Yritämme saada lapset huomaamaan liikunnan mukavuus ja kannustamme jatkamaan liikkumista myös kotona. 13
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa kehitämme yhdessä perheiden kanssa. Lapset saavat tuottaa tekstiä saduttamalla, kertomalla tarinaa kuvakorteista, kuuntelemalla musiikkia ja tarinoita sekä laulamalla itse. Käymme näyttelyissä, konserteissa ja kirjastossa. 14
Osallistuminen ja vaikuttaminen Jokainen lapsi saa osallistua kaikkeen oman ikäryhmänsä toimintaan. Lapsen osallisuus toteutuu keskustelun ja omien mielipiteiden esittämisen kautta. Lapsilla on vaikutusmahdollisuus osassa toimintaan ja omaan itseen kohdistuvissa asioissa (esimerkiksi pienryhmän toiminnan suunnittelussa soveltuvin osin). Lapsia kannustetaan kohtelemaan kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti ja sillä tavoin vaikuttamaan turvallisen yhteisön syntyyn ja ylläpitoon 15
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Ryhmät sijaitsevat kerrostalojen kivijalassa, erillisissä ryhmätiloissa. Tiloihin on luotu oppimiseen innostavat ympäristöt. Pelit, kirjat, rakenteluleikit, liikuntavälineet yms. ovat lasten käytössä. Laamoilla ja Vasoilla on sama viikko-ohjelma, johon kuuluu maanantaisin pienryhmätoimintaa, tiistaisin musiikkileikkikoulutunti ikäryhmittäin, keskiviikkoisin ulkoilua, torstaisin liikuntaleikkikoulun ohjelmaa mukailevaa toimintaa ikäryhmittäin ja perjantaisin lelupäivä. Alpakoiden viikko-ohjelma eroaa edellä mainitusta siinä, että tiistaisin ulkoillaan ja keskiviikkoisin on musiikkileikkikoulutunti ikäryhmittäin. Käytämme liikuntaan ja liikkumiseen Vuosaaren urheilutalon tatamia nassikkapainissa, luisteluun Vuosaaren jäähallia sekä luonnonjäitä. Lähialueiden metsät, puistot ja kirjasto ovat ahkerassa käytössä. Liikumme ja retkeilemään paljon ja opetamme lapsia liikkumaan luonnossa ja liikenteessä. Kutsumme myös päiväkotiin musiikki- ja teatteriesityksiä sekä käymme mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisissa tilaisuuksissa Vuotalossa, Stoassa ja vastaavissa paikoissa tilanteen ja tarpeen ilmetessä. Pedagogista painotusalueita Poijussa ovat musiikki- ja liikuntakasvatuksen ohella terveellinen ruokavalio ja tunteiden nimeäminen. Painotamme myös hyviä ja toisia kunnioittavia tapoja sekä omista ja toisten tavaroista huolehtimista. Painotamme myös hyviä ystävyyssuhteita ja opetamme lapsia ratkaisemaan ongelmatilanteita kuvakorttien avulla. Lisäksi harjoittelemme kuuntelemaan oppimista ja kuullun ymmärtämistä. Päivä alkaa aamupiirillä noin klo 9, josta jatketaan aiemmin esiteltyyn päivittäiseen toimintaan. Hyödynnämme toiminnallisia menetelminä ryhmä- ja parityöskentelyä muun muassa liikunnassa ja musiikissa. 17
Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys Päiväkodin tiloihin on luotu oppimiseen innostavat ympäristöt. Pelit, kirjat, rakenteluleikit, liikuntavälineet yms. ovat lasten käytössä. Aikuiset havainnoivat leikkiä ja tukevat sen kehittymistä sekä lasten vuorovaikutustaitoja. Leikkitilana toimii liikuntapainotteisuuteen sopivasti myös lähimetsässä oleva Helsingin kaupungin leikkipaikka, jossa lapset saavat rakentaa leikkinsä luontoon, kiipeillä kallioilla ja liikkua oikeassa metsässä. Ulkoleikkeihin on tehty säännöt lasten turvallisuutta silmällä pitäen. Pihasäännöt Vuosaarentien puistopihalle löytyvät päiväkodin ilmoitustaululta ja ne on lähetetty myös vanhemmille sähköpostitse. 19
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi Mitä ja miten arvioimme: Toiminnan pedagogisuus näkyy jatkuvasti arjessa: vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö sekä oppimisympäristöt. Pedagogista arviointia tapahtuu jatkuvasti havainnoiden syksyllä tehtyjen vasujen pohjalta. Työntekijät arvioivat omaa toimintaansa päivittäin ja muuttavat sitä tarvittaessa paremmin tilanteisiin sopivaksi. Tilannekohtaista arviointia voidaan jatkaa tarvittaessa työyhteisön, esimiesten ja omistajien kanssa. Tiimipalavereissa arvioidaan viikoittain mennyttä toimintaa ja suunnitellaan tulevaa. Kasvattajayhteisön toiminta arvioidaan edellä mainittujen lisäksi lastentarhanopettajien pedagogisista palavereissa kuukausittain. Päiväkodinjohtaja johtaa koko arviointiprosessia ja huolehtii, että arviointia tapahtuu ja sisällöt ja toiminta on suunnitelmien mukaista. Ryhmän toimintaa arvioidaan tiimipalavereissa sekä vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Kaikki suunnitelmat ja ohjeistuksen dokumentoidaan mappeihin. Keväällä arvioidaan toimintaa laajemmin (vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt) 21
Ryhmän toiminnan arviointi
Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme. 23
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Huoltajille järjestetään avoin vanhempainilta sekä vasu- ja hyve4- keskustelut. Viestintä toimii keskustellen, päiväkodin kotisivujen, fyysisten ilmoitustaulujen, Facebook-sivun, Juulia-järjestelmän sekä erilaisten viestintäsovellusten kautta. Monialainen yhteistyö Monialaista yhteistyötä tehdään neuvolan, lastensuojelun, koulun ja seurakunnan sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. 25
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen aloittaessa päiväkodissa vanhemmille varataan aika aloituskeskusteluun oman vastuukasvattajan kanssa, jonka pohjalta suunnitellaan lapselle sopiva tutustumisaikataulu. Muutaman kuukauden päästä ryhmän lastentarhanopettaja pitää vasun, jonka mukaisesti lapsen kasvatusta, hoitoa ja opetusta suunnitellaan. Kun lapsi vaihtaa ryhmää päiväkodin sisällä, henkilökunta huolehtii tarvittavan tiedon siirtymisestä lapsen mukana Kaikissa ryhmissä on yhteiset arjen tavat ja käytänteet. Lasten on myös loma-aikana mukavampi siirtyä yhteiseen ryhmään, kun kaikki toimii samoin kuin omassa ryhmässä. Vuosaarentiellä kaikki kolme ryhmää syövät aamiaisen samassa tilassa. Tällöin kaikki lapset ja aikuiset tulevat toisilleen tutuiksi. Tämä helpottaa esimerkiksi Vasojen siirtymistä Laamoihin. Siirtymätilanteessa voidaan aloittaa pehmeällä laskulla eli jäädä aamusta joksikin aikaa leikkimään ja pidentää uudessa ryhmässä oloaikaa päivittäin. Samalla tavalla toimitaan uuden lapsen aloittaessa päiväkodin. 27