12 suunnittelee ja rakentaa 2012 Kaavoituskatsaus 2012 Länsi-Vantaa A1 Hämevaara 110400 Asuntorakentamista Hämevaaran Pöllölaaksoon Suunniteltavana oleva alue sijaitsee Hämevaaran kaupunginosassa. Pohjoisessa aluetta rajaa Rajatorpantie, idässä voimajohtoalue sekä lännessä ja etelässä Hämeenkyläntie. Kaupungin maanomistuksessa oleva suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin avointa peltoaluetta. Kaava mahdollistaa korttelin rakentamisen noin 230 uudelle asukkaalle. Päätöskäsittelyssä. (Rajala) A2 Hämeenkylä 121200 Hämeenkyläntien itäpuolinen ja Rajatorpantien pohjoispuolinen pientaloalue Asemakaavassa alueelle osoitetaan 22 450 k-m 2 tiivistä ja matalaa asuinrakentamista noin 600 asukkaalle. Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta. Tulossa nähtäville. (Rajala) A3 Hämeenkylä 002099 Asuinkerrostaloja, joiden kerrosluvuksi tulee enintään kahdeksan. Koivuvaarankuja 2 ja Pähkinärinteentie 25. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen) A4 Hämeenkylä 001515 Pähkinärinteen kerrostaloalueen pysäköintijärjestelyt. Valmisteluvaiheessa. A5 Hämeenkylä 002117 Hämeenkylän kartano. Selvitystyö alkaa. (Tirkkonen) A6 Vapaala 002070 Lastutien viereisen puistoalue halutaan muuttaa erityisasumiseen kahdeksi tontiksi. Kummankin rakennusoikeus on 700 kerrosneliötä. Muutoksella puistoon osoitetaan kaksi asuinrakennusten korttelialuetta, joille saa rakentaa erityisasuntoja. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tulossa uudelleen nähtäville. A7 Vapaala, Varisto 141100 Variston Luhtitieltä Myyrmäen Uomatielle johtava uusi kadulle (Luhtitien jatke), asemakaava. Samalla kaavoitetaan Varistonniittyn lähivirkistysalue. Valmisteluvaiheessa. A8 Varisto 002160 Varistontie 2, pysäköintitontti asumiseen. Kaavatyö alkaa. (Rajala) Aluearkkitehti Timo Kallaluoto, p. 09 8392 2675 Asemakaavasuunnittelijat, arkkitehdit Johanna Rajala, p. 09 8392 2238 Brita Thynell, p. 09 8392 2234 Asta Tirkkonen, p. 09 8392 6185 Kaavoitusinsinööri Mikko Järvi, p. 09 8392 2701 A9 Varisto 002098 Liike- ja toimistotilaa, Sarkatie 7. Tulossa nähtäville. A10 Varisto 002030 Kehä III:n parantaminen Vihdintien ja Raappavuorentien välillä. Tulossa nähtäville. (Kuparinen) A11 Askisto 200400 Kehä III:n tiejärjestelyt sekä 4 omakotitonttia Uudenkylänkujan eteläpäähän. Valmisteluvaiheessa. (Thynell) A12 Petikko 261300 Petikonmäen luonnonsuojelu- ja virkistysalueita sekä teollisuustontteja, Tiilenlyöjänkuja 11. Tulossa nähtäville. (Järvi) A13 Petikko 261400 Koivurinteen pohjoisosa kaavoitetaan omakotialueeksi. Valmisteluvaiheessa. A14 Martinlaakso Kehä III:n tiealue Martinlaakson, Vantaanlaakson ja Viinikkalan kohdalla. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Järvi) A15 Martinlaakso 171200 Toimitilarakentamista Sanomalan alueelle. Nähtävillä 15.3. asti. A16 Martinlaakso 002031 Laajavuoren koulu- ja nuorisotalotontitasu - miseen. Valmisteluvaiheessa. (Rajala) A17 Martinlaakso 002159 Martinlaaksonpolku 3, vammaisten erityisasumista. Kaavatyö alkaa. (Rajala) A18 Martinlaakso 002078 Asumista Vaahtokujan pohjoispäähän Raappavuorentien varteen. Päätöskäsittelyyn keväällä. A19 Myyrmäki 002049 Kerrostalorakentamista Uomatien länsipäähän. Tulossa nähtäville. A20 Myyrmäki 001925 Myyrmannin laajennus, Prisma, asumista ym. Valmisteluvaiheessa. (Tirkkonen) A21 Myyrmäki Kehä II:n tiealue ja tunneli yhteys Myyrmäkeen. Kaavatyö alkaa. A22 Myyrmäki 02161 Kilterinkaari, Kilterinkuja, Leirimäki, kolme uutta kerrostaloa. Tulossa nähtäville. A23 Kaivoksela 001721 Kaivokselan 1960-luvun asuinalue on kaupunkikuvallisesti arvokas, joten sen rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa suojellaan. Alueelle määritellään säilyttämis- ja kehittämisperiaatteet. Myös pysäköintiä järjestellään. Sisältää kaavatyön 001989, Kaivokselan ostoskeskuksen paikalle on haettu asuinkerrostaloa. Valmisteluvaiheessa. (Tirkkonen) A24 Kaivoksela 002018 Toimistorakentamista Vantaanlaaksontien ja Hämeenlinnanväylän väliin. Päätöskäsittelyssä. A25 Ylästö 402900 Suutarinkuja, Itäpellontie. Päätöskäsittelyyn keväällä. A26 Ylästö 402100 Pientaloaluetta Isonmännyntien molemmin puolin ja Itäpellontien pohjoispuolelle. Valmisteluvaiheessa. A27 Ylästö 402700 Tolkinkylä, suojelu ja vähäistä lisärakentamista. Hyväksytty 30.1.2012. A28 Ylästö 002127 Omakotitontteja Peltovuorentie 46:n kohdalle (Kuukusentie). Tulossa nähtäville. A29 Ylästö 400700 Voutilan asemakaavalla on tarkoitus suojella kyläkuvaa ja määritellä alueen rakentamistapa. Valmisteluvaiheessa. A30 Ylästö 402800 Teollisuustoimintoja Tulkintien itäpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) A31 Ylästö 002149 Lumenvastaanottopaikka Tulkintien eteläpuolelle. Valmisteluvaiheessa. (Kuparinen) A32 Ylästö 002138 Tontin laaje nus. Nähtävillä nyt 15.3. asti. A33 Viinikkala 001983 Varsikujan liittäminen tontteihin. Kaavatyö alkaa keväällä. (Järvi) A34 Viinikkala 411800 Tuupakka 8, toimisto-, teollisuus- ja varastorakentamista Mossabackalle. Tulossa nähtäville. (Kuparinen) A35 Viinikkala 002052 Hommaksentien liikennejärjestelyt, Voutilan kalliokedon suojelu ja Tuupakantien katualueen tarkistukset. Valmisteluvaiheessa. (Järvi) A36 Kiila 340600 Maanläjitysalue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kuparinen) Keski-Vantaa Aluearkkitehti va. Merja Häsänen, puh. 8392 2127 Asemakaavasuunnittelijat arkkitehti Seppo Niva, puh. 8392 8044 Carina Ölander, puh. 8392 2478 Teuvo Kuparinen, puh. 8392 2673 Kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala, puh. 8392 2035 B1 Tammisto 001986 Puistoalue muutetaan luonnonsuojelualueeksi, vanhoja rakennuksia suojellaan, Tammistonmäen luonnonsuojelualueen ja Tilkuntien katualueen rajausta tarkistetaan. Kaavan eteneminen odottaa suojelupäätöstä. Selvitystyö käynnissä. (Häsänen) B2 Pakkala 002100 Sandbackaan 3 pientalotonttia. Vanhat rakennukset suojellaan. Vahvistuskäsittelyyn keväällä 2012. (Häsänen) B3 Pakkala 002124 Pakkalankujan ja Lentokentäntien väliin asumista ja kaupallisia palveluja. Nähtäville keväällä 2012. (Häsänen) B4 Pakkala 051800 Länsi-Pakkalan yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) B5 Veromies 001835 Avia Centre (Lentoasemantie, Tikkurilantie), toimitilaa. Selvitystyö käynnissä. (Niva) B6 Veromies 002150 Pyhtäänkorven (Pyhtäänvuoren, Pyttisberget) alueelle Ilmakehän eteläpuolelle suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle laaditaan asemakaavaluonnos, jonka perusteella alueelle voidaan laatia tarkempia asemakaavoja. Alue on noin Kartanonkosken kokoinen. Sinne tulisi 5-6 suurkorttelia, joissa asuisi n. 3 500 asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelisi I-VIII kerroksen välillä. Alueella olisi myös päiväkoti, alaluokat, seniorihoitolaitos ja kioski. Valmisteluvaiheessa. (Häsänen) B7 Veromies 002151 Aviapolisaseman ympäristö, lentokenttäaluetta. Aviapolis-aseman ympäristöä kehitetään pääasiassa työpaikka-, mutta myös asuinalueena. Kaavatyö alkaa keväällä. (Ölander) B8 Lentokenttä 530800 Kehärata, maanalaisen asemakaavan muutos. Nähtävillä 15.02-15.3.12. (Immonen) B9 Simonkylä 002153 Kallioimarre. Liikerakennuksen tontti ja rakentamaton yleinen pysäköintialue muutetaan rivitalotontiksi. Kaavatyö alkaa keväällä 2012. (Vanhala) B10 Jokiniemi 002042 Keskusrikospoliisin rakennuksen viereen Tikkurilantien ja Jokiniementien varteen on suunniteltu kaksi kerrostalokorttelia ja autopaikaton talo. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen) B11 Jokiniemi 061900 Jokiniemen kehittämissuunnitelma. Nähtäville keväällä. (Niva) B12 Jokiniemi 001984 Tikkurilan keskusta laajenee Jokiniemeen. Radan itäpuolelle on suunniteltu tiivistä toimitila- ja asuntoaluetta, jonka korkeus on VI - VII -kerrosta. Alueelle on mahdollisesti tulossa myös vanhusten palvelukeskus ja senioriasuntoja. Valmisteluvaiheessa. (Niva) B13 Tikkurila 001998 Tikkurilan matkakeskus. Nähtäville keväällä. (Niva) B14 Tikkurila 002142 Kielotien ja Neilikkatien kulmaan on suunniteltu n. 130 asukkaan senioritaloa, jonka pohjakerrokseen sijoittuisi liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Häsänen, Niva) B15 Tikkurila 002110 Liikerakennusten tontille osoitteessa Kielotie 4-6 rakennetaan asuinkerrostaloja. Rakennusten pohjakerrokseen sijoitetaan kadulle avautuvia liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Niva) Kaavatyöt 002142 ja 002110 edellyttävät Kielotien kaupunkikuvallista kokonaistarkastelua ja niitä tutkitaan alkuvaiheessa yhtenä kokonaisuutena keväällä 2012. B16 Tikkurila 002106 Edupoliksen rakennuksen laajennus. Kaava voimaan 15.02.2012. B17 Viertola 002147 Osmankäämintien ja Saippuatehtaan väliselle alueelle tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuintaloja. Valmisteluvaiheessa. (Ölander) B18 Viertola 002136 Tikkurilantien ja Viertolankujan varteen suunnitellaan asuinkerrostaloja. Valmisteluvaiheessa. (Ölander) B19 Viertola 002129 Asuin- ja liikerakentamista salliva kaavamerkintä muutetaan ainoastaan asumisen sallivaksi Osmankäämintien varrella. Kaavatyö alkaa keväällä. (Ölander) B20 Viertola 002152 Kylmäojan ja Osmankäämintien väliselle alueelle rakennetaan pientaloja. Vanhan pihapiirin maankäyttöä tutkitaan asumiseen ja/tai hoitolaitoksen sijoittamista varten. Kaavatyö alkaa keväällä. (Häsänen) B21 Koivuhaka 002166 Alue on nykyisellään pientaloaluetta, jota kaavamuutoksella hieman laajennetaan. Alue sijaitsee Peltolantien, Mesikukantien ja Tikkurilantien välissä. Kaavatyö alkaa keväällä. (Vanhala) B22 Koivuhaka 001825 Tikkurilantien ja Puutarhatien kulmassa toimitilarakennusten tilalle suunnitellaan energiatehokkaita asuinkerrostaloja. Rakentamisen tehokkuus ja kerrosluku kasvaa. Nähtäville keväällä. (Niva) B23 Koivuhaka 002093 Koivulehdontien varteen teollisuus- ja varastotiloja. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kuparinen)
suunnittelee ja rakentaa 2012 13 Itä-Vantaa Aluearkkitehti Anitta Pentinmikko, puh. 8392 2677 Asemakaavasuunnittelijat, arkkitehti Lassi Tolkki, puh. 8392 2678 arkkitehti Noora Koskivaara, puh. 8392 3608 arkkitehti Eeva Sauramo, puh. 8392 3045 Teuvo Kuparinen, puh. 8392 2673 Maisema-arkkitehti Laura Muukka, puh. 8392 2680 Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen, puh. 8392 2670 C1 Vallinoja 081200 Vallinojan kaavarunko. Alueella laaditaan perusselvityksiä. C2 Vallinoja 880700 Sillankorvan asuntoalue. Alueella laaditaan perusselvityksiä. (Koskivaara) C3 Leppäkorpi 841000 30 pientalotonttia kaupungin omistamille maille Metsolansuon itäreunassa. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Pentinmikko) C4 Jokivarsi 850400 Jokivarsi 2 -asemakaava, Ankeriaantien ja Rauskutien rajaama alue. Päätöskäsittely loppuvaiheessa. (Nieminen) C5 Jokivarsi 002157 Kiiltomadonranta, virkistysaluetta rakennusmaaksi. Valmisteluvaiheessa. (Pentinmikko) C6 Nikinmäki 860800 Keski-Nikinmäki 2 -asemakaava tukeutuu Nikinmäentiehen, joka yhdistää Sipoontien Pitkäsiimaan. Lahdentien tuntumaan kaavoitetaan noin 15 työpaikkatonttia, Jokivarren vanhan koulun viereen rakennetaan päiväkoti ja loput korttelit lähempänä Sipoon rajaa varataan asumiselle. Suunnitteilla on omakotitontteja, erilaisia yhtiömuotoisia ratkaisuja sekä asumista myös seniorien tarpeisiin. Alueelle tulee myös runsaasti viheraluetta. Suunnittelualueen pohjoisosassa muutetaan nykyistä asemakaavaa rivija paritaloratkaisun sallivaksi. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara) C7 Nikinmäki R00109 Rakentamisohje Keski-Nikinmäki 1, pientaloja. Päätöskäsittely maaliskuussa 2012. (Koskivaara) C8 Matari 001956 Ullantie 44 asuinkorttelin vähäinen laajennus puistoon. Kaavatyö käynnistyy keväällä (Koskivaara). C9 Korso 002144 Korson keskustaan asuintornitalo. Kaavatyö käynnistyy keväällä. C10 Korso 002051 Metsonkodin korttelin täydennysrakentaminen. Korson vanhustenkeskus eli Metsonkoti laajentuu, jolloin rakennusoikeus kasvaa. Työssä saatetaan muuttaa vähäisesti puiston ja tontin rajaa. Puistoon suunnitellaan esteetön liikuntareitti. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskivaara) C11 Korso 001805 Asuinkorttelin vähäinen laajennus puistoon. Kaavatyö ollut keskeytyksissä. Työtä jatketaan. (Koskivaara) C12 Ilola R00108 Rakentamisohje, Satupuisto 2 (Koskivaara) päätöskäsittelyssä helmikuussa. C13 Ilola 072200 Rekolanmetsän virkistysalueen reittisuunnitelma. Päätöskäsittelyyn maaliskuussa. (Muukka) C14 Asola 072400 Selvitystyö Rekolanmäen alueen rakentamismahdollisuuksista. Esitellään lautakunnalle maaliskuussa. (Pentinmikko/Tolkki) C15 Asola 721300 Lipstikan alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja sekä kerrostaloihin että pientaloihin. Pieni keskustatoimintojen alakeskus sijoittuu alueen kaakkoisosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Se sijoittuu sähkölinjojen, Asolanväylän, ja Valtimotien väliin. Valmisteluvaiheessa. C16 Asola R100107 Leinelä 2, rakentamisohjeet C17 Asola 721100 Leinelä 2, Leinelän rakenteilla olevan asuinalueen pohjoispuolelle kaavoitetaan 16 hehtaaria maata asumiselle. Alueelle rakennetaan yhtiömuotoisia erillispientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka ovat pääosalla aluetta korkeintaan kaksi tai kaksi ja puolikerroksisia. Koteja tulee noin 900 asukkaalle. Päätöskäsittelyyn keväällä. C18 Koivukylä 002066 K 70116, 70117 sekä Primavera-aukio, Leinelä 1 -asemakaavanmuutos. Leinelän keskustan liike-ja asuinkortteli. Valmisteluvaiheessa. C19 Havukoski 001929 Lidl, asemakaavan ajantasaistaminen. Selvitystyö käynnissä. C20 Havukoski 002114 Koivukylän vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. Tarkasteltava alue sijoittuu pääradan, Koivukylän puistotien, Kytötien ja Peijaksentien rajaamalle alueelle Koivukylän ydinkeskustaan. Uudet liike-rakennukset olisivat II-kerroksisia, toimistorakennus V-kerroksinen ja asuin-rakennukset V1/2-kerroksisia. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Pentinmikko, Tolkki) C21 Matari 002128 Joukontielle senioriasumista. Yleisten rakennusten ja teollisuusrakennusten korttelialue muutetaan erityisasumisen alueeksi. Kaavatyö käynnistyy kesällä. C22 Päiväkumpu 002143 Päiväkummun seurakuntatalon paikalle suunnitellaan erityisasumista ja kokoontumistiloja. Kaavatyö käynnistyy. (Pentinmikko) C23 Päiväkumpu 750800 Seniorikeskus Ulpuntielle. Kaavatyö käynnistyy. (Pentinmikko) C24 Hakunila 002165 Senioriasuntoja. Yleisten rakennusten korttelialue muutetaan erityisasumiseen. Kaavatyö käynnistyy. C25 Ojanko 001932 Håkansbölen kartanoalue. Alueen suojelukaava tarkistetaan ajan tasalle. Samassa yhteydessä alueelle kaavoitetaan kuusi omakotitonttia pääosin kaupungin omistamille maille. Päätöskäsittelyyn. C26 Vaarala 002055 Rajatie 6, teollisuustontti ja puistoalueita muutetaan asumisen alueiksi. Päätöskäsittelyssä. (Sauramo) C27 Länsimäki 950400 Täydentävää asuntorakentamista Rajakentän pohjoispuolelle. Alueelle suunnitellaan kytkettyä pientaloasumista sekä kerrostaloasumista yht. n. 15 000 k-m 2. Kaavatyö käynnistyi. (Sauramo) C28 Länsimäki 001673 Kuulapolun liikekiinteistön sekä sen eteläpuoleisten asuinkortteleiden pysäköintijärjestelyt. Kaavatyö päätöskäsittelyyn keväällä. Projektit Aluearkkitehti Vesa Karisalo, puh. 8392 2684 Arkkitehti Eeva Sauramo, puh. 8392 3045 Asemakaavasuunnittelijat Jukka Köykkä, puh. 8392 2261 Sanna Andersson, puh. 8392 2248 P1 Havukoski 741600 Rosenlundin alueella tutkitaan omakotimaista täydennysrakentamista. Hiekkaharjun golfalueen laajennus myös asemakaavaan. Päätöskäsittelyyn. (Karisalo) P2 Kuninkaanmäki 970900 Hakunilan linja-autovarikko on tarkoitus korvata kauppakeskuksella ja asuinkerrostaloilla. Itä-Vantaan joukkoliikenteen turvaamiseksi tarvitaan uusi varikko noin 200 linja-autoa ja vastaavaa määrää työntekijöiden henkilöautoja varten. Lähtökohtana on linja-autojen tankkauksen sekä pesu- ja korjaamotoimintojen sijoittuminen varikolle. Kaavoitettava alue sijaitsee Kuninkaanmäessä Vanhan Lahdentien, Koivukylänväylän ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) Marja-Vantaa -projekti Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, puh. 040 847 0944 Projektinjohtaja Reijo Sandberg, puh. 040 570 3171 Asemakaavasuunnittelija Jyrki Kauhanen, puh. 050 302 9244 Arkkitehti Ritva Kotilainen, puh. 0400 459 026 Projekti-insinööri Gilbert Koskela, puh. 050 312 1915 Arkkitehti Riikka-Maija Pihlaja, puh. 050 312 4370 Asemakaavasuunnittelija Hanna Tiira, puh. 8392 8786 Kaavoitusinsinööri Kai Zukale, puh. 050 312 4546 P3 Hakkila 062400 Vantaan Akselin kaavarunko 2 laaditaan Hakkilan pohjoisosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Selvitystyö käynnissä. P4 Hakkila 002095 Honkatalon alueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan Honkakallionkuja 2:en siirtynyttä Metso Oyj:n teollisuustoimintaa. Päätöskäsittelyyn kesällä. (Köykkä, Andersson) P5 Hakkila 002118 Oy Kontino Ab laajentaa tuotantotiloja Hakintie 6-8 tonteilla, jotka yhdistetään. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Köykkä, Andersson) P6 Hakkila 062200 Vantaan Akselin kaavarunko 1 laaditaan Hakkilan eteläosien tulevan asemakaavoituksen lähtöaineistoksi. Päätöskäsittelyyn kesällä. P7 Hakkila 002084 Teollisuus ja varastorakentamista, Ramirent, Tikkurilantie 12. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Sauramo) P8 Hakkila 002094 Ruokakesko Oy haluaa laajentaa keskusvarastoa Kanervan nummen puistoon. Santaradantien itäpuoleisille rinnealueille esitetään kaavoitettavaksi uutta lähivirkistysaluetta. Päätöskäsittelyyn kesällä. P9 Kuninkaala 002130 Mielen toimitilojen ja naapuritontin kohdalla kaavaa tarkistetaan. Päätöskäsittelyyn. (Sauramo) P10 Hakunila 001860 Kasvitarharakennusten alue rivitaloiksi. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Andersson) P11 Hakunila 001987 Destian varikko Kaskelan eteläosassa halutaan muuttaa asuinkerrostaloalueeksi. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) P12 Hakunila 001873 Linja-autovarikon tilalle kauppakeskus, johon sijoittuu kaksi hypermarkettia ja erikoistavarakauppaa. Alueelle tulee lisäksi keskustamaista asuntorakentamista. Muutosalue sijaitsee Vanhan Lahdentien, Jokiniementien ja Lahdenväylän rajaamalla alueella. Selvitystyö käynnissä. (Karisalo, Köykkä) P13 Länsimäki Y/P7 Östersundomin yhteinen yleiskaava. (Karisalo, Immonen) M1 Myllymäki 250900 Vehkalan tulevan aseman ympäristöön sijoittuu laaja työpaikka-alue kaupungin omistamille maa-alueille. Ensi vaiheessa laaditaan yleissuunnitelma. Suunnitteluun sisältyy Work+Life- ja AIDA- tutkimushankkeet, joissa on mukana useita toimijoita sekä Aalto -yliopisto. Yleissuunnitelma tuodaan Marja-Vantaa -toimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn maaliskuussa ja se asetetaan nähtäville, tämän jälkeen käynnistyy asemakaavojen laatiminen (Varpanen, Kauhanen). M2 Piispankylä 211500 Lip-Lap Laituri Oy tontti laajenee kaupungin omistamalle lähivirkistysalueeksi kaavoitetulle alueelle. Samassa yhteydessä kaupunki muodostaa lähivirkistysalueelle toisen tontin toimitilarakennusta varten sekä katuyhteyden molemmille tonteille. Samalla kaavatonta aluetta kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ulkoilureittiä varten. Alue sijaitsee Vanhan Nurmijärventien 81 kohdalla tien molemmin puolin. Kaavatyö päätöskäsittelyssä (Zukale). M3 Keimola 230700 Keskustan työpaikka- ja palvelurakentamisen. Kaavatyö odottaa. (Tiira).
14 suunnittelee ja rakentaa 2012 M4 Kivistö 230800 Kaupunkikeskus 2: kauppakeskuksen ja Colosseumin muut korttelit, asuin- ja palvelutilat, linja-autoterminaali, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nähtäville loppuvuodesta 2012. Kaavatyö alkaa sopimusten laatimisen jälkeen (Varpanen, Tiira). M5 Kivistö 231100 Kaupunkikeskus 1, sisältää Colosseumin aloituksen: ensimmäiset päivittäistavaraliikkeet, asumista (k + y). Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, kaavatyö alkaa sopimusten laatimisen jälkeen, tavoiteaikatauluna tuoda ehdotus nähtäville alkusyksystä ja valtuustoon loppuvuodesta 2012 (Tiira). M6 Kivistö 230900 Ensimmäisten asuinkortteleiden asemakaava- ja asemakaavan muutos (k) kaupunki / kumppanit. Asuinalueen suunnittelu jatkuu kumppaneiden kanssa Kivistön omakotialueen puoleisesta osasta, Vanhan Nurmijärventien varresta. Kaavatyö alkaa kumppaneiden valinnan jälkeen, tavoiteaikatauluna kaavaehdotus nähtäville alkusyksystä ja valtuustoon loppuvuodesta 2012 (Kotilainen). M7 Kivistö 231300 M-V:n keskustaasumisen 2. aloituskorttelit, asemakaava- ja asemakaavan muutos (k), kaupunki/ kumppanit. Kaavatyö alkaa kumppaneiden valinnan jälkeen (Varpanen, Kotilainen, Tiira). M8 Kivistö 231200 Aurinkokivi: yhtenäiskoulu, päiväkoti, lasten- ja äitiysneuvola, nuorisotila, jne. asemakaava- ja asemakaavan muutos (k). Kaavatyö alkanut tammikuussa, tulee nähtäville keväällä, tavoiteaikatauluna valtuustokäsittely syksyllä 2012 (Kotilainen). M9 Kivistö 002067 Kivistön pientaloalueen täydennysrakentaminen, yleissuunnitelma laaditaan diplomityönä, tulee käsittelyyn keväällä (Koskela, Zukale). M10 Kivistö 002123 Puistoa liitetään AP-tonttiin. Kaavatyö alkaa (Zukale). M11 Kivistö 002146 Lipunkantajan päiväkodin ympäristön kevyen liikenteen kadut ja saattoliikenteen parkkipaikka. Kaavatyö päätöskäsittelyssä (Zukale). M12 Kivistö 231000 Asuntomessut 2015: kaupunkipientaloja, kerrostaloja, asemakaava (k). Kaavatyö nähtävillä helmikuussa, päätöskäsittelyyn valtuustolle keväällä 2012 (Pihlaja, Kujala). M13 Kivistö 002148 MP-aluetta muutetaan AO -tonteiksi. Kaavatyö alkaa (Zukale). M14 Lapinkylä 240400 Riipiläntien itä- ja länsipuolella laaditaan yleissuunnitelma. Suunnittelu odottaa sopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa (Varpanen, Kauhanen). Yleiskaavoitus Östersundomin yhteinen yleiskaava (Pallasvuo, Immonen, Karisalo) Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi (Pallasvuo, Heikkola) Yleiskaavan valmistuttua on yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa valmisteltu maankäytön toteuttamisen ohjelmointia. Toteuttamisen ohjelmointi palvelee kaavoitusohjelman, rakentamisennusteen ja väestöennusteen laatimista sekä palveluverkon suunnittelua, kuntatekniikan rakentamisen ohjelmointia sekä maanhankintaa ja tontinluovutusta. Muinaisjäännökset ja rakennusperintö (Mäkynen) Vuoden 2012 aikana tehdään loppuun rakennusperinnön alueinventoinnit Kaivokselasta ja 1970-luvun alun lähiöistä. Tekeillä olevaan Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan kuuluu alueita Vantaasta, Helsingistä ja Sipoosta. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2011. Saadun palautteen perusteella laadittiin viisi luonnosvaihtoehtoa (A, B, C, D ja E), joita arvioitiin ja vertailtiin keskenään. Muuttujina niissä ovat joukkoliikennejärjestelmä, rakennusalueet, viheralueiden laajuus ja mitoitus. Kaikissa vaihtoehdoissa metro jatkuu Mellunkylän asemalta. Missään vaihtoehdossa ei esitetä pelkästään pikaraitiotiejärjestelmään perustuvaa ratkaisua, koska siihen tukeutuen ei pystytä ratkaisemaan laajempaa seudullista joukkoliikenteen järjestelyä. Vaihtoehdoissa A ja C on pelkästään metrojärjestelmä. Vaihtoehtoon E sisältyy myös taajamajuna Östersundomista itään. Siirtolapuutarhaselvitys (Mäkynen) Siirtolapuutarhojen ja palstaviljelyn nykytilannetta sekä uusien siirtolapuutarha-, kesämaja- ja viljelypalsta-alueiden perustamisedellytyksiä. Vantaalla on selvitetty. Työtä jatketaan siirtolapuutarhojen potentiaalisten paikkojen kartoituksella. Ympäristövaikutusten arviointi (Rapo) Arvioidaan ympäristöhäiriöitä tuottavia hankkeita maankäytön näkökulmasta. Uudenmaan maakuntakaava (Pallasvuo, Immonen, Heikkola, Rapo, Mäkynen) Kehä II:n yleissuunnittelu (Viilo, Pallasvuo) Kehä II:n yleissuunnitelma on valmistunut. Jatkossa tutkitaan suunnitelman keventämistä kuitenkin niin että Kehä II täyttää yleisen tien vaatimukset. Yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo, puh. 8392 2745 Yleiskaavasuunnittelijat arkkitehti Markku Immonen, puh. 8392 2742 FM Joni Heikkola, puh. 8392 2593 DI Päivi Rapo, puh. 8392 2122 maisema-arkkitehti Anne Mäkynen, puh. 8392 2988 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyö (Pallasvuo) MAL-neuvottelukunta seuraa maakuntakaavan valmistelua ja liikennejärjestelmätyötä sekä asuntotuotannosta tehdyn aiesopimuksen toteutumista. Rail Baltica Growth Corridor (Pallasvuo). EU:n Itämeriohjelman piiriin kuuluva Interreg IV B-hanke tähtää itäisen Itämeren alueen saavutettavuuden parantamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyvyn edistämiseen. Östersundomin yhteinen yleiskaava Vertailun perusteella Östersundomtoimikunta hyväksyi 9.2.2012 Östersundomin yleiskaavan luonnoksen vaihtoehdon B pohjalta. Siinä joukkoliikenteen runkona on metro ja viisi uutta asemaa, joista yksi on Vantaan puolella Kehä III:n ja Itäväylän liittymän tuntumassa. Luonnoksessa on lisäksi pikaraitiotievaraukset Itäkeskuksen ja Hakunilan-Tikkurilan suuntiin. Asia etenee Helsingin, Sipoon ja Vantaan kaavoitustoimielinten kautta kaupungin/kunnanhallitusten käsiteltäväksi ja puollettavaksi jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia vuoden 2012 aikana. Ehdotus tulee nähtäville ja siitä pyydetään kattavasti lausunnot. Yleiskaavaluonnoksessa kuvataan rakennetun ympäristön ja viheralueiden sijoittumista karkealla tasolla. Siinä määritellään mm. Sipoonkorven eteläreunan rajaus, korttelialueiden ja katujen rajautuminen Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin sekä tärkeimmät viherkäytävät. Kaavaluonnoksessa asuntoja on noin 65 000 70 000 ihmiselle. Luvuissa ovat mukana alueen nykyiset 6000 asukasta. Helsinkiin kuuluvilla alueilla asukkaita on noin 45 000, Sipoossa 12 000 ja Vantaalla 15 000. Tärkeimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Östersundomissa Landbon eritasoliittymän ympäristössä sekä Kehä III:n ja Uuden Porvoontien liittymän lähellä. Työpaikkoja alueelle tullee 10 000 15 000. Yleiskaavaluonnoksen raideliikenneratkaisuna on metro. Östersundomin yleiskaavan suunnitteluun liittyvää aineistoa ja tietoja suunnittelun etenemisestä on internetsivulla: yhteinenostersundom.fi/. Sivulla voi osallistua keskusteluun eri teemoista. Maakuntakaavaehdotuksen valmistelu käynnissä Kaavan pääpaino on yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä sekä liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi kaavassa käsitellään kaupan palveluverkkoa, sekä kylä- ja hajarakentamista. Kaavan mitoituksessa on varauduttu, että nykyinen 1,5 miljoonan väestö kasvaisi 430 000 asukkaalla ja nykyisten 750 000 työpaikan lisäksi syntyisi 250 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Uutta kasvua osoitetaan ensisijassa nykyistä rakennetta täydentäen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Hyviä joukkoliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen alueita on esitetty tiivistettäväksi. Joitakin taajamatoimintojen alueita on osoitettu suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi. Kauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu erikseen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökohteita. Näille alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille. Kaavalla edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi osoitetaan muun muassa Helsinki Tallinna-yhteys, Lentorata ja Pisararata. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2012. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavaa yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa. Lisää aiheesta: www.uudenmaanliitto.fi
suunnittelee ja rakentaa 2012 Yhteisöllistä asuinrakentamista Pähkinärinteeseen 15 Pähkinärinteeseen on suunnitteilla uusi asuinalue. Kaava on tulossa nähtäville keväällä. Alue sijaitsee Hämeenkyläntien, Rajatorpantien ja voimalinjojen rajaamalla alueella. Uusi rakentaminen on enimmäkseen 2-kerroksista tiivistä ja matalaa asuntorakentamista ja mahdollistaa uuden kodin lähes 600 asukkaalle. Korkeampi ja tehokkaampi 2-6-kerroksinen rakentaminen sijoittuu Rajatorpantien varteen, jonka eteläpuolelle on myös suunnitteilla asuntorakentamista. Yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä Suunnittelussa on painotettu yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävää kehitystä edistetään muun muassa hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä. Pähkinärinne 4 on yksi kaupungin pilottikohteista koskien hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Kaavaa varten teetettiin hulevesiselvitys, jonka avulla testattiin suunnittelualueen hulevesien hallinnan nykytilanne, tilanne luonnossuunnitelmien pohjalta sekä tilanne alustavien hallintatoimenpiteiden jälkeen. Alueelle on esitetty viherkattoja ja hulevesialueita sekä tonttikohtaisille pihoille sadepuutarhoja ja kerroksellista pihakasvillisuutta. Uudesta asuinalueesta toivotaan syntyvän eräänlainen moderni kyläyhteisö. Alueelle suunnitellaan solmukohtia, joissa asukkaiden reitit risteävät, sekä turvallisia paikkoja, joissa asukkaat tapaavat toisiaan ja viettävät vapaa-aikaa. Näitä solmukohtia ovat esimerkiksi pihakadut ja yhteispihat. Tavoitteellisessa kyläyhteisössä asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisia perhekuntia, myös yksin eläviä. Asemakaavalla pyritään tarjoamaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta. Ajatuksena on, että alueen sisällä voidaan muuttaa ihmisen elinkaaren mukaisesti; yksiöstä kaksioon, kaksiosta perheasuntoon ja niin edelleen. Maisemaselvitys antoi muodon asuinalueelle Kaavatyön tueksi teetetty maisemaselvitys on antanut maisemalliset lähtökohdat suunnittelulle. Alue on jaettu maiseman muotojen mukaan pienenpiin osiin, saarekkeisiin. Kadut ja kevyt liikenne on sijoitettu maaston laaksokohtiin ja tonttimaa pääosin rinteille. Liikenteellisiä solmukohtia korostetaan esimerkiksi porttiaiheena tai mahdollisena ympäristötaideteoksen paikkana. Maaston korkeimmat kohdat avokallioineen on säästetty yhteisiksi piha-alueiksi. Kosteikkoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Suunnittelualueen itä-, etelä- ja länsiosaa kehystää rivi asuinrakennuksia, jotka koostuvat erilaisista rakennusketjuista. Eteläreuna rakennetaan tiiviimpänä rivinä melun takia. Muut asuinrakennukset sijoitellaan maastokäyrien mukaan yhteispihojen ympärille kiertyen. Korkeammat rakennukset on sijoitettu ylärinteille ja matalammat alarinteille siten, että näkymät toisten rakennusten yli, rakennusten välistä tai rakennusmassaan tehdystä aukosta säilyvät. Näkymät pyritään turvaamaan joko mielenkiintoiseen maisemaan tai sosiaaliseen solmukohtaan. Asuinaluetta ympäröi lännessä ja pohjoisessa lähivirkistysalue, Kolmikallionpuisto, jonka läpi tulee kulkemaan ulkoilureitti. Uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä puistokäytävä yhdistää kahden kaupunginosan virkistysalueet, Lammaslammen ja Pöllökallion, toisiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty ulkoilureittien jatkuvuuteen sekä erilaisiin niittytyyppeihin, jotka vaihtelevat maalajin mukaan. Niitty houkuttelee hyönteisiä kuten perhosia ja kimalaisia ja lisää näin luonnon monimuotoisuutta. Rajatorpantien tuntumassa oleva leikkipuisto tulee poistumaan. Se sijaitsee alueella, joka on varattu yleiskaavassa voimalinjoille ja on osin nykyisen voimalinjakäytävän alla. Tämän takia Lammaslammen puistoleikkipaikka lammen kaakkoispuolella on päätetty laajentaa monipuolisemmaksi toiminta-puistoksi. Myös uusi lentopallokenttä rakennetaan Lammaspuistoon, lähemmäksi muita Lammaslammen puiston toimintoja. Voit lukea suunnitelmista lisää nettisivuilta: www.vantaa.fi/kaavoitus_ja_ maankayttö/asemakaavoitus Johanna Rajala arkkitehti, asemakaavasuunnittelija Kuva: Vuorelma Arkkitehdit Jokiniemen suunnittelu etenee Tyhjä alue Jokiniemessä, pääradan vieressä muuttuu lähivuosina tiiviiksi osaksi Tikkurilan keskustaa. Alueelle suunnitellaan kaupunkimaisia asuin- ja toimitilakortteleita. Monipuolinen ja vaihteleva kaupunkikuva ja katutasoon sijoittuvat palvelut tuovat alueelle aidon kaupunkikeskustan tuntua: Jokiniemessä on mukava liikkua kävellenkin. Radan varsi soveltuu erityisasumiseen, julkisille tiloille ja toimistorakennuksille. Jokiniementien puoli painottuu asumiseen. Pohjoisosaan varataan tilaa palvelutalon ja senioriasuntojen rakentamiseen. Uutta rakennusoikeutta tulee noin 110 000 k-m 2, josta asumisen osuus on 30 000 k-m 2. Rakennukset ovat 5-8 kerrosta korkeita, mutta Jokiniementien varteen on kaavailtu 12-kerroksista rakennusta. Pysäköinti sijoittuu kortteleiden ja pihakansien alle. Radan viereen varataan tilaa kahdelle lisäraiteelle, mutta toistaiseksi niille sijoittuu liityntäpysäköintiä. Jokiniemen kaupunkirakenne liittyy kiinteästi asemakeskukseen ja radan ylittävään asemasiltaan. Radan länsipuolisen asemakeskuksen pariksi ehdotetaan mittavaa liike- ja toimitilarakentamista myös asemasillan itäpäähän. Santaradan teollisuusraiteen päälle varaudutaan rakentamaan pysäköintitalo. Teollisuusraiteen poistuminen tulevaisuudessa on mahdollista, jos Hakkilan radan kunnossapitoon tarvittavalle alueelle löydetään korvaava sijainti. Suojeltu Villa Grönberg sijoittuu suunnittelualueen keskelle. Se voisi tulevaisuudessa olla kaikille avoin esim. ravintolana tai kahvilana, jonka ulkoterassit sijoittuvat puistomaiselle kaupunkiaukiolle. Villa Grönbergin viereen on suunnitteilla iso toiminta- ja kulttuurikeskus Christiapolis, johon sisältyy mm. konsertti- ja konferenssitiloja. Tikkurilantien varren asuinkorttelit Tikkurilantien varrelle on tarkoitus rakentaa kaikkiaan noin 500 asuntoa. Kaavamuutoksessa 002042 muutetaan voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakentamisen korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Lauri Korpisen kadun puolella maantasokerrokseen voi sijoittua myös liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeus laskee nykyisestä 48 000 kerrosneliömetristä 31 900 kerrosneliömetriin. Uusi rakentaminen noudatta umpikortteliperiaatetta ja rajaa katutilaa kaupunkimaisen tiukasti. Rakennusten korkeus vaihtelee neljästä kuuteen kerrokseen. Pysäköinti on ratkaistu sijoittamalla osa autopaikoista pysäköintilaitokseen, osa pihakannen alle, sekä osa rakennuksen ja Santaradan väliselle pysäköintialueelle. Autoton talo Yksi taloista tulee olemaan ns. autoton talo, johon ei tule autopaikkoja, vaan noin 100 asunnon asukkaat sitoutuvat vuokrasopimuksessa autottomuuteen. Polkupyörävarastoihin ja muihin yhteisiin tiloihin vastaavasti panostetaan tavanomaista enemmän. Kysymyksessä on tiettävästi ensimmäinen autottoman asumisen asemakaava koko Suomessa. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja tulee päätöskäsittelyyn keväällä. Voit seurata kaavan etenemistä www. vantaa.fi/kaavoitus_ja_maankayttö. Seppo Niva arkkitehti, asemakaavasuunnittelija Kuva ylhäällä: Näkymä kortteleihin etelän suunnalta. VVO Rakennuttaja Oy, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Kuva alhaalla: Näkymä Jokiniemeen etelästä. Seppo Niva
16 suunnittelee ja rakentaa 2012 Miten asuinympäristöstämme kasvaa arjen design? Taideportin on suunnitellut kuvataiteilija Markku Pääkkönen. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelu on arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Valokuva: Sakari Manninen Taide tuodaan lähelle asukasta, osaksi arjen ympäristöjä. Denis Ziegler in Leinelän täplät. Viljelimme laatusanoja, sloganeita, kuuntelimme markkinaguruja. Välillä olimme hukassa ja taas palasimme lähtöpisteeseen. ensin on unelma Asuinlueen brändin luominen ja kääntäminen todeksi on tämän päivän viisastenkivi. Se on mielikuvien ja tiedon summaa jota työstävät yhdessä niin arkkitehdit, sosiologit, tutkijat, rakentajat kuin markkinavoimat. Kaikilla pitää olla yhteinen mielikuva ja visio samalla kun työstetään hyvän asuinalueen peruspilareita, terveellisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Leinelän malli Leinelässä hyvää ympäristöä päätettiin luoda yhteistyöllä, eri toimijoiden ja toimintojen kautta. Sitä luodaan suunnitelmien, rakentamisen ja toiminnan tuloksena, jossa tuleva asukas ja käyttäjä ovat keskiössä ja myös osana tätä ketjua. yhteinen suunta, tavoitteet, työkalut ja pelisäännöt. Heti työn alkaessa ja aina matkan varrella palasimme samojen kysymysten ääreen: miten saadaan asukkaat kotiutumaan ja viihtymään asuntoalueellaan? mistä löytyy jokaiselle erilainen kodin tunne ja halu kiinnittyä paikkaan? mistä löytyy kauneus, moniaistisuus, arvostus ja markkinoinnin kaipaama vetovoima alueelle? paikan henki Leinelässä päädyimme laadullisiin tavoitteisiin, jotka kumpusivat alueen luonto-oloista ja ihmisen hyvästä olosta. Paikan henki tunnistettiin ja uusi asutus istutettiin luontoon. Sovittiin, että luonto on myös tulevaisuudessa läsnä alueella. Kiertokulku nousi arkkitehti- ja taidesuunnitelmien kautta yhdeksi merkittävistä teemoista. Elämän kiertokulku, vuodenajat, kuun kierto, vesien kierto, materiaalien ja aineen kierto. esteettömyys Leinelä haluttiin toteuttaa myös helpon ja monipuolisen liikkumisen alueena. Uusi kehärata luo nopean yhteyden lentoasemalle ja Koivukylänväylä yhteydet valtakunnan pääväylille. Leinelä toteutetaan esteettömän asuinalueen pilottikohteena Vantaalla. Lisäksi alueelta avautuvat suorat yhteydet laajoille virkistysalueille, tulevaan urheilupuistoon, sekä Kylmäojan korven luonnonsuojelualueelle. Liikkumisen helppous ja vapaus tuo alueelle kaivattua elämisen laatua ja varmasti houkuttelee alueelle uusia asukkaita, se tuo myös kaivattua laatua asumiseen, uusia ratkaisuja ja uusia kalusteita. taide Elinympäristön laatu on myös estetiikkaa ja merkityksiä. Suunnittelutyöhön otettiin alusta alkaen mukaan talonsuunnittelijoita ja taiteilijoita. Arkkitehdit ohjeistivat alueen tulevaa rakentamista rakentamisohjein ja taideohjelmilla varmistettiin, että taiteilijat pääsevät asuntorakentamiseen ja ympäristörakentamiseen mukaan. Näin varmistettiin myös taiteen rahoitus. Työhön liitetty taiteilijaryhmä tulee olemaan läsnä alueen rakentamisen eri vaiheissa, he tulevat aikanaan työskentelemään myös tulevien asukkaiden kanssa. yhteistyön voima Uuden asuntoalueen synnyttäminen on laajan joukon yhteinen ponnistus, joka vaatii pitkäjänteisyyttä, tahtoa, kunnianhimoa ja luovuutta. Elämme kuitenkin aina olosuhteiden ja suhdanteiden armoilla ja paljon hyviä suunnitelmia jää toteutumatta. Jokainen toteutunut idea on yrityksen arvoinen ja pienikin teko luo merkityksiä ja tuo lisää väriä arkeen ja elämäämme. Kaupunki ja rakentajat ovat Leinelässä yhteisissä talkoissa. Alueen toteuttajat ovat perustaneet Leinelän kehitys Oy:n, joka yhdessä kaupungin kanssa seuraa ja koordinoi alueen rakentamista, hankkeita ja markkinointia. Näin edistetään myös alueelle muuttavien asukkaiden kotiutumista, helpotetaan asukastiedottamista ja lisätään yhteisöllisyyttä alueella. asukkaat keskiössä Hyvästä ympäristöstä nauttivat ennen kaikkea alueen asukkaat ja käyttäjät. Tyytyväinen asukas myös huolehtii ympäristöstään ja kunnioittaa sitä. Tämä taas osaltaan lisää asumisviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Pelkkä mukanaolo riittää usein yhteiseen onnistumisen kokemiseen. Leinelän markkinointi julkaisee asukaslehteä, joka jaetaan koteihin ja sen voi lukea myös internetistä. Osallistu asuntoalueen kehittymistä. www.leinela.fi. Anitta Pentinmikko aluearkkitehti itä-vantaa Mitä on design Korsossa? Korson Lumoon kokoontuu syyskuussa kansainvälinen joukko asiantuntijoita pohtimaan lähiöiden ympäristön laatua. Tilaisuus on osa World Design Capital -teemavuoden ohjelmaa. Vantaa on kasvanut 15 000 asukkaan maalaiskunnasta yli 200 000 asukkaan kaupungiksi 60 vuodessa. Asuntojen tarpeeseen vastattiin rakentamalla suuria lähiötä. Näin tehtiin myös muualla Euroopassa. Arvioidaankin, että suurten metropolien asukkaista valtaosa asuu sodan jälkeen rakennetuilla esikaupunkialueilla. Nyt on lähiöiden peruskorjauksen ja kohentamisen aika. World Design Capital -vuoden ohjelmaan kuuluu kansainvälinen Suburban Design -seminaari, jonka rahoittamiseen WDC-säätiö osallistuu. Tarkoituksena on pohtia lähiöiden kehittämisen keinoja. Keskustelujen aiheina ovat esimerkiksi asuntoalueiden täydennysrakentaminen, keskusten uudistaminen, julkisten tilojen kohentaminen ja joukkoliikenteen järjestelyt. Vantaa teki aloitteen seminaarin järjestämisestä ja koordinoi sen suunnittelua. Mukana ovat myös naapurikaupungit Helsinki ja Espoo. Lisäksi ohjelman valmistelussa ovat mukana suomalaiset suunnittelualan ammattijärjestöt sekä Euroopan uusien kaupunkien yhteistyöverkko, European New Towns Platform, jonka jäsen Vantaa on ollut jo vuosia. Kolmepäiväiseen englanninkieliseen seminaariin arvioidaan osallistuvan yhteensä parisen sataa suomalaista ja ulkomaista asiantuntijaa. Jokainen seminaaripäivä järjestetään eri paikassa. Ensimmäinen päivä Itä-Helsingissä, toinen Korsossa ja kolmas Tapiolassa. Kunkin päivän ohjelma muodostuu kiertoajeluista sekä luennoista ja kes- kusteluista. Vantaalla vieraillaan ainakin Tikkurilan keskustan työmaalla ja rakenteilla olevassa Leinelässä sekä tutustutaan tietenkin Korson kehittämisajatuksiin. Suburban Design -seminaari antaa tilaisuuden esitellä Vantaan suunnittelua ja rakentamista kansainväliselle yleisölle, mutta myös mahdollisuuden saada palautetta sekä esimerkkejä siitä, millaisin keinoin muissa maissa lähiöitä kehitetään. Sitä kautta seminaari koituu kaikkien vantaalaisten hyödyksi. Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja
suunnittelee ja rakentaa 2012 17 Tikkurilan asemakeskuksen evoluutio Ei ole mitään merkitystä sillä, näkyykö perusidea lopputuloksessa vai ei. Perusidea tarvitaan vain siksi, että projekti saadaan liikkeelle ja tilaaja innostuksen valtaan. Työ vie sitten kokonaisuutta eteenpäin. Lopputulos on prosessin peili eikä siinä ole mitään syntistä. Uskon, että tässä hankkeessa arvot ovat juuri prosessissa - mikä ei muuten vielä ole finaalissa. Talo kehittyy edelleen. Rainer Mahlamäki Asemakeskus ui haikalana Tikkurilan keskustaan toukokuussa 2010. Radan päälle sijoittui ruokakauppa ja pysäköintiä. Pian radan päälle rakentamisesta luovuttiin. Elokuussa Tikkurilan laiturille saatiin loistoristeilijä. Arkkitehdit tutkivat erilaisina versioina rakennuksen muotoa ja vetävää sisäänkäyntiä. Syyskuussa kuviin ilmestyi kaksoistorni. Ratatien varteen tulee liiketiloja. Lokakuulla kaksi dinosaurusta asettui vastakkain taistelemaan luusta, joka vie ytimessään ihmisiä laitureille. Kaamosaikaan ilmestyivät värit ja bussiterminaalin kevättä enteilevät pitsihelmat. Vuoden 2011 aikana asemakeskus työntyi Ratatietä kohti. Rakennus alkoi näyttää tuhatjalkaiselta, jonka alla tuhannet jalkaparit tallaavat. Virtahepo on noussut joesta syömään ruohoa. Sen molemmille puolille rakentuu pikkuhiljaa kaupunkia. Kuvat: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Kuvatekstit: Elli Maalismaa ( Tekstit ovat osin kirjoittajan mielikuvia) Tikkurilan asemakeskus * On valmistuttuaan Suomen toiseksi vilkkain rautatieama * Linja-autoterminaali, jossa 11 lähtölaituria * Lämpimät odotustilat radan päällä, yhteydet laitureille ja radan yli * Liiketilaa, kahviloita ja ravintoloita kolmeen kerrokseen noin 14 000 kerrosneliömetriä * Toimistoja noin 17 000 kerrosneliömetriä. * Hotelli noin 4 000 kerrosneliömetriä. * Kokonaisala noin 36 000 kerrosneliötä * 500 autopaikan pysäköintitalo * Asemakaava nähtävillä arviolta maaliskuussa 2012 * Ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2014 Lisätietoja: Seppo Niva, 09 8392 2670, www.vantaa.fi/kaavoitus_ja_maankaytto