Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos enkaupunkiseudunpäättäjien näkemyksiäliikennejärjestelmänkehittämisestä EssiSinisalo 2005
enteknillinen yliopisto. Liikenne-ja kuljetustekniikanlaitos EssiSinisalo en kaupunkiseudun päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä 2005
ESIPUHE en seudulla käynnistyi vuonna 2004 liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys, jossa on tavoitteena tuottaa seudun liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2025. Seutuyhteistyön merkityksen on kaupunkiseutujen kehityksessä ja niiden välisessä kilpailussa arvioitu tulevaisuudessa kasvavan. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä seutuyhteistyö on keskeisen tärkeää. Kaupunkiseuduilla kuntien tavoitteet maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittymiselle voivat olla erilaisia ja osin vastakkaisiakin. en kaupungin päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisestä kartoitettiin postikyselyllä maaliskuussa 2004. Kysely toteutettiin osana Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan Ekotehokas yhteiskunta kuulunutta tutkimushanketta Liikennesektorin ilmastostrategia keskisuurissa kaupungeissa. en kaupungin päättäjille suunnatun kyselyn tulokset on raportoitu lokakuussa 2004 julkaistussa raportissa Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet ella. en kaupungin lisäksi kysely toteutettiin samansisältöisenä en ympäristökunnissa - Kangasalla, ssä, lla, ssa ja Ylöjärvellä - kesäkuussa 2004. Tähän raporttiin on koottu en kaupungin ja ympäristökuntien päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisestä. Tutkimus on toteutettu en teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella tutkimusryhmässä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen, erikoistutkija Hanna Kalenoja ja tutkimusapulainen Essi Sinisalo. Ympäristökuntien päättäjien kyselyaineiston on käsitellyt ja koosteraportin on koonnut Essi Sinisalo.
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 7 2. PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE SUUNNATUN KYSELYN TOTEUTUS... 8 3. PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISESTÄ... 10 3.1 Liikennepolitiikan kehittäminen ja päätöksenteko liikennesektorilla... 10 3.2 Maankäytön suunnittelun kehittäminen... 14 3.3 Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen... 16 3.4 Joukkoliikenteen kehittäminen... 19 3.5 Henkilöautoliikenteen asema liikennepolitiikassa... 24 4. PÄÄTELMIÄ... 28 LÄHTEET... 31 LIITTEET... 32
1. JOHDANTO Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelussa seutuyhteistyön merkitys on kaupunkiseuduilla keskeinen. Kaupunkiseutujen rakenteen kehittymisessä kuntien välinen yhteistyö niin maankäytön kuin liikennejärjestelmän suunnittelussakin on seudun kehittymisen perusedellytyksiä. Suurilla kaupunkiseuduilla kuntien tavoitteet esimerkiksi asukasmäärän kehittymisestä, asuntotuotannon suuntaamisesta, yleiskaavoituksesta ja liikennejärjestelmän kehittämisestä voivat usein olla erilaisia. Yhteiset seutua koskevat strategiat ja toimenpideohjelmat ovat usein olleet askel kohti yhtenäisempää kaupunkiseutukehitystä. Osana en kaupungin liikennesektorin ilmastostrategian taustaselvitystä kartoitettiin tamperelaisten päättäjien näkemyksiä liikenteen ja maankäytön kehittämisestä. Kysely lähetettiin en kaupunginvaltuutetuille ja lautakuntien jäsenille ja varajäsenille maaliskuussa 2004. en kaupungin päättäjien näkemykset on koottu taustaselvitykseen Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet ella, joka on julkaistu en teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksen tutkimussarjassa lokakuussa 2004. Osana vuonna 2004 käynnistynyttä en seudun liikennejärjestelmän päivitystä (TASE 2025) päätettiin päättäjien näkemyksiä kartoittava kysely toteuttaa myös muissa en kaupunkiseudun kunnissa loppukeväällä 2004. Kysely postitettiin n, n ja n kuntien sekä n ja Ylöjärven kaupunkien valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille kesäkuussa 2004. Kyselyn tavoitteena on ollut kartoittaa päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisestä seudulla tulevien vuosikymmenten aikana sekä näkemyksiä liikennejärjestelmän nykytilasta. Tähän raporttiin on koottu en kaupungin ja ympäristökuntien päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisestä. Tulokset on esitetty raportissa kuntakohtaisina keskiarvoina. Vastausjakaumissa on lisäksi esitetty en ympäristökuntien keskimääräinen jakauma. Kyselyssä esitetyt väittämät on raportissa ryhmitelty seuraaviin pääryhmiin: näkemyksiä liikennepolitiikasta ja päätöksenteosta liikennesektorilla näkemyksiä maankäytön suunnittelun kehittämisestä näkemyksiä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisestä näkemyksiä joukkoliikenteen kehittämisestä ja näkemyksiä henkilöautoliikenteen asemasta liikennepolitiikassa. 7
2. PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE SUUNNATUN KYSELYN TOTEUTUS en kaupunginvaltuuston jäsenille sekä lautakuntien jäsenille ja varajäsenille lähetettiin maaliskuussa 2004 postitse kysely, jossa kartoitettiin päätöksentekijöiden suhtautumista liikenteen ja maankäytön kehittämiseen ella (Kalenoja 2004). en ympäristökuntien (,,, ja ) valtuustoiden jäsenille ja varajäsenille sekä lautakuntien jäsenille kysely lähetettiin kesäkuussa 2004. en kaupunginvaltuustossa on yhteensä 67 jäsentä, joista osa on jäsenenä tai varajäsenenä eri lautakunnissa. Yhteensä valtuustossa ja lautakunnissa on 217 jäsentä, mutta koska osa valtuutetuista on lautakuntien jäseniä ja samat jäsenet voivat kuulua useisiin lautakuntiin, oli lähetettyjen lomakkeiden määrä ella 187. Lomakkeita palautui vastausaikana kaiken kaikkiaan 100 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli noin 53. (Kalenoja 2004) en ympäristökuntiin lähetettiin yhteensä 462 lomaketta. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä yhteensä 206, jolloin ympäristökuntien yhteenlaskettu vastausprosentti oli noin 45. Yhteensä 11 vastaajaa ei ilmoittanut edustamaansa kuntaa. Kuvassa 2.1 on esitetty en kaupunkiseudun kuntiin lähetettyjen lomakkeiden määrä ja palautuneiden vastausten määrä kunnittain. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 187 100 108 93 89 84 87 47 40 39 33 36 lähetettyjä lomakkeita vastauksia Kuva 2.1 Päätöksentekijöille suunnatun kyselyn saaneiden ja kyselyyn vastanneiden määrä kunnittain. Päättäjien näkemysten kartoittamiseksi laadittiin kaksi hieman toisistaan poikkeavaa kyselylomaketta. en kaupungin päättäjille lähetettiin lomake, joka koostui 63:sta en kaupunkiseudun ja kaupungin liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevasta väittämästä. Lomakkeen väittämistä 20 liittyi henkilöautoliikenteen kehittämiseen, 15 joukkoliikenteen kehittämiseen, 10 jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen ja 10 liikennepolitiikkaan ja päätöksentekoon. Lomakkeessa oli lisäksi joitakin väittämiä, jotka liittyivät liikenteen ympäristöpolitiikkaan ja liikenneturvallisuuteen. Tam- 8
pereen kaupungin päättäjille lähetetty kyselylomake ja sen mukana postitettu saatekirje on esitetty liitteessä 1. Ympäristökuntien päättäjille lähetettiin lomake, joka koostui 50:stä en kaupunkiseudun liikennettä ja maankäyttöä koskevasta väittämästä. Väittämät olivat muilta osin samanlaisia kuin en kaupungin päättäjille lähetetyssä lomakkeessa, mutta ainoastaan tta koskevia väittämiä ei sisällytetty ympäristökuntien lomakkeeseen. Lomakkeen väittämistä 12 liittyi henkilöautoliikenteen kehittämiseen, 11 joukkoliikenteen kehittämiseen, 6 jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen ja 13 liikennepolitiikkaan ja päätöksentekoon. Lisäksi lomakkeessa oli väittämiä, jotka liittyivät liikenteen ympäristöpolitiikkaan ja liikenneturvallisuuteen. Kyselylomake ja sen mukana päätöksentekijöille postitettu saatekirje on esitetty liitteessä 2. Kuvassa 2.2 on esitetty vastausprosentti kunnittain. Ympäristökuntien osalta vastausaktiivisuuteen on vaikuttanut kyselyn toteutusajankohta - lomakkeet postitettiin vastaajille kesäkuussa, jolloin monet vastaajat olivat kesälomalla ja siten huonosti tavoitettavissa postin välityksellä. % 60 53 50 40 44 43 44 39 41 30 20 10 0 Kuva 2.2 Kunnittainen vastausprosentti päättäjille suunnatussa kyselyssä. 9
3. PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISESTÄ 3.1 Liikennepolitiikan kehittäminen ja päätöksenteko liikennesektorilla Kuvassa 3.1 on esitetty vastaajien näkemyksiä liikennepolitiikan kehittämisestä ja liikenteen ympäristöpolitiikasta sekä päätöksentekoprosessin kehittämisestä en seudulla. Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa helpottaisi määrätietoinen yhdessä muodostettu liikenne- ja maankäyttöpolitiikka Kuntien toimilla on keskeinen vaikutus kaupunkiseutujen liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä täysin 1 jokseenkin 2 eri jokseenkin 3 samaa täysin 4 eri mieltä mieltä mieltä samaa mieltä Jakeluliikenteen olosuhteita keskustassa tulisi parantaa, jotta kaupat eivät siirtyisi keskustan ulkopuolisiin keskuksiin Kuntalaisten,elinkeinoelämän ja heitä edustavien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia liikennejärjestelmää ja maakäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi tulevaisuudessa lisätä Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulisi ilmastonmuutosvaikutuksen vähentämisen takia olla tärkeä liikennepoliittinen tavoite en seudulla Liikenteen ympäristövaikutuksilla tulisi olla aiempaa suurempi painoarvo liikennepolittisessa päätöksenteossa en seudulla Virkamiesten vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi kunnassamme vähentää Ilman laatu on en seudulla huolestuttavan huono liikenteen pakokaasupäästöjen takia Päätöksentekoa varten tuotettu informaatio liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa hankkeissa on usein ristiriitaista Päätöksentekijänä koen saavani riittävästi ja sopivassa muodossa olevaa tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa päätösasioissa Valtuustolla ja lautakunnilla ei ole nykyisin riittävästi päätäntävaltaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Kuntalaisilla on en seudulla hyvät mahdollisuudet osallistua maankäyttöä ja liikennettä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon Liikenteen melu on en seudulla vakava ongelma Kuva 3.1 Päätöksentekijöiden vastausten keskiarvo liikennepolitiikan ja päätöksenteon kehittämistä koskeviin väittämiin. 10
en seudun päätöksentekijät olivat varsin yksimielisiä yhteisen liikenne- ja maankäyttöpolitiikan tarpeellisuudesta. Noin 95 % vastaajista arvioi, että määrätietoinen ja yhdessä muodostettu liikenne- ja maankäyttöpolitiikka helpottaisi päätöksentekoa (kuva 3.2). Myönteisimmin yhteisen liikenne- ja maankäyttöpolitiikan muodostamiseen suhtauduttiin ella, Kangasalla ja ssa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.2 Päättäjien näkemykset väitteestä Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa helpottaisi yhteinen liikenne- ja maankäyttöpolitiikka. Liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä kuntasektorin arvioitiin olevan keskeinen toimija. Noin 90 % vastaajista arvioi, että kuntien toimilla on keskeinen vaikutus kaupunkiseutujen liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä. Päätöksentekoprosessiin vastaajat toivoivat enemmän liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten huomioon ottamista. Erityisesti ympäristökunnissa toivottiin, että päätöksenteossa otettaisiin nykyistä enemmän huomioon ympäristönäkökohtia. Noin 70 % tamperelaisista ja 85 % ympäristökuntien vastaajista toivoi, että liikenteen ympäristövaikutuksilla olisi nykyistä suurempi painoarvo liikennepoliittisessa päätöksenteossa en seudulla. Noin 75 % tamperelaisista ja noin 90 % ympäristökuntien vastaajista toivoi, että liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen nostettaisiin keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi en seudulla (kuva 3.3). Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen painoarvon lisäämistä toivottiin erityisesti ssa, ssä ja lla. 11
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.3 Vastaajien näkemykset väitteestä Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tulisi ilmastonmuutosvaikutuksen vähentämisen takia olla tärkeä liikennepoliittinen tavoite en seudulla. Näkemykset liikenteen aiheuttamasta melusta vaihtelivat kunnittain enemmän kuin yleisesti liikenteen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Liikenteen melua en seudulla vakavana ympäristöongelmana piti noin 40 % tamperelaisista vastaajista (kuva 3.4). Ympäristökunnissa melu koettiin suuremmaksi ongelmaksi ja ympäristökuntien vastaajista noin 55 % koki liikennemelun ongelmalliseksi. laisista vastaajista noin 70 % koki liikennemelun ongelmaksi. Myös ssä ja lla liikenteen aiheuttama melu koettiin keskimääräistä ongelmallisemmaksi. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.4 Vastaajien näkemykset väitteestä Liikenteen melu on en seudulla vakava ongelma. 12
Päätöksentekoprosessiin päättäjät toivovat enemmän vuorovaikutteisuutta ja vähemmän virkamiesvetoisuutta. Noin 60 % tamperelaisista vastaajista vähentäisi virkamiesten ja noin 50 % lisäisi valtuuston ja lautakuntien vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Ympäristökuntien vastaajista noin puolet vähentäisi virkamiesten ja noin 60 % lisäisi valtuuston ja lautakuntien vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Kuntalaisten mahdollisuuksissa osallistua päätöksentekoon oli kuntien välillä suhteellisen paljon eroja (kuva 3.5). Noin 45 % tamperelaisista vastaajista arvioi, että kuntalaisilla on melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa liikennettä ja maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon en seudulla. Ympäristökunnissa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet koettiin vähäisemmiksi ja vastaajista noin 30 % arvioi, että kuntalaisilla on melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. lla ja Ylöjärvellä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet koettiin vähäisimmiksi. Toisaalta n ja n vastaajista yksikään ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että kuntalaisilla olisi hyvät mahdollisuudet osallistua maankäyttöä ja liikennettä koskevaan päätöksentekoon. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.5 Päättäjien arvioita väitteestä Kuntalaisilla on en seudulla hyvät mahdollisuudet osallistua maankäyttöä ja liikennettä koskevaan päätöksentekoon. Kuntalaisten, elinkeinoelämän ja heidän edustajiensa vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa lisäisi yli 80 % tamperelaisista ja lähes 90 % ympäristökuntien vastaajista. Vastaajista noin puolet arvioi, että liikennettä ja maankäyttöä koskevissa päätösasioissa ei saa riittävästi tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Noin 70 % vastaajista koki liikennejärjestelmän kehittämishankkeiden päätöksentekoa varten tuotetun materiaalin olevan usein ristiriitaista. 13
3.2 Maankäytön suunnittelun kehittäminen Kuvassa 3.6 on esitetty vastaajien näkemyksiä maankäytön ja seutuyhteistyön kehittämisestä en seudulla. Lähes kaikki vastaajat pitivät seutuyhteistyön tiivistämistä ja seudun kehittämistä kokonaisuutena tärkeänä liikenteen ja maankäytön suunnittelun tavoitteena. Myönteisimmin seutuyhteistyöhön suhtauduttiin ssa, lla ja ella, joissa lähes kaikki vastaajat kokivat seutuyhteistyön tärkeäksi liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Lähes kaikki vastaajat arvioivat myös, että kuntien yhteiset osayleiskaavat toimisivat hyvänä työvälineenä seudullisessa maankäytön suunnittelussa (kuva 3.7). Yhteisiin osayleiskaavoihin suhteuduttiin myönteisimmin Kangasalla, ella ja lla. ssä ja ella on kokemusta yhteisen osayleiskaavan valmistelusta Vuoreksen suunnittelun osalta, joten näissä kunnissa Vuoreksen esimerkki on luonut käsityksiä yhteisestä osayleiskaavatyöstä. täysin jokseenkin eri jokseenkin samaa eri mieltä 1 2 3 täysin 4 mieltä mieltä samaa mieltä Liikenteen ja maankäytön suunnittelussa seutuyhteistyön tulisi olla nykyistä tiiviimpää ja seutua tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena Pientalotonttien tarjontaa tulisi en seudulla lisätä, jotta asukkaat eivät hakeutuisi enemmän nykyistä kaupunkiseutua ympäröiviin kehyskuntiin Keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät tulisi sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisiin paikkoihin Kuntien yhteiset osayleiskaavat ovat hyvä työväline seudullisen maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun Hypermarkettien syntyminen kehäteiden varsille on en seudulla huolestuttavan nopeaa kuntakeskusten elinvoimaisuuden kannalta Erikoiskaupan siirtymistä keskustasta kehäteiden varsille tulisi rajoittaa parantamalla kuntakeskusten kauppapaikkatarjontaa Maankäyttöä tulisi nykyistä selvemmin keskittää joukkoliikennekäytävien varteen Liikenteen ruuhkautuminen voi tulevaisuudessa vähentää seudun houkuttelevuutta asuinympäristönä ja kotipaikkana Kuva 3.6 Päätöksentekijöiden vastausten keskiarvo maankäytön suunnittelua koskeviin väittämiin. 14
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.7 Vastaajien näkemykset väitteestä Kuntien yhteiset osayleiskaavat ovat hyvä työväline seudullisen maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Päättäjät olivat huolissaan pientalotonttitarjonnan vähyydestä ja arvioivat tarjonnan vähyyden ohjaavan asukkaita kauemmas kaupunkiseudun ulkopuolelle. laista vastaajista noin 85 % toivoi pientalotonttitarjonnan lisäämistä. Ympäristökunnissa noin puolet vastaajista toivoi lisäystä pientalotonttitarjontaan. Ympäristökunnissa tonttitarjonnan lisäämistä toivottiin vastausten keskiarvojen perusteella eniten Ylöjärvellä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.8 Vastaajien näkemykset väitteestä Pientalotonttien tarjontaa tulisi en seudulla lisätä, jotta asukkaat eivät hakeutuisi nykyistä enemmän kaupunkiseutua ympäröiviin kehyskuntiin. Noin 70 % tamperelaista ja lähes 80 % ympäristökuntien vastaajista toivoi, että maankäyttöä voitaisiin nykyistä selvemmin keskittää joukkoliikennekäytävien varteen. Erityisesti ssa toivottiin maankäytön keskittämistä joukkoliikennekäytävien var- 15
teen. Noin 80 % tamperelaisista ja 70 % ympäristökuntien vastaajista arvioi, että keskustan ulkopuoliset kauppakeskittymät ja hypermarketit heikentävät keskusta-alueen elinvoimaisuutta. Erikoiskauppatarjonnan siirtymistä keskustasta kehien varteen toivottiin voitavan hillitä muun muassa keskustojen kauppapaikkatarjontaa kehittämällä. Keskustan ulkopuolisten kauppakeskittymien sijoittamiseen joukkoliikenteen kannalta edullisiin paikkoihin suhtauduttiin hyvin yksimielisesti ja myönteisesti. laisista noin 90 % ja ympäristökuntien vastaajista yli 95 % kannatti kauppakeskittymien sijoittamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Erikoiskaupan keskittyminen kehäteiden varsille arvioitiin yleisesti melko suureksi uhaksi kuntakeskusten palveluille. Erityisesti Kangasalla, lla ja ssa kuntakeskusten kauppapaikkatarjontaa kehittämällä toivottiin voitavan heikentää kehäteiden vetovoimaisuutta erikoiskaupan sijoittumispaikkoina. Noin 65 % päättäjistä arvioi, että liikenteen ruuhkautuminen voi vaikuttaa asuinpaikan valintaan ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Ruuhkautumisen arvioitiin tulevaisuudessa vähentävän seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana ja elinkeinoelämän toimintaalueena. Ruuhkautumisen arvioitiin vähentävän seudun kilpailukykyä erityisesti Ylöjärvellä. 3.3 Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Kuvassa 3.9 on esitetty vastaajien näkemyksiä jalankulun ja pyöräilyn kehittämisestä en seudulla. Jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen päättäjät suhtautuivat myönteisimmin ssa ja ssä. ella jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen suhtauduttiin pääsääntöisesti varauksellisemmin kuin ympäristökunnissa. Kävelyn ja pyöräilyn merkitystä tehokkaana arkiliikuntana arvostettiin kaikissa seudun kunnissa (kuva 3.10). Ympäristökuntien vastaajista keskimäärin noin 95 % oli sitä mieltä, että kävelyä ja pyöräilyä tulisi suosia päätöksenteossa positiivisten terveysvaikutustensa vuoksi. laista vastaajista noin 70 % piti jalankulkua ja pyöräilyä hyvänä arkiliikuntana, jota tulisi päätöksenteossa suosia. Jalankulkua ja pyöräilyä painottava kuntakeskusta oli tamperelaisista vastaajista 60 %:n mielestä nykyistä keskustaa viihtyisämpi ja houkuttelevampi. Seutukunnissa kävelyä ja pyöräilyä painottavaa keskusta-aluetta arvostettiin hieman enemmän ja keskimäärin 70 % seutukuntien vastaajista arvioi, että kevyttä liikennettä painottava kaupunkiympäristö olisi parempi kuin nykyinen keskusta-alue. Keskustan kevyen liikenteen verkon kehittämisen nostamista liikennepoliittiseksi tavoitteeksi en seudulla toivoi noin 55 % tamperelaista vastaajista ja noin 75 % ympäristökuntien vastaajista. 16
täysin jokseenkin eri jokseenkin samaa täysin 1 2 3 4 eri mieltä mieltä mieltä samaa mieltä Kävely ja pyöräily ovat hyvää arkiliikuntaa, joita tulisi päätöksenteossa suosia terveysvaikustensa takia Kävelyä painottava keskusta-alue olisi nykyistä kuntakeskustaa viihtyisämpi ja houkuttelevampi ympäristö Pyöräteiden talvikunnossapitoon tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän Kevyen liikenteen verkon kehittäminen tulisi nostaa keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi en seudulla Oman kuntamme kuntakeskuksessa tulisi priorisoida ennen kaikkea kävellen ja pyöräillen kulkevien tarpeet Pyöräreitteihin investoiminen ei kunnassamme ole järkevää, koska talvella niiden käyttö on niin vähäistä Kuva 3.9 Päätöksentekijöiden vastausten keskiarvo jalankulun ja pyöräilyn kehittämistä koskeviin väittämiin. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.10 Päätöksentekijöiden näkemykset väitteestä Kävely ja pyöräily ovat hyvää arkiliikuntaa, joita tulisi suosia terveysvaikutustensa takia. Kyselyssä esitettyihin jalankulun ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteisiin vastaajat suhtautuivat melko varauksellisesti, vaikka jalankulun ja pyöräilyn terveysvaikutukset tunnistettiinkin. Hieman yli puolet tamperelaisista priorisoisi nykyistä selvemmin kes- 17
kustassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeet (kuva 3.11). Toisaalta viidennes vastaajista oli täysin eri mieltä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeiden priorisoinnista keskustan liikennesuunnittelussa. Ympäristökuntien vastaajista keskimäärin 65 % toivoi, että kuntakeskuksessa asetettaisiin etusijalle kävellen ja pyöräillen kulkevien tarpeet. Täysin eri mieltä asiasta oli noin 10 % ympäristökuntien vastaajista. Myönteisimmin kävelyn ja pyöräilyn priorisoitiin keskustassa suhtauduttiin ssa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.11 Vastaajien arviot väitteestä Oman kuntamme kuntakeskuksessa tulisi priorisoida ennen kaikkea kävellen ja pyöräillen kulkevien tarpeet. Yli puolet tamperelaista vastaajista arvioi, että pyöräteiden talvikunnossapitoon tulisi panostaa nykyistä enemmän (kuva 3.12). Ympäristökuntien vastaajista noin 70 % toivoi, että pyöräteiden talvikunnossapitoon panostettaisiin nykyistä enemmän. Erityisesti Ylöjärvellä toivottiin talvikunnossapidon parantamista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.12 Vastaajien näkemykset väitteestä Pyöräteiden talvikunnossapitoon tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. 18
Pyöräreitteihin investoimiseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti (kuva 3.13). Varauksellisimmin pyöräreittien investointeihin suhtauduttiin ella, jossa vastaajista noin 30 % koki investoimisen kannattamattomaksi. Ympäristökuntien vastaajista vain viidennes arvioi, ettei pyöräreitteihin investoiminen ole järkevää. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.13 Vastaajien näkemykset väitteestä Pyöräreitteihin investoiminen ei kunnassamme ole järkevää, koska talvella niiden käyttö on niin vähäistä. 3.4 Joukkoliikenteen kehittäminen en seudun päättäjät suhtautuivat melko myönteisesti joukkoliikenteen kehittämiseen. Vastaajien näkemyksiä joukkoliikenteen kehittämisestä on esitetty kuvassa 3.14. Myönteisimmin joukkoliikenteen kehittämiseen suhtauduttiin lla ja ssä ja varauksellisimmin Kangasalla ja Ylöjärvellä. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien tärkeydestä oltiin seudun kunnissa lähes yksimielisiä. laista vastaajista yli 80 % oli sitä mieltä, että en keskustaan tulisi olla korkeatasoiset ja nopeat joukkoliikenneyhteydet, jotka kilpailisivat henkilöauton kanssa matka-ajassa keskustaan. Ympäristökunnissa hyvät joukkoliikenneyhteydet en keskustaan koettiin vieläkin tärkeämmiksi ja noin 90 % vastaajista toivoi nopeita ja korkeatasoisia joukkoliikenneyhteyksiä elle. Noin 80 % vastaajista toivoi, että joukkoliikenteen matkustajamäärälle asetettaisiin en seudulla selkeä liikennepoliittinen kasvutavoite. Joukkoliikenteen markkinointia en seudulla lisäisi noin 75 % tamperelaisista ja 85 % ympäristökuntien vastaajista. Työnantajien vaikutusmahdollisuuksien arvioitiin kulkutavan valinnassa olevan melko suuret ja yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että työnantajia tulisikin nykyistä enemmän aktivoida kannustamaan työntekijöitään käyttämään joukkoliikennettä (kuva 3.15). 19
täysin jokseenkin eri jokseenkin samaa täysin 1 2 3 4 eri mieltä mieltä mieltä samaa mieltä Työnantajia tulisi aktivoida kannustamaan työntekijöitä käyttämään työmatkoilla nykyistä useammin joukkoliikennettä en keskustaan tulisi olla korkeatasoiset ja nopeat joukkoliikenneyhteydet, jotka kilpailevat henkilöauton kanssa matkaajassa Joukkoliikenteen matkustajamäärälle tulisi asettaa selkeä tavoite Seudulliseen raideliikenteeseen panostaminen lisäisi mahdollisuuksia ohjata maaankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille koko seudulla Joukkoliikenteen palvelutaso on kunnassamme nykyisin hyvä Kuntamme tulisi harkita työsuhdejoukkoliikennelipun tarjoamista työntekijöilleen joukkoliikenteen lisäämiseksi työmatkoilla Linja-autoliikenteen markkinointiin tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän en seudun paikallisliikenteessä Linja-automatkojen hinnat ovat en seudulla nykyisin matkustajalle edullisia Pikaraitiotie parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen olosuhteita en seudulla Uusien moottoriteiden sijasta en seudulla tulisi investoida joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin Joukkoliikenteen käyttöä ei juurikaan voi lisätä uusia linjoja lisäämällä, sillä auto on en seudulla nopein kulkutapa Kuva 3.14 Päätöksentekijöiden vastausten keskiarvo joukkoliikenteen kehittämistä koskeviin väittämiin. 20
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.15 Vastaajien näkemykset väitteestä Työnantajia tulisi aktivoida kannustamaan työntekijöitä käyttämään työmatkoilla nykyistä useammin joukkoliikennettä. Koettu joukkoliikenteen palvelutaso ja lipunhintojen edullisuus vaihtelivat kunnittain huomattavasti (kuva 3.16). laisten vastaajien mielestä joukkoliikenteen palvelutaso on ella nykyisin melko hyvä. Ympäristökunnissa joukkoliikenteen palvelutaso koettiin huomattavasti huonommaksi ja seudun vastaajista alle puolet koki palvelutason hyväksi. Joukkoliikenteen palvelutaso arvioitiin huonoimmaksi Kangasalla, lla ja Ylöjärvellä. Erot ympäristökuntien osalta olivat palvelutason arvioinnissa melko pieniä. Eniten erittäin tyytymättömiä palvelutasoon oli Kangasalla, jossa noin 15 % oli täysin eri mieltä siitä, että joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso olisi hyvä. Toisaalta lla yksikään vastaaja ei ollut täysin samaa mieltä palvelutasoväitteestä. Noin 70 % tamperelaisista vastaajista arvioi, että joukkoliikenteen taksat ovat ella matkustajalle edullisia (kuva 3.17). Ympäristökuntien vastaajista noin kolmannes arvioi, että lippujen hinnat ovat en seudulla matkustajalle edullisia. Neljännes ympäristökuntien vastaajista arvioi lippujen hinnat matkustajalle kalliiksi. Kangasalla, ssä ja lla vastaajat kokivat hintatason selvästi kalliimmaksi kuin muissa kunnissa. 21
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.16 Vastaajien näkemykset väitteestä Joukkoliikenteen palvelutaso on kunnassamme nykyisin hyvä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.17 Vastaajien näkemykset väitteestä Linja-automatkojen hinnat ovat en seudulla nykyisin matkustajalle edullisia. Noin puolet vastaajista arvioi, että pikaraitiotie parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen olosuhteita en seudulla (kuva 3.18). Toisaalta lähes 20 % arvioi, ettei pikaraitiotie parantaisi joukkoliikenteen olosuhteita juuri lainkaan. Kangasalla vastaajat suhtautuivat varovaisimmin odotuksiin pikaraition tuomasta palvelutason parantumisesta. 22
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.18 Vastaajien näkemykset väitteestä Pikaraitiotie parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen olosuhteita en seudulla. Seudullisen raideliikenteen arvioitiin kuitenkin lisäävän mahdollisuuksia maankäytön ohjaamiseen seudulla (kuva 3.19). laisista vastaajista noin 75 % arvioi, että seudullinen raideliikenne toisi lisää mahdollisuuksia ohjata maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille. Ympäristökunnissa asiaan suhtauduttiin hieman varauksellisemmin ja noin 65 % arvioi seudullisen raideliikenteen lisäävän mahdollisuuksia ohjata maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille. Myönteisimmin raideliikenteen maankäyttömahdollisuuksiin suhtauduttiin ssä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.19 Vastaajien näkemykset väitteestä Seudulliseen raideliikenteeseen panostaminen lisäisi mahdollisuuksia ohjata maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille koko seudulla. 23
3.5 Henkilöautoliikenteen asema liikennepolitiikassa Kuvassa 3.20 on esitetty päättäjien näkemyksiä henkilöautoliikenteen asemasta ja kehityssuunnista en seudulla. täysin jokseenkin eri jokseenkin samaa täysin 1 2 3 4 eri mieltä mieltä mieltä samaa mieltä Lasten autolla kouluun viemisen yleistyminen on huolestuttava ilmiö Ylinopeudet ja piittaamattomuus liikennesäännöistä ovat viime vuosina yleistyneet en seudulla Ilmapiiri liikenteessä on en seudulla viime vuosina muuttunut aggressiivisemmaksi Liikenteen ruuhkautuminen on en seudulla yksi vakavimmista liikennesuunnittelun haasteista tulevaisuudessa Henkilöautoliikenteen sujuvuutta tulisi pikaisesti lisätä kaistoja lisäämällä ja liittymiä parantamalla Ruuhkia voitaisiin parhaiten vähentää reaaliaikaisilla reitinopastustiedoilla ja ruuhkast atiedottamisella Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen johtaa helposti liikennepolitiikkaan, jossa henkilöautoliikenteen tarpeet jäävät toissijaisiksi Liikenne on en seudulla usein ruuhkautunutta Henkilöautoilijoiden tarpeita ei nykyisin oteta riittävästi huomioon liikennesuunnittelussa Autoistumisen kasvu on vakava uhka joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle en seudulla Liikennesuunnittelussa ei nykyisin riittävästi ajeta henkilöautolla kulkevien etuja Kotitalouksien autoistuminen on ilmiö, johon ei maankäytöllä tai liikennesuunnittelulla voida vaikuttaa Kuva 3.20 Päätöksentekijöiden vastausten keskiarvo henkilöautoliikenteen asemaa liikennepolitiikassa koskeviin väittämiin. 24
Päätöksentekijät olivat kyselyn mukaan melko huolissaan piittaamattomuuden lisääntymisestä ja ilmapiirin heikkenemisestä liikenteessä (kuva 3.21). laisista vastaajista noin 75 % ja ympäristökuntien vastaajista noin 85 % arvioi, että ylinopeudet ja piittaamattomuus liikennesäännöistä ovat yleistyneet viime vuosina en seudulla. Erityisen huolissaan piittaamattomuudesta liikenteessä oltiin Ylöjärvellä, ssa ja lla. Noin 70 % vastaajista arvioi liikenteen ilmapiirin muuttuneen aggressiivisemmaksi viime vuosien aikana. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.21 Vastaajien näkemykset väitteestä Ylinopeudet ja piittaamattomuus liikennesäännöistä ovat viime vuosina yleistyneet en seudulla. Yleistyvää lasten kuljettamista autolla kouluun pidettiin pääosin huolestuttavana ilmiönä liikenneturvallisuuden heikkenemisen ja arkiliikunnan vähentymisen takia (kuva 3.22). Ympäristökunnissa lasten autolla kouluun kuljettamisen yleistymiseen suhtauduttiin tta kielteisemmin ja noin 90 % vastaajista piti ilmiön yleistymistä huolestuttavana. laisista vastaajista noin 75 % piti ilmiön yleistymistä huolestuttavana. Noin 60 % tamperelaisista ja 80 % ympäristökuntien vastaajista arvioi, että liikenne on nykyisin en seudulla ruuhkautunutta (kuva 3.23). Nykytilanteessa liikennettä pidettiin ruuhkautuneimpana Ylöjärvellä, lla ja ssa. Seudulla suurimmat ruuhkat on havaittavissa itä-länsisuuntaisessa liikenteessä läntisellä kehätiellä ja rantaväylällä, joiden matka-aika vaikuttaa juuri Ylöjärvellä, lla ja ssa asuvien liikkumiseen. Noin 75 % tamperelaisista ja 85 % ympäristökuntien vastaajista piti liikenteen ruuhkautumista yhtenä vakavimmista liikennesuunnittelun haasteista en seudulla tulevina vuosina. Ruuhkautumista pitivät vakavana haasteena erityisesti Ylöjärven, n ja n vastaajat, jotka olivat myös eniten huolissaan ruuhkautumisen kasvusta tulevaisuudessa. 25
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.22 Päättäjien näkemykset väitteestä Lasten autolla kouluun viemisen yleistyminen on huolestuttava ilmiö. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.23 Päättäjistä näkemykset väitteestä Liikenne on en seudulla usein ruuhkautunutta. Autoistumisen kasvun uhka joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle koettiin suurempana ympäristökunnissa kuin ella. Ympäristökuntien vastaajista noin 70 % arvioi autoistumisen kasvun olevan vakava uhka liikennejärjestelmän kehittämiselle en seudulla. Suurimpana autoistumisen uhka koettiin ssa. Monien vastaajien mielestä henkilöautoliikenteen asema liikennesuunnittelussa ei ole nykyisin riittävän vahva, vaikka suurin osa matkoista tehdään henkilöautolla. Noin puolet vastaajista koki, ettei liikennesuunnittelussa ajeta riittävästi henkilöautoliikenteen etuja ja lisäisi henkilöautoilijoiden tarpeiden huomioon ottamista liikennesuunnit- 26
telussa. Henkilöautoliikenteen tarpeiden huomioon ottamisen lisäämistä toivottiin erityisesti ella, Ylöjärvellä ja Kangasalla. Toisaalta noin viidennes vastaajista olisi valmis heikentämään henkilöautoliikenteen asemaa liikennesuunnittelussa, jotta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa voitaisiin parantaa. Noin 60 % tamperelaisista ja 35 % ympäristökuntien vastaajista arvioi, että joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen johtaa helposti politiikkaan, jossa henkilöautoilijoiden tarpeet jäävät toissijaisiksi. Henkilöautoilijoiden tarpeiden jäämisestä toissijaiseksi oltiin eniten huolissaan ella ja Kangasalla (kuva 3.24). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristökunnat (ka) täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.24 Päättäjien näkemykset väitteestä Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen johtaa helposti liikennepolitiikkaan, jossa henkilöautoliikenteen tarpeet jäävät toissijaisiksi. 27
4. PÄÄTELMIÄ Seutuyhteistyön kehittämiseen hyvät edellytykset Kyselytulosten perusteella en kaupunkiseudun päättäjät suhtautuivat myönteisesti seudullisen yhteistyön vahvistamiseen liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Päättäjien mielestä yhteisen seudullisen liikenne- ja maankäyttöpolitiikan luominen helpottaisi maankäyttöön ja liikennejärjestelmään liittyvää päätöksentekoa. Liikenteen ympäristövaikutusten vähentämistavoitteet tulisi päättäjien mielestä ottaa nykyistä painokkaammin huomioon seudun liikennepolitiikassa. Seutuyhteistyön tiivistämiseen suhtauduttiin myönteisimmin ssa, lla ja ella. Kuntien yhteisten osayleiskaavojen arvioitiin olevan hyvä ja toimiva työväline seudulliseen yhteistyöhön maankäytön suunnittelussa, myönteisimmin yhteisiin osayleiskaavoihin suhtauduttiin Kangasalla ja ella. Maankäytön kehittämisessä seudun päättäjät eivät täysin varauksettomasti kannata joukkoliikennekäytävien vahvistamista. Kuntakeskusten ulkopuolisten kaupan keskittymien nopeaa vahvistumista pidettiin melko huolestuttavana ilmiönä erityisesti ella, Ylöjärvellä, Kangasalla ja ssa. Pientalotonttien tarjonnan vähyyden arvioitiin ella vähentävän kaupungin houkuttelevuutta asuinpaikkana. ella yli 80 % ja ympäristökunnissakin yli puolet päättäjistä lisäisi pientalotonttien tarjontaa. Joukkoliikenteen kehittäminen tärkeä liikennepoliittinen tavoite en kaupunkiseudun päätöksentekijöiden suhtautuminen joukkoliikennettä edistäviin toimenpiteisiin oli tutkimuksessa pääsääntöisesti myönteinen. Joukkoliikenteen kehittämiseen suhtautuivat myönteisimmin n ja n vastaajat. Päättäjien mielestä joukkoliikenteen kulkutapaosuudelle olisi tarkoituksenmukaista asettaa seudullinen kasvutavoite. Ympäristökunnissa seudullista kasvutavoitetta pidettiin tärkeämpänä kuin ella. Päättäjien näkemysten mukaan joukkoliikenteen palvelutasoa tulisi parantaa erityisesti ympäristökunnissa. Alle puolet ympäristökuntien päättäjistä oli tyytyväisiä joukkoliikenteen nykyiseen palvelutasoon ja noin kolmannes joukkoliikenteen hintatasoon. ella 85 % päättäjistä oli tyytyväisiä palvelutasoon ja 70 % hintatasoon. Seudullisen raideliikenteen kehittämistä pidettiin tärkeänä joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisäävänä infrastruktuurihankkeena. Myönteisimmin raideliikenteen kehittämiseen suhtauduttiin ssä ja ella. Raideliikenteen kehittämisen arvioitiin ohjaavan maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta joukkoliikennekäytävien varteen. Kunnissa suhtauduttiin myönteisesti työsuhdejoukkoliikennelipun tarjoamiseen kunnan työntekijöille joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi työmatkoilla. Myönteisimmin kuntien omille työntekijöille tarjottavaan työsuhdelippuun suhtauduttiin Noki- 28
alla ja ella. Seudun päättäjät arvioivat, että joukkoliikenteen markkinointiin tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Noin puolet seudun päättäjistä olisi valmiita siirtämään liikenneinvestointien painopistettä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen. Toisaalta noin kolmannes vastaajista arvioi, että henkilöautoliikenteen kehittäminen ei ole seudulla saanut riittävästi huomiota. Henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen ja ympäristöongelmat uhkatekijöinä Päättäjäkyselyn mukaan liikenteen ruuhkautumista pidetään varteenotettavana ongelmana en seudulla. Ruuhkautumisen arvioitiin voivan vähentää seudun houkuttelevuutta asuinpaikkana ja yritysten sijoittumispaikkana tulevina vuosina. Ruuhkautumiseen suhtauduttiin huolestuneimmin Ylöjärvellä ja lla. Läntisen kehätien ja Paasikiventien ruuhkautuminen heijastuvatkin ensisijaisesti läntisten alueiden saavutettavuuteen, joten ruuhkautuminen koetaan läntisissä kunnissa ja ssa muita kuntia huolestuttavampana ilmiönä erityisesti tulevaisuuden kehitystä ajatellen. Yli 70 % päättäjistä haluaisi liikenteen ympäristövaikutuksille lisää painoarvoa liikennettä koskevassa päätöksenteossa. Ilmastokysymyksen toivottiin saavan huomattavasti nykyistä enemmän painoarvoa liikennesektorin päätöksenteossa seudulla. Ympäristökunnissa suhtauduttiin jonkin verran myönteisemmin ympäristövaikutusten painoarvon kasvattamiseen kuin ella. Liikenteen melun arvioitiin olevan vakava ongelma erityisesti ssa, jossa kulkee suuria liikenneväyliä ja jossa on myös lentomelualueita. Ympäristökunnissa liikenteen melua pidettiin keskimäärin suurempana haittana kuin ella. Jalankulun ja pyöräilyn edistämisessä ympäristökunnat tta aktiivisempia Jalankulun ja pyöräilyn edistämistoimenpiteisiin suhtauduttiin ympäristökunnassa myönteisemmin kuin ella. Päättäjien näkemykset jalankulun ja pyöräilyn kehittämisestä olivat myönteisimpiä ssa ja ssä. ella päättäjien asennoituminen jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen on passiivisempaa kuin joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen olosuhteiden kehittämiseen. Ympäristökunnissa noin 95 % ja ella noin 70 % vastaajista tunnistaa arkiliikunnan terveysvaikutukset ja olisi valmis ottamaan ne huomioon liikenteen suunnittelua koskevassa päätöksenteossa. ella noin puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti keskustan jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen, muissa kunnissa noin 65 % päättäjistä priorisoisi jalankulun ja pyöräilyn tarpeet kuntakeskuksessa. 29
Kuntalaisille lisää vaikutusmahdollisuuksia Kuntalaisten mahdollisuuksien osallistua liikennettä ja maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon arvioitiin ympäristökunnissa olevan huonommat kuin ella. Päättäjien näkökulmasta kuntalaisten osallistumismahdollisuudet eivät nykyisin ole riittäviä. Yli 90 % ympäristökuntien vastaajista ja 80 % tamperelaisista vastaajista lisäisi kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Ympäristökunnissa yli 60 % vastaajista lisäisi myös valtuuston ja lautakuntien valtaa liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. 30
LÄHTEET Kalenoja, Hanna. 2004. Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet ella. en teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 56.. en kaupunki 2004. Tietoja kunnan hallinnosta. en kaupunki, viestintäyksikkö. http://www.tampere.fi 26.3.2003. 31
LIITTEET Liite 1. en kaupungin päättäjille suunnattu kyselylomake ja saatekirje. Liite 2. n, n ja n kuntien sekä n ja Ylöjärven kaupunkien päättäjille suunnattu kyselylomake ja saatekirje. 32
Kysely tamperelaisille päättäjille kaupungin liikennejärjestelmän kehittämisestä Liikennejärjestelmän kehittämiselle on paljon haasteita LIITE 1 31.3.2004 Kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmään kohdistuu monenlaisia toiveita ja tavoitteita, sillä liikenteen tulisi olla turvallista, sujuvaa, tasapuolista, elinkeinoelämää kannustavaa sekä mahdollisimman vähän terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmä on tärkeä kehityskohde, sillä väestön määrän kasvu ja autoistumisen yleistyminen ovat lisänneet liikennettä. Samaan aikaan päivittäisten matkojen pituus on kasvanut. Päättäjäkyselyllä kootaan mielipiteitä liikennejärjestelmän toimivuudesta Oheisen kyselyn tavoitteena on kartoittaa en kaupungin päätöksentekijöiden näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön nykytilasta ja kehittämistarpeista ella. Kysely on lähetetty en kaupunginvaltuutetuille ja lautakuntien jäsenille. Kysely liittyy käynnistymässä olevaan en seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen, johon osallistuu myös liikenne- ja viestintäministeriö. Kyselyn toteuttamisesta vastaa en teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Kysely koostuu mielipideväittämistä Kyselyyn on koottu erilaisia liikenteen ja maankäytön kehittämiseen liittyviä väittämiä, joihin toivoisimme teidän valitsevan omien näkemystenne mukaisesti ensimmäisen mieleenne tulevan vastausvaihtoehdon. Koska päättäjien näkemysten tunteminen on liikennejärjestelmän suunnittelussa ensiarvoisen tärkeää, toivoisimme, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Kyselyyn vastaamiseen kuluu noin 15 minuuttia. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Tulokset kootaan en teknillisellä yliopistolla alkukesällä 2004 julkaistavaan koosteraporttiin. Kysely palautetaan postitse Pyydämme teitä palauttamaan täyttämänne lomakkeen meille viimeistään tiistaina 20.4. oheisessa palautuskuoressa, jonka voitte postittaa ilman postimaksua. Annamme tarvittaessa mielellämme lisätietoja kyselytutkimuksesta. Yhteistyöstä kiittäen, Jorma Mäntynen Professori en teknillinen yliopisto, Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Lisätietoja kyselystä: erikoistutkija Hanna Kalenoja, TTY, Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos p. 03 3115 3436, sähköposti hanna.kalenoja@tut.fi
en kaupungin päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 1. Mitä mieltä olette seuraavista en liikennejärjestelmään ja maankäyttöön liittyvistä väittämistä? täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä Liikenne on ella usein ruuhkautunutta Tampellan pitkän tunnelin rakentaminen olisi toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Paasikiventien sujuvuusongelmiin Hypermarkettien syntyminen kehäteiden varsille on ella huolestuttavan nopeaa keskustan elinvoimaisuuden kannalta Keskustaan tulisi rakentaa 2-3 uutta maanalaista suurta pysäköintikeskittymää seuraavan 15 vuoden aikana en ydinkeskustassa tulisi priorisoida ennen kaikkea kävellen ja pyöräillen kulkevien tarpeet Kuntalaisten, elinkeinoelämän ja heitä edustavien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi tulevaisuudessa lisätä Keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät tulisi sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisiin paikkoihin Matkakeskuksen toteuttaminen on joukkoliikenteen palvelutason kannalta keskeinen hanke Työnantajia tulisi aktivoida kannustamaan työntekijöitä käyttämään työmatkoilla nykyistä useammin joukkoliikennettä Pyöräteiden talvikunnossapitoon tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän Päätöksentekijänä koen saavani riittävästi ja sopivassa muodossa olevaa tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa päätösasioissa Pikaraitiotie parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen olosuhteita ella Kävelykatujen määrää tulisi keskustassa lisätä ja niistä tulisi muodostaa yhtenäinen kävelyalue Henkilöautoliikenteen sujuvuutta tulisi pikaisesti lisätä en pääväylillä mm. kaistoja lisäämällä ja liittymiä parantamalla Seudulliseen raideliikenteeseen panostaminen lisäisi mahdollisuuksia ohjata maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille koko seudulla Keskustan pysäköinnin suunnittelussa tulisi ensisijaisesti korostaa ostos- ja asiointimatkalla olevien tarpeita Joukkoliikenteen matkustajamäärälle tulisi ella asettaa selkeä kasvutavoite ella voitaisiin harkita ruuhkamaksujen käyttöön ottoa, jos Helsingissä päädytään ruuhkamaksuihin Linja-autoliikenteen markkinointiin tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän en paikallisliikenteessä Autoistumisen kasvu on vakava uhka joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle ella Autolla keskustaan tulemista tulisi helpottaa mm. lisäämällä kapasiteettia keskustaan johtavilla väylillä Valtuustolla ja lautakunnilla ei ole nykyisin riittävästi päätäntävaltaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Henkilöautoilijoiden tarpeita ei nykyisin oteta riittävästi huomioon liikennesuunnittelussa, vaikka suurin osa seudun matkoista tehdään henkilöautolla
en kaupungin päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 Keskustan pysäköintipaikkojen määrää ei tulisi lisätä, jotta keskustaan tultaisiin useammin bussilla, kävellen tai pyörällä Kotitalouksien autoistuminen on ilmiö, johon ei maankäytöllä tai liikenteen suunnittelulla voida vaikuttaa Kuntalaisilla on ella hyvät mahdollisuudet osallistua maankäyttöä ja liikennettä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon Pysäköintimaksuja tulisi keskustassa korottaa Kävelyä painottava keskusta-alue olisi nykyistä keskustaa viihtyisämpi ja houkuttelevampi kaupunkiympäristö Kaupungin tulisi harkita työsuhdejoukkoliikennelipun tarjoamista työntekijöilleen joukkoliikenteen lisäämiseksi työmatkoilla Ilman laatu on en keskustassa huolestuttavan huono liikenteen pakokaasupäästöjen takia Liikenteen ruuhkautuminen on ella yksi vakavimmista liikennesuunnittelun haasteista tulevina vuosikymmeninä Joukkoliikenteen käyttöä ei voi juurikaan lisätä uusia linjoja lisäämällä, sillä auto on ella nopein kulkutapa Pyöräreitteihin investoiminen ei ella ole järkevää, koska talvella niiden käyttö on niin vähäistä Keskustaan tulisi olla korkeatasoiset ja nopeat joukkoliikenneyhteydet, jotka kilpailevat henkilöauton kanssa matka-ajassa Uusien moottoriteiden sijasta en seudulla tulisi investoida joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin Kävely ja pyöräily ovat hyvää arkiliikuntaa, joita tulisi päätöksenteossa suosia terveysvaikutustensa takia Erikoiskaupan siirtymistä keskustasta kehäteiden varsille tulisi rajoittaa parantamalla keskustan kauppapaikkatarjontaa Lasten autolla kouluun kuljettamisen yleistyminen on huolestuttava ilmiö, sillä se heikentää koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuutta ja lisää terveysongelmia Pientalotonttien tarjontaa tulisi ella lisätä, jotta asukkaat eivät hakeutuisi nykyistä enemmän ympäristökuntiin Liikenteen ympäristövaikutuksilla tulisi olla aiempaa suurempi painoarvo liikennepoliittisessa päätöksenteossa ella Ilmapiiri liikenteessä on ella viime vuosina muuttunut aggressiivisemmaksi (esim. tilaa ei anneta, kohteliaisuus on vähentynyt) Liikenteen ja maankäytön suunnittelussa seutuyhteistyön tulisi olla nykyistä tiiviimpää ja seutua tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena Virkamiesten vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi ella vähentää Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulisi ilmastonmuutosvaikutuksen vähentämisen takia olla tärkeä liikennepoliittinen tavoite ella Kuntien toimilla on keskeinen vaikutus kaupunkiseutujen liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen johtaa helposti liikennepolitiikkaan, jossa henkilöautoliikenteen tarpeet jäävät toissijaisiksi täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä
en kaupungin päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 Kuntien yhteiset osayleiskaavat ovat hyvä työväline seudulliseen maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa helpottaisi määrätietoinen yhdessä muodostettu liikenne- ja maankäyttöpolitiikka Keskustassa työssäkäyviä tulisi nykyistä aktiivisemmin ohjata joukkoliikenteen käyttöön työmatkoillaan Päätöksentekoa varten tuotettu informaatio liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa hankkeissa on usein ristiriitaista Linja-automatkojen hinnat ovat ella nykyisin matkustajalle edullisia Keskustan kevyen liikenteen verkon kehittäminen tulisi nostaa keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi ella Paasikiventien ja Kekkosentien laajennuksia ei tulisi toteuttaa, koska ne lisäävät autoliikennettä en keskustassa Liikenteen melu on ella vakava ongelma Maankäyttöä tulisi nykyistä selvemmin keskittää joukkoliikennekäytävien varteen Liikenteen ruuhkautuminen voi tulevaisuudessa vähentää en houkuttelevuutta asuinympäristönä ja yritysten kotipaikkana Jakeluliikenteen olosuhteita keskustassa tulisi parantaa, jotta kaupat eivät siirtyisi keskustan ulkopuolisiin keskuksiin Ylinopeudet ja piittaamattomuus liikennesäännöistä ovat viime vuosina yleistyneet en seudulla Linja-autoliikenteen subventiotasoa tulisi kaupungissa voida nostaa, jotta lippujen hintoja voitaisiin alentaa Ruuhkia voitaisiin parhaiten vähentää reaaliaikaisilla reitinopastustiedoilla ja ruuhkasta tiedottamisella Joukkoliikenteen palvelutaso on ella nykyisin hyvä Liikennesuunnittelussa ei nykyisin riittävästi ajeta henkilöautolla kulkevien etuja Bussikaistoja tulisi lisätä keskustan katuverkolla täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä 2. Mitä tavoitteita kaupunkiseudun liikennejärjestelmän suunnittelussa tulisi mielestänne painottaa? Onko mielessänne liikennejärjestelyihin liittyviä kehittämiskohteita, jotka olisi tärkeää sisällyttää liikennejärjestelmäsuunnitelmaan? Voitte tarvittaessa jatkaa erilliselle paperille. Kiitos osallistumisesta kartoitukseen!
Kysely en seudun päättäjille kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisestä LIITE 2 3.6.2004 Liikennejärjestelmän kehittämiselle on paljon haasteita Kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmään kohdistuu monenlaisia toiveita ja tavoitteita, sillä liikenteen tulisi olla turvallista, sujuvaa, tasapuolista, elinkeinoelämää kannustavaa sekä mahdollisimman vähän terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmä on tärkeä kehityskohde, sillä väestön määrän kasvu ja autoistumisen yleistyminen ovat lisänneet liikennettä. Samaan aikaan päivittäisten matkojen pituus on kasvanut. Päättäjäkyselyllä kootaan mielipiteitä liikennejärjestelmän toimivuudesta Oheisen kyselyn tavoitteena on kartoittaa en kaupunkiseudun päätöksentekijöiden näkemyksiä liikennejärjestelmän ja maankäytön nykytilasta ja kehittämistarpeista seudulla. Kysely on lähetetty en, n, n, n, n ja Ylöjärven kunnanvaltuutetuille ja lautakuntien jäsenille. Kysely liittyy käynnistymässä olevaan en seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen, johon osallistuu myös liikenne- ja viestintäministeriö. Kyselyn toteuttamisesta vastaa en teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Kysely koostuu mielipideväittämistä Kyselyyn on koottu erilaisia liikenteen ja maankäytön kehittämiseen liittyviä väittämiä, joihin toivoisimme teidän valitsevan omien näkemystenne mukaisesti ensimmäisen mieleenne tulevan vastausvaihtoehdon. Koska päättäjien näkemysten tunteminen on liikennejärjestelmän suunnittelussa ensiarvoisen tärkeää, toivoisimme, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Kyselyyn vastaamiseen kuluu noin 15 minuuttia. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Tulokset kootaan en teknillisellä yliopistolla alkusyksyllä 2004 julkaistavaan koosteraporttiin. Kysely palautetaan postitse Pyydämme teitä palauttamaan täyttämänne lomakkeen meille viimeistään tiistaina 22.6. oheisessa palautuskuoressa, jonka voitte postittaa ilman postimaksua. Annamme tarvittaessa mielellämme lisätietoja kyselytutkimuksesta. Yhteistyöstä kiittäen, Jorma Mäntynen Professori en teknillinen yliopisto, Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Lisätietoja kyselystä: erikoistutkija Hanna Kalenoja, TTY, Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos p. 03 3115 3436, sähköposti hanna.kalenoja@tut.fi
en kaupunkiseudun päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 1. Minkä kunnan valtuustoon tai lautakuntaan kuulutte? 2. Mitä mieltä olette seuraavista en seudun liikennejärjestelmään ja maankäyttöön liittyvistä väittämistä? täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä Liikenne on en seudulla usein ruuhkautunutta Hypermarkettien syntyminen kehäteiden varsille on en seudulla huolestuttavan nopeaa kuntakeskusten elinvoimaisuuden kannalta Oman kuntamme kuntakeskuksessa tulisi priorisoida ennen kaikkea kävellen ja pyöräillen kulkevien tarpeet Kuntalaisten, elinkeinoelämän ja heitä edustavien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi tulevaisuudessa lisätä Keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät tulisi sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisiin paikkoihin Työnantajia tulisi aktivoida kannustamaan työntekijöitä käyttämään työmatkoilla nykyistä useammin joukkoliikennettä Pyöräteiden talvikunnossapitoon tulisi kunnassamme panostaa huomattavasti nykyistä enemmän Päätöksentekijänä koen saavani riittävästi ja sopivassa muodossa olevaa tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa päätösasioissa Pikaraitiotie parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen olosuhteita en seudulla Henkilöautoliikenteen sujuvuutta tulisi pikaisesti lisätä en seudun pääväylillä mm. kaistoja lisäämällä ja liittymiä parantamalla Seudulliseen raideliikenteeseen panostaminen lisäisi mahdollisuuksia ohjata maankäyttöä joukkoliikennekäytävien varsille koko seudulla Joukkoliikenteen matkustajamäärälle tulisi en seudulla asettaa selkeä kasvutavoite Linja-autoliikenteen markkinointiin tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän en seudun paikallisliikenteessä Autoistumisen kasvu on vakava uhka joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle en seudulla Valtuustolla ja lautakunnilla ei ole nykyisin riittävästi päätäntävaltaa maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Henkilöautoilijoiden tarpeita ei nykyisin oteta riittävästi huomioon liikennesuunnittelussa, vaikka suurin osa seudun matkoista tehdään henkilöautolla
en kaupunkiseudun päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 Kotitalouksien autoistuminen on ilmiö, johon ei maankäytöllä tai liikenteen suunnittelulla voida vaikuttaa Kuntalaisilla on en seudulla hyvät mahdollisuudet osallistua maankäyttöä ja liikennettä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon Kävelyä painottava keskusta-alue olisi nykyistä kuntakeskustaa viihtyisämpi ja houkuttelevampi ympäristö Kuntamme tulisi harkita työsuhdejoukkoliikennelipun tarjoamista työntekijöilleen joukkoliikenteen lisäämiseksi työmatkoilla Ilman laatu on en seudulla huolestuttavan huono liikenteen pakokaasupäästöjen takia Liikenteen ruuhkautuminen on en seudulla yksi vakavimmista liikennesuunnittelun haasteista tulevina vuosikymmeninä Joukkoliikenteen käyttöä ei voi juurikaan lisätä uusia linjoja lisäämällä, sillä auto on en seudulla nopein kulkutapa Pyöräreitteihin investoiminen ei kunnassamme ole järkevää, koska talvella niiden käyttö on niin vähäistä en keskustaan tulisi olla korkeatasoiset ja nopeat joukkoliikenneyhteydet, jotka kilpailevat henkilöauton kanssa matka-ajassa Uusien moottoriteiden sijasta en seudulla tulisi investoida joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin Kävely ja pyöräily ovat hyvää arkiliikuntaa, joita tulisi päätöksenteossa suosia terveysvaikutustensa takia Erikoiskaupan siirtymistä keskustasta kehäteiden varsille tulisi rajoittaa parantamalla kuntakeskusten kauppapaikkatarjontaa Lasten autolla kouluun kuljettamisen yleistyminen on huolestuttava ilmiö, sillä se heikentää koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuutta ja lisää terveysongelmia Pientalotonttien tarjontaa tulisi en seudulla lisätä, jotta asukkaat eivät hakeutuisi nykyistä enemmän nykyistä kaupunkiseutua ympäröiviin kehyskuntiin Liikenteen ympäristövaikutuksilla tulisi olla aiempaa suurempi painoarvo liikennepoliittisessa päätöksenteossa en seudulla Ilmapiiri liikenteessä on en seudulla viime vuosina muuttunut aggressiivisemmaksi (esim. tilaa ei anneta, kohteliaisuus on vähentynyt) Liikenteen ja maankäytön suunnittelussa seutuyhteistyön tulisi olla nykyistä tiiviimpää ja seutua tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena Virkamiesten vaikutusmahdollisuuksia liikennettä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulisi kunnassamme vähentää Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulisi ilmastonmuutosvaikutuksen vähentämisen takia olla tärkeä liikennepoliittinen tavoite en seudulla Kuntien toimilla on keskeinen vaikutus kaupunkiseutujen liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen johtaa helposti liikennepolitiikkaan, jossa henkilöautoliikenteen tarpeet jäävät toissijaisiksi täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä
en kaupunkiseudun päättäjäkysely liikenteestä ja maankäytöstä 2004 Kuntien yhteiset osayleiskaavat ovat hyvä työväline seudulliseen maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa helpottaisi määrätietoinen yhdessä muodostettu liikenne- ja maankäyttöpolitiikka Päätöksentekoa varten tuotettu informaatio liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevissa hankkeissa on usein ristiriitaista Linja-automatkojen hinnat ovat en seudulla nykyisin matkustajalle edullisia Kevyen liikenteen verkon kehittäminen tulisi nostaa keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi en seudulla Liikenteen melu on en seudulla vakava ongelma Maankäyttöä tulisi nykyistä selvemmin keskittää joukkoliikennekäytävien varteen Liikenteen ruuhkautuminen voi tulevaisuudessa vähentää en seudun houkuttelevuutta asuinympäristönä ja yritysten kotipaikkana Jakeluliikenteen olosuhteita keskustassa tulisi parantaa, jotta kaupat eivät siirtyisi keskustan ulkopuolisiin keskuksiin Ylinopeudet ja piittaamattomuus liikennesäännöistä ovat viime vuosina yleistyneet en seudulla Ruuhkia voitaisiin parhaiten vähentää reaaliaikaisilla reitinopastustiedoilla ja ruuhkasta tiedottamisella Joukkoliikenteen palvelutaso on kunnassamme nykyisin hyvä Liikennesuunnittelussa ei nykyisin riittävästi ajeta henkilöautolla kulkevien etuja täysin jokseenkin jokseenkin täysin samaa mieltä samaa mieltä eri mieltä eri mieltä 3. Mitä tavoitteita kaupunkiseudun liikennejärjestelmän suunnittelussa tulisi mielestänne painottaa? Onko mielessänne liikennejärjestelyihin liittyviä kehittämiskohteita, jotka olisi tärkeää sisällyttää liikennejärjestelmäsuunnitelmaan? Voitte tarvittaessa jatkaa erilliselle paperille. Kiitos osallistumisesta kartoitukseen!
en teknillinen yliopisto Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos PL 541 33101 www.tut.fi/liku.