Valmennuslinjaus 2017-2021 31.7.2017
Arto Sirviö Toiminnanjohtaja Talous Yhteistyökumppanit Hallitus Harrastekiekko vastaava
Mikko Palsola Valmennuspäällikkö E1-B1 Jäävuorot Aamuharjoittelu Lajiharjoittelu E1-B1 Jääkiekkoliiton koulutukset
Antti Jämsen Taitovalmentaja E1-D1 ja Tyttökiekko (E tytöt) Jääkiekkoliiton koulutukset
Mikko Viitanen Valmennuspäällikkö G1-E2, Tyttö- ja Naiskiekko Kiekkokoulun vastuuhenkilö Oheisharjoittelu G1-B1, Tyttö- ja Naiskiekko Jääkiekkoliiton koulutukset
Mika Lievonen Maalivahtivastaava, jääkiekkolehtori E2-B1 Yläkoulun- ja toisen asteen opiskelijoiden jääkiekkolehtori
Kari Jääskeläinen Varustepäällikkö Maalivahdin varusteet Pelipaidat ja sukat (E2-B1)
Heidi Joutsen Myyntisihteeri Tiedotus Jäsenrekisterit Seuran kotisivut ja sosiaalinen media Jopox-järjestelmän ylläpitäjä LähiTapiola turnaus Seura-asut ym. (Kiekkokoulu-B1)
Valmennuslinjaus 2017-2021 Mahdollisuus kasvattaa maailman paras pelaaja Pelaajien kokonaisvaltainen kehittäminen psyykkisesti ja fyysisesti Pelaajan itsenäisen ajattelun taitojen kehittäminen Laji- ja pelitaitojen kehittäminen pelinomaisen harjoitteluympäristön avulla Urheilullisten valmiuksien kehittäminen ja aktiiviseen elämäntapaan kasvattaminen
Tämän hetken haasteet Puutteellisia liiketaitoja jokaisessa ikäluokassa Heikot urheilijan valmiudet erikoistumisvaiheessa (C-B) ammattimaisen harjoittelun aloittamiseen Lajitaidolliset erot joukkueen häntä- ja kärkipelaajien välillä Luistelutekniikka ja nopeustaitavuus Havainnointi ja päätöksenteko puutteellista Lajitaitojen suorittaminen pelitilanteissa
Lasten motorisen kehittymisen vaiheet (Jaakkola 2010) 1. Refleksitoimintojen vaihe 0-1 v 2. Alkeellisten taitojen omaksumisen vaihe 1-2 v 3. Motoristen perustaitojen oppimisen vaihe 4. Lajitaitojen oppimisen vaihe 5. Opittujen taitojen hyödyntämisen vaihe 2-7 v 7-15 v >15 v
Valmennuslinjaus G D Ihmisen valmentaminen Lapsen luottamuksen kehittäminen innostavan, onnistumisen ja pätevyyden tuntemuksia antavan harjoitusympäristön kautta sekä tasoharjoittelun avulla Tehtäväsuuntautunut valmennus- ja motivaatioilmasto, jonka johdosta pelaaja oppii keskittymään yrittämiseen, oppimisprosessiin ja kehittymiseen Pelaajan ajattelun taitojen kehittäminen kysymyksien avulla ei valmiita vastauksia Pelaaja osaa toimia harjoitus- ja kilpailutilanteissa JYPin toimintakulttuurin edellyttämällä tavalla Harjoitus- ja harjoittelukulttuuriin kasvaminen JYPin pelaajien tapa toimia harjoitus- ja pelitilanteissa Aktiiviseen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattaminen
Valmennuslinjaus C B Ihmisen valmentaminen Pelaajan itseluottamuksen ja pystyvyyden tunteen kehittäminen harjoitus- ja pelitilanteiden valmennuskohtaamisissa Tehtäväsuuntautunut valmennus- ja motivaatioilmasto Pelaajan ajattelun taitojen kehittäminen kysymyksien ja johdattelun avulla ei valmiita vastauksia Positiivisen itsepuheen merkityksen korostaminen Pelaaja osaa toimia harjoitus- ja kilpailutilanteissa JYPin toimintakulttuurin edellyttämällä tavalla ja osaa vaatia sitä myös joukkuetovereilta Aktiivinen ja urheilullinen elämäntapa 24/7/365 Koulumenestyksen tärkeys kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta Nuori oppii ymmärtämään urheilun ikuisen oppimisen merkityksen Kasvatetaan hyviä ihmisiä
Valmennuslinjaus G D Urheilijan valmentaminen Monipuolinen harjoittelu laji- ja oheisharjoittelussa Painopisteenä taito- ja nopeusominaisuudet sekä havaintomotoriset taidot Harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon pelaajan kehitysvaiheet. Monipuolisen harjoittelun avulla pyritään hyödyntämään pelaajan kehitysvaiheiden antamat mahdollisuudet ominaisuuksien ja elinjärjestelmien kehittämisessä. Monilajiseen ja omatoimiseen harrastamiseen kannustaminen F1 vaiheen jälkeen pelaaja hallitsee motoriset perustaidot ja D1 vaiheen jälkeen pelaaja hallitsee hyppy-, juoksu- ja voimaliikkeiden tekniikat
Valmennuslinjaus C B Urheilijan valmentaminen Monipuolisesta laji- ja oheisharjoittelusta aletaan siirtymään kohti lajispesifimpää harjoittelua Painopisteenä lajinomaiset taito-, voima- ja nopeusominaisuuksien kehittäminen Voimaharjoittelun perusliikkeet ovat hallussa ja perus- ja nopeusvoimaharjoittelun opettelu/harjoittelu voidaan aloittaa C2 ikäluokassa. B ikäluokassa aloitetaan opettelemaan/harjoittelemaan aikuismaista voimaharjoittelua Harjoitteluympäristöä muokataan antamaan nuorelle mahdollisimman paljon havainnointi ja päätöksentekoa kehittäviä ärsykkeitä Nuorella ei saisi olla C1 vaiheeseen tultaessa liiketaidollisia puutteita, jotka estäisivät aikuismaisemman harjoittelun aloittamisen Harjoittelussa otettava huomioon ikäkauden erityispiirteet ja varsinkin nuoren kasvupyrähdys.
Valmennuslinjaus G - D Jääkiekkoilijan valmentaminen Harjoittelu- ja kilpailutoiminnan pitää olla pelaajaa innostavaa ja viedä häntä kohti lajirakkauden syntymistä Harjoittelun painopisteenä lajitaitojen oppiminen pelien, leikkien ja kisojen kautta Havainnointi ja päätöksentekotaidot Lajitaitoharjoittelu on piilotettu harjoitteiden sekaan - Toistoja ilman toistoja Harjoitusympäristöä muokataan nopeustaitavuuden ja havaintomotoriikan kehittämisen ehdoilla Pelinomaisuus Jääharjoittelua 3-4 x viikossa. Oheisharjoittelua aina jään yhteydessä (E-D), G-F oheisharjoitus 1 x vko Lapsi tai nuori on motorisessa kehittymisessä lajitaitojen oppimisen vaiheessa (7-15 v).
Valmennuslinjaus C B Jääkiekkoilijan valmentaminen Harjoittelun pitää ruokkii nuoren lajirakkautta ja intohimoa lajissa kehittymiseen Lajivalintavaihe Laji- ja pelitaitojen opettamisessa painopiste on pelinomaisissa harjoitteissa, joissa lajitaitoharjoittelu on piilotettu harjoitteen sisälle - Toistoja ilman toistoja Pelaaja on saapunut motorisessa kehityksessä opittujen taitojen hyödyntämisen vaiheeseen ( >15 v) ->Lajispesifisyys -> Lajinomaisuus! Harjoitusympäristöä muokataan nopeustaitavuuden ja havaintomotoriikan kehittämisen ehdoilla Pelinomaisuus Jääharjoittelua 4-7 x viikossa. Oheisharjoittelua aina jään yhteydessä
Valmennuslinjauksen tuoma kehitys Perusliiketaitojen parantuminen monipuolisella harjoittelulla Liikunnan määrän lisääntyminen myös lapsen arjessa aktiivisemman elämäntavan myötä Ominaisuuksien ja elinjärjestelmien potentiaalin saavuttaminen Kärki- ja häntäpelaajien välisen eron kaventuminen lisääntyneen jääharjoittelun ansiosta Taitotasojen kaventuessa, ryhmän arkiharjoittelun taso nousee Luistelutekniikan kehittyminen lisääntyneen jääharjoittelun ansiosta Joukkueen taito- ja nopeustason noustessa, nousee myös nopeustaitavuuden vaatimustaso harjoituksissa
Valmennuslinjauksen tuoma kehitys Havainnointi- ja päätöksenteon parantuminen lisääntyneen pelinomaisen jää- ja oheisharjoittelun myötä Kilpailemiseen kasvattaminen harjoitus- ja pelitilanteissa Lajitaitojen parempi suorittaminen pelitilanteissa pelinomaisen harjoittelun myötä Paremmat valmiudet ammattilaispelaajaksi tähtääville Ikuinen rakkaus liikuntaan Ikuisen oppijan mieli
Valmennuslinjaus Velvollisuus? Epäonnistumisen pelko, riittämättömyyden tunne Pitää tehdä - Pakottaminen Vaatiminen Kuri - Orjallisuus Merkityksettömyys - Kyynisyys
Valmennuslinjaus Vastuullisuus? Innostuminen - Hauskuus Onnistuminen Ilo Saa tehdä - Nauttiminen Välittäminen - Joukkue Kurinalaisuus - Yhdessä Merkityksellisyys - Kutsumus
Valmennuslinjaus 2017-2021 Kuinka paljon valmentaminen on kasvattamista ja kasvattaminen valmentamista?