Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Raportti T26/2001
Suomen Kaukolämpö ry 2001 ISSN 1238-9331 Sky-kansio 6/9
Kaukolämpöliiketoiminnan riskikäsikirjarunko Tekijä: Electrowatt-Ekono Oy
ELECTROWATT-EKONO OY Viite 60D02615-Q070-005 JOHDANTO Kaukolämpötoimintaa koskee yhä enemmän yrityksille tyypillinen liiketoimintaympäristö. Lisäksi toimialaan vaikuttavat poikkeuksellisen voimakkaasti vapautuvien energiamarkkinoiden ja kansainvälisten ympäristösopimusten vaatimat julkisen vallan toimenpiteet. Yleisesti yrityksen valitsema riskipolitiikka määrää, kuinka paljon ja millaisia riskejä liiketoiminnassa voidaan ottaa, eli mikä on hyväksyttävä riskitaso toiminnassa. enhallinnan toimintojen periaatteet ja prosessit kuvataan riskikäsikirjan avulla. käsikirja ohjaa ja tukee riskienhallinnan parissa työskentelevien päivittäistä toimintaa ja yhtenäistää toimintatapoja ja niiden kehittämistä. Päävaiheet kaukolämpöyrityksen riskien hallinnassa ovat samat kuin yleisessä riskienhallintaprosessissa: aluksi riskit tulee tunnistaa ja arvioida, toiseksi riskien hallintavaihtoehdot tulee selvittää, kolmanneksi valitaan omalle vastuulle jätetyn riskin hyväksyttävä maksimitaso, neljänneksi valitaan yrityksen toimintaan parhaiten sopivat riskienhallintamenetelmät ja viidenneksi otetaan ne käyttöön. Kun menetelmät ovat selvillä ja käytössä, tulee prosessia seurata ja kehittää. Electrowatt-Ekono Oy on laatinut tämän kaukolämpötoiminnan riskikäsikirjarungon Suomen Kaukolämpö ry:n toimeksiannosta. Työtä on ohjannut johtoryhmä, jossa ovat olleet seuraavat henkilöt: Juha Hilden, Hyvinkään Lämpövoima Oy Heikki Koivisto, Suomen Kaukolämpö ry Jari Kostama, Suomen kaukolämpö ry Kari Laakso, Jämsän Aluelämpö Oy Hannu Lipsanen, Pieksämäen Energia Oy Jaana Peltomäki, Helsingin Energia Trygve Strandell, Vantaan Energia Oy Tämä riskikäsikirjarunko ei ole täydellinen kuvaus kaikista kaukolämpötoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnan menetelmistä. käsikirjatyön tavoitteena oli luoda perusraportti kaukolämpöyritysten riskienhallintatyön avuksi. Raportin tarkoitus on tuoda esille kaukolämpöalan riskienhallinnan kysymyksiä sekä korostaa systemaattisen lähestymisen hyötyjä riskienhallinnassa. Tavoitteena oli antaa suuntaviivat sille, millä kaukolämpötoiminnan eri osa-alueilla riskejä saattaa olla ja miten niihin voidaan vaikuttaa. en kartoitus, niiden vaikutusten arvioiminen ja toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ovat yrityskohtaista työtä, jossa joudutaan käymään läpi kaukolämpöyrityksen toiminnot huomattavasti tätä raporttia perusteellisemmin riskienhallinnan kustannushyötyanalyyseineen. Electrowatt-Ekono Oy, Energiaselvitykset Anja Silvennoinen Johtaja Liiketoiminnan kehittäminen Pasi Vesimäki Projekti-insinööri
KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINNAN RISKIKÄSIKIRJARUNKO Sisältö OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ 1 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA 1 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI 4 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS 5 4.1 analyysi eli riskikartoitus 5 4.2 en merkittävyyden määrittäminen 5 4.3 Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu 6 4.4 Varautumissuunnitelma 7 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA 7 OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT 9 1 TALOUS 9 1.1 Kannattavuus 10 1.2 Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin 11 1.3 Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski 12 1.4 Rahoitusrakenneriski 13 1.5 Rahan hintariski 15 1.6 Inflaatioriski 15 1.7 Rahoituksen joustavuus 16 1.8 Projektirahoitus 16 1.9 Talouden riskien hallinta 17 1.9.1 Lyhyen aikavälin rahoitusmuotojen riskien hallinta 17 1.9.2 Pitkän aikavälin rahoitusriskien hallinta 18
2 MARKKINAT, KILPAILUTILANNE 19 2.1 Kilpailutilanne eri polttoaineiden välillä 19 2.2 Asiakasryhmittäinen kilpailutilanne 20 2.3 Asiakaskunnan määrä ja rakenne 21 2.4 Volyymiriski 21 2.5 Kriittiset asiakkaat 22 2.6 Teknologian kehitys 23 2.7 Markkinalainsäädännön muutokset 23 3 ASIAKASSUHTEET 24 3.1 Palvelu ja reklamaatioiden käsittely 24 3.2 Asiakassuhteet 25 3.3 Asiakastiedon hankinta 25 3.4 Markkinointi ja myynti 25 3.5 Kaukolämmön hinnoittelu 26 4 SOPIMUSRISKIT SEKÄ TUOTEVASTUURISKIT 26 4.1 Energian osto- ja myyntisopimusten rakenne 27 4.2 Indeksisidonnaisuudet 28 4.3 Sopimusten kesto 28 4.4 Valuuttariski 29 4.5 Tuotevastuu 29 4.6 Muut sopimukset ja sopimusehdot yleensä 29 5 ASENNUS- YM. PALVELUIDEN MYYNTI 30 6 TOIMINNAN ORGANISOINTI 31 6.1 Päätöksentekojärjestelmät 31 6.2 Toimivan johdon valtuudet 31 6.3 Organisaation rakenne, resurssit 32 6.4 Organisaation muuntautuvuus 32 6.5 Avainhenkilöt 33 6.6 Työyhteisön toiminta 34 6.7 Henkilöiden riskinottotapa ja -kyky 34 7 HENKILÖT 35 7.1 Henkilöiden osaamistaso 35 7.2 Työvoiman saatavuus 36 7.3 Henkilöstöhallinto 37 7.4 Henkilövalinnat 37 7.5 Työvoiman ikärakenne 37 7.6 Sitoutuminen 38 7.7 Työympäristöriskit 38 7.8 Työkyky ja sairastuminen 40 7.9 Inhimilliset erehdykset 40 7.10 Tahalliset vahingonteot 41
8 VIRANOMAISTOIMINTA 41 8.1 Politiikka 41 8.2 Verotuksen muutokset ja tuet 41 8.3 Normit 42 8.4 Viranomaisten päätökset 42 8.5 Poliittisten ja viranomaisriskien hallinta 42 9 SIDOSRYHMÄT 43 10 ALIHANKINNAT 44 11 MUUT 44 11.1 Liiketoiminnan ylimääräiset velvoitteet 44 12 TEKNISET TOIMINTAEDELLYTYKSET 45 12.1 Polttoaineiden saatavuus, kuljetukset, vastaanotto ja varastointi 45 12.2 Kattilalaitosten laitehäiriöt 47 12.3 Yhteistuotantolaitokseen liittyvät riskit 48 12.4 Laitteiston sijoittaminen 50 12.5 Sähkökatko 50 12.6 Ostolämmön laatu 51 12.7 Kaukolämmön jakelujärjestelmä 51 12.7.1 Pumput 51 12.7.2 Kaukolämpöverkko 52 12.7.3 Lämmönsiirtimet 53 12.8 Asiakaslaitteistot 53 12.8.1 Asiakaslaitevuodot 53 12.8.2 Lämpömäärämittarit 54 12.9 Automaatio 54 12.10 Kaukokäyttö 55 12.11 Käyttövirheet 55 12.12 Toimitilat 56 13 KESKEYTYSRISKIT 56 14 OMAISUUSRISKIT 57 14.1 Tulipalo ja räjähdys 57 14.2 Ilkivalta ja rikollisuus 58 14.3 Avaimet 59 15 YMPÄRISTÖRISKIT 59 15.1 Öljyvuodot 59 15.2 Polttoainekuljetukset 60 15.3 Savukaasupäästöt 60 15.4 Kemikaalit ja kuuma vesi 61
15.5 Maisema 61 16 INVESTOINNIT 61 16.1 Investoinnin valmistelu 61 16.2 Investoinnin rahoitus 62 16.3 Kustannuslaskelmat ja kannattavuus 62 16.4 Vaikutus kilpailukykyyn 62 16.5 Investointiprojektin toteutus 62 16.6 Investointiin liittyvien riskien hallinta 63 17 TIEDOT JA TIETOSUOJA 63 Liitteet 1 Käytetty lähdekirjallisuus 2 Lomake riskienhallinnan suunnittelun avuksi
sivu 1 (68) OSA A : RISKIENHALLINTA KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA - YLEISTÄ 1 RISKIENHALLINNAN KÄSITTEITÄ Yleisen kielenkäytön mukaan riski on mahdollisuus menettää jotakin tai olla saamatta jotakin äkillisen tapahtuman seurauksena /1/. in kuuluu oleellisesti tapahtuman todennäköisyys. in liittyy myös satunnaisuus tai sattumanvaraisuus. ei kuitenkaan ole aina ennalta arvaamaton. en käsittelyyn liittyviä käsitteitä ovat: n muodostumisen paikka: sisäinen, yrityksen omissa prosesseissa ja toiminnoissa muodostuva tai yrityksen ulkopuolella muodostuva riski. n näkyminen toiminnassa joko välittömästi esimerkiksi toiminnan keskeytymisenä tai välillisesti kuten verotusmuutoksen vaikutuksena yrityksen kannattavuuteen n kohde kuten kone tai laite, henkilöstö jne. Seurausten vakavuus eli jos riski realisoituu (tapahtuu se, mitä on pelätty ), niin miten se vaikuttaa eri osa-alueille kuten kaukolämmön toimitukseen asiakkaille tai ympäristön tilaan ja korvausvelvollisuuksiin tai yrityksen kassavirtaan jne. Toteutumisen todennäköisyys eli arvio siitä, mikä on se todennäköisyys, jolla riski toteutuu. Pääsääntöisesti riskin todennäköisyyden arviointi on viimekädessä subjektiivista eli niiden henkilöiden parhaan tietämyksen ja arvion mukaista, jotka riskikartoitusta tekevät. notto tietoisesti eli päätöksenteko siitä, miten suuri riski otetaan ja missä vaiheessa, millä toimenpiteillä ja millä panostuksella riskin eliminoimiseen investoidaan. notto voi olla myös tiedostamatonta riskikartoituksen tekemättä jättämisen seurauksena enhallinta tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. politiikka tarkoittaa niitä raja-arvoja ja ohjeita, joita yrityksen hallitus antaa yritykselle siitä, kuinka isoja riskejä voidaan tietoisesti ottaa, kuinka riskeihin tulee varautua ja miten riskienhallinta yrityksessä organisoidaan. 2 RISKIENHALLINNAN KATTAVUUS JA SISÄLTÖ KAUKOLÄMPÖTOIMINNASSA Kaukolämpötoiminnassa huomio on kiinnittynyt pääosin teknisen järjestelmän toiminnan ylläpitämiseen sekä mahdollisten keskeytysten vaikutusten minimoimiseen. Tämä on yksi keskeisimmistä alueista, joka riskikartoituksessa ja riskipolitiikan määrittelyssä tulee kattaa. Erilaisia ja erisuuruisia riskejä liittyy myös muihin kaukolämpöyrityksen toimintoihin.
sivu 2 (68) Kaukolämpötoiminnan prosessit ovat oheisen kuvan 1 mukaiset: REAALIPROSESSI Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta korot Osingot Oma/vieras pääoma Kuva 1. Kaukolämpötoiminnan prosessit Reaaliprosessissa polttoaineesta tehdään tuotetta eli kaukolämpöä, joka toimitetaan ja myydään asiakkaalle. Polttoaineeseen tulee prosessissa lisäarvoa, joka muodostaa yrityksen toiminnan perustan. Rahaprosessi yrityksessä kulkee reaaliprosessiin nähden vastavirtaan: kaukolämmön myynnistä saaduilla tuloilla rahoitetaan ja maksetaan menot. Sekä reaaliprosessi että rahaprosessi jakautuvat lukuisiksi osaprosesseiksi ja toiminnoiksi jokapäiväisessä operatiivisessa toiminnassa. enhallinnan kannalta koko toiminta on mielekästä jakaa osaprosesseiksi ja toiminnoiksi, joita tarkastellaan riskianalyysissä. Osaprosesseja ja toimintoja ovat esimerkiksi polttoaineen ostotoiminta sopimuksineen, polttoaineen vastaanotto, kaukolämpölaskutus, kassastamaksu, toiminnan johtaminen, henkilöstöhallinto yms.. On kuitenkin pidettävä mielessä, että prosessien sisällä tehtävillä toimenpiteillä on vaikutus muihin osaprosesseihin. Kaukolämpötoiminnan riskien kuvauksessa osassa B on esitetty eri osa-alueiden liityntöjä muihin osaalueisiin. Huomioitava on myös, että yrityksen toiminta liittyy yhteisöön ja ulkopuoliseen ympäristöön. Kaikkien ulkoisten osapuolten kanssa tapahtuvaan toimintaan liittyy riskejä. Yritystoiminnalle aiheutuu riskejä myös sellaisten ulkopuolisten tahojen toiminnasta, jotka eivät suoranaisesti ole kytköksissä yri
sivu 3 (68) tyksen toimintaan. Erimerkiksi valtiovalta on tällainen. Ns. ulkoisia riskejä voivat aiheuttaa: polttoainetoimittajat tavaratoimittajat laitetoimittajat alihankkijat muut sopimuskumppanit kuljetukset julkinen valta rahoituslaitokset omistajat kilpailijat asiakkaat IT-toimittajat ammatti- ja kansalaisjärjestöt yms. analyysin, riskipolitiikan määrittelyn ja toimenpiteiden määrittelyn tulisi ulottua myös ulkoisiin riskitekijöihin. laitetoimittajat muut sopimuskumppanit polttoainetoimittajat tavaratoimittajat alihankkijat REAALIPROSESSI kuljetukset Polttoaineen hankinta Lämmön tuotanto Lämmön jakelu asiakkaat RAHAPROSESSIT Ostojen kassavirta Kassa Myynnin kassavirta julkinen valta kilpailijat korot Osingot Oma/vieras pääoma omistajat ym. rahoituslaitokset IT-toimittajat Kuva 2. Kaukolämpötoiminnan sidosryhmät
sivu 4 (68) 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI enhallinta liittyy oleellisesti yrityksen johtamisjärjestelmiin, kuten kuvassa 3 esitetään: en hallinta Strategiaprosessit Laatujärjestelmä ORGANI- SOITUMINEN RISKI- KARTOITUS TOIMEN- PITEIDEN SUUNNITT. TOTEUTUS Ympäristö- YLLÄPITO Muut johtaminen Kuva 3. enhallinta osana yrityksen johtamisjärjestelmää. enhallinta alkaa organisoitumisella eli määritetään tavoitteet, rajaukset, hallinto ja vastuuhenkilöt sekä resurssitarve tehtävälle työlle. Organisoimisvaiheen jälkeen tehdään riskikartoitus eli analysointi. en olemassaolo, mahdollisen toteutumisen todennäköisyys ja vaikutusten suuruus arvioidaan. kartoituksen pohjalta määritetään riskipolitiikka eli yleisohjeistus sille, minkälaisia riskejä voidaan ottaa ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä riskien hallitsemiseksi. kartoituksen perusteella tehdään myös kustannushyötytarkastelu eli arvio siitä, miten paljon on järkevää investoida riskin hallitsemiseen. Riskeihin varautumisvaihe tarkoittaa niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla toteutumisen todennäköisyyteen ja riskin realisoitumisen seurauksiin vaikutetaan. Myöskin kriisinhallintaohjeistus kuuluu varautumisvaiheessa tehtäviin töihin. Ylläpitovaiheessa riskienhallinta on integroitu osaksi vuosittaista suunnittelua. Ylläpitovaiheessa riskienhallintaohjelma päivitetään. Oleellisena osana ylläpitoon kuuluu jatkuva seuranta ja rekisteröinti toteutuneista riskeistä, niiden vaikutuksista ja toimintatavoista ja toimenpiteistä, joilla riskin toteutumisen
sivu 5 (68) vaikutukset minimoitiin sekä saatettiin toiminta normaalitilaan. Myös ns. vähältä piti -tilanteet, joissa riski melkein tai osittain realisoitui, tulee ottaa seurannan piiriin. 4 RISKIANALYYSI JA RISKIEN MERKITTÄVYYDEN MÄÄRITYS 4.1 analyysi eli riskikartoitus analyysi laaditaan säännöllisesti ja lisäksi aina tilanteiden selvästi muuttuessa tai suunniteltaessa muutoksia osaprosesseihin ja toimintoihin kuten organisaatiomuutokset, investoinnit, yms. analyysi alkaa riskien tunnistamisella. Osassa B on kuvattu niitä osaalueita, joissa kaukolämpötoiminnan riskejä esiintyy. Kuvaus ei ole kattava, ennemminkin se on suuntaa antava. en tunnistamisen jälkeen paneudutaan riskin syiden täsmentämiseen ja arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys sekä toteutumisen vaikutukset. Näin saadaan priorisoitu lista toimenpiteiden suunnittelua varten. Erityisesti monimutkaisempien kokonaisuuksien, kuten kattilalaitosten ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten, osalta käytössä on muun muassa Suomen kaukolämpö Sky ry:n julkaisut /2/. Vakuutusyhtiöillä ja TU- KES:lla on julkaistua materiaalia tehtävän työn tueksi. Liitteessä 2 on lomake, jota voi käyttää apuna riskikartoituksessa. 4.2 en merkittävyyden määrittäminen en merkittävyyden määrittely ei ole kaikilta osin yksiselitteinen tehtävä. en merkittävyyden määrittelyyn kuuluu sekä realisoitumisen eli toteutumisen todennäköisyyden arviointi että arvio riskin toteutumisen vaikutuksista. en merkittävyyttä voidaan arvioida esimerkiksi seuraavan jaottelun mukaisesti: Toteutumisen todennäköisyys 1 riski tuskin toteutuu yritystoiminnan eliniän aikana 2 riskin toteutuminen on epätodennäköistä, mutta mahdollista laitoksen eliniän aikana 3 riskin toteutuminen on lievästi todennäköistä (muutama kerta laitoksen eliniän aikana) 4 riski toteutuu melko todennäköisesti 5 riskin toteutuminen on ilmeistä lähitulevaisuudessa Toteutumisen vaikutukset Toteutumisen vaikutuksia voidaan arvioida niiden rahallisten seurausten mukaan. Tällöin tulee huomioida myös välilliset vaikutukset kuten esimerkiksi
sivu 6 (68) asiakkaille maksettavat korvaukset, tulevaisuudessa menetettävät myyntitulot tai pitemmän ajan päästä tulevat kustannuserät. Seuraavassa esitettävälle asteikolle tulee määritellä yrityskohtaiset euromääräiset raja-arvot. 1 rahalliset vaikutukset erittäin vähäiset 2 rahalliset vaikutukset heikentävät yrityksen tulosta hieman 3 rahalliset vaikutukset merkittävät yrityksen tuloksen kannalta 4 rahallisten vaikutusten kattamiseksi vaaditaan ulkopuolista pääomaa 5 rahalliset vaikutukset kestämättömät yrityksen kannalta en merkittävyyttä voidaan havainnollistaa kuvassa 4 olevan matriisin avulla: Seuraukset 1 2 3 4 5 Todennäköisyys 1 merkityksetön riski 2 vähäinen riski 3 kohtalainen riski 4 merkittävä riski 5 sietämätön riski Kuva 4. en merkittävyyden määrittäminen 4.3 Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu Riskejä voidaan hallita monilla eri toimenpiteillä. Toimenpiteet voidaan luokitella seuraavasti: n välttäminen n pienentäminen n siirtäminen n pitäminen omalla vastuulla
sivu 7 (68) n välttäminen on usein mahdollista vain, jos pitäydytään toiminnasta kokonaan. n pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukolämpöpumppauksen varajärjestelmä, jolla varmistetaan jakelu pumpun vikaantuessa, palohälytysjärjestelmä, kulunvalvonta, riittävä varakapasiteetti, ohjeet sähkökatkoksen varalle, työsuojeluohjeistus yms.. Osassa B on kunkin riskikuvauksen jatkona esimerkinomaisesti kuvattu toimenpiteitä, joilla riskin suuruuteen voidaan vaikuttaa. n siirtämisen yleisin tapa on vakuuttaminen. ä voidaan siirtää toiselle myös sopimusteitse, toimintojen ulkoistamisen (alihankinta) kautta tms.. n siirtäminen ei yleensä suojaa riskin toteutumisen vaikutuksilta kokonaan, mutta vähentää niitä. Keskeisenä kysymyksenä riskin siirtämisessä on kustannus-hyötyanalyysin tekeminen. Osa riskeistä on sellaisia, että ne täytyy ja kannattaa pitää omalla vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi varakattilalaitokset. 4.4 Varautumissuunnitelma enhallintaan liittyy myös varautuminen. Kun toimenpiteet, joilla riskin toteutumisen vaikutuksiin vaikutetaan, on suunniteltu, tulee lisäksi laatia varautumissuunnitelma sille, että riski kuitenkin toteutuu pahimmalla mahdollisella tavalla. Varautumissuunnitelma sisältää toimenpiteet, vastuut, koulutuksen, laitteiston, harjoitus- ja testausohjelmat yms. sekä näiden täytäntöönpanon. Suurimpien riskien osalta suunnitelmaan tulee sisällyttää myös ulkopuoliset organisaatiot ja tarvittavat sidosryhmät. 5 KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET RISKIENHALLINNAN NÄKÖ- KULMASTA Suomalaisessa ilmastossa lämpö on elinehto. Kaukolämmitetyissä kohteissa ei useinkaan ole taloudellista ylläpitää korvaavaa lämmityksen lähdettä eikä myöskään vaihtaa sitä. Kaukolämmön teknisten toimintaedellytysten ylläpitäminen on yhteiskunnan kaukolämpötoiminnalle asettama vaatimus. Kaukolämpöyrityksissä on tämä sisäistetty. Yhteisin ponnisteluin on Suomen Kaukolämpö ry:n toiminnassa luotu joukko toimintaohjeita, joita soveltamalla kaukolämpötoiminnan riskejä on hallittu yrityksissä, vaikka toimintaa ei ole suoraan nimetty riskienhallinnaksi. Kaukolämpötoiminnan infrastruktuuri eli tuotannon ja jakelun laitokset, laitteet ja koneet vaativat suhteellisen suuret investoinnit. Vaikkakin liiketoiminta on määräävässä markkina-asemassa toiminta-alueellaan, investointien takaisinmaksu on keskeisessä asemassa toimintaa suunniteltaessa. Kokonaisprosessi polttoaineen hankinnasta kaukolämmön jakeluun ei tapahdu pelkästään suljetulla, rajatulla alueella vaan ulottuu sekä läpi koko markkina-alueen (jakeluverkko) että laajemmallekin polttoaineen hankinnan ja kuljetuksen kautta. Esimerkiksi polttoaineet ovat palo- ja räjähdysherkkiä. Öljypolttoaineiden vuodot ympäristöön voivat olla katastrofaalisia. Kuuman
sivu 8 (68) kaukolämpöveden valumat suurempina määrinä ympäristöön ovat paitsi ympäristö- niin myös terveyshaitta sekä keskeyttävät lämmön toimituksen. Merkittävät katkokset lämmön toimituksessa vaikuttavat laajasti. Määräävässä markkina-asemassa oleva toiminta on viranomaisten seurannassa hinnoittelun osalta. Toisaalta kilpailu muiden lämmitysmuotojen kanssa vaatii tehokasta toimintaa. Kaukolämpö on siis toimintaa, jossa suuret investoinnit tulee rahoittaa ja pitää toimintakykyisenä valvotussa ja kilpailukykyisessä tuotehinnoittelussa.
sivu 9 (68) OSA B: KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIEN JA RISKIENHALLINNAN TOIMENPITEIDEN KUVAUS KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN RISKIT Tässä luvussa kuvataan kaukolämpötoiminnan niitä osa-alueita, joihin riskejä liittyy. Kuvaus potentiaalisista riskeistä ei ole kaiken kattava, pikemminkin se sisältää suuntaa-antavia näkemyksiä siitä, mitä ja minkä tyyppisiä riskejä eri osa-alueisiin voi liittyä. Yrityskohtaisessa riskikartoituksessa kukin osa-alue analysoidaan järjestelmällisesti. Näin saadaan yrityskohtainen kuva siitä, missä toiminnoissa tai toimintaedellytyksissä on suurimmat epäkohdat. Kaukolämpötoiminnan erityispiirteenä on infrastruktuuri, joka vaatii suuren investoinnin. Toiminnassa käsitellään suurten pääomien lisäksi räjähdys- ja paloherkkiä polttoaineita, raskaita laitteistoja, koneita ja laitteita sekä öljyä varastoissa. Suurimmat riskit liittyvätkin teknisiin toimintaedellytyksiin eli kaukolämmön tuotannon ja jakelun laitteisiin. Vakavia riskiryhmiä ovat tulipalo sekä ympäristöön pääsevät haitat kuten säiliövuotojen aiheuttamat öljymäärät, turvallisuusriskit sekä henkilöihin kohdistuvat työympäristöriskit. Muutkin osa-alueet voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä liiketoiminnan jatkuvuudelle. kartoituksessa tuleekin käydä läpi myös vähäpätöiseltä tuntuvat osaalueet. 1 TALOUS Kaukolämpöyritykset ovat osuuskuntia, osakeyhtiöitä tai kunnallisia liikelaitoksia. Niiden taloudellinen asema on ollut yleensä varsin hyvä. Ongelmana tai riskinä onkin usein ns. helppo raha. Liiketoimintaan sitoutuu merkittävästi pääomia, joiden aikaansaama tuotto verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin voisi olla selvästi suurempi. Kaukolämpöyhtiöt ovat usein myös ylilikvidejä. Jos kaukolämpöyritystä ei ole yhtiöitetty, niin kassa ja rahavarat voivat olla osa kunnallisen omistajan kassanhoitoa. Mm. liittymismaksut ovat merkittävä rahoituslähde. Tältä rahoitusmuodolta puuttuu kuitenkin kustannus, joka yleensä vaaditaan muilla toimialoilla toimittaessa. Omalle pääomalle on maksettava osinko ja vieraalle pääomalle korko. Kun viranomaistaho (mm. energiamarkkinaviranomainen) EU- lainsäädännön myötä on edellyttänyt jo maakaasu- ja sähköliiketoimintojen kirjanpidollista eriyttämistä muusta liiketoiminnasta, ja energiayritysten tehokkuutta, kannattavuutta ja rahoitusta voidaan arvioida omistajien, sijoittajien, rahoittajien, liikkeenjohdon ja asiakkaiden näkökulmasta entistä paremmin ja aktiivisemmin, kaukolämpöyhtiöihinkin kohdistuu paineita ja riskejä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kilpailun voimistuminen aktivoi kaukolämpöyhtiöiden intressiryhmiä seuraamaan ja vertailemaan sekä ohjaamaan näiden yritysten toimintaa.
sivu 10 (68) Liiketoimintojen eriyttämisvaatimukset tuovat tavallaan mahdollisuuden, mutta myös riskejä. Kaukolämpöyhtiöiden taloudellisia riskejä on tarkasteltava entistä laajemmasta näkökulmasta. Näkökulmaan liittyy myös uudenlaiset tavoitteet: suuruuden ekonomian ja tehokkuuden tavoittelu mm. yritysjärjestelyin, joissa voi olla mukana kansainvälisiä yrityksiä ja yhteistoimintayhtiöitä, projektirahoitusta jne. Kaukolämpöyrityksen taloudessa riskit voivat liittyä: liiketoiminnan tehokkuuteen kannattavuuteen vakavaraisuuteen ja rahanlähteisiin rahan riittävyyteen rahan hintaan Yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen keskeisiä asioita ovatkin mm. kannattavuuden, rahoituslähteiden, rahan riittävyyden ja rahavirtojen ajoituksen sekä rahoitusrakenteen suunnittelu. Rahoituksen suunnitteluun liittyy myös rahan hinnoittelu, korkojen ja osinkojen arviointi. 1.1 Kannattavuus Liiketoiminnan edellytetään muiden sille asetettujen odotusarvojen lisäksi olevan kannattavaa. Tuottojen on katettava paitsi kulut myös omistajien tuottovaatimukset. Yrityksen on pystyttävä liiketoiminnallaan hankkimaan pääomalleen vähintään pääoman kustannukset sekä saatava rahaa yrityksen toimintaan. Tulorahoitus on sitä rahaa, joka syntyy kannattavan liiketoiminnan myötä tulojen ja kulujen erotuksena. Pitkällä tähtäyksellä yrityksen tulorahoituksen tulisi riittää ainakin kattamaan yrityksen käyttöpääoman tarve ja investoinnit. Harva yhtiö kykenee tai sen ei edes kannata käyttää pelkkää tulorahoitusta. Riittävän tulorahoituksen tae on kannattava ja tehokas liiketoiminta. Huonosti kannattavaan ja nopeasti kasvavaan liiketoimintaan liittyy usein konkurssiriski. Terve hinnoittelu, riittävä myyntimäärä ja asiakaspohja antavat yrityksen tuloille hyvän suojan. analyysissä käydään läpi: kustannus- ja tuloslaskentajärjestelmä budjetointiprosessi budjetin toteutumisen seurantajärjestelmä tunnuslukujen laskenta, seuranta ja hyödyntäminen taloushallinnon atk-järjestelmät mahdollinen riippuvuus ulkopuolisista palveluista (taloushallinnon palvelut)
sivu 11 (68) laskutusjärjestelmä maksatukset laskujen hyväksynnän päätösvalta ja organisaatio raportointi- ja päätöksentekojärjestelmä tehokkuuden mittaaminen (tulos suhteessa panokseen esim. liikevaihto per henkilö) Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku 1.9. 1.2 Kohtuullinen tuotto ja liiketoimintariskiä kuvaava Beta kerroin Mikäli energiayhtiö harjoittaa muitakin liiketoimintoja kuin kaukolämpöliiketoimintaa, sen on eriytettävä ainakin maakaasu- ja sähköliiketoiminnat ja muut liiketoiminnat kirjanpidollisesti. Energiamarkkinaviranomainen valvoo verkkoliiketoiminnan kohtuullista hinnoittelua. nä voidaan siis pitää sitä, että kilpailun vapauduttua sähkönmyynti- ja maakaasun myyntiliiketoiminnan osalta energiayhtiö pyrkii saamaan korvaavan tuoton verkkoliiketoiminnoistaan. Se voi johtaa liian korkeaan tuottoon verkkotoiminnan osalta. Verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuuden periaatteena on, että hinnoittelun tulisi vastata kustannuksia. Tuotolle on kuitenkin asetettu yläraja, jota viranomaiset tarkkailevat. Näin on tärkeätä harkita, mitä kustannuksia verkkoliiketoiminnalle voidaan kustannusvastaavuuden, aiheutumisperiaatteen ja kohtuullisen hinnoittelun valossa kohdistaa. Kysymyksenasetteluun liittyy myös yhteistuotannon kustannusten jako sähkön tuotannolle ja lämmön tuotannolle. Toisaalta hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa siten verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton. Nykyisin vallitsevan rahoitusteorian mukaan sijoitetun pääoman tuottoa arvioidaan pääoman painotetun kustannuksen (WACC eli weighted average cost of capital) perusteella. Se ilmaisee yrityksen pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Oman pääoman kustannusta arvioidaan CAPM-mallilla (Capital Assets Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä. lisänä käytetään usein osakemarkkinoiden keskimääräistä riskipreemiota joka koostuu riskittömän koron päälle odotettavasta keskimääräisestä riskilisästä ja beta-kertoimesta. Beta-kerroin kuvaa liiketoiminnan riskiä suhteessa kaikkien sijoituskohteiden keskimääräiseen riskiin. Beta-kerroin saadaan käyttäen hyväksi osakemarkkinoiden ai
sivu 12 (68) kaisempaa käyttäytymistä. Mittaustapana käytetään yksinkertaista regressioanalyysia siitä, miten yrityksen tuottavuus reagoi markkinoiden yleisiin muutoksiin. Suomessa energiasektorin osakemarkkinat ovat ohuet. Sähkömarkkinakeskus on kuitenkin suosittanut sähköverkkoliiketoiminnan kohdalla käytettäväksi beta-arvona 0,3. Kaukolämpötoiminnalle ei viranomaistaho ole vielä määritellyt vastaavaa arvoa. Kaukolämpötoimintaan liittyy kuitenkin samanlaisia ominaisuuksia. Kaukolämpöliiketoimintaan liittyy kuitenkin enemmän kilpailua vaihtoehtoisen lämmitysmuodon valinnaisuuden suhteen. Kaukolämpötoiminnan beetakertoimen määritys on yksi keskeisiä haasteita kaukolämpöalalle. Tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää, jolla beta-kerroin määritetään. Kohtuullisen tuoton laskennassa Energiamarkkinaviranomainen on suositellut käytettäväksi ns. WACC-mallia ja CAPM-mallia. Jälkimmäiseen sisältyy kannanotto liiketoiminnan riskipitoisuudesta, jota kuvataan Beta-kertoimella. n hallinta Kohtuullisen tuoton määrittämisessä maakaasu- ja sähköverkkoliiketoiminnoille on noudatettava kustannusten kohdistamisessa ja hinnoittelussa kustannusvastaavuus- ja aiheutumisperiaatetta. Sijoitetun pääoman tuottoa määritettäessä käytetään WACC- ja CAPM-malleja. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu 1.3 Likviditeettiasema ja rahan riittämättömyysriski Runsas velkaantuminen yhdistettynä likviditeettiongelmaan voi johtaa konkurssiin. Kasvava yritys tarvitsee investointien rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kasvuun sitoutuvaa liike- eli käyttöpääomaa. Yrityksen likviditeettiaseman suunnittelu ja seuranta vaatii tällöin erityistä huomiota. Kassanhallinta ja liikepääomaerien kehityksen seuranta ovat välttämättömiä, jotta likviditeettikriisiin ei jouduta. Käyttöpääoman tarve riippuu toiminnan volyymista, hinnoista ja rahan sitoutumisajoista. Jos yrityksen myyntisaamisten ja varaston kiertonopeusluvut ovat selvästi korkeammat kuin ostovelkojen kiertonopeus, yrityksen likviditeettiriski kasvaa. Maksuvalmiuden ollessa huono rahoituksen hintariski suurenee. Rahoitusjärjestelyissä rahan hinta nousee, jolloin kustannukset kasvavat. Yrityksen maksuvalmiuteen liittyy merkittäviä riskejä. Jos kannattavuus heikkenee ja maksuvalmius on huono, kilpailijoilla on erinomainen mahdollisuus pudottaa heikosta maksuvalmiudesta kärsivä yritys pois markkinoilta. Tavaran toimittajat kiristävät maksuehtojaan ja lisäävät kustannuksia mm. viivästyskoron myötä. Luottoajat kiristyvät ja lyhenevät. Vieraan pääomanehtoisen rahan, erityisesti pitkäaikaisen velan saanti käy vaikeaksi. Rahoitus painottuu
sivu 13 (68) lyhytaikaiseen velkaan, joka myös merkitsee nopeutuvia takaisinmaksuaikoja ja korkeampi korkoja. Tulorahoitukseen ja kassavirtoihin kohdistuu merkittäviä paineita. analyysissä kartoitetaan: suunnittelu budjetointi kassanhoitosuunnitelmat kustannustarkkailu rahan sitoutuminen käyttöpääomaan (varasto, myyntisaamiset, ostovelat) maksuvalmiusbudjetti ja suunnitelma kassanhallinta jne. Liitynnät: Tekniset toimintaedellytykset, toiminnan organisointi, henkilöt, hinnoittelu n hallinta Ks. luku 1.9. 1.4 Rahoitusrakenneriski Yrityksen rahoitusriskit muodostuvat menojen ja tulojen eriaikaisuudesta. Toimiva yritys kattaa suuren osan tuloistaan kannattavan toiminnan myötä syntyvällä tulorahoituksellaan. Uudet investoinnit ja markkina-avaukset vaativat usein enemmän rahaa kuin päivittäinen liiketoiminta tuottaa ja aiheuttavat siten ulkoisen rahoituksen tarpeita. Kasvava yritys tarvitsee jollakin aikavälillä myös pääomarahoitusta eli ulkoista rahaa. Pääomavaltaisten yritysten riski on usein ylisuuret investoinnit, joihin ei ehkä olisi todellista tarvetta. Yritysjohdon, rahoittajien ja sijoittajien intresseissä on terve pääomarakenne monestakin syystä. Lainoilla ja omalla pääomalla on erilaiset velvoitteet ja riskit. Pitkäaikainen vieras pääoma voi olla joukkovelkakirjalainaa, rahoitusyhtiölainaa, eläkelainaa tai muuta lainaa. Omaan pääomaan liittyy suurempi riski kuin vieraaseen pääomaan. Omalla pääomalla on heikompi takaisinmaksuvelvoite konkurssissa kuin vieraalla pääomalla eli lainalla. Lainat maksetaan pois ennen oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Oma pääoma maksetaan viimeisenä. Lainalle on yleensä maksettava korko yrityksen tuloksesta riippumatta. Omalle pääomalle ei ole velvollisuutta maksaa tuottoa. Osingon jaosta päätetään erikseen ja sitä maksetaan yleensä vapaista jakokelpoisista varoista. Korko on maksettava tuloksesta riippumatta. Näistä epävarmuussyistä omalla pääomalla on korkea riski ja korkea tuottovaatimus. Lainalla