PETÄJÄVEDEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0176759-6 Postiosoite: Kirkkotie 6, 41900 Petäjävesi Käyntiosoite: Kirkkotie 6, Petäjävesi Kotipaikka: Petäjävesi
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus... 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 2 Pankin liiketoiminta... 3 Tulos... 4 Tase... 5 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 8 Vakavaraisuuden hallinta... 9 Riskienhallinta... 11 Hallinto ja henkilöstö... 15 Yhteiskuntavastuu... 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 19 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 19 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Petäjäveden Osuuspankin tuloslaskelma... 22 Petäjäveden Osuuspankin tase... 23 Petäjäveden Osuuspankin rahoituslaskelma... 25 Liitetiedot... 26 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 50 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 50 Tilinpäätösmerkintä... 50 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 51
1 Toimitusjohtajan katsaus Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja
2 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Petäjäveden Osuuspankki on perustettu vuonna 1909. Vuosi 2015 oli pankin 106. toimintavuosi. Pankki toimii Jyväskylän talousalueella Petäjäveden ja Muuramen kunnissa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 5 300. Pankilla on yhteensä 2 konttoria, Petäjävedellä ja Muuramessa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 93,4 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 2 300 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Petäjäveden Osuuspankki erosi POP Pankkiliitto osk:n jäsenyydestä 10.2.2015 ylimääräisen osuuskunnan kokouksen yksimielisellä päätöksellä. Siirtyminen OP Ryhmään tapahtuu asteittain 2015 ja 2016 aikana. Lopullinen siirto tapahtuu 2016 vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Päättynyt tilikausi oli siirtymäaikaa. OP Ryhmä Petäjäveden Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään 19.5.2015 alkaen, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa jäsenosuuspankit sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen
3 varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.. Pankin liiketoiminta Petäjäveden Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Petäjäveden Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 61 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut pankin asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 2 086 tuhatta euroa.
4 Pankin keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. Pankin asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 pankin asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Tulos Petäjäveden Osuuspankin liikevoitto oli 438 tuhatta euroa (530 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 92 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,7). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkokatteen heikkenemisestä sekä sijoitustoiminnan tuottojen laskusta. Tilikaudelle kohdistui myös kertaluonteisia ylimääräisiä kuluja mm. OP Ryhmään siirtymisen johdosta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 72,5 prosenttia (69,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 1 207 1 281-5,7 1 144 12,0 Nettopalkkiotuotot 451 455-0,9 342 33,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -16 118 158-25,4 Muut tuotot 59 58 2,6 59-1,3 Tuotot yhteensä 1 701 1 911-11,0 1 702 12,3 Henkilöstökulut -466-459 1,5-443 3,7 Muut hallintokulut -589-571 3,3-478 19,3 Muut kulut -179-295 -39,4-175 68,4 Kulut yhteensä -1 234-1 325-6,9-1 096 20,9 Kulu-tuotto -suhde 72,55 69,32 64,39 Arvonalentumistappiot luotoista -29-56 -49,3-30 87,2 Liikevoitto 438 530-17,3 576-8,0 Tilikauden voitto 357 431-17,0 389 10,7 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 1 207 tuhatta euroa (1 281). Korkokate pieneni 5,7 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 1 458 tuhatta euroa (1 598), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 140 tuhatta euroa eli 8,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 250 tuhatta euroa (317). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 67 tuhatta euroa eli 21,0 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 451 tuhatta euroa (455). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 507 tuhatta euroa (521) ja palkkiokulujen 56 tuhatta euroa (66). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 40 tuhatta euroa (40), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 2 tuhatta euroa (3) ja muista välitetyistä tuotteista 38 tuhatta euroa (37). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä.
5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -16 tuhatta euroa (118). Tästä tuotot olivat 6 tuhatta euroa (118 tuhatta euroa) Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 59 tuhatta euroa (58). Saadut osingot olivat 13 tuhatta euroa (26), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 14 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 19 tuhatta euroa (28). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 613,5 prosentilla 28 tuhanteen euroon (4). Kasvu johtui talletussuojarahaston kannatusmaksun tuotosta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 466 tuhatta euroa (459), mikä oli 1,5 prosenttia (tai 7 tuhatta euroa) suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 3,3 prosenttia, 589 tuhanteen euroon (571). Kulujen nousu johtui OP Ryhmään siirtymisen kuluista. Muut kulut, 179 tuhatta euroa (295), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 29 tuhatta euroa (17). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 46,1 prosenttia, 150 tuhanteen euroon (278). Kulujen vähentyminen johtui tilikaudelle 2014 kohdistuneista uuden konttorin perustamiskustannuksista. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 29 tuhatta euroa (56), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 28 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 31 tuhatta euroa (56). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 2 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 1 tuhatta euroa (0). Saamisryhmäkohtaisen arvonalentumismallin tarkoituksena on kirjata arvonalentumisvaraus sellaisille tappioille jotka ovat syntyneet, mutta joita ei vielä ole kyetty tunnistamaan ja yksilöimään. OP Ryhmässä saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset lasketaan mallilla, joka huomioi asiakkaan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden, tappion määrän maksukyvyttömyystilanteessa sekä arvonalentumisprosessin tehokkuuden. Petäjäveden Osuuspankille on laskettu arvonalentuminen osuuspankkien keskimääräisistä luottotappioista johdettujen kertoimien avulla. Kun järjestelmäintegraatio on saatettu loppuun, tarkemmin tiedoin laskettu saamisryhmäkohtainen arvonalentuminen saattaa poiketa huomattavasti tästä tasosta. Arvonalentumistappiot pysyivät edelleen vähäisinä. Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tillikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 1 tuhatta euroa. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 2,8 prosenttia ja oli vuoden lopussa 85 430 tuhatta euroa (83 072). Taseessa olevien luottojen määrä oli 62 727 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 1,9 prosenttia. Talletusten määrä oli 66.939 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,3 prosenttia.
6 Petäjäveden Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 62 727 60 309 4,0 56 706 6,4 Luotot 62 727 60 309 4,0 56 706 6,4 Sijoitukset 21 976 21 878 0,4 21 447 2,0 Saamiset luottolaitoksilta 11 398 17 995-36,7 18 642-3,5 Saamistodistukset 737 942-21,8 1 453-35,2 Osakkeet ja osuudet 8 784 2 187 665 Kiinteistöt 1 058 753 40,4 688 9,6 Yleisön talletukset *) 66 939 65 775 1,8 62 701 4,9 Velat luottolaitoksille 2 502 1 507 66,0 505 Oma pääoma 12 471 12 080 3,2 11 690 3,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä 2 780 2 788-0,3 2 805-0,6 ROA % 0,4 0,5 0,6 ROE % 2,4 3,0 3,2 Omavaraisuusaste 17,2 17,1 17,5 Vakavaraisuussuhde 33,62 % 38,02 % 36,95 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Petäjäveden Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 62 788 tuhatta euroa (60 998). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 62 727 tuhatta euroa (60 309) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 61 tuhatta euroa (689). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 105 tuhatta euroa (123). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 16 077 tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 1 790 tuhatta euroa eli 2,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti erityisesti Muuramen konttorin toimialueen hyvä kysyntä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 240 tuhatta euroa (312) eli 73 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä.
7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 341 tuhatta euroa (1 132) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 1 660 tuhatta euroa (1 664) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedoissa 2.6. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 11 398 tuhatta euroa (17 995). Määrä oli 6 597 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 737 tuhatta euroa (942), mikä on 21,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 8 784 tuhatta euroa (2 187). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 6 263 tuhatta euroa (476) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 2 521 tuhatta euroa (1 712). Vuoden lopussa pankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan 5 780 tuhatta euroa. Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 1 058 tuhatta euroa (753). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 433 tuhatta euroa (387) ja sijoituskiinteistöjen arvo 625 tuhatta euroa (366). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.6. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 87 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki osti asuntoyhteisöjen osakkeita 234 tuhannella eurolla. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 66 939 tuhatta euroa (65 775). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 1 164 tuhatta euroa eli 1,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 1 265 tuhatta euroa eli 2,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 59 561 tuhatta euroa (60 826). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 2 430 tuhatta euroa eli 49,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 7 379 tuhatta euroa (4 949). Muutokseen vaikuttivat heikko korkotaso jonka johdosta talletukset ohjautuivat parempi tuottoisille tileille.
8 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat 2 502 tuhatta euroa (1 507). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 12 471 tuhatta euroa (12 080). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 391 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 46 tuhatta euroa (14). Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 46 tuhatta euroa (14). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 2 780 tuhatta euroa (2 788), josta luottotappiovaraus oli 2 780 tuhatta euroa (2 783). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -3 tuhatta euroa (purettiin -21 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 649 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin -5 tuhatta eurolla (lisättiin 5). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa jäsenosuuspankit sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Pankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 18 tuhatta euroa. Petäjäveden Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Petäjäveden Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. Petäjäveden Osuuspankin erottua POP Pankki Osk:n jäsenyydestä ja liit-
9 tyä OP Ryhmään jäsenpankilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Vakavaraisuuden hallinta Petäjäveden Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Petäjäveden Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Petäjäveden Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 14.337 tuhatta euroa (14.308), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 3.151 tuhatta euroa (2.746). Ensisijainen pääoma (T1) oli 14.337 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 14.337 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 0 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 0 tuhatta euroa. Petäjäveden Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 4,40 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 33,62 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 33,62 % (37,86 %). Pankin vakavaraisuussuhde oli 33,62 % (38,02 %). Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) 30.9.2015 oli 18,6 %. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa."
10 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 14 695 14 308 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -357-61 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 14 337 14 247 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 14 337 14 247 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 61 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 61 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 14 337 14 308 Riskipainotetut erät yhteensä 42 641 37 634 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 39 394 34 336 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus 3 247 3 297 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (% 33,62 % 37,86 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eri 33,62 % 37,86 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin er 33,62 % 38,02 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) 14 337 14 308 Vastuut yhteensä 87 432 85 868 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 16,40 % 16,66 % Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee
11 asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Petäjäveden Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.
12 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 77,9 % (76,1 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 9,3 % (9,9 %) ja muiden 12,8 % (14,0 %). Valtaosa, 73,4 % (72,8 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle, luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kuukausittain pankin järjestämättömät luotot. Suuret asiakasvastuut 20 suurinta raportoidaan hallitukselle neljä kertaa vuodessa. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Petäjäveden Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan sekä tarvittaessa rahoituksena keskusyhteisöltä. Talletustiliehtojen mukaan merkittä-
13 vä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 4 800 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,9 % (10,2 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015-8,86 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen ei sisältynyt sisältynyt arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia. Realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 46 tuhatta euroa (14), myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 46 tuhatta euroa (14). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 46 tuhatta euroa (14 mikä on 0,0 % (0,0 %)) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin hallintoneuvosto on tehnyt päätöksen jonka mukaan pankin varoja voidaan sijoittaa yksittäisen rahalaitoksen talletuksiin enintään viisi miljoonaa euroa. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla.
14 Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.6. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 433 tuhatta euroa (387). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 625 (366) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 2,99 prosenttia (8,17%).Koko sijoituskiinteistö-omaisuuden nettotuottoprosentti oli -2,43 % Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.
15 Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 973 jäsentä (989 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin 2. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 10 836 501,16 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Tilikauden voitto vuodelta 2015 430 611,33 euroa päätettiin jättää pankin vapaaseen oman pääomaan aikaisempien tilikausien tulokseen. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Into Kolu, Lea Lerkkanen, Irja Viitanen, Jouko Pekkanen ja Juha Kortemäki. Pankin tarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Katariina Vuorela. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Heikki Tyrväinen ja varapuheenjohtajana Timo Kytölehto. Hallintoneuvosto kokoontui 2 kertaa. Erovuorossa oleva hallituksen jäsen Seppo Kovanen valittiin uudelleen tulevaksi toimikaudeksi hallitukseen vuosiksi 2016-2018. Petäjäveden Osuuspankin hallitukseen kuuluu 5 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Jaatinen ja varapuheenjohtajana Vesa Asunta sekä toimitusjohtajana Jaakko Ylitalo. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut hallituksen puheenjohtaja Markku Jaatinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Koskela Markku Asunta Vesa Kovanen Seppo Jaatinen Markku Ylitalo Jaakko Hallintoneuvoston jäsenet: Talasjärvi Sanna 2014-2016 Peltola Kari 2014-2016 Oikarinen Mikko 2014-2016 Palola Heikki 2014-2016 Kytölehto Timo 2015-2017 Rissanen Pentti 2015-2017 Sarava Mauno 2015-2017 Tyrväinen Heikki 2015-2017 Taipale Pia 2015-2017 Kolu Into 2016-2018 Lerkkanen Lea 2016-2018 Viitanen Irja 2016-2018 Pekkanen Jouko 2016-2018 Kortemäki Juha 2016-2018
16 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 12 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 9 ja osa-aikaisia 3 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 35 vuotta. Tilikaudella aloitettiin henkilökunnan mittava koulutus OP Ryhmän tuotteisiin ja palveluihin. Koulutukset jatkuvat tilikaudella 2016. Pankista jää eläkkeelle pitkäaikainen työntekijä palvelupäällikkö Päivi Lummi vuoden 2016 aikana, on todennäköistä että korvaava rekrytointi tehdään tilikaudella. Pankin tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Katariina Vuorela. Hallintoneuvoston valitsemina sisäisinä tarkastajina on toiminut Jouko Pekkanen ja Pentti Rissanen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta.
17 Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton hallintoneuvoston valitsemat tarkastajat todentavat vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää työntekijän yhden kuukauden palkkaa vastaavaa summaa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt tai pankin liiketoiminnan tulos on sellainen että palkkion maksaminen ei täytä hyvän pankkitavan määritelmiä. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä kuukausipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: