Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija



Samankaltaiset tiedostot
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Sisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Ajankohtaista asumisterveydestä

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma

Astmaa sairastavien ja kontrollihenkilöiden altistuminen mikrobeille Euroopassa

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6471/18 Kiwalab,

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Kosteus- ja homevaurion selvittäminen ja hallinta

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab,

Sisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin

Työterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Siivouskemikaalien ja menetelmien vaikutukset sisäympäristön mikrobistoon ja sisäilman laatuun

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi

ERI MENETELMIEN JA NÄYTETYYPPIEN TESTAAMINEN VAURIO- JA VERTAILU- RAKENNUSTEN EROTTAMISEKSI

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ

Kosteusvauriot ja oireilu missä diagnostiikka?

Sisäilma ja terveys. Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Ympäristön terveysuhat

Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Astmaatikko kosteusvauriotiloissa. Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6919 Kiwalab,

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Mikrobimenetelmät. Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Asumisterveysasetus -koulutus 1

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Analyysien tulosten tulkinta Satu Saaranen

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

Tunnista altistumisriskit Mikrobit ja Asbesti. Markus Holm Tehokuivaus OY

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen?

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

KOHTEEN RAPORTTI HOMEKOIRAN TEKEMÄSTÄ KARTOITUKSESTA

Pihkoon koulu. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ISS Proko Oy Peter Mandelin

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu

Mikrobit eri rakenteista otetuissa materiaaleissa Teija Meklin, Helena Rintala ja Marja Hänninen

Karamzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely

SISÄILMAONGELMAT KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLLON KANNALTA

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan

KOHTEEN RAPORTTI HOMEKOIRAN TEKEMÄSTÄ KARTOITUKSESTA

Sisäilmaongelmien selvittäminen mikrobiston ja uusien mittausten rooli

Sisäilmatutkimus. Limingan toimintakeskus Kuormatie Liminka. Hanke nro: WO /

Hankala, haitallinen home. Aino Nevalainen, Tuula Husman ja Maija-Riitta Hirvonen

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017

SISÄILMAN LAADUN MITTAUS

Muu näyte: näytteenottajan mahdollisuudet - laboratorion rajoitukset

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

toimintaohjeet sisäilmaongelmissa

Transkriptio:

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203

Esityksen rakenne Ympäristötekijöistä tuleva tautitaakka Muutama sana pienhiukkasista Mikrobien rooli Altistuminen maatiloilla Altistuminen kosteusvauriorakennuksissa Ilmanvaihdon vaikutus tautitaakkaan 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 2

Elin- ja työympäristön altisteisiin liittyvä kuolleisuus ja sairastuvuus vs. tautitaakka Suomessa Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka Pienhiukkaset Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 0 Säteily porakaivot 0 Häkä Bentseeni Sisäilman formaldehydi 2 Arseeni porakaivot 2 Juomaveden fluoridi Asikainen ym., 203, Ympäristö ja Terveys TOP5 ennallaan! Sijat 6-2 uusiksi 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 3

Pope et al. 99 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 4

PM ja astmaan liittyvät ensiapukäynnit % Change /IQR Aitke 0 0 Children Elderly 0 0 0 2 3 4 5 Day lag 0 2 3 4 5 Day lag % Change /IQR Accu 0 0 0 0 0 2 3 4 5 Day lag 0 2 3 4 5 Day lag 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 Halonen et al. 203 5

Riskikäsitykset mm. pienhiukkasten lähteistä Passiivinen tupakointi (N=055) 3,5 Auringon ultraviolettisäteily (N=0) 3,08 Katupöly (N=054) 3,02 Teollisuuden ilmansaasteet (N=06) 3,00 Liikenteen pakokaasut (N=050) 2,98 Liikennemelu (N=030) 2,79 Sisäilman radon (N=764) 2,76 Puunpolton savut (N=06) 2,,0,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Entä kuinka suurena riskinä ihmisten terveydelle yleisesti ottaen pidätte näitä tekijöitä Suomessa? Ei lainkaan riskiä =, erittäin suuri riski=5 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 6

Mikrobien rooli? Suojaavat vaikutukset Varhaislapsuudessa maatilalla asuminen suojaa allergiselta nuhalta ja atopialta Haitalliset vaikutukset Kosteusvauriot aiheuttavat hengitystieoireita, astmaa ja astmaoireita Maatiloilla työskentelevillä sairauksia, oireita Mikrobialtistuksen vaikutukseen vaikuttaa altistuksen ajankohta, kesto, lähde, määrä ja moninaisuus? 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 7

Maantilalla asuminen ja herkistyminen eri allergeeneille (7-2 v lapset) 40 35 30 25 20 5 0 5 0 Timotei Koira Kissa Koivu Pujo Atopia Ei mv (n=344) Mv (n=366) Remes ym. 2005 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 8

Maatila-altistumisen suojavaikutukset Kontakti hyötyeläimiin ja raakamaidon nauttiminen suojaavat allergiselta nuhalta ja atopialta raakamaidon nauttimista ei kuitenkaan voida suositella allergioiden estämiseksi! Eniten maatilaympäristössä tutkittu mikrobiologinen tekijä on endotoksiini Gram-negatiivisten bakteerien soluseinän osa Vaikuttaa suojaavan atopialta Kuvaa kuitenkin vain osaa mikrobistosta muiden mikrobien rooli? 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 9

Kotipölyn mikrobit ja astma 6v iässä Endotoksiini ja 3-OH rasvahapot EPS, β-d-glukaani ja ergosteroli muramiinihappo 6 sientä (homeet/hiivat), qpcr Pen/Asp Cladosporium Trichoderma viride Wallemia sebi Aspergillus fumigatus Stachybotrys chartarum 2 bakteeria, qpcr - Mycobacterium - Streptomyces Tutkituilla markkereilla useita suojaavia yhteyksiä astmaan, mutta pääosin eimerkitseviä Anne Karvonen et al. 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 0

Uusi tapa kuvata mikrobialtistumista (Karvonen et al. submitted) Aiemmissa tutkimuksessa katsottu erillisiä mikrobimarkkereita ja niiden yhteyttä terveyteen yhdistettiin eri mikrobiryhmien määrät (sienet sekä gram-positiiviset - ja gram-negatiiviset bakteerit) ja tutkittiin kokonaismikrobialtistuksen yhteyttä terveyteen Luotiin neljä erilaista yhdistelmää mikrobiryhmistä: o o o o β-d-glukaani, endotoksiini ja muramiinihappo β-d-glukaani, LPS 0:0-6:0 ja muramiinihappo ergosteroli, endotoksiini ja muramiinihappo ergosteroli, LPS 0:0-6:0 ja muramiinihappo 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203

Kokonaismikrobialtistuksen yhteys astmaan Karvonen et al. submitted 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 2

9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 Ege et al. 20 3

Atopia (0.7 ku/l) ja Clostridi klusteri I ja XI, Mykobakteeri ja Bifidobakteeri (Valkonen ym.) Atopy (0.7 ku/l) Atopy (0.7 ku/l) 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 Atopy (0.7 ku/l) 0.2 0.4 0.6 0.8 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8. 0 20 50 200 500 2000 Cl o st ri d i u m cluster I (cells/m2) Atopy (0.7 ku/l) 0.2 0.4 0.6 0.8 00 200 500 000 2000 5000 Bi fi d o b a c te ri u m spp. (cells/m2) 0 20 50 00 500 200 50 00 200 500 000 Cl os tri d i um cluster XI (cells/m2) Myc o b a ct eri u m spp. (cells/m2) 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 4

Mikrobien hyödylliset vaikutukset Mikrobiston monimuotoisuus näyttää suojaavan astmalta ja allergioilta Tiettyjen mikrobien esiintyminen korkeina pitoisuuksina vaikuttaa heijastavan samaa ilmiötä Korkea kokonaismikrobialtistuminen vaikuttaa suojaavan astmalta, keskimääräinen altistuminen lisäävän astmaa Altistuksen ajankohdan vaikutus? - Sama altistus aiheuttaa aikuisilla mm. homepölykeuhkoa On kuitenkin epäselvää, millainen mikrobialtistus todella suojaa allergioilta ja astmalta ja miten hallitaan haitalliset vaikutukset 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 5

WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould (2009) Kosteus- ja homeongelmat ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja uuden astman synnyn riskiin Kosteus ja mikrobit ovat indikaattoreita Ei tunneta tarkkaan altistumista ja tautimekanismia, jolla hengitystiehaitat aiheutuva syy-seuraus suhde vielä epäselvä Ei voida asettaa terveysperusteista raja-arvoa, mikä määrä altistumista olisi vielä turvallinen Kosteus ja homekasvu tulisi aina ehkäistä 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 6

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveysvaikutuksiin riittävä näyttö Astman paheneminen Astman syntyminen IOM (2004) WHO (2009) Mendell ym. (20) Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Yskä Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Vinkuna Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Hengenahdistus Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö (vahva viite syyyhteydestä) Ylähengitystieoireet Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Allerginen nuha ET (ei tutkittu) Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Hengitystieinfektiot ET Riittävä näyttö (paitsi välikorvantulehdus) Riittävä näyttö Keuhkoputkentulehdus ET Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 7

Kodin kosteusvaurion yhteys lasten astmaan Karvonen ym. Kodin oleskelutilojen, lapsen makuuhuoneiden ja keittiöiden kosteusvauriot yhteydessä astmaan (Pekkanen ym. 2007, Karvonen ym. ) 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 8

Lapsen makuuhuoneen homevaurion yhteys astmaan ja hengitystieoireisiin Karvonen ym. 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 9

Ei-atooppiset ja atooppiset lapset IgE < 0.35 ku/l IgE 0.35 ku/l Lapsen makuuhuone aor aor Kosteusvaurio Ei kosteusvauriota Pieni/vakava kosteusvaurio.09.02 0.98 Näkyvää hometta Ei hometta Pistemmäistä tai näkyvää hometta $ interaktiotermin p- arvo; IgE -vuoden iässä Astma p- arvo $ 2.94 5.96** 0.43 Karvonen ym. *p<0., **p<0.05 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 20

Sisäilman mikrobien yhteys lasten astmaan (Hyvärinen ym) Microbes Living room Child s room CLASS (cfu/m 3 ) n Adjusted # OR (95% CI) CLASS (cfu/m 3 ) n Adjusted # OR (95% CI) I < 46 Total fungi II 46-249 III 250 Penicillium spp. I < 6 II 6-25 III 26 All aspergillia I 0 II > 0 A. versicolor I 0 II > 0 A. penicillioides spp. I 0 II > 0 29 32 33 29 33 32 52 42 8 3 73 2 5.98 (.6-30.80) 6.00 (0.9-39.6).82 (0.53-6.26) 2.34 (0.5-0.7) 0.98 (0.33-2.92) 2.45 (.4-09.66) 3.93 (0.74-20.99) I < 37 II 37-79 III 80 I < 5 II 5-24 III 25 I 0 II > 0 I 0 II > 0 I 0 II > 0 3 30 3 29 33 30 48 44 78 4 68 24 2.23 (0.47-0.68) 4. (0.67-25.39).3 (0.40-4.32).38 (0.24-7.86) 4.9 (.06-6.56) 9.76 (.2-85.33) 3.48 (0.5-23.67) A. fumigatus spp. Other Aspergillus Cladosporium spp. I 0 II > 0 I 0 II > 0 I 0 II -9 III 20 Actinomycetes I 0 II > 0 Sum of I < 7.5 Indicators II 7.5-29.9 III 30.0 - - I 0 II > 0 72 22 33 28 33 52 42 3 30 32 0.43 (0.3-.42) 0.85 (0.25-2.97) 2.60 (0.56-2.2) 0.80 (0.29-2.25) 8.6 (.57-47.0) 2.56 (0.56-.80) I 0 II > 0 I 0 II 0.-5.6 III 5.7 I 0 II > 0 I < 8.0 II 8.0-39.9 III 40.0 83 9 69 23 38 27 27 54 39 32 29 32 0.66 (0.07-6.35).46 (0.48-4.43) 7. (.46-34.57).55 (0.39-6.28) 5.27 (.35-20.60) 6.34 (.42-28.27) 6.53 (.29-33.02) # Adjusted for parental asthma, having pets indoors, having livestock, having moisture damage in living quarters and current smoking 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 2

HOTES Tutkimusmenetelmät (kodit) Yhteistyössä Hengitysliitto HELIN kanssa Altistuminen: Rakennuksen tekninen tarkastus Materiaalinäytteet Ilmanäytteet Pölynäytteet mikrobi- ja mikrobitoksiinianalyysit Ennen ja jälkeen korjausten Terveys: Kyselylomakkeet Ennen 3 kuukauden välein 3 kuukautta remontista vuosi remontista Mittaukset käynnillä Pituus, paino, verenpaine ja pulssi Hengitysilman NO (typpioksidi) PEF-mittaus Sairauskertomukset Kotiseuranta 3 päivää eno 2 vko PEF ja verenpaine Käynti Terveystalossa Spirometria Veri- ja virtsakokeet 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 22

Asukkaiden oireet kodeissa, joissa vakavaa ja vähemmän vakavaa homekasvua rakenteissa Järvi ym. 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 23

Asukkaiden oireet kodeissa, joissa matala vs. korkea mikrobitoksiinipitoisuus pölyssä Järvi ym. 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 24

Kodin kosteus- ja homeongelmien korjaaminen astmaattisilla lapsilla RCT trial, n=62, Kercsmar ym. 2006 Randomisaatio Interventio Merkittävästi vähemmän astman pahenemisvaiheita 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 25

Kosteusvaurioiden / mikrobien haitalliset vaikutukset Kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireita ja astmaa Erityisesti oleskelutilojen, makuuhuoneiden ja keittiöiden vakavat vauriot ja homekasvusto yhteydessä lasten astmaan Erityisesti atoopisilla lapsilla Tietty mikrobisto ja vakavammat mikrobikasvustot yhteydessä astmaan ja oireisiin Käytännön keinoja haittojen ehkäisemiseksi Ennaltaehkäisy kunnollinen rakentaminen, rakennusten säännöllinen tarkkailu ja huoltaminen Korjaaminen vauriolähteen ja vaurioituneiden rakenteiden poistaminen Korjauskohteen eristäminen, suojautuminen korjausten aikana Homeettomaksi siivous korjausten jälkeen 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 26

Ilmanvaihdon ja lähdekontrollin vaikutus ulko ja sisälähteistä olevista altisteista aiheutuviin tautitaakkoihin Hänninen ja Asikainen 9.2.203 Kansanterveyspäivät 9.2.203 27