KOSTEUS- JA HOMEONGELMAT. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

KOSTEUS- JA HOMEONGELMAT Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Kosteus- ja homeongelmat määrä ja merkitys syyt tutkiminen korjausfilosofia työkaluja 2 2.10.2014

Määrä ja merkitys

Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia euroa Noin 750 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)

Halvinta Tilanne kunnissa 36 % 45 % Kalleinta 19 % 0 % Ennaltaehkäisty Hallinnassa ja tilanne paranee (Hyvä) Kohtalaisesti hallinnassa, tilanne pysyy ennallaan (Kohtalainen) Vain akuutit ongelmat pystytään hoitamaan, tilanne pahenee (Huono) Pekkola & all, 2011

Asia on laajempi kuin pelkästään yksittäisten rakennusten sisäilmaongelmat Korjausvelkaa n. 5 miljardia Rakennuskanta paisunut Tyhjiä tiloja n. 8-10 % Palveluverkot sopimatta Toimitilaohjelmat tekemättä Kuntoarvioita ja - tutkimuksia tehty vähän PTS-korjaussuunnitelmia tehty vähän Tavoitteeksi ennakoiva kiinteistönpito!

Mitä pitäisi tehdä? 1. Sopia palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Kuntotutkia kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne 2.10.2014 7

Rakennuksessa, jossa on terveyshaittaa esiintyy epäpuhtauksia enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole terveyshaittaa oireillaan usein myös enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole terveyshaittaa Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet

Altistuvien määrä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu: pien- ja rivitaloissa 221 000 443 000 ihmistä kerrostaloissa 103 000 154 000 ihmistä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa työskentelee tai opiskelee: kouluissa ja päiväkodeissa 172 000 259 200 ihmistä hoitolaitoksissa 36 000 46 800 ihmistä toimistoissa 27 500 55 000 ihmistä Noin 750 000 ihmistä altistuu päivittäin kosteusvaurioille, kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa noin 260 000 Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) 9 2.10.2014

Homeongelmien määrä Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys: pien- ja rivitaloissa 7 10 % kerrostaloissa 6 9 % kouluissa ja päiväkodeissa 12 18 % hoitolaitoksissa 20 26 % toimistoissa 2,5 5 % kerrosalasta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) 10 2.10.2014

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät terveysvaikutukset (TrV 2013) Sairaus tai oire Näyttö (vuonna 2011) Astman paheneminen Astman syntyminen Yskä Hengityksen vinkuminen Hengenahdistus Ylempien hengitysteiden oireet Allerginen nuha Hengitystieinfektiot Keuhkoputkentulehdus Homepölykeuhko ODTS Maha-suolisto-oireet Heikotus Neuropsykologiset oireeet Syöpä Reuma ja muut immonologiset sairaudet Lisääntymisterveys Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittämätön näyttö (yhteys perustuu kliiniseen näyttöön) Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö

Terveydellinen merkitys Epidemiologisten tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa riski yskään on 1,5-kertainen, hengityksen vinkumiseen 1,4-kertainen ja ylempien hengitysteiden oireiluun 1,7- kertainen lasten riski sairastua astmaan on 2,8 4 -kertainen riippuen kosteusvaurion vaikeusasteesta astman pahenemisen riski on 1,7 2,6-kertainen (takautuvissa tutkimuksissa) keuhkoputkentulehduksen riski on 1,45 -kertainen Euroopan maissa tehdyissä tutkimuksissa näkyvä home lisäsi lasten riskiä sairastua keuhkoputkentulehdukseen 1,38-kertaiseksi Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) 12 2.10.2014

Terve koulu Sairas koulu 100 lasta 100 lasta 20-30 nuhaoireilevaa 10 yskivää 5 hengenahdistusta 5 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 2-3 poskiontelotulehdusta 50 nuhaoireilevaa 15 yskivää 15 hengenahdistusta 15-20 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 20-25 poskiontelotulehdusta Pysyvät sairaudet Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Pysyvät sairaudet Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet 2.10.2014

Terveyshaittojen kustannuksia Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa noin 450 miljoonan euron kustannukset Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Tulehdussairaudet suurin kustannusten aiheuttaja (aiheuttavat poissaoloja ja ovat yleisiä) Sairaslomapäivän kustannus on keskimäärin noin 300 /vrk Huono sisäilma aiheuttaa noin 3 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Seppänen O. 1998 Samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten lämmittämisen kustannukset 2.10.2014

Kosteus- ja homeongelmien syyt?

Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät syyt Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Suuri osa rakennuskannasta 1960-1980-luvulta Alttiimpia kosteus- ja homevaurioille (riskirakenteet) Joka tapauksessa peruskorjausiässä, rakennusosat ovat kuluneet Ennakoivat toimenpiteet puuttuvat pitäisi korjata ajoissa Kunnossapidon laiminlyönnit, huollon resurssien ja osaamisen puute Myös rakennus- ja suunnitteluvirheistä sekä huolimattomasta rakennuksen käytöstä johtuvia kosteus -ja homevaurioita esiintyy 2.10.2014

Rakennusten ikä ja kunto 100 % Korjausvelan raja, noin 75 % uuden kunnosta Sisäilmaongelma Sisäilmaongelma 0 %

Tutkiminen Miksi sisäilmaongelmat ovat vaikeita ratkaista?

1. Vauriot ovat piilossa!

Kellarinseinän vauriot

Valesokkeli

Muottilaudoitukset maan alaisissa tiloissa

2. Sisäilmaongelmia on monenlaisia!

Mitkä kaikki tekijät huonontavat sisäilmaa? Puutteellinen ilmanvaihto Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pöly, rakennuspöly, mineraalikuitupöly, asbesti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet viimeisen 5 vuoden aikana? Ei koskaan Joskus Usein Kemialliset tekijät (VOC-yhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 2.10.2014

Ilmanvaihdon epäpuhtaudet

Märkä muovimatto

Viemäreiden yms. ilmavuodot

Maasta sisään vuotava ilma

Rakennuksen sisään jätetyt vanhat julkisivurakenteet

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Vuotavat kattoikkunat/ -lyhdyt Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus Veden kondensoituminen kattorakenteisiin Katemateriaalin vesivuodot Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät Puuosia betonitai tiilirakenteissa Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto Kosteiden tilojen/keittiön puutteellinen vedeneristys Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta/kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin Ulkoseinän sekä lattiaja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Epätiiviit ikkunat Tuulettumattomat tiilivilla-tiili tai tiili-villabetoni -seinät Rakennuksen sijainti rinteessä Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines Alapohjan täytön kapillaarisuus Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä Ryömintätila ylipaineinen Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkava lattialaatan alapuolelta Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus/rakennusjätettä Putkikanaalit lattian alla Harri Hakkarainen TKK 2007

3. Sisäilmaongelmien tutkiminen on monialaista ja vaatii erityisosaamista

Erityisosaamista tarvitaan! 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rakennusterveysasiantuntija Muita alaan liittyviä pätevyyksiä Erikoistunut lääkäri tai terveydenhoitaja Erikoistunut terveystarkastaja Ei erikoistumisia, mutta säännöllistä kouluttautumista Muuta osaamista hyvä kohtalainen huono

SISÄILMAONGELMAN TUTKIMISEN VAIHEET OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE

Osuus vastanneista Kuntoarvioista ja kuntotutkimuksista hyötyä 100 % 90 % Tehty yli 25 % kiinteistöistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koettu sisäilmatilanne hyvä (N=28 kpl) Koettu sisäilmatilanne kohtalainen (N=22 kpl) Koettu sisäilmatilanne huono (N=13 kpl)

Osuus vastanneista PTS-korjaussuunnittelu tärkeää 100 % 90 % Tehty yli 25 % kiinteistöistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisäilmatilanne hyvä (N=25 kpl) Sisäilmatilanne kohtalainen (N=20 kpl) Sisäilmatilanne huono (N=13 kpl)

Mitä pitäisi ymmärtää? Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät Monet tekijät voivat vaikuttaa yhtä aikaa sisäilmaa huonontavasti Terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden löytäminen on usein vaikeaa Johtopäätökset tehdään usein puutteellisten selvitysten perusteella, seurauksena väärät johtopäätökset Korjausten epäonnistuminen johtuu useimmiten huonoista kuntotutkimuksista: Tilaaja tilaa vääriä tai huonolaatuisia tutkimuksia Tutkijan ammattitaito ei riitä Sisäilmaongelmista sitkeästi valittava asiakas on yleensä oikeassa 37 2.10.2014

Korjaaminen

Eri filosofiat VAURION KORJAUS - home poistetaan vaurioituneesta rakenteesta ONGELMAN KORJAUS - homeen tuloa sisäilmaan yritetään estää kaikki homevauriot korjataan vaurioiden aiheuttajat eliminoidaan uutta vastaavat kosteusteknisesti varmatoimiset rakenteet ilmanvaihdon korjaaminen ilmavuotojen tiivistäminen homeen kapselointi kosteusrasituksen vähentäminen ilmanvaihdon korjaaminen (alipaineisuuden vähentäminen) rakennusosien alipaineistaminen

KORJAUSHANKKEEN VAIHEET VALTIONAVUSTUKSEN EHDOT h a n k e v e t ä j ä OIREILU TAI HAVAITUT VAURIOT RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN KUNNON SELVITTÄMINEN, SUHDE OIREILUUN HANKESUUNNITTELU, SUHTEUTTAMINEN KIINTEISTÖSTATEGIAAN KORJAUSSUUNNITTELU KORJAUSTYÖ JÄLKISEURANTA Korjaushanke liittyy kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmiin Rakennuksen kokonaiskunto on selvitetty (kaikki rakennusosat, talotekniikka, haitta-aineet, oireet) Rakennusterveysasiantuntijan tms. lausunto rakennuksen kokonaiskunnosta ja merkityksesta rakennuksen käyttäjille Korjaussuunnitelmat sisältävät kaikkien kuntotutkimuksissa todettujen vaurioiden poistamisen, jos korjausaste > 70 % uudisrakennus Kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, valvojan ja työmaan johdon pätevyydet varmistettu Ulkopuolisen asiantuntijan arvio korjausuunnitelmista Hankkeelle laadittu laadunvarmistussuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma ja pölynhallintasuunnitelma sekä ne toteutetaan myös käytännössä Hankkeen onnistuminen arvioidaan jälkivalvonnalla 6-10 kk hankkeen valmistumisen jälkeen

Hankesuunnittelussa huomioitavaa 1. Onko riittävät kuntotutkimukset tehty? 2. Onko rakennus korjattavissa? 3. Onko korjaus taloudellisesti järkevää? Jos korjausaste on korkea (yli 70 %) ja tilat jäävät toimimattomiksi Jos ei voida olla varmoja raskaan korjauksen onnistumisesta Jos korjausratkaisujen pitkäaikaistoimivuudesta ei ole tietoa 4. Onko osa rakennuksesta mahdollista poistaa käytöstä? Esimerkiksi kosteusvaurioitunut kellari voidaan eristää muusta rakennuksesta ja alipaineistaa kohtuullisin kustannuksin 5. Pahiten oireilevia ei kannata heti palauttaa rakennukseen, vaikka korjaus onnistuisikin? Viivästetty muutto 6. Huonekalujen ja muun irtaimiston puhdistus haasteellista, uusitaanko irtaimisto samalla? 7. Jälkiseurannan organisointi, kenen tehtävä?

Korjauksia epäonnistuu jatkuvasti, mitä pitäisi tehdä? 1. Rakenteiden kuntotutkimuskynnystä pitää madaltaa todelliset ongelmat usein piilevissä vaurioissa. 2. Ilmanvaihtojärjestelmä on tutkittava aina, nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. 3. Riskirakenteet pitää tutkia kaikki, myös muita rakenneosia on syytä avata ennen korjaussuunnittelua. 4. Kaikki homevauriot kannattaa korjata peruskorjauksen yhteydessä. 5. Homevauriot ja ilmanvaihto on korjattava yhtäaikaa. 6. Rakenteet kannattaa tiivistää aina varmuuden vuoksi, kun pintamateriaaleihin kajotaan

Kosteus- ja hometalkoiden työkaluja avuksi

Tilaajan ohje sisäilmastoongelman selvittämiseen, työpaikat Tilaajan ohje sisäilmaongelman ratkaisemiseen asunto-osakeyhtiössä

Korjaushankkeen arviointi ja seurantalomake - KAS

Homekoira; tilaajan ohje Homekoiraohjaajan toimintaohje

Homevaurioituneen rakenteen puhdistusohje Ohje siivoukseen homevauriokorjausten jälkeen

Työmaan suojaaminen ja kuivattaminen Työmaan suojaaminen kosteudelta: Opetuskalvot Ratukortti

Opetusmateriaalia kuntotutkijakoulutukseen, Pertti Heikkinen, Savora OY, Grafical Oy

Asiantuntijoiden ammattitaitovaatimukset Kosteusvauriokuntotutkija Kosteusvauriokorjaussuunnittelij a Kosteusvauriokorjaustyön työnjohtaja/valvoja Korjaustyöntekijät, eat, at, Terveydensuojeluviranomaisten käyttämät ulkopuoliset asiantuntijat

Verkkokurssi lääkäreille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille Julkinen verkkokurssi terveydenhuollon ammattihenkilöille kosteus- ja homevaurioista. Duodecim www.oppiportti.fi 51 2.10.2014 Etunimi Sukunimi

Mitä siis pitikään tehdä? 1. Sopia palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Kuntotutkia kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne 2.10.2014 52

Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/kosteus_ja_homevauriot Valvira http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys Ympäristöministeriö, Kosteus- ja hometalkoot: www.hometalkoot.fi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/ymparistoterveys Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/default.aspx Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 1/2012 http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=er28612160849612&cmd=download Duodecim Kosteus ja homevauriot : http://oppiportti.fi Finlex: Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydensuojelulaki Terveydensuojeluasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941280?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydensuojeluasetus Asumisterveysohje http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf

Ison asian muuttaminen vie aikansa Mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua? Mitä asioita pitäisi tehdä nyt?