Matti Tuomala Työeläkepäivä 20.10.2010

Matti Tuomala Työeläkepäivä 20.10.2010

Työn nousu ja pääoman perääntyminen kesti 1970 luvun loppuun (Länsi-Eurooppa, USA) Pääoman nousu ja työn perääntyminen käynnistyi 1980-luvun alusta lähtien (Reagan USA, Thatcher UK). Pois progressiivisesta verotuksesta ja säätelystä Markkinoille tilaa Pohjoismainen malli sinnitteli pitkään vastaan. Suomi astui pohjoismaiseen malliin jälkijunassa, lyhyeksi ajaksi! Suuri muutos 1990-luvun alusta (Aho,Lipponen ) 2

Suomessa ja monissa muissa maissa kasvun hedelmistä on entistä suurempi osuus mennyt huipputuloisille. Ylimmät tulo-osuudet ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana - ylin 1 % kaksinkertaisti tuloosuutensa välillä 1995-2000 - ja suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja syventynyt. Voimakas polarisaatio 3

Euroa Keskiarvo ja mediaani 160000 140000 Ylin 1 %, keskiarvo 120000 100000 80000 Ylin 1 %, mediaani 60000 40000 20000 Kaikki, keskiarvo Kaikki, mediaani 1. desiili, mediaani 0 1. desiili, keskiarvo 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 4

14 12 Köyhyysaste, % 10 8 6 4 2 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Köyhyysraja 40 % mediaanitulosta Köyhyysraja 50 % mediaanitulosta Köyhyysraja 60 % mediaanitulosta Lähde: VATT Publications 52, päivitetty versio 5

Koko väestö Ylin 1 % Tulo-osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Palkkatulot Pääomatulot yrittäjätulot Saadut tulonsiirrot Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio 6

Verotuksen progressiivisuus väheni: Suomessa (1993) ja muissa pohjoismaissa eriytetty tuloverotus tärkein suurten tulojen kasvun syy. Luotiin kannustin tulojen muuntamiselle lievemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Nykyjärjestelmän ongelma ei ole niinkään siinä onko 28 prosenttia korkea vai matala veroaste, vaan se että tuota prosenttia sovelletaan tuloihin jotka eivät ole pääomatuloja. Lisäksi suuri osa osinkotuloista on verottomia. Ylimmän 1%:n tuloista v. 2007 oli 62 % pääomatuloa (v. 1990 14 %) 7

Miksi järjestelmää ei ole korjattu? Heijastanee poliittisen talouden tasapainoa! 8

Eihän joidenkin rikastuminen ole keneltäkään pois! Huolehditaan köyhistä, sallitaan rikastuminen! Hyväntekeväisyys konservatiivisuus. Talouden menestys synnyttää tuloeroja. Sinunkin vuorosi tulee: tulo/sosiaalinen liikkuvuus 9

Varallisuudesta on omat etunsa, eivätkä usein esitetyt päinvastaiset väitteet ole koskaan osoittautuneet kovin uskottavaksi J. K. Galbraith Tulonjakauman osat riippuvat toisistaan markkinoiden ja muiden instituutioiden (esim. verojärjestelmän) kautta. Kenenkään varallisuus ei saisi olla neljää kertaa suurempi kuin köyhimmän yhteiskunnan jäsenen Platon Hän pelkäsi yhteiskunnallista kaaosta 10

Väite: Tuloerojen kasvusta ei kannata välittää koska tulot vaihtelevat vuosittain. Työikäisten tuloliikkuvuus on Suomessa viimeaikoina vähentynyt eli pysyvyys kasvanut, erityisesti nuorten (20-29 v.) keskuudessa (Suoniemi ja Rantala 2010) Pienituloisten säilyminen pienituloisina on samalla yleistynyt (köyhyys on pitkittynyt). Sama pätee myös suurituloisten osalta. 11

Yleensä taloudessa ei mene hyvin, elleivät tuloerot kasva, Konsernijohtaja Björn Wahlroos Prima 8/2007 Onko tuloerojen ja talouden kasvun välillä jokin riippuvuus? Positiivinen vai negatiivinen? Markkinauskovaisten mukaan riippuvuus on positiivinen: kannustinvaikutukset. 12

Talouden kasvu voi johtaa tuloerojen kasvuun jos suuri yleisö näin sallii. (Robert Solow 2009 TV1) Jos julkisen vallan politiikka verotuksen ja julkisten ohjelmien kuten koulutuksen ja terveydenhoidon kautta vastustaa tuloerojen kasvua, talouskasvu ei johda lainkaan tuloerojen kasvuun (Robert Solow 2009 TV1) 13

Työskentelevätkö ihmiset uutterasti, ottavat riskiä ja tekevät uhrauksia jos näkevät palkkioiden valuvan ihan muille? Usein varakkaiden verohelpotuksia tai suuria palkkioita puolustellaan palkkiona kovasta työstä ja riskin ottamisesta. Jostain syystä sitä ei sovelleta muihin. Psykologinen taloustiede on viime vuosina tuonut hyvin esiin miten ihmiset kokevat reiluuden erittäin tärkeänä palkitsemisessa. 14

Eikä ole vahvaa empiiristä näyttöä siitäkään, että tuloerojen kasvu olisi hyväksi kasvulle. Pikemminkin päinvastaista empiiristä evidenssiä on enemmän. Suurten tuloerojen vallitessa myös talouden kasvun koostumus muuttuu (suuria linnoja vs tavallisia asuntoja) 15

Markkinatuloerojen kavennettiin Suomessa 1960-luvulta aina 1990 luvun alkuun asti voimakkaan talouskasvun aikana. Mikä on muuttunut? Globalisaatioko? Fiskaalinen kilpailuko? Vai onko suhtautuminen tuloeroihin muuttunut? Kun kaverilla menee hyvin, se on vain hyväksyttävä (Katainen, 2007). Entä jos kaveri epäonnistuu? Tarvitaan onnekkaamman apua. Jo tästä syystä tarvitaan uudelleenjakavaa verotusta ja laajasti ymmärrettynä sosiaalivakuutusta. 16

14 12.6 12 % 10 8 6 4 2 10.0 8.4 0.7 1.1 7.5 6.7 1.4 1.6 6.1 1.8 5.5 1.9 5.1 2.0 4.6 4.0 2.2 2.5 3.0 4.9 2.6 5.0 2.4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Top 1% Decile 1966-1990 1990-2007 Total Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio 17

60 50 Uudelleen jakava vaikutus, % 40 30 20 10 Kokonaisvaikutus Saatujen tulonsiirtojen vaikutus Välittömien verojen vaikutus 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Lähde: Riihelä, Sullström, Tuomala (2005, päivitetty) 18

Suhtautuminen tulojen tasaukseen (Forma et al. 2007 Suomea koskeva haastattelututkimus) Menestys riippuu kovasta työstä tai halukkuudesta ottaa riskiä: suhtautuvat nihkeästi uudelleenjakoon. Menestys riippuu peritystä varallisuudesta ja asemasta, sosiaalisista suhteista, sattumasta jne.: kannattavat uudelleenjakoa. Manningin (2007) uudelleenjaon kannatus ennätyksellisen alhaalla UK:ssa. 2/3 selittyy asenteiden muuttumisella myönteisemmiksi kannustimiin ja rikkaisiin. Manningin mukaan rahoitetaan sellaista toimintaa missä ihmisiä taivutellaan näkemään sekä kannustimien tärkeys että rikkaat ja heidän liiketoimintansa (big business) työllistävinä hyväntekijöinä. 19

Pohjoismaat pärjänneet kilpailukyky-vertailuissa. Julkinen tarjonta/tuotanto (koulutus, terveydenhoito, hoivapalvelut) ei ole pelkästään oikeudenmukaisempi vaan myös tehokkaampi tapa kuin markkinat tuottaa/tarjota näitä palveluja. Edistäessään työntarjontaa lieventää verotuksen haitallisia kannustinvaikutuksia. Miten käy jatkossa, jos tuloerojen annetaan edelleen kasvaa? Palveluiden yksityistäminen/ulkoistaminen on jo itsessään lisännyt tuloeroja. Ja näin kierre jatkuu. Pohjoismaisen mallin olemassa olon edellytykset rapautuvat. 20

Vm:n kestävyyslaskelmat ovat liian mekaanisia ollakseen kiinnostavia. Tuloerojen kasvu jatkuessaan muuttaa asetelmia. Paineet kohdennettuun eläke ja muuhun sosiaaliturvaan (köyhäinhoitoon) kasvavat entisestään. Kuvitelma halvemmasta sosiaaliturvasta harhaa. Yhteiskunta pirstoutuu. Ovi tylyyn maailmaan. 21

(1) Onko talouden kriisiherkkyys yhteydessä tuloerojen kasvuun? Suurituloisimman promillen osuus USA:ssa saavutti huppukohdan pörssiromahdusvuotta 1929 edeltävänä vuonna 2007/2008 samoja piirteitä kuin ennen vuotta 1929 (2) Keskiluokan ahdinko: Rikkaan luokan luomien kulutustottumusten paineet eli Veblen-ilmiö. Kilpailu Veblen - hyödykkeillä (asunnot ja kestokulutushyödykkeet ja näistä johtuva velkaantuminen) syrjäyttää muuta kulutusta ja julkista kulutusta Luo paineita verojen alentamiselle Veblen - ilmiö selittää kokonaistyöajan pitkään jatkuneen lyhentymiskehityksen taittumisen monissa maissa

Jos taloudellisen eriarvoisuuden kasvua rohjetaan pitää huonona asiana, sille pitää tehdä jotakin. Vrt Solow edellä Paradoksaalista: Eriarvoisuuden kasvun poliittiset seuraamukset tekevät entistä vaikeammiksi tehdä sille jotakin. Kaikki eivät rohkene pitää tuloerojen kasvua huonona asiana. Kallistun sittenkin sille puolelle, että pitää sietää se, että jotkut rikastuvat. Kokonaisuuden vuoksi. (valtiovarainministeri Sauli Niinistö HS 6.1.2001) Onko silloin seuraava uhkakuva mitenkään vältettävissä?

24