Kaupunginvaltuusto 107 25.10.2010 Kaupunginhallitus 357 15.11.2010 Koulutuslautakunta 5 10.02.2011 Mauri Kontun ym. valtuustoaloite varhaiskasvatuksen siirrosta sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen 6178/01/010/2010 KVALT 107 Liite Valtuustoaloite Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KHALL 357 Liite Valtuustoaloite Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen koulutuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KOULA 5 Liite 4 Valtuustoaloite Liite 4 a Sosiaalilautakunnan päätös 20.1.2011/ 9 Mauri Kontu ym. esittävät valtuustoaloitteessaan, että Uudessakaupungissa varhaiskasvatus siirretään sivistyspalvelukeskuksen alaisuu teen. Aloitteessa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhankkeeseen, ja siirto olisi tullut huomioida jo vuo den 2011 bud je tis sa. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsi perheiden palvelu- ja tukijär jestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksi tyisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta toiminnasta kuten avoimesta varhais kasvatustoiminnasta. Päivähoito on yhteiskunnan tarjoamaa varhaiskasvatuspalvelua, jota toteutetaan pääosin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Päivähoitoa järjestetään laissa määriteltynä päiväkotihoitona, perhe päivähoitona, leikkitoi mintana tai muuna päivähoitotoi-
mintana. Ny kyisin puhutaan myös avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Päivä hoito voi olla kunnallis ta tai yksityistä. Kunnat järjestävät päivähoitoa tarpeensa mukaisesti eri pituisena ja päivän eri aikoihin sijoittuvana toimintana. Palvelut voivat olla hyvinkin monimuotoisia vaihdellen muutamasta tunnista ympärivuorokautiseen hoitoon. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on Suomessa lakisääteinen oikeus saada van hempien valinnan mu kaan joko kunnallinen päivähoitopaikka tai koti hoidon- tai yksityinen hoidon tuki. Vuoden 2010 alussa päivähoidon hallinto on kuntien opetus- ja sivistysalalla 162 kunnassa (50 %). Päivähoidon hallinto on kuntien sosiaalialalla 135 kunnassa (41 %). Päivähoidon hallinto on organisoitu jollain muulla tavoin 29 kunnassa (9 %). Keskeisin syy, miksi iso osa kuntia on päätynyt uudelleen organisoimaan päivähoidon/varhaiskasvatuksen ja opetustoimen samaan hallintokuntaan on se, että varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on yhteinen tehtävä: lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Yhdis tyminen tukee lapsen kasvuprosessia ja on osa elinikäistä oppimis ta, jossa jatkumo kouluun on oleellista. Kaikissa kunnissa, joissa varhaiskasvatus ja opetus on uudelleen organisoitu, on jatkettu hy vää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetusministeriön toimeksiantamina selvityksen päivä hoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa. Selvitys valmistui 1.3.2010. Seuraavassa siteerataan em. selvitystä: "Kuntien kokemuksia päivä hoidon organisoinnista opetustoimessa: Päivähoidon hallinnollinen asema on vuosien saatossa kirvoittanut paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kunnilta saadun palautteen sekä erilaisten kyselyjen ja selvitysten tulosten perusteella voidaan arvioida, että päivähoidon hallinnon organisointi opetustoimessa on ollut kuntien ja päivähoidon itsensä kannalta joko vähintään neutraali tai myönteinen ratkaisu. Tietoja tai kokemuksia muutoksen mahdollisista tai todellisista kielteisistä vaikutuksista ei ole juurikaan raportoitu. Päivähoidon ja opetustoimen organisointi yhdeksi kokonaisuudeksi on tapahtunut siten, että päivähoito ja sen toimijat on kokonaisuutena "siirretty ja sijoitettu" opetustoimen osaksi. Tällöin on erikseen todettu ja korostettu, että kyse ei ole päivähoidon siirrosta, vaan päivähoidon ja perusopetuksen uudelleen organisoinnista ja yhdistämises tä. Muutokset totutuista toimintatavoista vievät aina enemmän aikaa kuin luullaan. Tämä koskee myös päivähoidon hallinnolliseen asemaan liittyviä muutoksia. Kun palautetta ja kokemuksia arvioidaan tarkasti, syntyy kuitenkin kuva siitä, että on vilpittömästi pyritty rakentamaan sellainen päivähoidon, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, jossa pedagogiset tavoitteet ovat strategisella ta-
solla keskeisin osa. Kuntien palautteissa ja arvioissa kehitystyöhön myönnetään kuluvan useita vuosia. Välittömästi hyötyinä kunnat ovat kokeneet sen, että esiopetuksen järjestämisestä ja tavoitteista on voitu tehdä ratkaisuja yhden toimialan sisällä. Kunnat ja varsinkin päivähoitoyksiköiden ja koulujen esimiehet ovat kokeneet hallintokuntarajan poistumisen luoneen uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyölle ja moniammattillisuudelle. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun nivelvaiheiden sujuvoittaminen on ollut yhteistyön keskeinen tavoite. Tärkeää on ollut yhteistyön kautta parantaa nivelvaiheen tiedonkulkua. Päivähoidon hallinnon organisointiin opetustoimeen on usein uhkakuvana lii tetty se, että päivähoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö kärsii. Tällai sesta kehityksestä ei ole tietoa, vaan aiempi yhteistyö on jatkunut saadun tiedon mukaan ennallaan. Päivähoidossa hyvin keskeisenä oleva perheiden näkökulma ei ole kunnissa heikentynyt muutoksen seurauksena. Päivähoidon ja koulujen yhteistyö on vaatinut panostuksia henkilöstön ja johdon kouluttamista yhteistyöhön. Tämä koulutus on hyödyttänyt molempia ja käytössä olleet resurssit on saatu hyödynnettyä aikaisempaa paremmin. Kunnat ovat nähneet, että yhdistetty päivähoito ja opetustoimi ovat antaneet entistä paremman mahdollisuuden tukea erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Erityislasten tukeminen päivähoidosta kouluun on tullut aikaisempaa yhtenäisemmäksi, kun tiedon siirto on sujunut luontevammin ja vastuu erityisen tuen tarpeessa olevien lasten auttamisesta on koettu yhteiseksi. Erityispäivähoidon ja erityisopetuksen puolella uudistus mahdollistaa aiempaa paremmin henkilöstön yhteiskäytön sekä asiantuntijatason (erityisopettajat, erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit) että suorittavan tason (muun muassa avustajien ) osalta. Hyötyjä on saatu myös henkilöstön laajemman käytön kautta. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia on voitu käyttää kesälomasijaisina varhaiskasvatuksessa, mikä on vähentänyt kunnan ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja näin laskenut kustannuksia. Erilaisten kasvatusta tukevien asiakirjojen, kuten varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman laadinta on selkeämpää ja tukee paremmin yhteisten tavoitteiden asettamista. Päivähoidolle, esiopetukselle ja perusopetukselle voidaan myös laatia yhteinen strategia. Uudistus on johtanut joustavampiin tilajärjestelyihin ja tilojen yhteiskäyttöön. Yhteisiä tiloja on toteutettu myös niin sanotun kampus-ajattelun pohjalta. Tilaratkaisujen lisäksi kunnat viestittävät saaneensa taloudellista hyötyä myös hankintojen ja kuljetusten osalta. Kuntien kokemusten mukaan opetustoimen taloutta on helpompi suunnitella budjettivuoden tasolla kuin sosiaalitoimen. Tästä johtunee se, että opetustoimessa ei eri tulosalueiden välillä tehdä määrärahasiirtoja kesken vuoden, minkä päivähoito on kokenut myönteise-
nä muutoksena verrattuna sosiaalitoimeen, jossa käyttösuunnitelmaan tehtiin usein tulosalueiden välisiä muutoksia kesken vuoden. Päivähoidon ja opetustoimen erilaisuus on ollut muutoksessa myös vahvuus, koska on ollut mahdollista siirtää päivähoidon vahvuuksia perusopetukseen ja perusopetuksen vahvuuksia päivähoitoon." -------------- Uudessakaupungissa on jo useamman kerran selvitetty päivähoidon siirtämistä sivistyspalve luihin. Mm. vuonna 2004 laadittiin sel vi tys "Las ten päi vä hoi don jär jes tämi nen Uu dessa kau pun gissa". Ja vuonna 2009 Pia Uoti lan ym. aloit teen pohjal ta tehtiin raportti "Päi vähoidon sisäl lyt täminen hallin nol lisesti opetus toimeen". 12.1.2011 sosiaali- ja terveyskeskuksesta sosiaali- ja ter veys joh taja Helvi Heiniö sekä päivä hoidonjohtaja Kirsi Häkkinen ja sivistyspalvelukeskuksesta opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Par viai nen ovat keskustelleet varhais kasvatuksen ja opetus toimen uu del leen organisoinnista Uudessa kaupungissa. Em. virka miehet oli vat neuvonpidos saan hy vin yk si tuu mai sia siitä, et tä pian on myös Uu dessakaupun gissa ai ka to teut taa var hais kas va tuksen ja pe rus ope tuksen yhdistäminen samaan hallintokuntaan. Po. kes kus te lussa to dettiin, et tä var hais kasvatuk sen ja opetustoi men uudel leen organi sointi si vis tys pal ve luihin olisi toimintojen yhdistämisen suunnitelun ja toteuttamisen kannalta hyvä ja tarkoituksenmukaista tehdä 1.8.2012. 20.1.2011 Uudenkaupungin sosiaalilautakunta on käsitellyt kokoukses saan Mauri Kontun ym. valtuustoaloitetta varhaiskas va tuk sen siirrosta sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen. Ks. liite 4. So si aalilautakunta on päättänyt todeta lausuntonaan valtuustoaloittee seen, et tä päivähoidon hallinnon siirtyminen kokonaisuudessaan so siaalija terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen voidaan to teuttaa ai kaisintaan 1.8.2012. Lisätietoja Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Par viainen, Puh. (02) 8451 5230, 050 568 6231 Ehdotus: Koulutuslautakunta päättää esittää omana lausuntonaan Mauri Konnun ym. valtuustoaloitteesta varhaiskasvatuksen siirrosta sivistyspalvelukeskukseen, että Uudenkaupungin kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen uudelleen organisointi on hyvä ja tarkoituksenmukaista toteuttaa 1.8.2012. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkea va kan natettu ehdotus. Lea Myllymäki oli tehnyt seuraavan esityk sen: "Koska valtuusto vuonna 2009 on tehnyt päätöksen, jossa päi vähoi toa ei siirretä sivistyspalvelukeskukseen, katson, että päätök sen pe rusteena olevat kriteerit eivät ole muuttuneet edellisestä käsit telystä, joten esitän, ettei siirtoa tehdä vielä 1.8.2012." Jari Valkonen ja San na-mari Lovén olivat kannatta neet Myllymäen esitystä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen, jossa
esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Myllymäen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai kahdeksan (8) ääntä (Ankelo, Nieminen, Virtanen Päivi, Anto, Kuisma, Aalto, Vuorio, Virtanen Veli-Matti) ja Myllymäen vastaehdotus kolme (3) ääntä (Myllymäki, Lovén, Valkonen) Koulutuslautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 8-3 hyväksyä esit teli jän ehdotuksen.