Henkilöstökertomus 2014 Yhtymähallitus 19.5.2015 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustiedot henkilöstöstä... 4 2.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014... 4 2.2 Ammattiryhmät... 5 2.3 Henkilöstön ikä ja sukupuoli... 6 2.4 Palvelusuhteen kesto... 6 2.5 Eläke-ennuste... 7 3. Työpanos... 8 3.1 Henkilötyövuodet... 8 3.2 Sairauslomat... 8 3.3 Työtapaturmat... 10 3.4 Hoitovapaat... 10 3.5 Koulutus... 11 3.6 Muut virkavapaudet ja työlomat... 11 3.7 Vuosilomat... 11 4. Sijaisten käyttö... 12 5. Henkilöstökustannukset... 12 5.1 Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset... 12 5.2 Lisä- ja ylityöt... 12 6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen... 13 7. Kehittämishankkeet... 14 8. Yhteistoiminta... 18 8.1 Työsuojelu ja työhyvinvointi... 18 8.2 Muu yhteistoiminta... 21 9. Asiakastyytyväisyys... 21 9.1 Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt... 21 2
1. Johdanto Henkilöstöraportti toimintavuodelta 2014 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. Samalla se on työväline, jota käytetään apuna henkilöstövoimavarojen strategisessa johtamisessa. Vuosi 2014 oli nykymuotoisen kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja ikäihmisten palveluiden osa-alueet kattavan kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Kertomusvuoden ja edellisen vuoden tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Varhaiskasvatus siirtyi 1.8.2014 Kauhavan kaupungin toiminnaksi. KT on keväällä 2013 julkaissut kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen. Kuntayhtymän henkilöstöraportti ei kaikilta osin vastaa uusia suosituksia, koska henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä ei saada kaikkia suosituksen mukaisia tietoja. Toiminnallisesti vuosi 2014 on ollut erittäin vilkas ja siihen on sisältynyt monia haasteita. Merkittävä ponnistus alkuvuoden aikana oli Etelä-Pohjanmaan yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja valmistautuminen kesäkuussa tapahtuneeseen Kanta-arkistoliittymään. Uudet käytännöt ja ohjelmat ovat vaatineet kouluttautumista koko terveys- ja ikäihmisten palvelujen henkilöstöltä. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat aiheuttivat haasteita toimintojen organisointiin ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun. Kuntayhtymän toiminnassa on vuoden 2014 aikana tehty valtakunnallisen sote-keskustelun rinnalla voimakasta kehittämistyötä. Ikäihmisten palveluissa on edetty nopeasti kohti laatusuositusten mukaista ennaltaehkäisevää ja avohoitopainotteista palvelurakennetta. Palveluverkkotyöryhmän toimeksiannosta on työstetty palveluverkkoselvitystä ja terveyspalveluissa on syksyn aikana valmisteltu perusterveydenhuollon vuodeosastostrategiaa, jossa täsmennettiin vuodeosastojen profilointia ja kehitettiin kotiutumiskäytäntöjä. Vuodeosastostrategian mukainen toiminta kotihoidon kotiutustiimeissä ja vuodeosastoilla on käynnistynyt vuoden 2015 alusta lukien. Sosiaalipalveluissa on vuoden aikana aloittanut Kauhavalla uusi vammaisten asumispalveluyksikkö Fransunpuisto ja Lappajärvellä vuoden 2015 alkupuolella valmistuneen Joelinkodin käyttöönoton valmistelut on aloitettu toimintavuoden aikana. Kuntayhtymän henkilöstö saavutti toimintavuodeksi asetetut tavoitteet erinomaisesti. Talousarvio alittui oman toiminnan osalta merkittävästi. Henkilöstökulujen osuus 1,3 miljoonan euron oman toiminnan kustannusten alituksesta oli 0,6 milj. euroa, jossa osaltaan näkyy sairauslomien väheneminen 1,7 päivällä henkilötyövuotta kohti. Muutoksesta ja aktiivisesta kehittämisestä osana omaa perustyötä on annettava suuri kiitos koko henkilöstölle ja toimintaa hyvin tukeneelle yhtymähallitukselle. Ammatillisuus, sitoutuneisuus ja vastuunkanto ovat olleet edellytys onnistuneille sote-palveluille koko kuntayhtymän alueella. 3
2. Perustiedot henkilöstöstä 2.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014 Henkilöstömäärä kattaa kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Perheja omaishoitajat ja poliittiset luottamushenkilöstö jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 31.12.2014 kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 663 vakinaista henkilöä, joista kokoaikaisia oli 558 ja osa-aikaisia 105. Työpajalla työskenteli yhteensä 7 määräaikaista työntekijää vuoden 2014 loppuun asti. Muita määräaikaisia oli yhteensä 204 henkilöä, joista kokoaikaisia 178, osaaikaisia 25 ja sivutoimisia 1. Varhaiskasvatus siirtyi Kauhavan kaupungin organisoimaksi toiminnaksi 1.8.2014, joten vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoden vastaaviin tietoihin. Palvelusuhde 31.12.2014 Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuoteen Muutos% ed. vuoteen Vakinaiset 23 640 663 150 (180) 18,45 % Määräaikaiset 25 186 211 74 (285) 25,96 % Yhteensä 48 826 874 224 (1 098) 20,40 % Koko- ja osa-aikaisuus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Sivuvirka Yhteensä Vakinaiset 558 62 43 0 663 Määräaikaiset 185 24 1 1 211 Yhteensä 743 86 44 1 874 Henkilöstö tulosalueittain Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä %-osuus henkilöstöstä Hallinto ja tukipalvelut 77 26 103 11,78 Sosiaalipalvelut 85 21 106 12,13 Vanhuspalvelut 303 111 414 47,37 Terveyspalvelut 198 53 251 28,72 Yhteensä 663 211 874 100,00 4
2.2 Ammattiryhmät Suurimmat ammattiryhmät lähihoitaja 273 sairaanhoitaja 78 terveydenhoitaja 32 sairaalahuoltaja 27 ohjaaja 27 osastonhoitaja 19 ravitsemistyöntekijä 18 hammashoitaja 13 hoitoapulainen 13 fysioterapeutti 12 toimistosihteeri 12 Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vakanssit Palvelusuhteessa Vakituiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset 31.12.2014 Lääkärit 19 11 8 15 4 Hammaslääkärit 14 12 2 10 4 5
2.3 Henkilöstön ikä ja sukupuoli Vakinaisen henkilöstön keski-ikä: 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2012 47,12 vuotta 47,89 vuotta 48,14 vuotta 2.4 Palvelusuhteen kesto Vuonna 2014 aikana palvelukseen tulleet tai vakinaistetut 34 henkilöä, joista 33 naista ja 1 mies. v. 2014 v. 2013 v. 2012 Vanhuuseläkkeelle siirtynyt 25 21 11 Työkyvyttömyyseläkkeellä 5 6 3 Osatyökyvyttömyyseläkkeellä/ osa-aikaeläkkeellä 43 50 41 6
2.5 Eläke-ennuste Kevan kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan kuntayhtymän henkilöstön eläkepoistuma vuosina 2015 2030 on yhteensä noin 550 henkilöä ja vuosittainen eläkepoistumaprosentti on 3,3. Keskimäärin vuosina 2015 2030 jää vuosittain vanhuuseläkkeelle 27 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän henkilöä. Ennusteen mukaan kuntayhtymän suurin eläkepoistuma ajoittuu vuodelle 2019. Keskimääräinen kustannus yhdestä työkyvyttömyyseläköitymisestä on vähintään 80 000 euroa ja mikäli kuntayhtymän henkilöstö jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennusteen mukaan, on kustannus työkyvyttömyyseläkkeistä 8.8 milj. eur seuraavien 15 vuoden aikana. Varhaisen tuen avulla tuetaan vajaatyökykyisten työskentelyn jatkamista entistä pidempään ja työkykyjohtamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Eläkepoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma Eläkepoistuma-% 2012 17 11 28 2,6 2013 25 11 36 3,4 2014 25 11 36 3,4 2015 25 10 35 3,4 2016 29 10 39 3,7 2017 29 9 38 3,7 2018 27 9 36 3,4 2019 37 9 46 4,3 2020 29 8 37 3,5 2021 31 8 39 3,7 7
2022 25 7 32 3,1 2023 32 6 38 3,7 2024 22 6 28 2,7 2025 32 5 37 3,5 2026 32 5 37 3,5 2027 27 5 32 3,0 2028 30 5 35 3,3 2029 19 4 23 2,3 2030 13 4 17 1,7 Yhteensä 2015 2030 439 110 549 52,5 Keskiarvo 2015 2030 27,4 6,9 34,3 3,3 3. Työpanos 3.1 Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Vuonna 2014 kuntayhtymän henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 974,85 työntekijää. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuosia oli 120,43 ja ilman varhaiskasvatusta 854,42. Ilman varhaiskasvatusta henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 27,5 vuodella eli 3,3 %. Ilman palkattomia poissaoloja vuonna 2014 henkilötyövuosia oli 905,62. Ilman palkattomia ja palkallisia poissaoloja henkilötyövuosia oli 747,51. Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuoteen Muutos-% ed. vuoteen Henkilötyövuodet 53,56 921,29 974,85 57,85 5,6 3.2 Sairauslomat Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 18 607 kalenteripäivää, jonka lisäksi oli tapaturmapäiviä yhteensä 599 kalenteripäivää. Henkilötyövuotta kohti sairauspoissaolot olivat kes- 8
kimäärin 19,1 kalenteripäivää ja ilman varhaiskasvatusta 18,6 päivää. Edellisvuodesta muun kuin varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 1,7 pv/henkilötyövuosi. Sairauslomajaksojen keston perusteella sairauslomat jakautuivat seuraavasti: Kaikki Ilman varhaiskasvatusta 2014 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 1 3 pv 1 640 749 2 389 1 438 672 2 110 4 29 pv 6 675 1 436 8 111 5 874 1 251 7 125 30 60 pv 4 130 348 4 478 3 254 223 3 477 61 90 pv 2 038 61 2 099 1 773 61 1 834 91 180 pv 1 437 93 1 530 1 286 93 1 379 yli 180 pv 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 15 920 2 687 18 607 13 625 2 300 15 925 Kaikki Ilman varhaiskasvatusta 2013 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 1 3 pv 1 938 790 2 728 1 495 673 2 168 4 29 pv 6 131 1 504 7 635 5 056 1 315 6 371 30 60 pv 4 380 682 5 062 3 421 478 3 899 61 90 pv 1 916 158 2 074 1 567 71 1 638 91 180 pv 2 339 0 2 339 1 975 0 1 975 yli 180 pv 730 0 730 730 0 730 Yhteensä 17 434 3 134 20 568 14 244 2 537 16 781 Muutos edelliseen vuoteen, % Kaikki Ilman varhaiskasvatusta Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 1 4 pv 3,8 0,1 2,7 4 29 pv 16,2 4,9 11,8 30 60 pv 4,9 53,3 10,8 61 90 pv 13,1 14,1 12,0 91 180 pv 34,9 30,2 yli 180 pv 100,0 100,0 Yhteensä 4,3 9,3 5,1 9
Kaikki Ilman varhaiskasvatusta Henkilötyövuodet 2014 974,85 854,42 2013 1 032,67 826,97 Muutos 57,8 27,5 Muutos % 5,6 3,3 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi 2014 19,1 18,6 2013 19,9 20,3 Muutos 0,8 1,65 Muutos % 4,2 8,1 3.3 Työtapaturmat Työtapaturmat 2014 2013 2012 työpaikalla 22 20 26 työmatkalla 7 7 12 muualla 0 0 0 ammattitauti (1 epäily) 0 0 Yhteensä 30 27 38 Työtapaturmista aiheutuneet sairauslomat 2014 2013 2012 Työtapaturmat 599 271 187 Ammattitaudit 0 0 0 Yhteensä 599 271 187 3.4 Hoitovapaat Hoitovapaat 2014 2013 2012 Tilapäiset hoitovapaat, pv 600 582 609 Hoitovapaat, pv 6 667 5 558 5 596 Äitiys ja vanhempainvapaat, pv 9 023 9 486 8 391 Yhteensä 16 290 15 626 14 596 10
3.5 Koulutus Koulutus 2014 2013 2012 Täydennyskoulutus, pv 1 693 1 167 1 301 Muu koulutus, pv 78 375 301 Love lääkehoidon verkkokoulutus (täyd. Koulutusta), pv 48 130 604 Sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti, pv: Ammattiryhmä 2014 2013 2012 Lääkärit ja hammaslääkärit 40 53 64,5 Sosiaalityöntekijät 47 43 31 Muu korkeakoulutettu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö 15 31 46,5 Sosiaali ja terveysalan AMK:n, opetus ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet 926 329 747,5 Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet 603 700 805 Muu henkilöstö 110 141 200,5 Yhteensä 1 741 1 297 1 895,0 3.6 Muut virkavapaudet ja työlomat Muut virkavapaudet ja työloma, päivää 2014 2013 2012 Palkalliset virkavapaudet/työlomat 25 32 40 Palkattomat virkavapaudet/työlomat 3 512 3 680 3 799 Vuorotteluvapaa 2 417 2 323 3 120 Opintovapaa 1 549 1 716 1 388 Oppisopimuskoulutus 0 0 0 Kuntoutus 252 222 365 3.7 Vuosilomat Vuosilomat, päivää 2014 2013 2012 Vuosilomat 39 304 40 409 39 598 Lomarahavapaat 0 0 0 VES päivät 77 103 89 Säästövapaa 2 541 1 888 1 957 11
4. Sijaisten käyttö 5. Henkilöstökustannukset 5.1 Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset 2014 2013 2012 Palkat sosiaalikuluineen, 40 987 170,80 42 611 438,57 40 655 446,99 Virkistys ja harrastustoiminta, 80 915,63 64 862,31 69 319,13 Työterveyshuolto, 396 197,50 454 724,90 429 857,66 5.2 Lisä- ja ylityöt Lisä- ja ylityöt, 2014 2013 2012 Lisätyöt 207 116,64 268 412,82 213 463,14 Ylityöt 179 795,18 173 286,23 156 654,96 12
6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Perusturvan kuntayhtymän henkilöstön osaamista, yhteistyötä ja työssä jaksamista kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseksi on tuettu aktiivisella henkilöstöpolitiikalla, johon on kuulunut systemaattinen johtaminen ja tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus, työnohjaus, erilaiset yhteistyökokoukset, opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaus, työterveyshuollon ja työsuojelun toimenpiteet sekä Tyhy-toiminta. Henkilöstö on osallistunut toimintaprosessien arviointiin ja kehittämiseen, yhtenäisen toimintakulttuurin aikaansaamiseen ja vakiinnuttamiseen työryhmissä ja tulosalueiden yhteisissä palavereissa sekä lisäksi on osallistuttu hanketyöhön. Perehdytys on järjestetty perehdyttämissuunnitelman ja yksikkökohtaisten perehdytysohjelmien mukaisesti. Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite on otettu huomioon koulutuksen niin yksilö- kuin yksikkökohtaisessakin toteutuksessa. Täydennyskoulutuksen seuranta on toteutettu ohjeiden mukaisesti. Terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueilla oli yhteinen hoitotyön koulutussuunnitelma. Henkilökunta osallistui vuonna 2014 täydennyskoulutukseen yht. 1 741 päivää (1 297 pv. vuonna 2013). Määrä oli 445 päivää enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi muuta koulutusta oli 78 päivää (375 pv. vuonna 2013). Muu koulutus on suurelta osin hankkeiden järjestämää ja täydennyskoulutukseen rinnastettavaa koulutusta. Täydennyskoulutusta järjestettiin itse ja lisäksi osallistuttiin ulkopuoliseen, erityisesti sairaanhoitopiirin ja SeAmk:n järjestämään alueelliseen koulutukseen. Osallistumismaksut, matka- ja majoituskustannukset ja kouluttajien palkkiot olivat yhteensä noin 106 400 euroa (v. 2013 kustannukset oli 123 300 ). Työohjausmahdollisuutta käytti muutama henkilö. Vuoden 2014 aikana kuntayhtymässä toteutettiin mittavia rakenteellisia muutoksia. Tähän liittyen aloitettiin syksyn aikana mm. systemaattiset esimiesvalmennukset. Yleensäkin henkilöstöjohtamiseen kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota. Menettelytapaohjeistoja uusittiin ja niistä tiedotettiin. Johtamisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän strategiassa ja ne ohjasivat osaltaan kaikkea toiminnan suunnittelua, toteutusta ja tiedonkulkua. 13
Kuntayhtymän johtamisen periaatteita oli: - yhteinen missio, visio, arvot ja toimintaperiaatteet, - realistiset ja mahdollisimman yksimielisesti sovitut tulostavoitteet, - oikeudenmukainen ja realistinen tulosten arviointi, - vastuullinen johtaminen, - ammattitaito, - työyhteisötaidot sitoutuminen, osallistuminen ja vastuu, - toimiva organisaatio ja johtamisjärjestelmä, - avoin, monisuuntainen vuorovaikutus ja tiedottaminen. 7. Kehittämishankkeet Osassa hankkeita on omarahoitus-/kuntarahoitusosuus. Aijjoos II -hanke Kuntayhtymä osallistuu Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n hallinnoimaan AIJJOOS II - kumppanuushankkeeseen (2013-2015). Hankkeen tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen. Toiminta-alueena on Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Hanke on osa Eloisa ikä - ohjelmaa, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto ja rahoittaa RAY. Kuntayhtymän rahoitusosuus 5000 euroa/vuosi. Tupa tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen Tupa oli Eptek ry:n teknologiaan painottuva EAKR -hanke (4/2012-6/2014), jolla pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja ikäihmisten palvelujen saatavuuteen. Kehittämiskohteena olivat ratkaisut ja toimintamallit, joiden avulla mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen pidempään. Alueelle muodostettiin kotona asumisen tukiryhmä (KAT), joka organisoi toimintaa, jolla kotona asuvia ikäihmisiä tuetaan. Yksiköihin on nimetty teknologiavastaavat. Kuntayhtymän rahoitusosuus oli 10 000. Vanhuspalvelujen toimeenpanoa tukeva kehittämishanke STM:ltä saatiin Etelä-Pohjanmaalle rahoitus vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen (7/2013-10/2014). Kuntayhtymässä kotihoito ja kotiin tuotavien palvelujen kehittäminen oli ensisijaista. Kuntayhtymän rahoitusosuus oli 8 200 euroa. 14
Sohvi -hanke Sohvi oli valtakunnallinen ESR-hanke (3/2012-2/2014), jonka tavoitteena oli sosiaalialan asiakkaiden hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon kerääminen kuntien palveluiden kehittämiseksi ja työntekijöiden osaamisen tueksi. Kuntayhtymä on hankkeen pilottikohde Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyökumppani oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hyvinvointitietoa kerättiin haastattelemalla sosiaalityön ja työpajatoiminnan nuoria asiakkaita, jotka kuntayhtymä valitsi kohderyhmäksi. Ei omarahoitusosuutta. SOIL Sosiaalialan osaamisrakenteet innovatiivisessa liikkeessä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää sosiaalihuollon tehtävärakenteen vaihtoehtoisia malleja. Hankeaika 9/2013-6/2014. KASTE -hankkeet: SOS II -hanke Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä Kaste-hanke Hankkeen (11/2013-9/2014) keskiöissä oli aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena oli asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella toteutetaan asiakasosallisuutta tukeva ns. yhteiskehittämisen pilotti, jossa asiakkaat toteuttavat palvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä aikuissosiaalityön viranhaltijoiden kanssa. Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen LasSe-hanke LasSe-hanke (8/2013-10/2015) on osa Väli-Suomen Lasten Kaste -ohjelmaa. Hankkeessa keskitytään lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen: monialaiseen työskentelyyn, palveluohjaukseen sekä lapsen kohtaamiseen. Hankkeeseen osallistuu 59 kuntaa. Etelä-Pohjanmaalla työskentelee yksi projektikoordinaattori. Potilas kuljettajan paikalle/potku II Pohjanmaan Potku (2012-2014) jatkoi Lakeuden Potkussa aloitettua työtä. Pohjanmaan Potku oli yksi Väli-Suomen Potkun neljästä osahankkeesta. Kuntayhtymässä toimi yksi päätoiminen hanketyöntekijä ja osa-aikaisesti lääkäri. Jatkohankkeen keskeisimpänä tavoitteena kuntayhtymässä oli asiakaslähtöisen terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille. Muita tavoitteita oli yhteistyö kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa, aloitettujen ryhmätoimintojen vakiinnuttaminen kuntayhtymän palveluvalikoimaan, asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääminen asiakasraatien kautta ja käypä hoito -suositusten käyttöönotto päätöksenteossa entistä paremmin. 15
Hyvis terveyden ja hyvinvoinnin sähköiset palvelut Hyvis -palvelut mahdollistavat kansalaisen sähköisen asioinnin yhteisen palvelualustan kautta. Palveluportaali sisältää kolme osiota eli julkaisuportaalin, joka palvelee terveyden edistämistä, ns. oma-hyviksen, jonka kautta vahvalla tunnistautumisella voidaan hoitaa omia asioita (mm. ajanvaraus) sekä ammattilaisen Hyvis, jonka kautta ammattilaisilla on yhteydet mm. potilastietojärjestelmään. Järjestelmään kuuluu useita sairaanhoitopiirejä. Maakunnassa hanketta koordinoi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tavoitteena oli ensimmäisten palvelujen käyttöönotto syksyllä 2014. PrimCare IT-hanke Hanke (1/2012-6/2014) edisti telekommunikaation käyttöä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tavoitteina oli motivoida terveydenhuollon ammattilaisia työskentelemään harvaan asutuilla alueilla, tukea terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta, poistaa etäisyyksien aiheuttamia rajoitteita, tarjota tukea telementoroinnin keinoin ja kannustaa telelääketieteen käyttöön. Hankkeeseen osallistui seitsemän maata. Hanketta hallinnoi E-P:n sairaanhoitopiiri. EU:n rahoitus oli 75 %, kuntayhtymän osuus 14 000. Hankkeen kautta hankittiin 8 videoneuvottelulaitteistoa ja 45 pcneuvottelukanavaa. Kuntayhtymässä hankkeesta hyötyivät mm. lääkärit, päivystävät sairaanhoitajat sekä asiantuntijahoitajat. SUHAT -hanke Suun terveydenhuolto liittyi vuonna 2011 SUHAT eli suun terveydenhuollon haasteet -hankkeeseen. Mukana on 33 kuntaa/kuntayhtymää eri puolilta Suomea sekä YTHS, Suomen Kuntaliitto ja Kela. Hankkeessa terveyskeskuksilla on mahdollisuus vertailla, miten muualla samankokoisissa terveyskeskuksissa on tuotettu palveluja ja millaisilla toimintaprosesseilla. Hankkeessa järjestetään ajankohtaisseminaareja. Hanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. BotniaSEITTI Hanke (2011-2014) oli työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämisohjelma, jota Työterveyslaitos toteutti yhdessä kunnallisen työterveyshuollon kanssa Pohjanmaan maakunnissa. Tavoitteena oli saada aikaan vaikuttavammat ja tasalaatuisemmat työterveyshuollon palvelut sekä tiivistää työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimijoiden verkostoituminen, palvelujen kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen oli BotniaSEITIn keskiössä. Kehittäminen tapahtui verkostoyhteistyössä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajahanke = Aikuisten työpajahanke Kuntayhtymän alueella toimi 10/2010-4/2014 ESR -rahoitteinen aikuisten työpajahanke. Kuntarahoitus 15 %. Hankkeella haettiin ratkaisua syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien palveluihin. Hanke tarjosi työikäisille valmentautujille apua ja tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä sekä paluussa takaisin avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa työskenteli 4,5 henkilöä kahdessa toimi- 16
pisteessä Junkissa ja Kieppiksessä. Tavoitteena oli työpajatoiminnan vakiinnuttaminen alueelle hankkeen jälkeen, mikä toteutui vuoden 2015 alusta, kun toiminta siirtyi osaksi sosiaalipalveluja. Nuorten Jelppis -työpajahanke Kuntayhtymän alueella toimi 1/2012-7/2014 ESR -rahoitteinen nuorten työpajahanke. Kuntarahoitus 15 %. Hanke oli tarkoitettu 15-24 -vuotiaille nuorille. Nuorten työpaja-toiminnassa annettiin yksilöllistä ohjausta ja tukea opintoihin, työnhakuun, oman alan löytämiseen ja elämänhallintaan. Hankkeessa toimi 2,5 työntekijää. Toimipisteet olivat Junki Kauhavalla, JAMI Lappajärvellä sekä Kieppis Evijärvellä. Tavoitteena oli vakiinnuttaa nuorten työpajatoiminta alueelle, mikä toteutui vuoden 2015 alusta. Osaamista työpajoilta -hanke Koulutuskuntayhtymä Sedun hallinnoima Osaamista työpajoilta -hanke käynnistyi 3/2014. Hanke kehittää oppilaitosten ja työpajatoiminnan yhteistyötä. Hankkeessa kartoitetaan opinnollistamistilanne koko Etelä-Pohjanmaan työpajoilla. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajatoiminnan, Kaks Kättä -työpajan ja Paukun Pajan osalta opinnollistaminen toteutetaan laajemmin. Hankkeen kautta syntyy uusia mahdollisuuksia suorittaa opintoja työpajalla. Hankkeessa työskentelee yksi työntekijä kuntayhtymän alueella. Hanke päättyy 30.6.2015. Kyytitakuu -hanke Kuntayhtymän alueen palveluliikennesuunnitelma hyväksyttiin valtakunnalliseen Kyytitakuu - kokeiluun (2011 5/2014) ja sen 50 %:n valtionavustuksen piiriin. Kuljetus oli tarkoitettu kaikenikäisille. Kutsuohjattu palveluliikenne ajettiin kahdella palveluliikenneautolla. Alue oli jaettu viiteen vyöhykkeeseen, jolla kullakin liikennöitiin kahtena arkipäivänä/viikko. Lisäksi autot osallistuivat vammaisten työ- ja päivätoiminnan kuljetuksiin. Palveluliikenteen käyttö lisääntyi hankkeen jatkumisen myötä. Palveluliikenne on jatkunut kuntayhtymän kustantamana hankkeen jälkeen. Tännekki Tairetta II -hanke Hankkeen (1/2013-12/2014) tavoitteena oli taiteen ja kulttuurin menetelmin tukea ja kehittää ihmisten parissa tehtävää terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä. Hankkeen kohderyhmänä olivat perusturvan palvelujen eri asiakasryhmät, jotka jäävät usein taide- ja kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Hanke juurrutti taide- ja kulttuuripalveluja osaksi perusturvan arkea luomalla uusia kumppanuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin, kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Hankkeessa työskenteli koordinaattori. Hankkeen omarahoitusosuus saatiin lahjoituksena, loppurahoitus Aisaparin kautta. 17
Adelante henkilöstön kansainvälinen rekrytointi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä hallinnoi maakunnan yhteistä rekrytointihanketta (1.1.2013-31.8.2015). Hankkeen tavoitteena oli alkuvaiheessa espanjalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Etelä-Pohjanmaalle. Kuntayhtymään tuli keväällä 2014 työhön kaksi espanjalaista sairaanhoitajaa. Vuoden 2015 tavoitteena on kansainvälisen rekrytoinnin laajentaminen, vahvistaminen ja toimintamallien juurruttaminen. Rekrytointi toteutetaan työnantajien tarpeiden mukaan eri ammattialoilta. 8. Yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäistä yhteistoimintaa toteutettiin YT-toimikunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiesten ja johdon yhteistyönä. 8.1 Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta on työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistyötoimintaa koskevan lain 38 :n mukainen yhteistoimintaelin. Työsuojelutoiminnan tavoitteena on työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ja se on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työsuojelutoimikunta kokoontui 6 kertaa vuoden 2014 aikana. Vuosi 2014 aloitti uuden työsuojelutoimikunnan kauden osin uusin jäsenin. Myös uusi työsuojelupäällikkö aloitti v.2014 alkaen. Kuluneen vuoden aikana vaihtuivat myös sekä kuntayhtymän johtaja että henkilöstö- ja hoitotyön johtaja. Näin ollen työsuojelutoimikunnan toiminnassa on vuoden aikana painottunut pyrkimys työsuojelutoimikunnan toiminta-alueen hahmottamiseen ja ko. tehtävien omaksumiseen. Työsuojelutoimikunta paneutui työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen. Työsuojeluvaltuutettu käytti aikaa työsuojelutehtävien hoitoon 8-24 tuntia/viikko ja hän osallistui työterveyshuollon kanssa työpaikkakäynneille 8 kertaa, työsuojelupäällikön osallistuessa 2 kertaa. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käsiteltiin työsuojeluvaltuutetun työpaikkakierroksilla esiin 18
nousseita asioita ja selvittelyjä vaativia ongelmakohtia. Eniten työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin kiinteistöihin liittyviä sisäilmaongelmia. Tähän liittyen Yhtymähallitus perusti loppuvuodesta (18.12.2014 213) erillisen sisäilmatyöryhmän, johon keskitetään jatkossa ratkaisuja edellyttävät sisäilma-asiat. AVI:n työsuojelutarkastuksia tehtiin kuuteen eri toimipisteeseen ja tarkastuskertomukset käsiteltiin työsuojelutoimikunnassa ja työyksiköissä. Tarkastuksissa edellytetyt toimenpiteen toteutettiin ja niistä raportoitiin AVI:n työsuojelun vastuualueelle ja yhtymähallitukselle. Kuntayhtymässä oli käytössä HaiPro -järjestelmä potilasturvallisuus ja työturvallisuusongelmien ilmoittamista varten. Tehdyt ilmoitukset käsiteltiin yksiköissä, tulosalueella ja/tai työsuojeluorganisaatiossa. Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin 94 kappaletta (v. 2013 ilmoituksia tehtiin 146 kpl), joista läheltä piti -tilanteita oli 17 % (34 %) ja potilaalle tapahtuneita 83 % (66 %). Yleisin tapahtumatyyppi oli lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat 52 % (53,4 %). Työturvallisuutta koskevia ilmoituksia tehtiin niinikään 94 kappaletta (119 kpl vuonna 2013), joista 27 % oli läheltä piti -tilanteita ja 73 % oli työtapaturmia. Väkivalta oli kyseessä 37 % tapauksista, jolloin tekijänä oli sairautensa takia potilas. Muita syitä olivat mm. pisto tai viiltotapaturma 21 %, kaatuminen tai kompastuminen 11 % ja äkillinen psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen 13,6 %. Työntekijöiden (vakinaiset ja 6 kk työsuhteessa olleet sijaiset) omaehtoisen, työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tukena ja työyhteisöjen yhteisten tapahtumien järjestämisessä oli käytössä liikuntaseteli/kulttuuriseteli, joiden hinnasta työnantaja maksoi puolet. Yhteensä sekä 2 euron että 4 euron hintaisia seteleitä ostettiin noin 57 700 euron arvosta. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa ryhmäliikuntaa. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö oli tiivistä ja hyvää. Työterveyshuollon toimintatiedot Työterveyshuoltoa toteutettiin kokonaisvaltaisesti Kuntayhtymän työterveyshuoltosuunnitelman mukaisesti. Toimintaa ohjattiin ehkäisevään ja työkykyä tukevaan suuntaan. Työterveyshuollon toimintamuotoja olivat: terveystarkastukset, 19
sairaanhoitokäynnit, työpaikkakäynnit, kolmikantapalaverit ja koulutuspalvelut, esim. ergonomian osa-alueella. Painopistettä kohdennettiin ennaltaehkäisevään työhön. Sairaanhoitokäynnit olivat pääsääntöisesti lyhyitä: hoitajilla keskimäärin 15 min ja lääkäreillä enimmillään 30 min. Terveystarkastuksiin käytettiin enemmän aikaa. Kolmikantapalavereita (mukana työntekijä, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja) toteutui 29 kolmikantapalaveria (61,7 %). Vakuutusyhtiölle ilmoitettiin 30 työtapaturmaa, joista 22 tapahtui työpaikalla ja 7 työmatkalla. Lisäksi oli yksi ammattitautiepäily. Näistä aiheutui 599 sairauspäivää. Sairauspoissaolojen hallintaprojekti Yhtymähallituksen hyväksymä (22.8.13 110) sairauspoissaolojen hallintaprojekti aloitettiin työterveyshuollon organisoimana vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tavoitteena oli nimen mukaisesti sairauspoissaolojen vähentäminen. Projektin toimenpiteinä olivat mm. henkilöstön ergonomiakoulutukset ja kuntoutusjaksot työterveyshuollon suosittelemille työntekijäryhmille. Ensimmäisenä painopistealueena oli JAMIT- hankkeen kautta työkykyongelmiin ratkaisuja -koulutus esimiehille. Toisena painopistealueena oli Työterveyslaitoksen Ergonomiakorttikoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja vähentää hoitotyön kuormituksesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinongelmia, fyysistä kuormitusta ja lisätä työja potilasturvallisuutta sekä ohjata työtapojen muutokseen aktivoimalla potilaan omatoimisuutta. Toimintavuoden aikana toteutui kaksi kurssia. Toimintamallin jalkauttaminen aloitettiin työpaikoilla. Lisäksi perustettiin esimiehistä ja kurssin käyneistä työntekijöistä ohjaustyöryhmä, joka vei ergonomia-asioita eteenpäin. Kolmantena painopistealueena olivat Kuntoremonttikurssit henkilöille, joilla esiintyi fyysistä tai psyykkistä kuormittuneisuutta työssään ja oli runsaasti sairauspoissaoloja. Ensimmäinen ryhmä aloitti 11/2014 ja kurssin kokonaiskesto on noin 1½ vuotta. Kurssin kuusi ensimmäistä päivää ovat palkattomia ja loput kurssipäivistä on palkallisia. Alustavat kokemukset ovat olleet positiivisia. Hankkeen vaikutuksia työkykyyn ei voida vielä täysin arvioida. 20
8.2 Muu yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä (YT-ryhmä) on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskevan lain 14 :n mukainen yhteistoimintaelin. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 5 kertaa ja käsitteli sille kuuluvat YT-lain mukaiset asiat. Kokousasioita olivat muun muassa yhtymähallituksen päätösten läpikäyminen, talousarvioasiat ja talousarvion seuranta, osavuosikatsaukset sekä muut henkilöstön edustajien esiin nostamat asiat. Loppuvuoden ajan yhteistyötoimikuntaan osallistui myös hoitotyön johtaja erikseen kutsuttuna jäsenenä, koska hänen vastuulle siirrettiin henkilöstöjohtamisen kokonaisuus. Pääluottamusmiespalavereita järjestettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Pääluottamusmiespalavereissa käsiteltiin ensisijaisesti henkilöstön työsuhteisiin liittyviä asioita. Pöytäkirjat ja muistiot oli henkilökunnan luettavissa intranetin kautta. Muu tiedottaminen tapahtui mm. sähköpostin ja erilaisten tiedotustilaisuuksien kautta. Henkilökunnan pikkujoulu ja samanaikainen jouluruokailu järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa kolmena eri iltana. Pikkujouluun yhdistettiin myös loppuvuoden aikana eläkkeelle siirtyneiden yhteinen juhla ja työnantajan muistamiset. 9. Asiakastyytyväisyys 9.1 Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt Työn onnistumista tavoitteiden saavuttamisessa voidaan osaltaan mitata myös asiakkaiden/potilaiden tyytyväisyydellä. Vuonna 2014 syksyllä tehtiin terveystoimen yksikköihin asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 858 henkilöä. Pääosin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Kehitettävää löytyi mm. asiakkaan mielipiteen huomioimisessa. Asiakastyytyväisyyskyselyssä esiin tulleita asioita on käsitelty osastotunneilla yksiköissä ja ne huomioidaan jatkossa toiminnan kehittämisessä. Tulosalueilla saatiin asiakaspalautetta ympäri vuoden sähköpostilla, lomakkeilla palautelaatikkoon ja puhelimitse. Kuntayhtymän toiminnasta annettiin sekä positiivista että negatiivista palautetta. Lisäksi sähköistä asiakaspalautetta annettiin tilanteissa, kun ei tiedetty mihin otetaan yhteyttä. 21
Kaikki palautteet käsiteltiin yksiköissä ja palautteen antajan kanssa, mikäli hän oli jättänyt yhteystietonsa. Asiakasraatitoiminta aloitettiin vuoden 2013 lopulla ja raati kokoontui ensimmäisenä toimintavuonna kaksi kertaa. Vuoden 2014 raati kokoontui kerran viiden raatilaisen voimin 5.11.2014. Raatilaisilla oli monipuolinen kokemus kuntayhtymän palveluista eri sektoreilta. Kuntayhtymän toimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Raatilaiset toivoivat mahdollisimman tasapuolisia palveluja kuntayhtymän eri alueille ja kaikki nyt käytössä olevat palvelut koettiin tärkeänä. Huolenaiheeksi nousi ikäihmisten kotihoidon palvelujen riittävyys ja omaishoitajien jaksaminen. Ikäihmisten päivätoiminta koettiin tärkeäksi ja kuntosaleille toivottiin ohjaajia ikäihmisiä varten. Lisäksi äänieristyksen parantamista toivottiin Evijärven terveysasemalle. Asiakasraati koettiin hyväksi asiaksi. Vuodelle 2014 raadin toivomuksena oli saada osastopotilaille tietokoneita yleisö-/asiakaskäyttöön mm. laskujen maksamista varten. Myös erilaisia esitteitä toivottiin saatavan osastoille. Nämä toteutettiin vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2015 raatilaiset toivoivat järjestettävän kuntalaisten kuulemistilaisuuksia eri alueille. Toiveena olisi asiakasraadin kokoontuminen vielä kuntalaisten kuulemistilaisuuksien jälkeen. Yhtymähallituksen keskustelun jälkeen raatilaisille on annettu kirjallinen vastine. Peruskuntien vastuualueeseen kuuluvat asiat on ilmoitettu kuntien (Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi) virkamiesjohdolle. 22