Hallitus 6 25.01.2011 SELVITYS MATKALIPPUJEN MYYNNISTÄ LIIKENNEVÄLINEISSÄ JA JATKOTOIMENPITEET 11/07/72/720/2011 hall 6 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento p. 4766 4210, Satu Rönnqvist p. 4766 4218 Joukkoliikenteen luotettavuutta ja sujuvuutta pyritään parantamaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. HSL on teettänyt selvityksen kuljetta jien lipunmyynnistä liikennevälineissä. Selvityksessä suositellaan toimenpitei tä, joilla edistetään matkalippujen ostamista ennakkoon. Näitä ovat mm. kertakortin lipputuottei den kehittäminen, lippuautomaattien näkyvyyden parantaminen ja sijaintien tarkistaminen sekä matkakortin internet-palvelujen kehittäminen. Pidemmän aikavälin toimenpiteinä suositellaan kuljettajamyynnistä luopumista Jokeri-lin jalla syksyllä 2013 ja raitiovaunuliikenteessä uuden kaluston käyttöönoton yh teydessä vuosina 2015-2017. Samalla liikennevälineet varustettaisiin uusilla kertalippuautomaateilla. Hallitukselle esitetään, että se hyväksyy suositukset jatkotoimenpiteiden pohjaksi. Selvityksen tausta ja tavoitteet Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 valmistelu käynnistyi syksyllä 2006 samaan aikaan matkakorttijärjestelmän teknisen uusimishankkeen kanssa (Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 eli LIJ2014-hanke). Valmistelun yhteydessä on tuotu esiin useita selvi tystarpeita, mm. mahdollisuudet luopua kuljettajien lipunmyynnistä. Sel vitys "Matkalippujen myynti liikennevälineissä" valmistui joulukuussa 2010. Raportti on julkaistu HSL:n nettisivuilla http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/julkaisut/documents/2010/matkalippujen_ myynti_liikennevalineissa_34_2010.pdf Selvityksen tavoitteena oli etsiä matkalippujen myyntiin liittyviä toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä joukko-liikenteen luotettavuutta ja sujuvuutta vaarantamatta palvelutasoa ja lipputuloja. Selvitys rajattiin koskemaan kuljettajien lipunmyyntiä raitio vaunuissa ja busseissa, koska metrossa ja Suomenlinnan lautalla ei nykyisin kään ole kuljettajamyyntiä ja lähijunaliikenteessä on konduktöörien lipunmyyn nistä sopimus vuoteen 2017 asti. Selvitykseen koottiin aiempien, pääosin HKL:n teettämien selvitysten tulokset. Nykytilanteesta selvitettiin kertalippujen osuus matkoista ja lipunmyynnistä sekä bussi- ja raitioliikenteen pysäkkiviivytyksiä ja niiden syitä. Lisäksi selvitettiin kansainvälisiä kokemuksia kaupungeista, joissa kuljettajamyynnistä oli joltain osin luovuttu tai harkittu siitä luopumista. Aiemmat selvitykset Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on aiemmin laatinut useita selvityksiä, joissa käsitellään lipun-myyntiä liikennevälineissä (selvitykset on julkaistu HKL:n ja HSL:n nettisivuilla): - Raitioliikenteen kuljettajarahastuksesta luopuminen selvitys (HKL:n julkaisusarja D:17/2009)
- Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma (HKL:n julkai susarja D:10/2009) - Joukkoliikenteen tariffipolitiikan vaihtoehtoja Helsingissä selvi tys (HKL:n julkaisusarja D:2/2008) - Tariffipolitiikan vaikutukset liikkujaryhmiin Helsingissä tutkimus (HKL:n julkaisusarja B:2/2008) - Raitiovaunuliikenteen tehostamismahdollisuuksien arviointi sel vitys (HKL:n julkaisusarja C:2/2006) Raitioliikenteen kuljettajarahastusta koskevan selvityksen mukaan kuljettajarahastuksesta luopuminen ja sen korvaaminen vaunuihin sijoitettavilla lipunmyyntiautomaateilla on sekä liiketaloudellisesti että yhteis-kuntataloudellisesti kannattavaa. Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti 27.11.2008, että raitioliikenteen kul jettajarahastuksesta luovutaan viimeistään vuodenvaihteessa 2012-2013. Lo pullinen päätösvalta asiasta kuuluu HSL:lle, joka on raitioliikenteen tilaaja se kä seudun taksa- ja lippujärjestelmästä päättävä joukkoliikenneviranomainen. Nykytilanne Kertalippujen osuus kaikista lipputuloista on varsin merkittävä. Kertalippumatkustajat tekevät hieman alle 10 % Helsingin seudun joukkoliikennematkoista, mutta kertalipuista saadut tulot ovat yli 20 % kaikista joukkoliikenteen lipputuloista. Kertalipputuloista valtaosa (74 %) tulee liikennevälineissä myydyistä lipuista, joista busseissa myydään 55 % ja raitiovaunuissa sekä lähijunissa kummassakin 9,5 %. Liikennevälineissä myytäviä kertalippuja ostavat eniten autoilijat, matkailijat ja muut joukkoliikennettä satunnaisemmin käyttävät. Lipunmyynti busseissa on tärkeää erityisesti haja-asutusalueilla, joissa lipunmyyntipisteitä on harvassa. Ennakkoon ostettavista kertalipputuotteista saadut tulot (26 % kertalipputuloista) kertyvät tekstiviestilipuista (12,5 %) ja automaateista myydyistä kertalipuista (12,5 %). Syksyllä 2010 käyttöön otetulle etäluettavalle kertakortille ladatuista, kerta lip puun verrattavista lipputuotteista kertyy 1 % (2 tunnin liput, 1 vuorokauden li put ja Suomenlinnaliput). Pysäkkiviivytyksiä selvitettiin valituilla raitiovaunu- ja bussilinjoilla kenttätutkimuksilla sekä matkakorttijärjestelmän tietoja hyödyntäen. Pysäkillä kuluu keskimäärin 11-12 % linjan kokonaismatka-ajasta. Pysäkkiviivytyksiin ja nii den hajontaan vaikutta vat kul jettajien lipunmyynnin ohella monet muut tekijät kuten matkustajien te kemät tiedustelut, kyytiin viime hetkellä pyrkivien mat kustajien odottelu, las tenvau nut, punaiset liikennevalot ja kuljettajan vaihto. Ruuhka-aikoi na suuret nousi jamäärät sekä täyteen liikennevälineeseen nou seminen ja sii tä poistu mi nen hidastavat pysäkiltä lähtemistä. Kansainväliset kokemukset Kansainvälisen selvityksen kyselyyn vastasi 13 eurooppalaista kaupunkia sekä Montreal/ Kanada ja Sydney/ Australia. Kymmenessä kaupungissa oli luo-
vuttu kuljettajamyynnistä joko keskusta-alueella tai tietyissä joukkoliikennevälineissä, useimmiten raitiovaunuissa. Muutamassa kaupungissa muutosta suunnitellaan. Joissakin kaupungeissa kuljettajan myymien lippujen hinnoittelulla on pyritty ohjaamaan matkustajia ostamaan lippunsa etukäteen tai käyttämään matkakortin arvoa. Mikäli kuljettajan lipun-myynnistä on luovuttu, matkalipun hankintaa on helpotettu tiheällä lipunmyyntiverkostolla ja/tai pysäkki- tai ajoneuvokohtaisilla lipunmyyntiautomaateilla. Kuljettajien lipunmyynnistä luopuneiden kaupunkien kokemukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä eikä niis sä suunnitella lipunmyynnin palauttamista. Suositukset ja perustelut Selvityksen mukaan kuljettajien lipunmyynnistä luopuminen nopeuttaisi raitiovaunujen ja bussien ajoaikaa aamuruuhkassa keskimäärin noin 1-2 %. Nopeutumisen ansiosta saavuttaisiin liikennöintisäästöjä ja matkustajien aikasäästöjä. Liikennöinnin nopeutumisen ja luotettavuuden paranemisen arvioidaan myös lisäävän matkustajia. Helsingin seudun joukkoliikenteessä kertalippujen käyttäjämäärät ja osuus lipputuloista ovat toistaiseksi vielä niin suuria, että luopuminen lippujen myynnistä kaikissa liikennevälineissä johtaisi todennäköisesti sekä matkustajamäärien että lipputulojen alenemiseen. Selvityksessä suositellaankin, että välittömästi ryhdytään toimenpiteisiin, joilla edistetään matkalipun ostamista ennakkoon: - Kehitetään vuonna 2009 käyttöön otetun etäluettavan kertakortin lipputuotteita, esim. ottamalla käyttöön yhden tunnin liput ja 10 kertakortin lippusarjat - Kehitetään automaattiverkostoa. Parannetaan lipunmyyntiautomaattien näkyvyyttä ja tarkistetaan automaattien sijaintia. Automaatteihin on jo suunniteltu näkyvyyttä parantavat tarrat. Vähem män myyviä automaatteja voidaan pyrkiä sijoittamaan nykyistä paremmille paikoille. Keväällä 2011 VR:n myyntijärjestelmän uu distuessa VR:n lippuautomaateissa voi ladata kautta ja arvoa myös HSL:n matkakorttiin. LIJ2014-hankkeen myötä monilippu automaatteihin tulee mahdollisuus ostaa kertakortteja. - Kehitetään matkakortin nettipalveluja niin, että ensimmäisessä vaiheessa netistä voi tarkistaa matkakortin tiedot (kortille ladatun kauden voimassaolon ja arvon määrän). Seuraavassa vaiheessa toteutetaan kauden ja arvon ostomahdollisuus. Pidemmän aikavälin toimenpiteinä suositellaan kuljettajien lipunmyynnistä luo pumista Jokeri-linjalla ja raitiovaunuissa. Tämä edellyttää, että liikennevälineet varustetaan kertalippuautomaateilla, joissa voi maksaa kolikoilla ja maksukor teilla. LIJ2014-hankkeessa on varauduttu uusien, liikennevälineisiin sijoitetta vien kertalip puautomaattien hankkimiseen. Kuljettajien lipunmyynnistä luopuminen Jokeri-linjalla Selvityksessä suositellaan, että Jokeri-linjalla luovutaan kuljettajien lipunmyynnistä mahdollisuuksien mukaan siinä vaiheessa, kun liikennöinti nykyistä suuremmalla kalustolla alkaa elokuussa 2013. Jokeri-linjan busseilla ja pysäkeillä on oma ilmeensä, jolloin matkustajien on helpompi saada tietoa ja omaksua muusta bussiliikenteestä poikkeava lipunmyyntikäytäntö. Samassa yhteydessä voidaan harkita avorahastusta, jolloin matkustajat voivat nousta bussiin kai-
kista ovista. Kuljettajan lipunmyynnistä luopuminen nopeuttaa linjan liikennöintiä, minkä johdosta matka-ajat lyhenevät, matkustajamäärät kasvavat ja liikennöintikustannuksissa saadaan säästöjä. Lipunmyynnistä luopumisen liiketaloudellisen vaikutusten on arvioitu olevan + 5 000 + 30 000 euroa/vuosi. Laskelma perustuu seu raaviin oletuksiin: - Lipputulot: Jokeri-linjan kertalipputulot ovat nykyisin noin 660 000 euroa vuodessa. Matkustajamäärän kasvun myötä lipputulojen on arvioitu kasvavan 25 000 50 000 euroa/vuosi. Avorahastuk sessa liputta tai virheellisellä matkalipulla matkustaminen voi li sääntyä, mutta sen vaikutusta ei ole arvioitu. - Liikennöintikustannukset: Jokeri-linjan liikennöinti maksaa nykyi sin noin 6,5 milj.euroa vuodessa. Lipunmyynnistä luopumisen ar vioidaan nopeuttavan linjan liikennöintiä keskimäärin 2 %, mikä vähentäisi liikennöintikustannuksia noin 130 000 euroa/vuosi. - Lippuautomaattien hankinta: Automaatteja tarvitaan 30 bussiin. Hankintakustannusten arvioidaan olevan noin 555 000 euroa ja ylläpitokustannusten 72 000 euroa/vuosi (kustannukset yhteensä noin 150 000 euroa/vuosi). Muutoksen yhteiskuntataloudellisten vaikutusten on arvioitu ole van + 280 000 + 290 000 euroa/vuosi. Laskelma perustuu edellisten lisäksi seuraaviin oletuksiin: - Matkustajien aikasäästöt: Jokeri-linjalla on keskimäärin 6,5 milj. matkustajaa vuodessa. Matkustajien aikasäästö on yhteensä noin 33 600 tuntia vuodessa eli noin 285 000 euroa/vuosi (yksittäisen matkustajan matka nopeutuu vajaa 20 sekuntia). Laskelmissa ajan arvo on 8,5 euroa/tunti, keskimääräinen matkan pituus 7 km, keskinopeus 27 km/h, aikasäästö 2 % ja matkustajan viipyminen bussissa 15,5 min. - Matkustajamäärän kasvun yhteiskuntataloudelliset vaikutukset: Linjan nopeutumisen ja luotettavuuden parantamisen arvioidaan tuovan 25 000 50 000 uutta matkustajaa/vuosi. Tästä aiheutuva yhteiskuntataloudellinen hyöty olisi 13 000 27 000 euroa/vuosi, jos uusista matkustajista puolet tulee henkilöauton käyttäjistä. Muutos vähentää henkilöautoliikenteen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja maankäyttöön sekä vähentää tarvetta investoida liikenneväyliin. Kuljettajien lipunmyynnistä luopuminen raitiovaunuliikenteessä Raitiovaunuliikenteen nopeuttamis- ja luotettavuusongelmiin on usean vuoden ajan yritetty löytää ratkai sua. Kuljettajamyynnin lopettamisella voidaan edesauttaa nopeus- ja luotetta vuustavoittei den toteutumis ta. Toimenpide ei yksin kuitenkaan ole riittävä, vaan raitiovaunu liikenteen su juvuutta tulee parantaa myös muilla toi menpi teillä, mm. liikennevaloetuuksia kehittämällä. Selvityksessä suositellaan, että kuljettajien lipunmyynnistä luovutaan raitiovaunuissa siinä vaiheessa, kun HKL:n tilaamat uudet raitiovaunut tulevat liikenteeseen vuosi na 2015 2017. Kahdessa ensimmäisen, vuonna 2013 käyt-
töön otettavassa pro tovaunussa varaudutaan nykyisen kal taiseen lipunmyyntiin. Muut raitiovau nut varustetaan vastaavilla lipunmyyntiau tomaateilla kuin Jokeri-linja. Raitio vau nuissa on jo ny kyisin avorahastus. Kuljettajan lipunmyyntiä kos keva ratkai su vaikuttaa mm. uusien vaunujen kuljettajati lan suunnitteluun. Lipunmyynnistä luopumisen liiketaloudellisen vaikutusten on arvioitu olevan 120 000-200 000 eu roa/vuosi. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: - Lipputulot: Raitiovaunujen kertalipputulot ovat nykyisin noin 45 milj. euroa vuodessa. Matkustajamäärän kasvun myötä lipputulo jen on arvioitu kasvavan 20 000 100 000 euroa/vuosi. - Liikennöintikustannukset: Raitiovaunujen liikennöinti maksaa ny kyisin noin 6,5 milj.euroa vuodessa. Lipunmyynnistä luopumisen arvioidaan nopeuttavan liikennöintiä keskimäärin 1 %, mikä vä hentäisi liikennöintikustannuksia noin 450 000 euroa/vuosi. - Lippuautomaattien hankinta: Hankintakustannusten arvioidaan olevan noin 2,4 milj. euroa ja ylläpitokustannusten 312 000 eu roa/vuosi (kustannukset yhteensä noin 670 000 euroa/vuosi). Muutoksen yhteiskuntataloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan + 550 000 + 570 000 euroa/vuosi. Laskelma perustuu edellisten lisäksi seuraaviin oletuksiin: - Matkustajien aikasäästöt: Raitiovaunut kuljettavat noin 54 milj. matkustajaa vuodessa. Matkustajien aikasäästö on yhteensä noin 90 000 tuntia vuodessa eli noin 765 000 euroa/vuosi (yksittäisen matkustajan matka nopeutuu reilut 5 sekuntia). Laskelmissa ajan arvo on 8,5 euroa/tunti, keskimääräinen matkan pituus 2,5 km, keskinopeus 15 km/h, aikasäästö 1 % ja matkustajan viipyminen raitiovaunussa 10 min. - Matkustajamäärän kasvun yhteiskuntataloudelliset vaikutukset: Liikenteen nopeutumisen ja luotettavuuden parantamisen arvioi daan tuovan 20 000 100 000 uutta matkustajaa/vuosi. Tästä ai heutuva yhteiskuntataloudellinen hyöty olisi 5 000 27 000 eu roa/vuosi, jos uusista matkustajista 25 % tulee henkilöauton käyt täjistä. Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) merkitä selvityksen tiedoksi ja b) hyväksyä esitetyt suositukset jatkotoimenpiteitä varten. Päätös Tiedoksi Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL