Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD ja ETLA. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.1, kuvio 1.
Työn tuottavuustrendi on taittunut ja uudeltakin trendiltä on pudottu Työn tuottavuus yrityssektorilla ja sen trendi 1985 2020, logaritmiset prosentit (1995 = 0 %) 60 Trendi 40 20 0 USA -20-40 -60 Suomi 1985 19 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: BLS, Kansantalouden tilinpito. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 1.
Suomessa työtunnit kehittyneet paremmin kuin Yhdysvalloissa, mutta huonommin kuin Ruotsissa Yrityssektorin tehdyt työtunnit 1995 2011, vuosi 2007= 105 95 Ruotsi Saksa Suomi USA 85 75 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: Kansantalouden tilinpito, BLS, SCB ja EU KLEMS -tietokanta. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 2.
Työn tuottavuus ja työtunnit laskeneet erityisesti jalostussektorilla Työn tuottavuuden kehitys sektoreittain Julkisyhteisöt 60 40 20 Palvelut Kansantalous Jalostus 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 3a.
Työn tuottavuus ja työtunnit laskeneet erityisesti jalostussektorilla Tehtyjen työtuntien kehitys sektoreittain 130 Jalostus Kansantalous Julkisyhteisöt Palvelut 70 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.2, kuvio 3b.
Suomi on menettänyt vientimarkkina-osuuksia 2000-luvun alusta lähtien Vientimarkkinamenestyksen kehitys 1996 2014, indeksi (vuosi 2000 = ) Saksa Ruotsi Hollanti 70 60 USA Italia Japani Kreikka Suomi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: OECD. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 1.
Yrityssektorin kilpailukyky on melkein samassa tilanteessa kuin 19-luvun alussa Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yrityssektorilla 19 2011, indeksi (kaikkien vuosien keskiarvo = ) Suomi/Ruotsi Suomi/Saksa Suomi/USA 19 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD, Eurostat ja BLS. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 2.
Suomen teollisuuden kilpailukyky on vähintään yhtä heikko kuin 19-luvun alussa Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus tehdasteollisuudessa 19 2011, indeksi (kaikkien vuosien keskiarvo = ) 140 130 Suomi/USA Suomi/Ruotsi Suomi/Saksa 19 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD, Eurostat ja BLS. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 3.
Suomen kilpailukyky on heikentynyt myös elekt.teollisuuden ulkopuolisessa teollisuudessa, mutta ei kovin radikaalisti Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus tehdasteollisuudessa pl. elektroniikka 19 2011, indeksi (kaikkien vuosien keskiarvo = ) 130 Suomi/Saksa Suomi/Hollanti Suomi/Itävalta Suomi/Ruotsi 19 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD ja Eurostat. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 4.
Kilpailukyky on heikentynyt myös yksityisissä palveluissa Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yksityisissä palveluissa 19 2011, indeksi (kaikkien vuosien keskiarvo = ) 115 105 95 Suomi/Saksa Suomi/Ruotsi Suomi/Itävalta Suomi/Hollanti 85 19 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD ja Eurostat. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 5.
Työn tulo-osuudella arvioituna kannattavuus on heikentynyt yhtä voimakkaasti kuin 19-luvun lopulla mutta on nyt samalla tasolla kuin 19-luvun alkupuoliskolla Työn tulo-osuuden kehitys Suomessa 19 2011, % Elektroniikkateollisuus 60 Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus ilman elektroniikkateollisuutta 40 Tehdasteollisuus 20 19 1985 19 1995 2000 2005 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 6.
Suomen teollisuus on ollut innovatiivinen ja tehokas myös Nokia-klusterin ulkopuolella Kokonaistuottavuuden taso teollisuudessa pl. elektroniikka 1985 2007, indeksi (USA = ) Suomi USA Saksa Ruotsi 70 Italia Espanja 60 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähteet: Inklaar ja Timmer (2008) ja EU KLEMS -tietokanta. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 7.
Kuntasektorin toimintakustannusten kasvu sekä BKT:n kasvu 2000-luvulla Kuntasektorin kulujen reaalinen kasvu ja BKT:n reaalinen kasvu 2000 2011 (2000=) 150 140 Kuntasektorin toimintakustannusten kehitys 130 BKT:n kasvu 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus, B&MANs. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.6, kuvio 1.
Kuntien bruttoveroasteen kasvu 2000-luvulla, % Kuntien bruttoveroaste = laskennallinen koko maan kunnallisveroprosentti, jos kaikki kuntien verotulot ja valtionosuudet kerättäisiin kunnallisverolla 35 30 Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotoista Valtionosuudet Kunnallisvero (aritmeettinen keskiarvo) 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Tilastokeskus, B&MANs. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.6, kuvio 2.
Työeläkemaksut, % palkoista 27 26 ETK 2011 25 24 23 Sosiaalitupo ja työurasopimus 22 21 Toteutunut 20 19 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Lähteet: Eläketurvakeskus ja ETLA. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 3.2, kuvio 1.