Varjomaailma - vertaistukea verkossa vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsiville

Samankaltaiset tiedostot
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille

Nuorten tukeminen netissä

Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: :26)

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Turun Kaupunkilähetys ry

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät (Päivitetty: :21)

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Elämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Hyvä käytäntö -työpajatyöskentely

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

kriisikeskus netissä

Loimaan. Perhepalvelut

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen Mika Paasolainen Jukka Hampunen

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

CHAT - Kainuun nuorten digipalvelu

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

VIRTUAALISESTI KÄDESTÄ PITÄEN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Peruskoulutus Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Normeista sopiminen Ryhmäläisten kesken vuorovaikutus on lisääntynyt. Me-henki on muodostunut. Ryhmäläiset viihtyvät, ja tavoite välillä unohtuu.

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

LAPE-hankkeen alustavia tutkimushavaintoja

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

LNPN oikeus olla keskeneräinen

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: PERHEEN TAUSTATIEDOT

Transkriptio:

Varjomaailma - vertaistukea verkossa vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsiville (Päivitetty: 18.5.2010 15:15) Aihealue: lapset, nuoret, perheet päihteet Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen korjaava työ/kuntouttava muu: vertaistuki Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Koska vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö koetaan ilmiön yleisyydestä huolimatta häpeälliseksi ja leimaavaksi, eivät asiasta kärsivät lapset ja nuoret useinkaan hae tai edes ota tarjottaessa vastaan tukea murheisiinsa kasvokkain kohtaamiltaan ammatilaisilta (kuten opettajilta tai sosiaalityöntekijöiltä). Varjomaailman tarkoitus on antaa näille nuorille anonyymisti vertaistukea, ammattilaisohjausta ja tunneilmaisun keinoja verkossa. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Asiakkaina keskusteluryhmissä ovat lapset ja nuoret (n. 11 18-vuotiaat), jotka itse kokevat kärsineensä aikuisten alkoholinkäytöstä kotonaan. Keskusteluryhmien ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaiset. Heiltä edellytettäviä ominaisuuksia ovat kyky johtaa keskustelua erilaisia sosiaalityön menetelmiä hyödyntäen. Tietotekninen ylläpito edellyttää kohtalaista perusosaamista. Teknisen ylläpidon voi suorittaa ohjaaja tai muu henkilö organisatiosta riippuen. Resurssit Vertaisryhmän perustamiseen tarvitaan ehkä runsas viikko työaikaa. Ryhmästä ilmoittaminen vaatii lisäksi tuntemusta nuorten ja huolestuneiden läheisten suosimista foorumeista internetissä sekä mahdollisesti rahaa kampanjointiin. Ryhmää varten tarvitaan internetiin keskustelualue, jonka

näkyvyys voidaan halutuilta osilta estää ryhmään kuulumattomilta. Ryhmäohjaukseen tarvitaan tietokone, josta on pääsy internetiin. Ohjaamistyötä voi tehdä kotoa käsin. Ammatillisena resurssina on Varjomaailmassa käytetty SOCCA:n lasten kohtaamiseen kehittelemiä menetelmiä, kuten voimavarakartoituksia ja erilaisia tunnetehtäviä. Muutkin tehtävät käyvät; oleellista on rakenteistaa ja vakioida ryhmän alkutaivalta, jotta keskustelu saataisiin vauhtiin ja huomattaisiin ongelmien olevan jaettuja ja kokemusten joltain osin yhteisiä. Varjomaailman kehittelyssä on hyödynnetty myös verkostojen resursseja, esimerkiksi Nuorille Suunnatun Verkkotyön Foorumia (nusuvefo), jossa kehitetään yhteisiä ohjeita esimerkiksi lastensuojelu- ja poliisi-ilmoituskäytännöiksi. Akuutteja ongelmatilanteita olisi vaikea ratkaista ilman tukirakenteita. Prosessi Asiakkaan on löydettävä verkkovertaisryhmä ja ilmoittauduttava siihen sähköpostitse. Nimimerkin luotuaan asiakas tekee kaikille ryhmäläisille näkyvällä ryhmäalueella annettuja tehtäviä ja osallistuu keskusteluun. Palvelu tapahtuu kokonaan verkossa, anonyymisti nimimerkkien turvin ulkopuolisilta suljetuissa keskusteluryhmissä. Ylläpitäjä muodostaa ilmoittautuneista ryhmän asiakkaiden nimimerkkejä hyödyntäen. Ryhmä näkyy palvelun verkkopalvelun keskustelusivuilla vain ryhmäläisille, ohjaajille ja ylläpitäjälle. Ohjaajat teettävät ryhmäläisillä tehtäviä sekä ohjaavat ja kontrolloivat ryhmän keskustelua antaen kannustavia kommenttia ja palautetta. Käytetyt tehtävät ovat suurelta osin peräisin Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen (SOCCA) lastensuojelutyöhön kehittämistä työmateriaaleista. Tehtävät sisältävät oman arjen jäsennyksiä (esim. ajankäyttöympyrä), omien voimavarojen kartoitustehtävän, tunne-tehtäviä (erilaisten asioiden herättämien tunteiden kuvailua), kirjeenkirjoittamisen juovalle vanhemmalle ja niin edelleen. Tehtävät tehdään kaikille ryhmäläisille näkyvissä ja kommentoitavissa olevissa keskusteluketjussa - oikeita vastauksia ei ole, vaan keskustelu ja pohtiminen on tärkeää. Myös ohjaajien kommentit esitetään julkisesti samassa tehtäväketjussa. Ryhmän kirjoitukset ovat luottamuksellisia ja näkyvät vain ylläpitäjän vahvistamille jäsenille. Halutessaan nuoret voivat keskustella Varjomaailmassa myös julkisesti Varjofoorumilla. Ylläpitäjä kokoaa ryhmät. Varjomaailmassa ryhmiä on perusteilla noin 9 12 kuukauden välein. On parempi, mitä useammin on tarjota alkava ryhmä kiinnostuneille. Samaan aikaan voi resursseista riippuen olla käynnissä useampia ryhmiä (tämän kirjoitushetkellä Varjomaailmassa on yksi ryhmä jäähdyttelemässä ja yksi juuri perustettu vakiintumivaiheessa). Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Varjomaailma-verkkopalvelua esitellään useita kertoja vuodessa erilaisissa ammattilaisille suunnatuissa tapahtumissa (viimeksi muun muassa Sosiaalialan asiantuntijapäivillä ja Kirkon lapsi-

ja nuorisotyön neuvottelupäivillä). Toiveena olisi paitsi johdattaa avuntarvitsijat palvelun pariin, myös saada ammattilaisia harkitsemaan mahdollisuutta työskennellä oman kohderyhmän parissa Varjomaailmassa saavutettuja kokemuksia hyödyntäen. Verkossa tapahtuvan auttamistyön ja erityisesti vertaistoiminnan juurruttaminen palvelurakenteen osaksi on Varjomaailman ja sen taustalla toimivan Lasisen lapsuuden makrotason haave. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Tietoa on kerätty ryhmäläisiltä palautekyselyillä sekä netissä anonyymillä palautekyselyllä koskien verkkopalvelua. Ensimmäisestä ryhmästä saatiin viisi palautetta, toisesta neljä. Verkkopalvelusta palautetta on antanut 132 vastaajaa (maaliskuu 2010). Ohjaajat (sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia) ovat tehneet ryhmien toiminnasta omat käytäntöselvityksensä, joista johdettuja artikkeleita on myös julkaistu (A-klinikkasäätiön raporttijulkaisussa Lapsuus päihteiden varjossa). Tutkimuksen tulokset Positiiviset: Nuoret kokivat saaneensa ryhmästä lohtua ja ymmärtämystä, etteivät ole ongelmansa kanssa yksin. Luottamuksellisuutta on pidetty tärkeänä. Usea ryhmäläinen kertoi saaneensa voimia myös käytännön tasolla: perheen tilanteesta oli ensikertaa uskallettu puhua ulkopuolisten aikuisten kanssa. Ohjaajien mukaan käytännön vaikutukset ilmenivät vasta pitkäkestoisen työskentelyn myötä, minkä vuoksi vertaistukea ei saisi mitoittaa liian lyhyeksi. Nuoret pitävät annetuista tehtävistä ja päiväkirjan pitämisestä. Negatiiviset: Joku kokee äänensä vaimennetuksi myös verkkovertaisryhmässä. Vertaistuen toteutuminen on riippuvainen ryhmädynamiikasta. Vertaistuen jäädessä vaillinaiseksi kommunikointi tapahtuu enemmän ohjaajan ja nuoren välillä kuin ryhmäläisten kesken. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Varjomaailma-hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota vanhempiensa päihdeongelmasta kärsiville nuorille ja lapsille tietoa sekä mahdollisuus jakaa omia kokemuksia tarinallisin menetelmin ja sarjakuvien luomisen keinoin kampanjasivustolla. Varjomaailmalle haettiin näkyvyyttä julkaisemalla (potentiaalisesti) koko ikäluokalle aiheeseen virittävä sarjakuva (painettu

versio 5-6 -luokkalaisille, verkkoversio yhdistettynä koulukampanjaan ja opettajien tukipakettiin yläastelaisille). Nuorten tarinoista ja sarjakuvista huomioitiin tarve keskinäiseen kommentointiin ja kommunikointiin, minkä vuoksi vuonna 2008 Varjomaailmaan perustettiin keskustelufoorumi ja ohjaajien vetämät vertaisryhmät. Pilottiryhmä aloitti toimintansa Päihdelinkki-palvelun keskustelualueella, kunnes Varjomaailmaan luotiin oma keskustelufoorumi. Tarve foorumiin oli havaittu myös Varjomaailman puitteissa: nuorten julkaisemissa tarinoissa näkyi tarve kommentoida toisten kirjoittamia tarinoita. Pilottiryhmässä keskustelu sujui vuolaimmin ohjaajien ja nuorten kesken. Myöhemmissä ryhmissä on pyritty kannustamaan nuoria kommunikoimaan keskenään. Toisessa ryhmässä keskinäinen vuorovaikutus ja vertaistuki toteutuivatkin vahvemmin. Koska nuorten palautteessa havaittiin pitkäkestoisen ryhmätoiminnan myönteiset vaikutukset nuorten arkeen, päätettiin toista ryhmää jatkaa yli aiotun takarajan ja kolmannesta ryhmästä suunniteltiin alkujaankin pidempi. Parhaiden kestokriteerien määrittely on vielä kesken. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan lisäksi Varjomaailman hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen laatimiseen osallistuivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Elämä On Parasta Huumetta ry. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Tavoittena oli avun ja tuen tarjoaminen nuorille perheen suojamuurin läpi. Palvelu mahdollisti oman tarinan jakamisen nimettömänä, minkä lisäksi tarjolla oli tietoa avun tarjoajista. Tarinallisen lähestymistavan arveltiin mahdollistavan asioiden käsittelyn konkreettisesti ja emotionaalisesti. Nuorten tarinoista ja sarjakuvista huomattiin kuitenkin myös nuorten tarve keskinäiseen kommunikointiin ja aikuisten ohjaukseen: päätettiin luoda keskustelufoorumi ja verkkovertaisryhmät, jotka eivät siis olleet mukana alkuperäisessä hankesuunnitelmassa, mutta muodostuivat palvelussa uusiksi ydinalueiksi. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Hankkeen suunnitelmia ja tuotoksia arvioi maaliskuusta 2007 alkaen Elämä On Parasta Huumetta ry:n koordinoima nuorista koostuva Varikkotiimi. Nuorten vapaamuotoisesti ja pyydettäessä antama palaute on jatkuvasti huomioitu palvelun kehittämisessä. Esimerkiksi kun nuoret pyrkivät tarinoissaan ja sarjakuvissaan kommentoimaan toisten tekemiä tarinoita ja sarjakuvia, haluttiin vuorovaikutusta kannustaa uusilla rakenteilla. Vertaisryhmiin on lisätty tehtäviä nuorten mieltymysten mukaan. Yhteystiedot: Janne Takala A-klinikkasäätiö

Paasivuorenkatu 2 a 00530 Helsinki puhelin: (09) 6220 2955 sähköposti: etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi