Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät (Päivitetty: :21)

Transkriptio

1 Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmät (Päivitetty: :21) Aihealue: lapset, nuoret, perheet Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen korjaava työ/kuntouttava Syntynyt osana: perustoimintaa Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Vertaisryhmät ovat yksi lastensuojelun perhetyön ennalta ehkäisevän ja korjaavan työn työmuoto. Maksuttomaan ryhmään voivat osallistua sekä perhetyön perheet että neuvolasta ohjautuvat asiakkaat. Ryhmän jäseniä yhdistää nuori äitiys, väsymys tai masennus, ei välttämättä lastensuojeluasiakkuus. Vertaisryhmätoiminta mahdollistaa osallistujille vertaistukea, sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Ryhmät tuovat sisältöä arkeen, edistävät arjen hallintaa ja parantavat vuorovaikutustaitoja. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmätoiminnassa keskeisinä toimijoina ovat ryhmän jäsenet ja ryhmänohjaaja/t. Tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa tehdään yhteistyötä sosiaalityöntekijän, neuvolan henkilöstön ja asiakasperheen kanssa. Lapsille, nuorille ja perheille suunnattua vertaisryhmätoimintaa suunnitellaan yhdessä lapsia ja perheitä työssään kohtaavien työntekijöiden ja toimijoiden kanssa. Yhteisissä foorumeissa kartoitetaan tarvetta vertaisryhmille ja sovitaan tiedottamisesta. Ryhmään osallistuminen edellyttää ryhmäläisiltä aktiivisuutta ja kiinnostusta sosiaaliseen verkostoitumiseen. Vertaistuen ajoittumisella on keskeinen merkitys ryhmäläisten voimaantumisessa. Ryhmään osallistuminen edellyttää jaksamista, koska jo kotoa lähteminen vaatii aloitteellisuutta ja energisyyttä. Ryhmässä oleminen on aktiivista toimintaa, jossa koetaan velvollisuuksia myös muita kohtaan. Esimerkiksi masentuneen äidin kohdalla sopiva ajankohta ryhmään osallistumiselle on silloin, kun masennus ei ole akuutissa vaiheessa. Masentunut tai väsynyt henkilö hyötyy vertaistuesta ja -ryhmästä vasta, kun hänellä on voimavaroja puhumiseen ja kuuntelemiseen. Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmäänsä omalla persoonallaan, omilla vahvuuksillaan ja heikkouksillaan. Kukaan ei ole automaattisesti hyvä tai huono ohjaaja. Työ opettaa tekijäänsä ryhmänohjauksessakin. Ohjaaja on omalla toiminnallaan esimerkkinä ryhmän jäsenille. Ohjaajan tulee luottaa ryhmän voimaan. Ryhmänohjaajan tulee huolehtia ryhmän rakenteesta. Ryhmän toimivuutta lisää ohjaajan empaatiakyky, eläytyminen toisen henkilön todellisuuteen intuitiivisesti. Samalla ihmiset voivat kohdata toisensa aidosti, mikä lisää ryhmän turvallisuutta ja mahdollistaa dialogisen keskustelun ryhmän jäsenten välillä. Ryhmäohjaajalla pitää olla perustietoa ryhmäprosessin etenemisestä, ryhmän kehitysvaiheista sekä valmiuksia käyttää erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Menetelmiä ovat esimerkiksi: verkostokartta, joka tekee näkyväksi ryhmäläisten sosiaalista verkostoa

2 elämänjana tai elämänympyrä, jotka kuvaavat elämänkulkua kuvakollaasi, joka auttaa unelmien nimeämistä kortit, joiden avulla käydään läpi arjen tunnetiloja, odotuksia, vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja Resurssit Vertaisryhmätyöskentely säästää lastensuojelun perhetyön resursseja, koska samanaikaisesti voidaan tukea useaa asiakasta. Vertaisryhmätoiminta vähentää yksilökohtaisia kotikäyntejä. Ryhmätoiminta voidaan aloittaa kahdella ohjaajalla. Ajallisesti yksi ryhmä vie työntekijältä 4-5 työtuntia viikossa. Aika sisältää ohjaustilanteet, suunnittelu- ja käytännön järjestelytyöt. Lisäksi vertaisryhmätoiminta tarvitsee käyttöönsä sopivat tilat, kalusteet, astiat ja työvälineet (kortit). Ryhmää kohden on oltava pieni toimintaraha, jolla voi ostaa kahvitarjottavat (noin 100 / toimintakausi). Prosessi Perhetyön asiakkailta tiedustellaan ryhmätoiminnan tarpeellisuutta ja heidän halukkuuttaan osallistua kohdennettuun ryhmään. Myös neuvolasta tiedustellaan mahdollisia osallistujia. Ryhmän alkaessa ja toimintakauden alussa osallistujilta kysytään heidän toiveitaan ja odotuksiaan ryhmän sisällöstä. Ohjaaja tuo ryhmän käytettäväksi ammatilliset menetelmät ja toiminnot. Niihin integroidaan osallistujien toiveet ja tarpeet. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain noin kertaa syksyllä ja keväällä. Toimintakauden päättyessä ryhmä lopetetaan selkeästi ja sen toiminnasta käydään palautekeskustelua. Usein ryhmäläisiltä pyydetään kirjallinen palaute. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Vertaisryhmätoimintaa osana lastensuojelun perhetyötä on esitelty perhetyön työkokouksissa Keski-Suomessa ja valtakunnallisesti. Tätä hyvän käytännön kuvausta esitellään monitoimijaisissa perhetoimijoiden alueellisissa yhteistyöryhmissä sekä työkokouksissa Jyväskylän seudulla. Työmuodosta ollaan valmiita kertomaan valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutustapahtumissa. Maakunnallisesti vertaisryhmätoiminnan kuvauksesta välitetään tietoa Sonette-tietoverkon kautta. Jyväskylän seudun Perhe - hankkeen hankekunnissa on aloitettu monia vertaisryhmätoimintoja ja ne on juurrutettu osaksi ehkäisevää lastensuojelun perhetyötä. Muuramen kunnassa vertaisryhmätoiminta on jo osa lastensuojelun perhetyön perustyötä. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa:

3 Tiedon kerääminen 1. Kirjalliset palautteet äideiltä Ryhmiin osallistuvilta äideiltä on kerätty suullista ja kirjallista palautetta vuodesta 2001 aina syys- ja kevätkauden päättyessä. Kyselylomakkeella on kysytty muun muassa: Mitä ryhmä on antanut sinulle? Miten olet kokenut ryhmässä käydyt keskustelut? Oliko ryhmän toiminnassa jotain, josta et pitänyt? Miten ryhmässä oleminen on vaikuttanut elämäntilanteeseesi? 2. Osallistuva havainnointi Osallistuvalla havainnoinnilla on saatu tietoa kehittämistarpeista ja hyviksi havaittujen toimintatapojen jatkamisesta. 3. Äitien haastattelut Keväällä 2007 sosionomiopiskelija haastatteli opinnäytetyöhönsä (Puura, 2008) viittä äitiä, jotka osallistuivat puoli vuotta aikaisemmin päättyneeseen vertaisryhmään, joka toteutettiin Jyväskylän kaupungin lastensuojelun perhetyön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistyksen Perhekeskus Tourutuvan ja Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen yhteistyönä. Haastattelukysymykset liittyivät ryhmän kokemiseen, arjen avun ja henkilökohtaisen tuen saamiseen, ryhmän merkitykseen lapsille ja parisuhteelle. Keväällä 2008 lastensuojelun perhetyöntekijä haastatteli opinnäytetyöhönsä (Seriola, 2008) viittä äitiä, jotka osallistuivat Muuramen kunnan lastensuojelun perhetyön Voimia vanhemmuuteen (Voippis) -ryhmään. Haastattelussa kysyttiin muun muassa: Mitä odotit ryhmältä? Minkälaista tukea koet saaneesi ryhmässä? Mikä on toiminut hyvin ja mikä ei? Onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ryhmään osallistumisen aikana? 4. Suulliset palautteet verkoston kautta Suullista palautetta on saatu moniammatilliselta verkostolta (sosiaalityöntekijöiltä ja neuvolan terveydenhoitajilta), joille asiakkaat ovat kertoneet ryhmätoiminnasta. Mitä tieto osoittaa Äiti-lapsiryhmien toiminnasta saatujen palautteiden (suullinen, palautelomakkeet ja haastattelu) mukaan vertaisryhmätoiminta on koettu tarpeellisena perhettä tukevana työmuotona. Ryhmäläiset kokivat toiminnan omia voimavaroja tukevana sekä iloa arkeen tuovana toimintana. Ryhmä loi viikkoon rytmiä. Vertaisryhmän jäsenet olivat samankaltaisessa elämäntilanteessa, jolloin he vastavuoroisesti antoivat toisilleen sosiaalista tukea. Vertaistuen auttamisen ydin perustui ryhmäläisten väliseen arkiseen kohtaamiseen, vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen.

4 Ryhmän jäsenet olivat jakaneet kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. He olivat kokeneet helpotusta huomattuaan, että muillakin on samankaltaisia ongelmia vanhemmuudessa ja omassa jaksamisessa kuin heillä itsellään. Ryhmän jäsenet kertoivat luoneensa pysyviä ystävyyssuhteita, jotka vaikuttivat merkittävästi heidän arjessa jaksamiseensa. Osa ryhmäläisistä kertoi rohkaistuneensa kodin ulkopuolisiin sosiaalisiin kontakteihin ja toimintoihin, esimerkiksi kaupassa käyntiin ja asuinalueen tapahtumiin. Osallistujat olivat tulleet ryhmään mielellään, kokeneet ryhmään osallistumisen kynnyksen matalana, odottaneet uutta kokoontumista ja toisten näkemistä. Ryhmäläiset kiittivät ryhmän olemassaolosta. Ryhmä oli ollut "henkireikä" ja "viikon kohokohta". Ryhmän päättymistä harmiteltiin. Muita negatiivisia tuloksia ei ollut. Äidit toivat esille perhetyöntekijöiden aktiivisen toimijuuden ryhmässä. He kokivat hyvänä, että heitä oli haettu kotoa ryhmiin eli tarjottu kyyditystä ja motivoitu osallistumaan ryhmään. Tärkeänä oli pidetty sitä, että ohjaajat ohjasivat keskusteluja ryhmässä ja vaikuttivat omalla aktiivisuudellaan ryhmän toimintaan. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Ensimmäinen vertaisryhmä käynnistettiin lastensuojelun perhetyössä Jyväskylän seudulla Muuramen kunnassa vuonna Ryhmä perustettiin perhetyön piirissä olevien kotiäitien toiveesta. Perhetyön piirissä oli paljon äitejä, jotka olivat vasta muuttaneet kuntaan, eikä heillä ollut omaa sosiaalista lähiverkostoa paikkakunnalla. Myöhemmin ryhmään sai osallistua myös neuvolasta ohjautuvia äitejä lapsineen. Lastensuojeluasiakkuus ei ollut edellytyksenä osallistumiseen. Mahdollisia ryhmään osallistujia ja ryhmän toiminnan teemoja kartoitettiin normaalin lastensuojelun perhetyön kotikäyntien aikana. Teema ja toimintatapa muotoutuivat yhdessä ryhmään osallistuvien äitien kanssa. Aktiivinen ryhmän toiminta, ryhmästä saatu positiivinen palaute, esimiehen ja sosiaalityöntekijöiden antama tuki mahdollistivat toiminnan jatkuvuuden. Nykyisin vertaisryhmätoiminta on Muuramen kunnassa pysyvä työmuoto lastensuojelun avohuollossa, mutta ryhmien kohdennus määrittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana Muuramen kunnassa tehtyä lastensuojelun perhetyön vertaisryhmätoiminnan mallintamista on levitetty muihin hankekuntiin. Jyväskylässä toteutettiin vuoden 2007 aikana kaksi lastensuojelun perheryhmää lastensuojelun perhetyön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistyksen ja hankkeen yhteistyönä. Lastensuojelun perhetyö on ollut jatkuvassa murroksessa ja uusia toimintamenetelmiä tarvitaan lapsiperheiden tueksi. Vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perhetyöhön on ajankohtainen, koska voimaan tulleessa lastensuojelulaissa (417/2007) edellytetään, että kuntalaisten käytettävissä on perhetyön palvelut sekä vertaisryhmätoimintaa lastensuojelun tukitoimena on (36 ).

5 Olettamukset käytännön vaikutuksista: Perhetyön vertaistuki on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka on pääsääntöisesti korjaavaa mutta myös ehkäisevää lastensuojelua. Ryhmätoiminta mahdollistaa osallistujilleen vertaistuen ja ammatillisen tuen. Ryhmäläisten samankaltainen elämäntilanne edistää sosiaalisen lähiverkoston laajenemista. Laajenemisen kautta äitien voimavarat lisääntyvät, jolloin myös hyvinvointi paranee ja integroituminen yhteiskuntaan helpottuu. Samalla syrjäytymisen riski vähenee. Vertaisryhmätyöskentely säästää työresursseja, koska samanaikaiseseti voidaan tukea usean perheen äitejä lapsineen. Lastensuojelun perhetyön ryhmillä voidaan ehkäistä lisäongelmien syntymistä. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Vertaisryhmän toiminta on kehittynyt ja mallintunut ryhmän toimintaan osallistuneiden antaman palautteen ja toiveiden mukaisesti. Aloitusvaiheessa ryhmään osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa paljon ryhmän toimintaan. Ryhmän ohjaajat olivat suunnitelleet alustavan toimintasuunnitelman, jota täydennettiin yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ryhmän toiminta muotoutui osallistujien senhetkisten tarpeiden mukaan. Ryhmässä käsiteltävät teemat nousivat sekä ryhmäläisiltä että ammatillisilta ohjaajilta. Teemoiksi valikoituivat esimerkiksi elämän sisältö, ajankäyttö, vanhemmuus, lapsen kasvattaminen, vuorovaikutus, unelmat ja haaveet, vastuu ja huoli, terveellinen ruoka, uskomukset, seksuaalisuus, värimaailma ja muoti. Esillä olleista teemoista nousi ryhmässä useita eri näkökulmia. Esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa ryhmäläiset toivat esille ajatuksia herättäviä erilaisia tapoja, joilla lasta rajoitetaan. Ohjaajat liittivät keskusteluun lapsen oikeudet ja niihin perustuvat lain mukaiset vanhempien vastuut ja velvoitteet. Vertaisryhmätoimintaan liittyvät retkikohteet (luontoretket, puisto, keilailu) määrittyivät ryhmäläisten toivomusten perusteella. Vertaisryhmä ei ole olemassa ohjaajaa varten vaan ohjaaja toimii kanssakulkijana, joka huolehtii ryhmän toimivuudesta. Liiallinen auktoriteetti estää rennon, tasavertaisen ja turvallisen ilmapiirin syntymisen ja ylläpitämisen. Ryhmänohjaajan rooli on nostaa esille osallistujien vahvuuksia sekä voimavaroja ryhmän yhteiseen käyttöön. Yhteystiedot: Seriola, Mervi Merikratos S-posti: Kemppainen, Jaana Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun Perhe -hanke S-posti: