Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013
Oman metsänomistuksen 40- vuotisjuhla 16.5.2013 Ei perintömetsiä; ensimmäiset tilat 6+14 ha ostettiin pakkohuutokaupasta 16.5.1973. Kaikki tilat on ostettu vapailta markkinoilta; rahoitus pääasiassa metsätalouden kassasta. Metsänomistus on keskitetty muutamaan paikkaan. Kuhunkin pyritään saamaan yhtenäinen alue rajanaapuritiloja (>300 ha). Erillistiloja on myyty pois ja myydään. Tässä iässä (67 v.) arvio on, että lopputulos on yhteismetsä. Matti Kärkkäinen 2013 2
Metsätilat 1973 2013 Pinta-ala ha 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Matti Kärkkäinen 2013 3
Metsätalouden liikeidea Ainoastaan myydystä puutavarasta saadaan merkittävä taloudellinen korvaus pääomatulona. Siihen panostetaan. Matkailu-, metsästys- ja muiden virkistyspalveluiden tuottaminen on käytännössä ilmaista, eikä tulevaisuus vaikuta ruusuisemmalta. Hyviä suojelukohteita ei ole. Suuren pinta-alan vuoksi ote pyritään pitämään ammattimaisena. Matti Kärkkäinen 2013 4
Selkeä metsikkötalous antaa parhaan kassavirran Matti Kärkkäinen 2013 5
Totta kai myös alikasvoskuuset elpyvät jatkuvassa kasvatuksessa, mutta laatu on mitä on. Luontaista uudistamista käytetään lähinnä karuilla mäntymailla. Matti Kärkkäinen 2013 6
Resurssit Suuren pinta-alan vuoksi kaikki työt tekee palkattu työvoima. Metsuri on ollut vakinaisessa työsuhteessa vuodesta 1992. Puunkorjuukalustoa ei ole eikä hankita. Kalustoa on kulkemiseen (metsurin avolavapakettiauto), asumiseen (matkailuperävaunu ja siirtosauna), taimien ym. kuljetukseen (telamaasturi), raivaussahoja ja moottorisahoja. Matti Kärkkäinen 2013 7
Metsuri ja ajopeli Matti Kärkkäinen 2013 8
Asuntoperävaunu ja sauna parkkeerataan puhdasvetisen metsäojan lähelle pesu- ja taimien kasteluveden turvaamiseksi. Matti Kärkkäinen 2013 9
Metsurin siirtosauna lämpiää. Huomaa lavalukot, joilla seinät kiinnitetään toisiinsa. Takana näkymättömissä ikkunallinen ovi. Kylvyn jälkeen saunassa kuivuvat työvaatteet. Etualalla suuri peräkärry saunakomponenttien ym. kuljettamiseksi. Matti Kärkkäinen 2013 10
Tärkeimmät rahantekovälineet Tehokas ja nopea uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus Myöhemmät harvennukset Metsänlannoitus Matti Kärkkäinen 2013 11
Tehokas uudistaminen Kokonaisajattelu: uudistaminen saa maksaa, jos vastaavasti säästetään taimikonhoidossa, aikaistetaan ja lisätään ensiharvennuksen tuloja ja päätehakkuussa on runsas, laadukas tukkisato. Kerralla kuntoon -ajattelu: palkkatyötä käytettäessä parsimiseen ja uusimiseen ei ole varaa, ei myöskään huonotuottoiseen heinien tallaamiseen ym. Matti Kärkkäinen 2013 12
Nopeus on valttia Erityisesti kylvössä ja istutuksessa tavoitteena on hoitaa uudistaminen mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella ja istutuksella mättäisiin vähennetään tarvetta tehdä ruohon- ja heinäntorjuntaa. Menetelmä toimii: heiniä ei ole tarvinnut torjua juuri millään uudistusalalla. Matti Kärkkäinen 2013 13
Hakkuu elokuu 2007, raivaus syyskuu 2007, mätästys lokakuu 2007, istutus kevät 2008 Matti Kärkkäinen 2013 14
Karut mäntymaat ja hiekkakankaat Jos hyviä siemenpuita, odotetaan hyvää siemenvuotta. Kun pikkukäpyjä on runsaasti, hakataan siemenpuuasentoon ja 33 50 % kivennäismaasta paljastetaan kaivurilla. Riippumatta sirkkataimien määrästä siemenpuut poistetaan 2 vuoden kuluessa. Jos ei ole uudistunut, siirrytään teoriassa kylvöön (vielä ei ole tarvinnut ). Ellei ole siemenpuita, konekylvö varhain keväällä paljastamalla kivennäismaata vain vähän. Matti Kärkkäinen 2013 15
Konekylvetty männyntaimikko: vain vähän kivennäismaata paljastettu Matti Kärkkäinen 2013 16
Luontainen uudistaminen kalliomaalla: 50 % maasta paljastettu Matti Kärkkäinen 2013 17
Viljavammat mänty-kuusisekametsät Yleensä istutetaan mäntyä n. 3 000 kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. On tapauksia, jolloin taimikon perkaukselta on säästytty täysin. Matti Kärkkäinen 2013 18
Matti Kärkkäinen 2013 19
Matti Kärkkäinen 2013 20
Männyn istutus 3 000 kpl/ha Matti Kärkkäinen 2013 21
Kuusimetsät Yleensä istutetaan kuusta n. 2 500 kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. Taimikon perkausta tarvitaan käytännössä aina. Matti Kärkkäinen 2013 22
Matti Kärkkäinen 2013 23
Mättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa Matti Kärkkäinen 2013 24
Ojitusmätästys Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen 2013 25
Napamenetelmässä etsitään avohakkuualan matalin kohta, josta kaivetaan valtaoja alapuoliseen ojaan. Valtaojaan laskevat mätästysojat. Ojamaista tehdään mättäät. Matti Kärkkäinen 2013 26
Istutus Metsuri ei ole kantojuhta, vaan hänen tehtävänsä on istuttaa kennotaimet tehokkaasti mättäisiin. Työaamuna metsuri ajaa telamaasturin ja esim. 2 000 tainta kennoissaan palstan perille, josta hän tulee tietä kohti samalla istuttaen. Teho parhaimmillaan 2 000+ tainta päiväpalkalla. Matti Kärkkäinen 2013 27
Metsuri ei kanna taimia, vaan työpäivän aluksi sopiva määrä (esim. 2000 kpl) ajetaan palstan perälle ja lähdetään etenemään tietä kohti. Telamaasturista otetaan taimia tarpeen mukaan. Matti Kärkkäinen 2013 28
Taimikonhoito Männyntaimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Matti Kärkkäinen 2013 29
Metsuri poistaa kaiken lehtipuun kylvötaimikossa. Metsikön pinta-ala noin 10 ha. Matti Kärkkäinen 2013 30
Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Kaikissa perkauksissa säilytetään kaikki havupuut parhaan puunlaadun saavuttamiseksi. Matti Kärkkäinen 2013 31
Yksi perkaus tehty, aikanaan raivaus ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen 2013 32
Taimikon harvennus Perkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää 2 000 3 000 runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Energiapuuta ei oteta talteen; se on hyvää lannoitetta. Matti Kärkkäinen 2013 33
Ensiharvennus Taimikon perkauksen ja harvennuksen ansiosta ensiharvennuksista on aina saatu nettotuloa. Poistuma on ollut 40 60 m 3 /ha. Koivua ei jätetä taimikoihin, mutta ensiharvennuksessa sitä aina on Energiapuusta ei saada rahaa. Siksi tähdätään siihen, että kaikki myyntipuu olisi ainespuuta. Matti Kärkkäinen 2013 34
Ensiharvennuksen oikea-aikaisuus Liian aikainen: pieni kertymä, kasvutappio tai tarve uudesta harvennuksesta pian. Liian myöhäinen: sadon menettäminen puiden kuolleisuuden vuoksi, lumituhoriski, tuulenkaadot, laadun heikkeneminen, hidas kasvun elpyminen. Nykyohjeet hyviä. Matti Kärkkäinen 2013 35
Kuva ennen raivausta syksyllä 2007. Ensiharvennus tehtiin 2009, kun raivattu puusto on painunut talvella 2008. Matti Kärkkäinen 2013 36
Metsurityönä tehty ensiharvennus Matti Kärkkäinen 2013 37
Riukuuntuneet männiköt kannattaa harventaa välittömästi Matti Kärkkäinen 2013 38
Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksesta Matti Kärkkäinen 2013 39
Myöhemmät harvennukset Yleensä pyritään kahteen harvennuskertaan. Väljennyshakkuita ei yleensä tehdä, koska päätehakkuussa halutaan saada maapohja, jossa ei ole valmiiksi heinäongelmia. Kuusikon myöhäisistä harvennuksista huonoja kokemuksia, jos hakkuun jälkeen tulee kuiva kesä. Siksi yli 60-vuotiaita kuusikkoja ei käsitellä. Matti Kärkkäinen 2013 40
Kaksi harvennusta ja yksi lannoitus tehty ennen päätehakkuuta Matti Kärkkäinen 2013 41
Vanha huonolaatuinen kuusikko: päätehakkuu mahd. pian Matti Kärkkäinen 2013 42
Jos tuulenkaatoja on alle 5 m 3 /ha, niitä ei kannata korjata Matti Kärkkäinen 2013 43
Lannoitus Kasvunopeusvaikutus: kasvatetaan vuodessa puuta 12 m 3 /ha eikä 8 m 3 /ha). Järeysvaikutus: kasvatetaan tukkia (kantohinta 55 57 /m 3 ) eikä kuitua (12 16 /m 3 ). Sopivan ikäisiä puustoja lannoitettaessa saadaan sekä kasvun lisäys että järeytyminen, ja investoinnin tuotto on 15 20 % vuodessa. Matti Kärkkäinen 2013 44
Arvokasvun ihme Kasvattaminen on kannattavinta silloin, kun tukkipuuston määrä lisääntyy vuodessa enemmän kuin puuston määrä, ts. kuitupuurungot muuttuvat tukkirungoiksi. Arvokasvu suurimmillaan noin 65 80 v iässä. Harvennuksilla ja lannoituksella voidaan aikaistaa arvokasvun alkamista. Matti Kärkkäinen 2013 45
Puulajien vertailu Etelä-Savossa lehtomaisella kankaalla (OMT) Kokonaistuotos m 3 /ha 600 500 400 300 200 100 0 Kuusi Hieskoivu Matti Kärkkäinen 2013 46
Puulajien vertailu Etelä-Savossa lehtomaisella kankaalla (OMT) Tuotos m 3 /ha 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuusi Hieskoivu Tukki Kuitupuu Luonnonp. Matti Kärkkäinen 2013 47
Puulajien vertailu Etelä-Savossa lehtomaisella kankaalla (OMT) Rahatuotto /ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kuusi Hieskoivu Matti Kärkkäinen 2013 48
Puulajien vertailu Etelä-Savossa tuoreella kankaalla (MT) Rahatuotto /ha 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Mänty Hieskoivu Matti Kärkkäinen 2013 49
Puulajien vertailu Etelä-Savossa kuivahkolla kankaalla (VT) Rahatuotto /ha 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Mänty Hieskoivu Matti Kärkkäinen 2013 50
Harventamisen vaikutus eteläsavolaiseen kuuseen lehtomaisella kankaalla (OMT) Tuotos m 3 /ha 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Harvennettu Harventamaton Tukki Kuitupuu Luonnonp. Matti Kärkkäinen 2013 51
Harventamisen vaikutus eteläsavolaiseen kuuseen lehtomaisella kankaalla (OMT) Rahatuotto /ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 Harvennettu Harventamaton Matti Kärkkäinen 2013 52
Tärkeysjärjestys Taimikonhoidolla valitaan ensisijaisesti kasvatettavat puulajit, mutta myös kasvatustiheys. Kaupallisella harvennuksella valitaan ensisijaisesti kasvatustiheys, mutta sekametsässä voidaan vaikuttaa myös kasvatettaviin puulajeihin. Matti Kärkkäinen 2013 53
Tulevaisuudessa ei äkkirikastumista Puun kantohinnat eivät nouse reaalisesti. Energiapuun merkitys pysyy vähäisenä. Hirvituhot on pysyvä riesa, elleivät puuntuottajat ota tilannetta hallintaansa. Tuet ja ilmaispalvelut eivät kasva. Matti Kärkkäinen 2013 54
Mutta vakaus säilyy Puun kysyntä pysyy Suomessa korkealla tasolla, ja hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa korkeita. Energiakäyttö takaa roskapuun menekin. Uusia innovaatioita otetaan käyttöön (koneistutus ym.) ja viljelyvarmuus paranee. Metsäsektorin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä. Matti Kärkkäinen 2013 55