.HAR-1 Harjoituskirja Esipuhe Tämä harjoituskirja on M.A.Din 4-päiväisen ArchiCAD -peruskurssin opiskelumateriaali. Sen tavoitteena on palauttaa mieleen kurssilla käsiteltyjä asioita. Kirjan harjoitukset ovat sisällöltään samankaltaisia kuin kurssilla tehtävät harjoitukset. ArchiCAD-ohjelma opiskellaan peruskurssilla samassa järjestyksessä kuin tämän kirjan harjoitukset. Antoisia opiskeluhetkiä ja rohkeutta kokeilla.
.HAR-2 Harjoitukset 1 Harjoitus 01 Tutustuminen työympäristöön 1.1 Työskentelyn periaatteita ArchiCADin käyttöliittymä on samankaltainen sekä Windows- että Macintosh-ympäristöissä. Käyttöliittymä tarkoittaa sitä, miten eri apuikkunataukeavat, miten erilaiset valikot järjestyvät ruudulle ja mitkä niistä ovat piilotettuina tai esillä. Lyhyesti sanottuna, minkälaiselta ArchiCADnäyttää näytöllä, kun se avataan. ArchiCADkäyttöliittymää voidaan muokata projekti- ja käyttäjäkohtaisesti. Käyttöliittymää säädetään kohdassa Vaihtoehdot-Käyttöliittymä. Uusi ArchiCAD-projekti voidaan avata M.A.D.in tekemillä oletusasetuksilla, aloituspohjatiedostoa (template) käyttäen tai edellisen kerran avoinnaolleen projektin asetuksilla. Oletusasetukset ovat ArchiCADin asennuksen mukana olleet alkuasetukset. Käytännön työskentelyyn oletusasetukset ovat kuitenkin monessa suhteessa puutteelliset. Siksi on suositeltavaa, että toimistossa muokataanviimeistellympi aloituspohja. ArchiCAD 9 -kansiossa on valmiita aloituspohija, jotka perustuvat TALO90- sekä TALO2000- järjestelmiin. Viimeisin versio TALO2000-järjestelmään perustuva ProIT-projektin pohjalta tehty tuotemalliohjeistus on saatavilla kirjan kirjoitushetkelläm.a.d.in kotisivuilta. Vaihtoehdot-valikon kohdassa Esitystavat säädetään elementtien, sekä näytöllä näkyviä että tulostuvia asetuksia. Eri vaihtoehtoja voi tallentaa itsekäytettäväksi erilaisissa työvaiheissa. ArchiCADillä työskentely on alussa helpointa, kun käytetään asetuksia, joissa näkyvät elementtienhiusviivat, kattojen saranalinjat, rastereiden suuntavektorit, leikkaussyvyydet ja detaljien rajat, sekä tekstien ja kuvien nurkkamerkit. 1.2 Käynnistäminen 1.3 Apuikkunat Ohjelman avautuessa aukeaa 2D -ikkuna (ruutupaperi), sekä joukko apuikkunoita eli paletteja. Apuikkunoita voidaan siirtää raahaamalla tai ne voidaan sulkea kokonaan. Apuikkunat ovat irrallisia ja ne hakevat muotonsa sijainnin mukaan, toisin sanoen, ne napsahtavat paikalleen työpöydäneri reunoille raahatessa. Apuikkunoita hallitaan kohdassa Ikkunat-Apuikkunat. 1.3.1 Työkalu-apuikkuna Työkalu-apuikkunassa on ohjelman valinta-, mallinnus-, 2D-piirto-, näkymä-, sekä mittaus -työkalut. Tarvittava työkalu otetaan käyttöönnäpäyttämällä työkalun ikonia. Valitun työkalun ikoni on alaspainetun näköinen. Näppäimistön ylös - alas -nuolet siirtävät valintaa seuraavaantyökaluun, nuolinäppäin oikealle valitsee ohjelman nuolityökalun. 1.3.2 Tiedot-apuikkuna 1. Näpäytetään työpöydällä olevaa ArchiCAD-kuvaketta. 2. Valitaan ikkunasta Luodaan uusi projekti ja Käytä Oletusasetuksia 3. Valitaan käyttöliittymäasetuksiksi Enemmän 9 4. Hyväksytään valinnat näpäyttämällä palkkia Uusi oletusarvoilla. Tiedot-apuikkunassa näkyvät valitun työkalun tai valittuna olevan elementin asetukset. 1.3.3 Ohjaimet-apuikkuna Ohjain-apuikkunassa on mallintamista helpottavia toimintoja Esimerkiksi samansuuntaisuus, kohtisuoruus, kulman puolitus, Offset-kopiointi, ryhmityksen tila sekä taikasauva. Magneettipistevalikon avulla saadaan elementeissä näkymään tartuntapisteitä halutuin välein. 1.3.4 Koordinaatit-apuikkuna Koordinaatit-apuikkuna osoittaa kursorin paikan piirustuskoordinaatistossa. X-akseli vaakasuoraan Y-akseli pystyyn, r osoittaa etäisyydenorigosta sekä a kulman (0 astetta on x-akselin suuntainen ja 90 astetta y-akselin). ArchiCADissä origoja on kolme; alkuperäinen, käyttöorigo ja syötön aikana näkyvä väliaikainen. Pientä kolmiota (delta) näppäämällä lukukenttienedessä vaihdetaan osoitusta eri tapojen välillä. Kolmion ollessa alhaalla on käyttöorigosta lähtevä suhteellinen osoitustapa päällä. Z-koordinaattinäyttää elementtiä mallintaessa tai muokatessa korkeusaseman suhteessa valittuun peruskorkeu-
.HAR-3 teen. ArchiCAD näyttää mitat joko suhteessa alkuperäiseen (absoluuttiseen), käyttöorigoon tai väliaikaiseen origoon. Elementit voidaan mallintaa painovoimaa apuna käyttäen. Painovoimalla mallinnettu elementti asettuu alla olevan laatan, maaston tai katon päälle Painovoima on käytössä elementtejä luotaessa. Arkistotallennus on tiedostomuoto, jossa kaikki projektin elementit, myös kirjastojen objektit, tallentuvat tiedostoon. Tiedostokoko kasvaa käytetyistä asetuksista sekä tallennettavien kirjastojen koosta riippuen noin kolmanneksella. Arkistotallennusta käytetään mikäli koko projekti siirretään toimistosta toiseen ja kun projekti on valmis ja se arkistoidaan. 1.3.5 Projektin sisältö -apuikkuna Oletusasetuksissa apuikkuna ei ole esillä. Se saadaan näkyviin klikkaamalla alasvetovalikosta Ikkunat-Apuikkunat-Näytä projektin sisältö Projektin sisältö -apuikkuna muodostuu kolmesta osasta; Sisältö- ja Julkaisu-välilehdistä sekä Näkymän esikatselu - apuikkunasta. Aloituspohjaksi voidaan tallentaa mikä ArchiCAD-projekti tahansa. Aloituspohjat tallennetaan niille varattuun kansioon. Näin ne ovat käytössäseuraavan kerran ArchiCADiä avatessa yhtenä aloituspohjista. 1.4.1 Tallentaminen Tallennetaan projekti. 1. Valitaan alasvetovalikon kohdasta Arkisto-Tallenna 2. Valitaan kohdekansio sekä nimetään projekti nimellä 1234_Harjoitustalo.pln 3. Näpäytetään Tallenna-painiketta Projektin sisältö -apuikkunan Sisältö-osan avulla liikutaan projektissa kerroksissa, leikkauksissa, detaljeissa tai Julkaisu-välilehdellä tallennetuissa näkymissä. Julkaisu-osaan tallennetaan näkymiä projektista. ArchiCAD-projektin Pohja-ikkunan yläreunassa (mac) ja Archi- CAD ohjelma-ikkunan yläreunassa (windows) näkyy parhaillaan auki olevanprojektin nimi, ohjelman versio sekä suluissa projekti sekä esillä olevan kerroksen numero ja nimi. 1.4 Tiedostojen tallentaminen ArchiCAD-tiedosto tallennetaan tyypillisesti projekti eli.pln muodossa. Tallennettaessa projektia ensimmäistä kertaa avautuu automaattisesti ikkuna, jossa projekti nimetään ja valitaan tiedoston sijainti. Jos projektilla on jo nimi, tallentuu uusi versio vanhan päälle. Tallentamalla projektivaiheittain eri nimellä, jää siitä eri vaiheisia kopioita. ArchiCAD-projekti voidaan tallentaa useissa eri muodoissa valitsemalla alasvetovalikosta Arkisto-Tallenna nimellä. 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu 2.1 Piirtämisen periaatteita Seuraavassa harjoituksessa opetellaan ohjelman mallinnus-, valinta- ja muokkaustapoja 2D-työkaluja käyttäen. Periaatteet 3Dtyökaluilla työskennellessä ovat pääpiirteissään samat. ArchiCAD ei varsinaisesti ole 2D-piirto-ohjelma, vaan tehokkain tapa toteuttaa ArchiCAD-projekti on mallintaa mahdollisimman paljon. Harjoituksessa opetellaan myös elementin asetuksien valintaa. 2.2 Työkalun valitseminen Työkalu voidaan valita joko näpäyttämällä sen ikonia työkaluapuikkunassa tai näppäinoikotien avulla. Työkalun näppäinoikotie näkyy keltaisessa kentässä, joka aukeaa kursorin viereen, kun kursori viedään työkalun päälle. 2.3 Viiva-työkalu Viivalla piirretään kaksiulotteisia viivoja. Ne eivät näy 3D-ikkunassa. Viivojen piirtäminen on samankaltaista kuin seinien ja palkkien mallintaminen. Valitaan Viiva-työkalu Työkalu-apuikkunasta. Säädetään viivan asetuksia Oletusasetukset-apuikkunasta ja tallennetaan asetukset Muisti-apuikkunaan. Käytetään muistiin tallennettua viivaa. 1. Näpäytetään viiva-ikonia Työkaluapuikkunassa. Viiva-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunan sisältö vaihtuu kuvaamaan piirrettävän viivan asetuksia. Tiedot-apuikkuna näyttää vain osan työkalun säädettävistä asetuksista. Kaikkia mahdollisia viivan asetuksia voidaan säätää Oletusasetukset-apuikkunasta.
.HAR-4 2.3.1 Työkalun Oletusasetukset-apuikkuna Kaikille työkaluille on olemassa oletusasetukset. Näin säästetään hiirikättä ja aikaa. 2. Näpäytetään Tiedot-apuikkunan viiva-ikonia Viiva-työkalun asetukset-apuikkuna avautuu. 2.4.2 Kynä Viivan kynä määrittelee viivan värin sekä paksuuden. Uusi kynä valitaan viemällä kursori halutun kynän päälle ponnahdusvalikossa tai kirjoittamalla kynän numero numerokenttään. Kahdeksan ensimmäistä kynää on säädetty ArchiCADin suomalaisissa oletusarvoissa siten, että niiden värit sekä näkyvät hyvin valkoisella näytöllä, että niiden RGB-arvot ovat helposti yhteensopivat muiden ohjelmistojen kanssa. Viivan päätteeksi voidaan valita erilaisia nuolikuvioita. Pääte voi olla joko molemmissa, jommassakummassa tai ei kummassakaan päässä viivaa. Työkalun asetukset -apuikkunan sisältö vaihtelee riippuen valitusta työkalusta. Viivan oletusasetukset-apuikkuna koostuu Yleiset asetukset - ja Erikoisasetukset -välilehdistä. 2.4 Asetusten muokkaus 2.4.1 Viivatyypit Luettelo eri viivatyypeistä avataan painamalla palkkia. Erikoisasetukset-välilehdellä voidaan valita viivan tyypin ulkonäölle erilaisia ominaisuuksia, riippuen viivan käyttötarkoituksesta. 2.4.3 Taso Taso (Layer), jolle viiva piirretään, valitaan ikkunan alaosasta palkkia painamalla. Viivatyyppejä on kolmenlaisia; Ehyet viivat, katkoviivat sekä kuvioviivat. Ponnahdusvalikossa ne on erotettu toisistaan kaiverrusviivalla. Viiva-työkalulle on oletusarvona ArchiCADin suomalaisissa oletusarvoissa viiva-niminen taso. Tasoa vaihdetaan viemällä kursori halutun tason päälle valikossa. Väkänen luettelossa ilmaisee valittuna olevan tason.
.HAR-5 2.5 Muisti Säädetyt asetukset voidaan tallentaa muistiin yläreunan Muisti-palkkia painamalla. Muisti on käytössä useimmilla työkaluilla. 2.6 Viivan piirtäminen 2.6.1 Suora viiva Kun Viiva-työkalu on valittuna, seuraava näpäytys työpöydälle aloittaa viivan piirron. 1. Näpäytetään Laita nykyiset asetukset muistiin -palkkia. 2. Nimetään tallennettava viiva nimellä Harjoitusviiva. 3. Suljetaan Muisti painamalla OK-painiketta. 4. Avataan Muisti. 5. Otetaan Muistiin tallennettu viiva käyttöön näpäyttämällä sen nimeä. Muisti on mahdolllista tallentaa omaksi tiedostokseen ja näin hyödyntää tallennettuja asetuksia muissa projekteissa. Mitä enemmän säädettäviä parametrejä elementissä on, sitä tehokkaampaa muistin käyttö on. Toimiston sisäinen mallinnustapa saadaan yhtenäisemmäksi ja nopeammaksi näin tehden. 1. Näpäytetään työpöydälle (ruutupaperille) 2. Vedetään kursoria yläviistoon, jolloin viiva seuraa kursoria 3. Osoitetaan viivan loppupiste näpäyttämällä toisen kerran työpöydälle. 2.7 Valintapisteet ja kursorin tarttuminen Jotta piirtäminen olisi täsmällistä, ArchiCADissä kursori tarttuu automaattisesti tiettyihin pisteisiin elementeissä. Kursorin ulkonäkö muuttuu merkkinä erilaisista pisteistä tai linjoista. 1. Viedään kursori piirretyn viivan päälle. Ensimmäisessä kursori ei osu mihinkään (risti), toisessa kursori on selkäviivalla tai linjalla (mersu) ja kolmannessa kursori osuu elementin nurkkaan tai muuhun tartuntapisteeseen (väkänen). Vastaavat tartunnat saadaan piirrettäessä. 2. Näpäytetään ensimmäisen viivan vieressä 3. Viedään kursoria ensimmäisen viivan viereen ja päihin. Muisti avataan kohdasta Ikkunat-Apuikkunat. Muisti tallennetaan painamalla apuikkunan oikean yläreunan kolmiopainikkeesta ja valitsemalla Tallenna muisti. Jo tallennettuja Muisteja ladataan valitsemalla Lataa Muisti. Tyhjä kynä tarkoittaa, ettei kursori ei osu mihinkään. Kynä, jonka keskellä on viiva, tarkoittaa että kursori osuu viivan linjaan. Täysi kynä osuu tartuntapisteeseen ja suorakulman merkki osoittaa viivojen tarttuvan suorakulmaisesti toisiinsa nähden. 4. Näpäytetään viiva ensimmäisen viivan päähän käyttäen tartuntapistettä apuna. 2.8 Zoomaus Näyttöä zoomataan suuremmaksi ja pienemmäksi rullahiiren rullalla. Ikkunan alareunan palkissa on myös painikkeet vastaavalle toiminnolle. Kuvassa on ladattuna kuvitteellinen toimiston muisti.
.HAR-6 2.9 Panorointi Panorointi eli näytön näkymän siirtäminen tehdään rullahiiren rullaa alas painamalla ja hiirtä liikuttamalla. Ikkunan alareunan palkissa on myöspainike samalle toiminnolle. 2.10 Sovita ikkunaan Projekti voidaan sovittaa näkymään näytön ikkunassa painamalla painiketta. 2.11 Edellinen- seuraava näkymä Edelliseen näkymään voidaan palata näpäyttämällä painiketta. 2.12 Muokkaaminen - valitseminen 2.12.1 Valitseminen Elementtiä muokattaessa, se pitää ensin valita aktiiviseksi. Vasta tämän jälkeen sille voidaan osoittaa haluttu komento: poisto, muokkaus tai vaihto. Elementtejä voidaan valita projektista useilla eri tavoilla. 2.12.1.1 Yksittäisen elementin valitseminen Elementti valitaan (aktivoidaan) näpäyttämällä sitä hiirellä, samalla pitäen Vaihto (Shift) -näppäintä alhaalla. 1. Painetaan Vaihto-näppäin alas ja pidetään se alhaalla 2. Siirretään kursori alemman viivan (mersu) tai nurkkapisteen (väkänen) päälle. 2.12.1.4 Nuolen valinta-alueella valitseminen Nuoli-työkalulla voidaan valita useita elementtejä yhdellä valinnalla. Näpäyttämällä tyhjälle alueelle ja siirtämällä kursoria syntyy suorakulmainen valinta-alue. Valinta-alueen asetuksia muutetaan Nuoli-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunasta. Valinta-alueella on kaksi valintatapaa. Vasemmanpuoleinen vaihtoehto valitsee kaikki ne elementit joiden yksikin valintapiste onvalinta-alueen sisällä. Oikeanpuoleinen valitsee ainoastaan kokonaan valinta-alueen sisälle jäävät. Valinta-alue piirtyy joko katkoviivana tai yhtenäisenä viivana riippuen valintatavasta. Nuoli-työkalun valinta-alue voidaan piirtää suorakaiteena, vinona suorakaiteena tai nurkkapiste kerrallaan. 3. Näpäytetään viivaa ja valitaan (aktivoidaan) se Näpäytyksen jälkeen elementissä näkyvät valintapisteet, mustat tai värilliset pallot, molemmissa päissä sekä selkäviivalla yksi tai useampia. Tämä korostus tarkoittaa, että elementti on aktiivinen ja sitä voidaan muokata edelleen. 2.12.1.2 Elementin lisääminen ja poistaminen valinnasta Elementtejä voidaan valita useita. Lisätään valintaan ylempi viiva, sekä poistetaan alempi valinnasta. 1. Näpäytetään Vaihto-näppäin alhaalla ylempää viivaa. Viiva aktivoituu. 2. Näpäytetään Vaihto-näppäin alhaalla alempaa, valittuna olevaa viivaa. Valinta poistuu. Kaikki valinnat poistetaan joko näpäyttämällä tyhjälle alueelle tai painamalla näppäimistön Esc-näppäintä. 3. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös ja näpäytetään kursorilla mihin tahansa tyhjälle piirtoalueelle. Valinta poistuu. 2.12.1.3 Nuoli-työkalulla valitseminen Nuolityökalua käytetään elementtien tai alueiden valitsemiseen. 1. Näpäytetään Työkalu-apuikkunan Nuoli-ikonia. 2. Valitaan ja poistetaan valinnasta viivoja näpäyttämällä niitä Nuoli-työkalulla. 2.12.1.5 Magneetilla valitseminen Nuoli-työkalulla voidaan valita tiettyjä elementtejä myös osumatta tartuntapisteeseen eli suoraan elementin päälle näpäyttämällä. Tiedot-apuikkunassa oleva Magneetti-painike alas painettuna tarkoittaa, että ominaisuus on päällä. Tämä ominaisuus toimii myös Vaihto-näppäin alhaalla valitsemistapaa käyttäessä. 2.12.1.6 Tartunta (valinta) -pisteet Kaikilla elementeillä on valintapisteitä. Näistä pisteistä elementti voidaan sekä valita että muokata sitä. Valintapisteitä, jotka ovat punaisia timantin muotoisia, on objekteilla, joihin on ohjelmoitu muokkautuvia valintapisteitä. 2.12.1.7 Päällekkäisten elementtien valitseminen Nuoli-työkalulla valittaessa elementtejä, joiden valintapisteet tai linjat ovat päällekkäin, ohjelma aktivoi elementtejä yksi kerrallaan. Vaihto-näppäimen ollessa alhaalla valintajoukkoon lisätään elementti kerrallaan ja kaikkien tultua valituksi niitä vähennetään yksi kerrallaan. Mikäli käytössä on työkalu ja valinta tehdään Vaihto-näppäin pohjassa käytetyllä työkalulla luodut elementit valitaan ensimmäisenä. Tämän vuoksi valinta kannattaa tehdä käyttäen Vaihto-näppäintä. Näin työkalu pysyy käytössä ja työ on tehokasta.
.HAR-7 2.12.1.8 Valitse kaikki 3.1.3 Suorakaide-piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi Suorakaide-piirtotapa. 2. Näpäytetään ensimmäisen kerran, osoitetaan suorakaiteen ensimmäinen nurkka. 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan suorakaiteen toinen nurkka. Valitse kaikki-komento Muokkaus-valikosta valitsee kaikki elementit avoinna olevasta kerroksesta sekä näkyvissä olevilta tasoilta. Valintaa voidaan rajoittaa valitsemalla ensin tietty työkalu Työkalut-apuikkunasta. Valintajoukkoon kuuluu tällöin ainoastaan kyseisellä työkalulla luodut elementit. 2.12.2 Pyyhi ja peru Elementtejä poistetaan Muokkaus-valikon Poista-komennolla. Vastaava toiminto tapahtuu näppäimistön Peruutus (Back Space) - tai Poista (Del) näppäimillä. 1. Valitaan viiva. 2. Muokkaus-alasvetovalikosta valitaan komento Poista. 3. Viiva poistuu Edellisen toiminnon peruminen tehdään joko Muokkaus-valikon Peru-komennolla tai painamalla painikerivin Peru-painiketta. 4. Muokkaus-alasvetovalikosta valitaan komento Peru 5. Viivan poisto peruuntuu Peru-komentoja voidaan suorittaa oletusarvoisesti 20 kertaa. Enimmillään niitä voidaan tehdä 99 kertaa. Käyttöliittymän asetuksia säädetään Vaihtoehdot-valikon kohdassa Työympäristö. 3.1.4 Vino suorakaide -piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi vino suorakaide -piirtotapa. 2. Näpäytetään ensimmäisen kerran, osoitetaan suorakaiteen kyljen ensimmäinen piste 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan kyljen toinen piste. 4. Venytetään sekä näpäytetään kolmas kerta, osoitetaan suorakaiteen loput kyljet. 3.2 Magneettipisteet Elementteihin saadaan syttymään magneettipisteitä, joihin niiden näkyessä voidaan tarttua kursorilla. Kun kursori viedään elementin reunan päälle, siten että se muuttuu mersuksi, syttyvät elementissä magneettipisteet. Magneettipisteet häipyvät näkyvistä 4-5 sekunnin kuluttua. 3 Harjoitus 03 Piirtäminen 3.1 Piirtotapa Viivoja voidaan piirtää neljällä erilaisella menetelmällä. Piirtotapa valitaan Viiva-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunasta. Vasemmalta painikkeita lukien: Yksittäisen viivan piirto, jatkuva piirto sekä suorakaidepiirto ja vino suorakaide -piirto. 3.1.1 Yksittäinen suora viiva 1. Valitaan piirtotavaksi yksittäisen viivan piirto. 2. Näpäytetään kerran, osoitetaan viivan alkupiste. 3. Siirretään kursoria. 4. Näpäytetään toisen kerran eli osoitetaan viivan loppupiste. 3.1.2 Jatkuva viiva -piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi jatkuvan viivan piirto. 2. Näpäytetään kerran, osoitetaan viivan alkupiste. 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan ensimmäisen viivan loppupiste sekä toisen viivan alkupiste. Kolmas näpäytys määrittelee toisen viivan loppupisteen ja kolmannen alkupisteen. Piirto lopetetaan kaksoisnäpäytyksellä tai Ohjain-apuikkunan OK-painikkeesta painamalla. Siihen, millaisiin osiin magneettipisteet jakavat elementin, on neljä vaihtoehtoa. 3.2.1 Puoliväli Jakaa reunan kahteen yhtä suureen osaan. 3.2.2 Jako Asettaa reunaan halutun jakomäärän ( 3-20 kappaletta). 3.2.3 Prosenttia Jakaa reunan kahteen osaan halutun prosentti jakauman mukaisesti. Asetettu prosentti lasketaan siitä elementin reunasta lähtien, jota kursori onlähempänä.
.HAR-8 3.2.4 Etäisyys Jakaa reunan asetettuihin osiin, alkaen siitä nurkasta, jota kursori on lähempänä. 3.3 Suhteellinen piirtotapa - Piirtoavut Ohjaimet-apuikkunassa on piirtämistä sekä mallintamista helpottavia komentoja. 3.3.5 Poikkeaman toisto Poikkeaman toisto -komennolla piirretään useita poikkeamia kerralla. Komento toimii kuten edellinen. Komento lopetetaan kaksoisnäpäyttämällä tai Ohjaimet-apuikkunan OK-painikkeella. 3.3.1 Suorakulmainen piirto Suorakulmainen piirto -komennolla piirretään olemassa olevaa tai kahden osoitetun pisteen määrittämää linjaa vastaan kohtisuoraan olevia elementtejä. 1. Valitaan Viivanpiirto-työkalu 2. Näpäytetään Kohtisuoraan-ikonia Ohjelma odottaa, että osoitetaan linjaa, jonka suhteen kohtisuora piirretään. 3. Näpäytetään aikaisemmin piirrettyä viivaa mersu-osoituksella. 4. Näpäytetään työpöydälle ensimmäinen viivan piste. Nyt piirtokulma on lukittunut osoitetun linjan kanssa kohtisuoraksi 5. Näpäytetään viivan loppupiste. 3.3.2 Yhdensuuntainen piirto Komennolla piirretään olemassa olevaa tai kahden osoitetun pisteen määrittämää linjan kanssa yhdensuuntaisia elementtejä. Komento toimii edellisen kaltaisesti. 3.3.3 Kulman puolittaminen Komennolla piirretään olemassa olevien tai neljän osoitetun pisteen määrittämän linjan kulman puolittavia elementtejä. 1. Näpäytetään Kulmanpuolitus-ikonia. Ohjelma odottaa, että osoitetaan kahta kulman muodostavaa linjaa. 2. Näpäytetään molempien viivojen reunoja. 3. Näpäytetään työpöydälle ensimmäinen viivan piste. Piirtosuunta on lukittunut. 4. Näpäytetään viivan loppupiste. 3.3.4 Poikkeama (Offset) piirto Poikkeama piirto -komennolla piirretään poikkeama (offset) olemassa olevan tai useamman osoitetun pisteen määrittämää linjan kanssasamansuuntaisia elementtejä. Poikkeaman linjan (muodon) voi määrittää taikasauvalla. 1. Näpäytetään Poikkeama-ikonia 2. Piirretään mutkitteleva viiva ja lopetetaan viivan piirto kaksoisnäpäyttämällä tai taikasauvaosoitetaan olemassaolevaa. 3. Siirretään kursoria, osoitetaan poikkeaman etäisyys piirretystä apuviivasta. 3.3.6 Magneettipisteen määritteleminen Komennolla luodaan magneettipiste tai -pisteitä kahta määriteltyä pistettä yhdistävälle linjalle. 1. Näpäytetään Määrittele magneettipiste -painiketta 2. Näpäytetään jakolinjan ensimmäinen piste 3. Liikutetaan kursoria. Jakolinja sekä magneettipiste näkyvät. Magneettipisteen paikka linjalla riippuu siitä mikä valinta on Magneettipisteet-valikossa valittuna. 4. Näpäytetään jakolinjan toinen piste. 5. Piirretään viiva. 3.4 Seuralainen Kun piirtotavaksi on valittu Jatkuva viivan -piirtotapa, ilmestyy seuralaisvalikko työpöydälle ensimmäisen näpäytyksen jälkeen. Sen avulla vaihdetaan viivan piirrosta kaaren piirtoon ilman uuden työkalun valitsemista. 3.4.1 Kaari tangentin mukaan 1. Valitaan Viivan piirto sekä piirtotavaksi Jatkuva viivan piirto 2. Näpäytetään kerran 3. Valitaan Kaaren piirto tangentin mukaan seuralaisvalikosta näpäyttämällä keskimmäistä painiketta 4. Näpäytetään kerran, osoitetaan kaaren taipuma. 5. Kaksoisnäpäyttämällä piirto lopetetaan. Seuralainen ilmestyy monilla työkaluilla erilaisissa työvaiheissa. 3.5 Piirtosuunnan lukitseminen Vaihto-näppäimellä Täsmällinen piirto sekä mallinnus vaativat, että piirtosuunta voidaan lukita. Piirtosuunta voidaan lukita vaaka- ja pystysuuntaiseksi suorakulmaisessa sekä käännetyssä verkossa määriteltyyn kulmaan tai edelliseen piirrettyyn suuntaan. Piirtokulmien lukintaa voidaan säätää Vaihtoehdot-Asetukset-Piirtokulmat ja -tapa -valikosta.
.HAR-9 3.5.1 Lukitseminen suhteessa lähtöpisteeseen Piirtokulmia lukitaan Vaihto (Shift) -näppäimellä. 1. Piirretään pystysuuntainen viiva. 2. Näpäytetään työpöydälle viivan ensimmäinen piste. 3. Painetaan Vaihto-näppäin pohjaan, piirtosuunta lukittuu. 4. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös, piirtosuunta vapautuu. Kaikki asetetut lukitussuunnat ovat käytettävissä. Viemällä kursori, ennen Vaihto-näppäimen alas painamista, lähelle haluttua suuntaa, saadaan toivotun kulman lukitus päälle. 5. Siirretään kursori ylöspäin, lähelle pystysuuntaa. 6. Painetaan Vaihto-näppäin pohjaan ja pidetään se alhaalla koko piirron ajan. 7. Koordinaatit-apuikkunan kulma(a)- numerokentän ympärille ilmestyy suorakaide merkiksi siitä, että piirtokulma on lukittu arvoon, joka näkyy kentässä. 8. Näpäytetään viivan toinen piste. 3.5.2 Lukitseminen suhteessa muihin pisteisiin Piirtokulma voidaan lukita mihin tahansa työpöydän tartuntapisteeseen. 1. Valitaan viivan piirtotavaksi Jatkuva viivan piirto. 2. Näpäytetään viivan ensimmäinen piste. 3. Näpäytetään viivan toinen piste. 4. Viedään kursori lähelle viivan ensimmäistä pistettä ja painetaan Vaihto-näppäin alas. Piirtokulma lukittuu kursoria lähimpänä olevaan tartuntapisteeseen. Merkkinä tartuntapisteestä ilmestyy risti (origo) pisteen päälle. 1. Avataan Piirtokulmat ja -tapa -valikko, apuikkuna avautuu 2. Valitaan kaikki vaihtoehdot ja suljetaan ikkuna. 3.6 Koordinaatit Koordinaatiston käyttötapoja on ohjelmassa käytössä kaksi erilaista, absoluuttinen sekä suhteellinen. Absoluuttisessa koordinaatit mitataan yhdestäorigosta kaikissa tilanteissa. Suhteellisessa origon paikka muuttuu tilanteen mukaan ja mitat lasketaan käyttö- tai väliaikaisesta origosta. Koordinaatit-apuikkunan delta (kolmio) -ikonia painamalla voidaan eri koordinaatistoja vaihtaa. 3.6.1 Absoluuttiset koordinaatit Tarkemmin katso KL 8.4.2. Koordinaattien syöttö. 3.6.2 Suhteelliset koordinaatit 3. Valitaan Viiva-työkalu Tarkemmin katso KL 8.4.2. Koordinaattien syöttö.
.HAR-10 3.6.3 Koordinaattien syöttäminen Mittoja tai koordinaatteja asettaessa voidaan Koordinaatit-kenttiin syöttää lukuarvoja. Koordinaatit voidaan syöttää joko kesken piirron tai ennen piirtoa haluttaessa siirtää aloituspiste tiettyyn koordinaattiin. Koordinaattien syöttötilaan päästään painamalla halutun koordinaatin kirjainta näppäimistöltä (x, y, r, z, a). Piirretään pisteestä (1,1) pisteeseen (3,2) viiva. Koordinaattien syötön aikana hiirtä ei tarvitse käyttää. 1. Valitaan Viiva-työkalu 2. Painetaan Koordinaatit-apuikkunasta Delta-ikoni alas, valitaan suhteellinen koordinaatisto. Suhteellinen koordinaattien käyttö on yleensä helpompaa. 3. Painetaan x-kirjainta näppäimistöllä ja kirjoitetaan 1 4. Painetaan y-kirjainta näppäimistöllä ja kirjoitetaan 1 3. Näpäytetään näppäimistön kirjainta r ja nostetaan Vaihto-näppäin ylös. Ohjelma odottaa lukuarvoa viivan mitalle. 4. Kirjoitetaan näppäimistöllä mitta 3 ja painetaan Enter-näppäintä. Viivan toinen piste ilmestyy. 3.8 Muokkaaminen 3.8.1 Siirto Elementtiä siirrettäessä, muokattaessa tai poistaessa komennot aloitetaan aina valitsemalla haluttu elementti. Vasta sitten valitaan mitä sille tehdään. 1. Valitaan toinen piirretyistä viivoista 5. Painetaan Enter-näppäintä, jolloin viivan ensimmäinen piste tulee koordinaatiston pisteeseen (1,1). 6. Painetaan x-kirjainta, syötetään viivan mitta x-akselin suhteen alkaen viivan ensimmäisestä pisteestä (1,1). Kirjoitetaan 2. 7. Painetaan y-kirjainta, syötetään viivan mitta y-akselin suhteen alkaen viivan ensimmäisestä pisteestä (1,1). Kirjoitetaan 1. 2. Siirto-komento, kuten moni muukin muokkauskomento löytyy kolmesta eri paikasta. Muokkaus-alasvetovalikossa, hiiren oikean näppäimen näpäytyksellä tai seuralaisen painikkeesta, joka aukeaa, kun näpäyttää valittuna olevaa viivaa uudestaan ilman vaihtoosoitusta. 8. Painetaan Enter-näppäintä, hyväksytään viivan toinen piste. 3.7 Mitan syöttäminen, lukiten piirtosuunta väliaikaisesti Elementille voidaan syöttää haluttu mitta kesken piirron. Piirretään vaakasuuntainen, 3 metriä pitkä viiva. 1. Näpäytetään viivan ensimmäinen piste. 2. Viedään kursoria suurin piirtein vaakasuuntaan, painetaan Vaihto-näppäin alas ja pidetään se alhaalla, piirtosuunta lukittuu. 3. Näpäytetään hiiren oikeaa painiketta ja valitaan Siirto-komento 4. Näpäytetään kerran, osoitetaan siirron lähtöpiste
.HAR-11 Kopio on ympäröity valinta-alueella. Osoittamalla kehyksen ulkopuolelle kopio jää paikalleen, sisäpuolelle osoittamalla kopiota voidaan edelleensiirtää. 7. Osoitetaan kehyksen ulkopuolelle. 8. Painetaan Sovita näytölle -painiketta. 5. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan siirron loppupiste. 3.8.2 Kopiointi leikepöydän avulla 1. Valitaan viiva 2. Näpäytetään hiiren oikealla painikkeella tai avataan Muokkausalasvetovalikko 3.8.4 Siirrä ja kopioi Siirto ja kopiointi tapahtuu samoin kuin siirto. Valitaan elementti ja annetaan komento. Kopioinnin voi lisätä Siirto-komentoon myös kesken siirtoa painamalla Komento (CTRL = windows, ALT = mac) -näppäintä. Kursorin viereen ilmestyy + -merkki, merkkinä kopioinnista. Muuten komento toimii siirron tavoin. 3. Valitaan komento Kopioi, elementti kopioituu tietokoneen leikepöydälle odottamaan sijoittamista. 3.8.3 Sijoittaminen Kopioidut elementit sijoitetaan projektiin Sijoita-komennolla (Windows). 1. Muokkaus-valikosta tai hiiren oikealla painikkeella avautuvasta valikosta valitaan komento Sijoita. 2. Näpäytetään pohjaa tai leikkausikkunaan, osoitetaan kopion sijoituspiste. 3. Pohjaan ilmestyy joko kopioitu viiva tai Sijoitus-apuikkuna. Komentoon voi lisätä käskyn Tee useita kopioita painamalla ALTsekä Komento-näppäimiä siirron kesken. Kursorin viereen ilmestyy ++ -merkit. Kopionti-komento kumoutuu siirron kesken näppäämällä uudestaan Komento-näppäintä. 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu Täytteellä piirretään kaksiulotteisia pintoja. Ne eivät näy 3D-ikkunassa. Täytteiden piirtäminen on samankaltaista kuin laattojen, kattojen sekä pintojen mallintaminen. 4.1 Täytteen asetukset Täytteen oletusasetuksissa säädetään täytetyyppiä, väriä, viivaa, täytekuviota sekä asetetaan laskentaan liittyviä ominaisuuksia täytteelle. 4. Apuikkuna ilmestyy vain silloin, kun kopioitujen elementtien alkuperäinen sijainti ja koko ei mahdu, näytöllä näkyvälle työpöydän alueelle. 5. Valitaan Sijoita keskelle ja Säilytä tämä näkymä. 6. Painetaan Sijoitus-painiketta, kopio ilmestyy.
.HAR-12 4.1.1 Täytteen oletusasetukset 1. Valitaan Täyte-työkalu Täytteen piirtokynälle sekä taustalle valitaan kynät. Täytteen taustaksi voidaan valita peittäviä kyniä tai kokonaan läpinäkyvä tausta. 2. Avataan Oletusasetukset. Oletusasetukset-apuikkuna jakautuu kolmeen välilehteen. Yleiset- ja Erikoisasetukset- sekä Määrät ja selite -välilehtiin. 4.1.2 Ääriviiva Täyte voidaan piirtää ilman tai ääriviivan kanssa. Valinta tehdään Ääriviiva-painikkeesta painamalla. 4.1.4 Täytekuvion suunta Täytteen kulma ja origo vaihdetaan itse määriteltäväksi valitsemalla Määritelty-painonappi. Valinta Yleinen käyttää projektin origoa sekä pysty-vaakakoordinaatistoa. 4.1.5 Pinta-ala Ohjelma näyttää piirretyn täytteen pinta-alan valitsemalla ruudun Näytä pinta-ala. Pinta-alojen laskentaan suositeltavampi työkalu on Vyöhyke. 4.1.6 Erikoisasetukset Täytteitä käytetään eri tyyppisissä elementeissä erilaisiin tarkoituksiin. Valitsemalla kolmen vaihtoehdon välillä eri käyttötarkoituksen mukaan, on helpompi hallita täytteiden näkyvyyttä. Esitystapoja valitaan Vaihtoehdot-Esitystavat -valikosta. 4.1.3 Täytetyyppi Täytetyyppi valitaan painamalla täytetyyppiä, ja viemällä kursori halutun täytetyypin päälle sekä näpäyttämällä sitä.
.HAR-13 4.3.1 Piirto Piirretään täytteitä erilaisilla piirtotavoilla. Kokeillaan erilaisia muokkaustapoja. Piirtäminen aloitetaan valitsemalla piirtotapa Tiedot-apuikkunasta. 4.3.1.1 Piirtotapa Piirtotapoja on täytteellä kolme: Nurkkapisteet osoittaen, Suorakulmainen -piirtotapa ja Vino suorakulmainen -piirtotapa. Piirretään täyte. 1. Valitaan Täyte-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi vasemmanpuoleisin painike eli Nurkkapisteet osoittaen. 3. Näpäytetään työpöydälle täytteen ensimmäinen nurkkapiste. 4. Näpäytetään haluttu muoto ja viedään kursori lähtöpisteen päälle. Kursori muuttuu vasaraksi merkiksi sulkeutuvasta alueesta. 4.1.7 Taso Tasoasetukset ovat samanlaiset ja toimivat samoin kuin Viiva - työkalulla (katso Harjoitus 02 Viiva-työkalu). 4.1.8 Määrät ja selite Määrälaskenta sekä selite käsitellään omissa harjoituksissaan. 4.2 Täytetyypit ArchiCADissä on täytekuvioille aina kaksi erilaista esitystapaa, jotka eivät riipu toisistaan. Näytetäänkö viiva- tai pisterasterit valitaan- Vaihtoehdot-Esitystavat -valikosta. 4.2.1 Pisterasteri Pisterasterit ovat pikseleistä koostuvia. Niitä ei voi tarkastella lähempää, vaan ne näyttävät samanlaiselta kaikissa mittakaavoissa sekä zoomauksissa. Pisterasterit ovat aina mittakaavattomia. 4.2.2 Viivarasteri Viivarasterit ovat vektorimuotoisia. Ne muodostuvat viivoista, kaarista tai niiden joukoista. Viivarasterit voivat olla mittakaavallisia. 4.2.3 Mittakaavassa - mittakaavaton Viivarasterit voivat olla joko mittakaavallisia eli aina samankokoisia (esimerkiksi tiiliverhous) tai mittakaavattomia (esimerkiksi betonin materiaalimerkintä). 5. Näpäytetään vasaralla. Piirto loppuu. Suorakulmainen- ja vino suorakulmainen -piirtotapa on käsitelty Viiva-työkalussa kohdassa 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu. 4.3.1.2 Taikasauva ArchiCADissä on Taikasauva-toiminto. Taikasauvalla piirrettäessä tai mallinnettaessa, ohjelma luo uusia elementtejä tunnistaen ympäröivien alueiden reunat. Piirretään täyte taikasauvan avulla. 1. Piirretään Viiva-työkalulla kaksi kuviota, toinen avoin, toinen sulkeutuva. 2. Painetaan Taikasauva-ikonia Ohjain-apuikkunasta. Kursori muuttuu taikasauvaksi. 3. Viedään kursori viivojen päälle ja nurkkapisteisiin. Säihke muuttuu eli myös taikasauva tunnistaa linjan sekä valintapisteen. 4. Näpäytetään sulkeutuvan alueen sisään taikasauvalla. Täyte ilmestyy. 5. Toistetaan edellinen, mutta näpäytetään avoimen alueen sisälle. Taikasauva hakee alueen reunat automaattisesti, tai ilmoittaa, ellei niitä löydy. 4.3 Täytteen piirtäminen ja muokkaaminen Täytteen piirtäminen ja muokkaaminen on samankaltaista kuin laatan, katon ja pinnan. Kaikki seuraavassa esitetyt muokkausmenetelmät toimivat muillakin elementeillä.
.HAR-14 4.3.2 Muokkaus 4.3.2.1 Seuralainen Valittua täytettä muokataan seuralaisen toimintojen avulla. Seuralainen ponnahtaa esiin, kun valitun täytteen reunaa tai valintapistettä painaakursorilla, samalla pitäen hiiren vasenta painiketta hieman aikaa alas painettuna. 1. Valitaan täyte painamalla Vaihto-näppäin alas ja näpäyttämällä täytettä. 2. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös ja näpäytetään uudestaan täytteen reunaa mersulla. Seuralaisvalikko ilmestyy. Huom! Hieman erilainen seuralainen ilmestyy, kun näpäyttää valittua täytettä nurkkapisteestä. 1.Valitaan seuralaisvalikosta Siirrä reunaa-painike 2. Liikutetaan kursoria ylöspäin, jolloin reuna seuraa. Osoitetaan siirron suunta 3. Kirjoitetaan r-kirjain näppäimistöltä. Siirrytään luvunsyöttötilaan 4. Kirjoitetaan luku 2. Luku korvaa koordinaatti-apuikkunan r- kentän sisällön. 5. Painetaan Enter-näppäintä näppäimistöltä. Reuna siirtyy. 4.3.2.6 Lisää monikulmioon Täytteeseen lisätään alueita piirtämällä ne. Lisätään täytteeseen alue. 1. Valitaan seuralaisesta Lisää monikulmioon-painike. Ohjelma odottaa lisättävää aluetta. 2. Näpäytetään lisättävän alueen ensimmäinen piste täytteen sisäpuolelle. 3. Näpäytetään lisättävän alueen pisteet ja lopetetaan kaksoisnäpäyttämällä piirto täytteen sisälle. 4.3.2.2 Nurkan lisääminen 1. Viedään kursori ensimmäiselle painikkeelle seuralaisen ylärivissä ja näpäytetään sitä. 2. Viedään kursori työpöydälle ja näpäytetään. Täytteeseen syntyy uusi nurkka osoitettuun paikkaan. Kaksoisnäpäyttämällä samaan paikkaa saadaan lisättyä pelkkä valintapiste (nurkka) täytteeseen. 4.3.2.3 Muuta reuna kaareksi Täytteen suora reuna muutetaan kaareksi. 4.3.2.7 Vähennä monikulmiosta Täytteestä vähennetään alueita samalla periaatteella kuin siihen lisätään. Alueen voi lisätä myös taikasauvalla. 4.3.2.8 Siirrä nurkkaa Nurkkaa siirretään -komento valitaan näpäyttämällä valittuna olevaa täytettä valintapisteestä väkäsellä. 4.3.2.4 Muuta reunaa tangentilla Täytteen suoraa reunaa muutetaan tangentin avulla. 4.3.2.9 Pyöristä Nurkkaa viistäessä aukeaa apuikkuna, josta voidaan valita viiste tai pyöristys. Muutos voidaan asettaa kaikkiin täytteen nurkkiin samalla kertaa. Nurkan viiste tai pyöristys saadaan oikaistua näpäyttämällä kaarta tai viistettä mersulla ja valitsemalla seuralaisesta komennon Jatka viereisiä reunoja. 4.3.2.5 Siirrä reunaa Täytteen suoraa tai kaarevaa reunaa siirretään suorasuuntaisesti. Siirretään täytteen reunaa 2 metriä ylöspäin.
.HAR-15 4.3.2.10 Siirrä kaikkia reunoja Nurkkapisteeseen näpäyttämällä aukeaa seuralaisvalikko, josta täytteen kaikkia reunoja siirretään kerralla. 4.3.2.11 Aukon tekeminen Aukko tehdään joko seuralaisen Vähennä monikulmiosta-komennolla tai piirtämällä aukko suoraan valitun täytteen reunojen sisäpuolelle. Piirretään täytteeseen aukko. 1. Valitaan täyte näpäyttämällä sitä Vaihto-näppäin pohjassa. 2. Valitaan Täyte-työkalu 3. Piirretään aukko täytteen sisäpuolelle 5 Harjoitus 05 Seinä-työkalu Seinä-työkalulla mallinnetaan pystysuoria elementtejä projektissa. Seinän 2D-kuvaus, pohjapiirroksessa ja leikkauksessa, on joko täytekuvio tai kerrosrakenne. 5.1 Seinän asetukset Asetuksissa määritellään Seinä-työkalulla mallinnettavan elementin korkeus, sijainti, rakenne, materiaali sekä taso. 5.1.1 Seinän oletusasetukset Oletusasetukset-apuikkuna avautuu painamalla Tiedot-valikon Seinä-painiketta tai kaksoisnäpäyttämällä Työkalut-apuikkunan Seinä-ikonia. Pelkkä aukko voidaan valita näpäyttämällä sitä Vaihto-näppäin pohjassa mersulla. Valinnan jälkeen muokkaukset, siirto, kopiointi tai monistustoimivat kuten kokonaisilla täytteilläkin. Reikää ei voida kopioida elementin ulkopuolelle eikä elementistä toiseen. Oletusasetuksissa on viisi välilehteä, joiden näkymistä määritellään Vaihtoehdot-Käyttöliittymä -valikosta. 5.2 Muisti Muisti-apuikkuna toimii samoin kaikissa työkaluissa (tarkemmin 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu).
.HAR-16 5.3 Geometria ja sijoittuminen 5.3.1 Korkeus ja sijainti Seinälle määritellään korkeus ylimmässä numerokentässä. Seinän alapinnan sijainti asetetaan kahdessa seuraavassa kentässä suhteessa joko pohjassa avoinna olevaan kerrokseen tai projektin nollaan. Korot eivät voi olla toisiinsa nähden ristiriitaisia. 5.3.2 Emäviivan paikka sekä emäviivan poikkeutus Seinän rakenne sijoittuu jommallekummalle puolelle tai keskelle emäviivaa (piirtolinjaa). Oletusarvoilla avatun projektin rakennetyypit ovat mallinnettuja siten, että emäviiva(piirtolinja) on ulkoeli pakkasenpuoli seinää. Emäviivaa voidaan poikkeuttaa syöttämällä numerokenttään lukuarvo. Poikkeutus ei voi olla yli seinän paksuuden. 5.3.3 Seinän tyyppi Valinnalla luodaan suoria seiniä, kiilamaisia seiniä tai monikulmaisia seiniä (esimerkiksi pilastereita). Kerrosrakenteita määritellään Vaihtoehdot-Rakennetyypit valikossa. 5.4 Pohja ja leikkaus 5.4.1 Täyte Painamalla Täyte-palkkia avautuu valikko, josta seinän täyte valitaan. Täytteitä on kahden tyyppisiä, pelkkiä täytteitä sekä kerrosrakenteita. Täyte valitaan viemällä kursori täytteen päälle. 5.4.2 Täytteiden kynät Täytteelle valitaan kynät kuten Täyte-työkalulla (katso 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). Kun täytteeksi on valittuna kerrosrakenne, voidaan käyttää kerrosrakenteeseen määriteltyjä kyniä, rastittamalla Kerrosrakenteiden värit ja taustavärit -valintaruudut. 5.4.3 Ääriviiva ja rakennekerrosten rajaviivat Seinän ääriviiva sekä rakennekerrosten rajaviivat valitaan kuten Täyte-työkalulla (katso 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). Rastittamalla valintaruudut käytetään kerrosrakenteeseen määriteltyjä viivatyyppejä sekä kyniä. 5.5 3D-asetukset 5.3.4 Seinän paksuus Täytekuviota käytettäessä seinän paksuus on vapaavalintainen, Kerrosrakenteissa paksuus on määritelty etukäteen, eikä sitä tässä voida muuttaa. 5.5.1 Materiaalit Seinän materiaalit määritellään kolmella asetuksella; emäviivan puolelle, sivusärmille sekä emäviivan vastaiselle puolelle. Painamalla palkkia aukeaa Materiaalit-valintaikkuna. Painamalla Ketju-palkki alas asetetaan kaikki kolme materiaalia kerralla samaksi.
.HAR-17 5.5.2 3D-ikkunan ääriviiva Seinän 3D - sekä julkisivun ääriviivan kynä valitaan painamalla kynävalikkoa. 5.6 Hirsiseinä 5.11 Seinän mallintaminen ja muokkaaminen 5.11.1 Seinän mallintaminen Mallinnetaan rakennuksen ulkoseinät annettujen mittojen mukaan. Seinien korkeus on 3,0 metriä ja täyte on vapaasti valittavissa. 5.11.1.1 2D Seinän mallintaminen 2D-ikkunassa on samankaltaista kuin viivan piirto. 1. Valitaan Seinä-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi Tiedot-valikosta Jatkuva seinän piirto. 3. Näpäytetään ensimmäinen seinän piste. Kun kursoria nyt liikutetaan, huomataan, että toinen seinän kylki piirtyy paksummalla viivalla. Tämä on emä (aikaisemmin selkä) viiva. Emäviivan sijainti on M.A.D.in oletusarvo-rakennetyypeissä ulko- eli pakkasen puoli. 4. Jatketaan piirtoa ja kaksoisnäpäytetään piirron lopettamiseksi. Mallinnetaan seinät kuvan mittojen mukaan. Materiaalista riippumatta kaikki suorat seinät voidaan muuttaa hirsiseiniksi. Kaarevia tai vinoja seiniä ei voi muuttaa hirsiseiniksi. Hirsiseinän asetukset-ikkuna aukeaa painamalla Hirsiseinä -palkkia. Kun hirren nousulle annetaan lukuarvo, avautuu erilaisten hirsiseinätyyppien valinta. Hirsiseinät muutetaan tavallisiksi seiniksi valitsemalla seinä aktiiviseksi ja asettamalla nousu nollaksi. 5.7 Määrät ja selite Määrälaskenta sekä selite käsitellään omissa harjoituksissaan. 5.8 IFC Kaikilla mallinnustyökaluilla on IFC-välilehti IFC liittyy tuotemallintamiseen. IFC on tiedostotyyppi, joka on tarkoitettu 3D-mallien siirtoon eri ohjelmistojen välillä. Kun käytetään IFCtallennusta, ohjelmasta toiseen siirtyy ainoastaan 3D-tietoa. IFC-välilehdellä liitetään elementteihin parametrejä, esimerkiksi seinän paloluokka. 5.9 Taso Tasoasetukset ovat samanlaiset kaikilla elementeillä ja toimivat samoin kuin Viiva-työkalulla (katso 2 Harjoituksessa 02 Viivatyökalu). 5.10 Piirtotavat Seinän piirtotavat ovat samanlaiset kuin viivan (katso 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu). 1. Valitaan Seinä-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi Jatkuva seinän piirto. 3. Näpäytetään ensimmäinen seinän piste. 4. Lukitaan piirtosuunta suorakulmaiseksi painamalla Vaihto-näppäin alas. 5. Näpäytetään r-kirjainta näppäimistöltä. r-luku on sinisenä koordinaatti-apuikkunassa ja se voidaan syöttää näppäimistöltä. 6. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös. 7. Syötetään ensimmäisen seinän mitta. 8. Näpäytetään Enter-näppäintä näppäimistöltä. 9. Kierretään rakennus ympäri samalla menetelmällä. Samat sei-
.HAR-18 nät voidaan mallintaa myös syöttämällä näppäimistöllä lukuja. Piirto aloitetaan origosta ja rakennuksen vasemmasta alanurkasta myötäpäivään kiertäen. Sarja näyttää kirjoitettuna tältä: (Enter tarkoittaa Enter-näppäintä, muut kirjaimia.) Mallinnetaan rakennuksen ulkoseinät käyttäen numerosyöttöä. 1. Valitaan Seinä-työkalu. 2. Kirjoitetaan näppäimistöllä: x0y0enter x16,8+enter y4,5+enter x1,2+enter y6,3+enter y4,5-enter x3,75-enter y10,5-enter y2,250- Enter x2,94enter x4,8-enter Kursorin ulkonäkö muuttuu emäviivan päällä paksummaksi mersuksi. Seuralaisvalikko ponnahtaa esiin valittua seinää uudelleen kursorilla näpäyttäessä. Valikon ulkonäkö riippuu siitä näpäyttääkö emäviivaa mersulla, valintapistettä vai emäviivan vastaista kylkeä. 5.11.1.2 Seinien liittyminen toisiinsa Seinien liittymät mallinnetaan siten, että emäviivat kohtaavat. Vaihtoehdot-Esitystavat-Siistit nurkat -valikko kytkee seinien automaattisen yhdistämisen päälle ja pois päältä. Tosin ohjelma osaa imaista seinän päällekin mallinnetun seinän kiinni toiseen seinään. On huomattava kuitenkin, jos on valittu Ei-vaihtoehto sekä mallinnettu seinät vajaiksi, ei näiden nurkkien automaattinen siistiminen enää toimi. Myöskään pinta-alan laskenta ei välttämättä onnistu, alueen vuotaessa avoimesta liitoksesta. 5.11.2 Seinän muokkaaminen 5.11.2.1 2D Seinä valitaan samoin kuin viiva ja täyte (katso 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu ja 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). Valitulla seinällä on valintapisteitä sen nurkissa ja emäviivalla. 1. Valitaan kuvan mukaiset seinät. 2. Avataan Seinän oletusasetukset-apuikkuna. 3. Vaihdetaan seinien 3D-materiaaliksi Mänty kiiltävä.
6.3 Laatan mallintaminen ja muokkaaminen.har-19 6 Harjoitus 06 Laatta-työkalu Laatta-työkalulla mallinnetaan levymäisiä, vaaka-pystysuuntaisia 3D-elementtejä. Laatalla voi olla kerrosrakenne. 6.1 Laatan asetukset 6.1.1 Laatan oletusasetukset 6.1.2 Geometria ja sijoittuminen 6.3.1 Mallintaminen 6.3.1.1 2D ja taikasauva Mallinnetaan koko rakennukselle kantava alapohjalaatta käyttäen apuna taikasauvaa. 1. Valitaan Laatta-työkalu ja avataan sen Oletusasetukset-apuikkuna (katso 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). 2. Vaihdetaan Leikkaus-välilehdellä Betoni-täyte kerrosrakenteeseen AP207 sekä Pohja-välilehdeltä laatan 2D-täyte kaakeliksi. Laatan korkeusasema määritellään suhteessa sen yläpintaan. Laatta voidaan näyttää muissakin kerroksissa kuin siinä johon se on mallinnettu. 6.1.3 Pohja ja leikkaus 3. Suljetaan ikkuna painamalla OK-painiketta. 4. Näpäytetään taikasauva-ikonia Ohjaimet-apuikkunasta 5. Näpäytetään seinien sulkemalle alueelle kerran taikasauva-kursorilla. Laatta ilmestyy. Laatalle on mahdollista asettaa pohjassa näkyvä täyte. 6.1.4 3D-asetukset Laatan materiaalit määritellään ylä-,ala-, ja sivupinnoille. Taikasauva tunnistaa ympäröivät rajat ja luo niiden perusteella käytössä olevan työkalun mukaisen elementin. Seinää tai maastomuotoja voidaan taikoa pelkkien viivojen perusteella vastaavasti esimerkiksi dwg-kuvan pohjalta. 6.3.1.2 Koordinaattisyöttö Mallinnetaan parvekelaatta edellisin asetuksin, piirtotavaksi valitaan suorakaide. 1. Näpäytetään ulkoseinien sisänurkkaa ensimmäiseksi nurkaksi. 2. Syötetään luvut Koordinaatit-apuikkunasta. Kirjoitetaan x ja annetaan lukuarvo. Samoin tehdään y-koordinaatti. 6.2 Piirtotavat Laatan piirtotavat ovat vastaavat kuin täytteellä (katso 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu).
.HAR-20 7 Harjoitus 07 Pilari-työkalu Pilari-työkalulla tehdään ohuita, pystysuuntaisia joko suorakulmaisia tai ympyräpohjaisia 3D-elementtejä. Pilarin rakenne muodostetaanvalinnaisesti kuoresta ja rungosta. 7.2.2 Muokkaaminen 1.Valitaan mallinnettu pilari. 2. Avataan hiiren oikean näppäimellä valikko, josta valitaan komento Siirrä. 3. Osoitetaan pilarin vasen yläkulma siirron lähtöpisteeksi. 4. Vedetään kursoria kohtisuoraan ylöspäin ja samalla painetaan Vaihto-näppäin alas. 7.1 Pilarin asetukset 7.1.1 Kuori Pilarille voidaan määritellä kuori, jolle voidaan antaa vahvuus sekä täyte. 5. Osoitetaan kursorilla seinän rungon ulkopistettä ja näpäytetään pilari paikalleen. 7.1.2 Sijoituspiste Pilari sijoitetaan pohjaan rungon mukaan (ei sen uloimman pinnan, jos kuori on valittuna). 7.2 Pilarin mallintaminen ja muokkaaminen 7.2.1 Mallintaminen Mallinnetaan pilari parvekelaatan ulkonurkkaan. Pilarin koko on 100 x 100 mm ja korkeus 2700 mm. 8 Harjoitus 08 Palkki-työkalu Palkki-työkalulla tehdään suorakulmaisia vaaka-pystysuuntaisia 3D-elementtejä. Palkissa ei voi olla kerrosrakennetta. Palkki on seinän kaltainen. 8.1 Palkin asetukset 8.1.1 Poikkeutus Emäviiva on oletusarvoisesti palkin keskellä. Poikkeutuksella määritellään sen sijainti. 8.1.2 Prioriteetti Palkin prioriteetti on aina pariton luku. Seinillä ja pilareilla se on aina parillinen. Korkeimman prioriteetin palkki mallintuu aina ehjänä. 8.1.3 Aukko Palkkiin voidaan luoda erilaisia aukkoja. Niiden oletusasetukset määritellään Palkin oletusasetukset-ikkunassa. Yksittäistä aukkoa, tai valittuja aukkoja, voidaan muokata myös erikseen. 8.2 Palkin mallintaminen ja muokkaaminen Palkin mallintaminen on samankaltaista kuin viivan piirtäminen (katso 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu). 8.2.1 Mallintaminen Mallinnetaan puinen palkki, jonka mitat ovat 0,1x0,15 metriä ja jonka alapinta on mallinnetun pilarin yläpinnassa. 1. Valitaan Palkki-työkalu 2. Avataan Oletusasetukset ja tehdään säädöt. 1. Valitaan Pilari-työkalu ja avataan sen oletusasetukset-apuikkuna. 2. Asetetaan pilarin korkeudeksi 2,7 sekä mitoiksi 0,1x0,1, ei kuorta. Sijoituspisteeksi valitaan oikea alanurkka. 3. Osoitetaan kursorilla pilari parvekelaatan oikean alanurkan tartuntapisteeseen 3. Mallinnetaan pilarin keskikohdasta alkaen suora palkki seinän kylkeen asti.
.HAR-21 HAR.HAR.8.2.2 Muokkaaminen Palkkia muokataan kuten seinää. 9 Harjoitus 09 Kerrokset Virtuaalirakennus jaetaan kerroksiin, koska työskentely ja tulosteiden laatiminen on siten helpompaa. Kerrokset eivät ole erillisiä tiedostoja, vaan pikemmin erilaisia näkymiä malliin. Ohjelman kerrokset eivät myöskään ole riippuvaisia todellisen rakennuksen kerroksista, esimerkiksi asemapiirros, tuodut DWG -kuvat tai katot voidaan käsitellä omina kerroksinaan. 4. Muutetaan 0. kerroksen korkeus takaisin 3,0 ja kirjoitetaan sille nimeksi 1. kerros. 5. Näpäytetään Lisää ylle -palkkia kaksi kertaa, lisätään projektiin kaksi uutta kerrosta. Ensimmäisen kerroksen merenpinnan koron syöttämisen jälkeen muiden kerrosten korot tulevat automaattisesti. 6. Näpäytetään Lisää alle -palkkia kerran. 7. Nimetään kerrokset 2. kerros, Katto ja Sokkeli sekä muutetaan korkeuksiksi kaikille 3,000 metriä. 9.1 Kerrosten luominen Luodaan neljä kerrosta, joiden kaikkien kerroskorkeus on kolme metriä. Asetetaan merenpinnan korko 1. kerroksessa + 10,000 metriin. 1. Valitaan Vaihtoehdot-Kerrokset-Kerrosasetukset Apuikkuna aukeaa. 8. Näpäytetään apuikkunassa 1.krs:n riviä. Rivi muuttuu siniseksi. 9. Näpäytetään Kopioi kaikki -painiketta. Kerroksen piirroselementit kopioituvat. Jos olisi tarve kopioida ja sijoittaa kerrosasetuksissa toiseen kerrokseen esimerkiksi vain pelkät pilarit ja palkit, voi hiirellä osoittamalla poistaa valinnan Kaikki, ja määritellä piirroselementti kohtaisesti hiirellä osoittamalla ne, jotka sisällytetään sijoitukseen. 2. Annetaan projektin 0. kerroksen merenpinnan korko. Sen kerroksen yläpinnan, jolle merenpinnan korko annetaan, täytyy olla korkeammalla kuin annettu korko. 3. Annetaan 0. kerrokselle korkeutta 13,0, niin että sen sisälle mahtuu seuraavaksi annettava merenpinnan korkeus +10,0. 10. Näpäytetään 2.krs:n riviä. 11. Näpäytetään apuikkunan alalaidan painiketta Sijoita valitut tyypit. Edellä kopioidut piirroselementit sijoittuvat uuteen kerrokseen. Oikeassa laidassa näkyy tapahtumien kuvaus, joka nollautuu, kun apuikkunassa tehdyt säädöt kuitataan painamalla OK-painiketta. Kun Kerrosasetukset-apuikkunan suljetaan OK-painikkeella, tapahtumat eivät ole enää peruttavissa. 9.2 Kerroksissa liikkuminen Projektin sisältö -apuikkuna näyttää luodut kerrokset. Kaksoisnäpäyttämällä kerroksen nimeä siirrytään kerrokseen.
.HAR-22 10 Harjoitus 10 3D-malli ArchiCADissä rakennetaan koko ajan samaa mallia mallinnettiin sitten 2D- tai 3D-ikkunassa. Ikkunat ovat erilaisia näkymiä samaan malliin. 10.1 3D-ikkuna 10.1.1 Avaaminen Avataan 3D -ikkuna. 10.1.4 Suunnistustila aksonometriassa ja perspektiivissä Suunnistustilassa liikutaan mallissa, mutta ei voida valita elementtejä tai mallintaa. Suunnistustilassa ikkunaan ilmestyy suorakaide. Viemällä kursoria suorakaiteen eri puolille ja painamalla hiirtä malli pyörii, tai katselija liikkuu mallissa. Pyöritetään 3D-mallia aksonometriassa. 1. Viedään kursori suorakaiteen vasemmalle puolelle ja painetaan hiiren vasenta näppäintä alas. 1. Painetaan näppäinoikotie Ctrl-3 tai valitaan alasvetovalikosta Ikkunat-3D-ikkuna 2. Mitä kauemmas kursorin vie suorakaiteen reunasta sitä nopeammin malli pyörii. Mallia voi pyörittää joka suuntaan. 3. Palautetaan katselusuunta sekä sovitetaan malli näytölle. 4. Painetaan Suunnistin-apuikkunasta Palauta katselupiste - painiketta. Ikkuna avautuu. 10.1.2 Liikkuminen Oletusasetuksilla avautuu aksonometrinen näkymä. Siinä liikkuminen on rajatumpaa ja samalla yksinkertaisempaa kuin perspektiivisessä. Suunnistin-apuikkunalla hallitaan liikkumista ja näkymiä ikkunassa. 5. Painetaan 3D-ikkunan alareunasta Sovita näytölle -painiketta. 3D -ikkunassa on kaksi tilaa; muokkaus- ja suunnistustila. 10.1.3 Muokkaustila Muokkaustilassa muokataan ja luodaan elementtejä, mutta ei voida liikkua mallissa. Toiminnot ovat samanlaisia sekä aksonometriassa että perspektiivisessä näkymässä. Pyöritetään 3D-mallia perspektiivissä. 1. Painetaan suunnistimesta 3D-projektio-painiketta ja valitaan perspektiivinen näkymä.