Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show, Turku 6.5.2013 Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, Tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne
Ohjelma 9.00 Aamukahvi UZ 9.30 Urban Zone: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Turun kaupunkiseudulla Mika Ristimäki ja Maija Tiitu, SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus, Yhdyskuntarakenteen kehitys Turun seudulla, tulevaisuusanalyysi 2030 10.30 Näkökulmia yhdyskuntarakenteen kehitykseen Turun kaupunkiseudulla, ryhmäkeskustelu mm. keskusverkko, alakeskukset ja niiden laatutaso, liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, täydennysrakentaminen, hajarakentaminen, kehityksen kriittiset tekijät Mika Ristimäki, SYKE; Hanna Kalenoja, TTY 11.15 Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu 12.00 Urban Zone osuus päättyy 12-13 Lounas 13.00 Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja, TTY, Verne 13.30 Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Kimmo Kurunmäki, Tampereen kaupunkiseutu 14.30 Keskustelua ja päivän päätös
Millaista yhdyskuntarakennetta suunnittelemme? UZ Lähtökohdat Eteläisen Suomen kehityskäytävät Voimakkaasti kasvava metropolialue Yksittäiset kaupunkiseudut maakunnissa Kaupunkiseutujen sisä- ja reunakaupunki sekä kehysalueet Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit UZ Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden kehitystyö UZ Kuopion kaupungin maankäytön suunnittelusta saadut käytännön kokemukset (1990-) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne (YM) - kahdeksan kaupunkiseutua (2005-2008) COST Action TU0902: Integrated assessment technologies to support the sustainable development of urban areas (2009-2013) Metropolialueen vyöhykkeet - UZ 1 (2007-2010) Vyöhykemenetelmä suunnittelumenetelmäksi - UZ 2: valtakunnalliset vyöhykkeet (2011-2013) Urban Fabrics -hankkeen kaupunkianalyysit (2012-2013) Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas (YM) (2012-2013) Helsinki-Lahti-käytävän vyöhykeanalyysi (2012-2013) Metropolialueen ja Tukholma vertailututkimus (2012-2013) Vyöhykemenetelmän soveltaminen suunnittelukohteissa Lahden yleiskaavan vaikutusten arviointi (2012) Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi (2012) Uudenmaan maakuntakaavan vaikutusten arviointi (2012) Kuopion seudun liikennemalli (2012) Joukkoliikennevyöhykkeet UZ Roadshow (MAL-verkosto) (2013) Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke
Urban Zone kehitystyön päätulokset 2011-2013 UZ Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( www.ymparisto.fi/ykr ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 1980-2010 sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 2035. 2013: 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin 2011-2013: tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)
UZ Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi UZ Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Applications City of Oulu 2010 Oulu UZ source: City of Oulu 2010 18.10.2012 UF Leo Kosonen
UF Project UZ 13.8.2012 UF Leo Kosonen
UZ UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City 13.8.2012 UF Leo Kosonen
Jalankulkuvyöhykkeet UZ A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite
Joukkoliikennevyöhykkeet UZ A. Intensiivinen tarjonnaltaan paras vuorotiheys max 5-10 - 15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m C. Heikko vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään 250-500 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia
Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus UZ Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella UZ Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut
Urban Zone aluejaot UZ Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki YKRkeskustaajaman väestö 2010 YKRkeskustaajaman työpaikat 2007 UZ Helsinki 1 145 755 609 945 Tampere 309 126 143 399 Turku 249 707 118 151 Oulu 182 981 79 763 Lahti 115 222 49 583 Jyväskylä 114 759 52 684 Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta Kuopio 81 144 39 078 35 000 työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki 69 692 27 757 Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Lappeenranta 53 869 24 661 Kouvola 49 976 21 986 Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Kemi-Tornio 44 554 15 331 Porvoo 37 174 14 341 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Lohja 33 586 13 103 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Heinola 17 710 5 883 Valkeakoski 16 898 7 646 Iisalmi 15 727 7 480
UZ Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa www.ymparisto.fi/ykr Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely UZ Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 UZ
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 UZ
UZ 50 000 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 Helsinki Tampere Turku 15 000 10 000 5 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010
UZ asukasta 40 000 Sisempi ydinalue ( 0-5 km) 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke Sisempi ydinalue 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke asukasta 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Ulompi ydinalue ( 5-10km) 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulompi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke
UZ asukasta 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kehysalue ( 10-25km) 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke
asukasta/ha työpaikkaa/ha UZ Asukastiheys Työpaikkatiheys 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 85,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama koko alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama koko alue
asukasta/ha asukasta/ha UZ Asukastiheys, Tre Asukastiheys, Tku 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen intensiivinen muu taajama muu taajama koko alue koko alue
työpaikkaa/ha työpaikkaa/ha UZ 85,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Työpaikkatiheys, Tre 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama koko alue 85,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Työpaikkatiheys, Tku 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama koko alue
asukasta/ha 0 20 40 60 80 100 UZ Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheys Etäisyys keskustasta selittää peräti 26,3 % joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden vaihteluista Asukastiheys laskee 5-10 kilometrin keskustaetäisyydellä alle 10 asukkaaseen hehtaarilla 0 5 10 15 etäisyys keskustasta (km) Deviance explained = 26.3%
asukasta/ha 0 20 40 60 80 100 asukasta/ha 0 20 40 60 80 100 UZ Turussa joukkoliikennevyöhykkeiden asukastiheys laskee keskustaetäisyyden myötä voimakkaasti: Tampereella asukastiheys on lähellä 20 asukasta hehtaarilla vielä 10-15 kilometrin etäisyydellä keskustasta TURKU Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheys TAMPERE Joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheys 0 5 10 15 etäisyys keskustasta (km) 0 5 10 15 etäisyys keskustasta (km)
UZ Aluetehokkuus, Tre Aluetehokkuus, Tku 0,75 0,75 0,70 0,70 0,65 0,65 0,60 0,60 0,55 0,55 0,50 0,50 0,45 0,45 0,40 0,40 0,35 0,35 0,30 0,30 0,25 0,25 0,20 0,20 0,15 0,15 0,10 0,10 0,05 0,05 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen intensiivinen koko alue koko alue
UZ Yli-75-vuotiaiden osuus, Tre Yli-75-vuotiaiden osuus, Tku 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kangasala Nokia 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lempaala Tampere Ylojarvi Pirkkala kaikki keskusalueet Valkeakoski Tesoma Linnainmaa Hervanta Paimio Naantali Lieto Runosmaki Varissuo Parainen Raisio Kaarina Turku kaikki keskusalueet
UZ Autottomien asuntokuntien osuus, Tre Autottomien asuntokuntien osuus, Tku 60% 60% 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue muu taajama
UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus, Tre 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen taajaman ulkopuolinen alue koko alue 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Moniautoisten asuntokuntien osuus, Tku 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama taajaman ulkopuolinen alue koko alue
UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä, Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Tampere Turku Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kaikki yhteensä Pori Kuopio Kaikki yhteensä
Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Turun kaupunkiseudulta Kahdeksan alakeskusta, joista puolet 5-7 km:n etäisyydellä. Yhdyskuntarakenteeltaan tiivis ydinalue ja paljon väestöä aina 5 km asti. Siitä huolimatta keskustan reunavyöhykkeen asukastiheys kolmanneksen alhaisempi kuin Tampereella ( johtuu paljolti Treen vesistöistä) Asemakaavoittamatonta taajamaa paljon yli 7km:n etäisyydellä. ( Tampereella pääosin yli 10 km:n ulkopuolella) Turun keskustan reunavyöhykkeen ja alakeskusten työpaikkatiheys lähes puolet alhaisempi kuin Tampereella Turun yhdyskuntarakenteen ydin suppeampi kuin Tampereella. Ydinalueella hyvä saavutettavuus => Pyöräilyn potentiaali hyvä, joukkoliikenteen lyhyet etäisyydet. Hyviä sijainteja yritysalueiksi keskustan reunavyöhykkeellä. Ydinalueen ulkopuolisen joukkoliikennevyöhykkeen väestömäärä alhainen. Joukkoliikenteen edellyttävä väestötiheys vaatimaton yli 7 km:n ulkopuolella => Tarvitaan maankäytön panostusta 5-10 km:n etäisyydelle joukkoliikenteen nauharakenteisiin ja alakeskuksiin. Autoistuminen vastaa yleistä tasoa Suomen kaupunkiseudulla Ikääntyminen voimakkainta Paimion ja Paraisten alakeskuksissa. 2030 Mahdollisen ratikkalinjaston edellytykset erilaiset Turussa kuin Tampereella Monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan keskustan, läheisten alakeskusten ja reunavyöhykkeen kehittäminen. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet sekä yritysalueiden kehittäminen. Joukkoliikennenauhojen ja alakeskusten maankäytön tehostaminen 5-10 km etäisyydellä Riittääkö elinvoimaa samanaikaisesti kehittää alle km:n ja 5-10 km etäisyydellä olevaa yhdyskuntarakennetta? Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi UZ Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite
Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0,4 1 056 matkaa pitkät matkat 26 21 000 kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä 1 030 työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat 5 200 km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat 11 300 km työperäiset matkat 3 350 km vierailumatkat 2 100 km matkat omassa elinpiirissä 9 700 km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat 1 600 km harrastusmatkat 1 000 km vierailumatkat 1 400 km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 työperäiset matkat 2 800 km ostos tai asiointi 2 500 km
Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.
Liikkumista koskevat aineistot HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT 2010-11: taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2012 (n= 9 800) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL 2007-2008 (n=20 200) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)
Liikennesuorite (henkilökm/asukas, vrk) eri kaupunkiseuturyhmissä 0 5 10 15 20 25 30 metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Turun seutu, liikennetutkimus 2008 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 40% 15% 36% 9% 12% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 24% 12% 49% 15% 6% keskustan reunavyöhyke 32% 18% 43% 8% 8% intensiivinen 31% 12% 46% 10% 14% 24% 11% 47% 17% 9% 24% 12% 49% 15% 6% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 21% 10% 61% 9% 3% intensiivinen 31% 15% 47% 6% 10% 19% 9% 61% 11% 8% 16% 11% 61% 13% 8% taajaman ulkopuolinen alue 12% 3% 65% 19% 2% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 29% 9% 51% 12% 1% intensiivinen 29% 21% 46% 5% 9% 24% 13% 52% 11% 7% 22% 8% 55% 16% 8% taajaman ulkopuolinen alue 19% 3% 64% 14% 2% jalan pyörällä henkilöautolla kuljettajana henkilöautolla matkustajana paikallisjoukkoliikenteellä
Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu ja Valkeakoski, Tampereen seudun liikennetutkimus 2012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 40% 9% 23% 5% 21% keskustan reunavyöhyke 23% 15% 36% 8% 16% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 29% 9% 38% 8% 15% intensiivinen 20% 10% 43% 9% 16% 14% 7% 52% 9% 17% 13% 7% 60% 9% 11% ei taajama 14% 2% 58% 13% 9% 5% keskustan jalankulkuvyöhyke 17% 2% 52% 9% 18% keskustan reunavyöhyke 6% 2% 74% 7% 9% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 21% 5% 57% 11% 4% intensiivinen 5% 4% 72% 10% 6% 14% 5% 64% 10% 5% 12% 4% 67% 9% 5% ei taajama 8% 3% 72% 9% 3% 4% keskustan jalankulkuvyöhyke 25% 8% 51% 9% 5% keskustan reunavyöhyke 14% 8% 64% 7% 6% 21% 8% 50% 15% 5% 6% 2% 73% 9% 8% ei taajama 8% 5% 73% 7% 5% kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa
kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma asuinpaikan vyöhykkeen mukaan - valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011, Turun ja Tampereen seudut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 61 % 4 % 32 % 3 % keskustan reunavyöhyke 39 % 7 % 43 % 12 % intensiivinen 24 % 15 % 53 % 8 % Turku 20 % 12 % 6 % 10 % 63 % 72 % 12 % 6 % 13 % 77 % 5 % 10 % 8 % 79 % 2 % taajaman ulkopuolinen alue 15 % 2 % 80 % 3 % keskustan jalankulkuvyöhyke 53 % 7 % 33 % 7 % keskustan reunavyöhyke 26 % 7 % 52 % 14 % intensiivinen 15 % 18 % 56 % 11 % 19 % 12 % 64 % 5 % Tampere alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen 14 % 3 % 27 % 7 % 70 % 52 % 13 % 13 % 21 % 4 % 62 % 13 % 16 % 7 % 73 % 3 % 15 % 8 % 69 % 8 % 18 % 6 % 71 % 5 % jalan pyörällä henkilöautolla paikallisjoukkoliikenteellä
kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä (henkilökm/asukas, vrk) - valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, Turun ja Tampereen seudut 0 5 10 15 20 25 30 35 keskustan jalankulkuvyöhyke 10,4 12,7 henkilökm/vrk keskustan reunavyöhyke intensiivinen 9,3 9,0 13,2 13,4 19,3 17,2 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 13,0 intensiivinen 14,4 25,0 24,0 22,9 25,1 26,7 taajaman ulkopuolinen alue 26,0 28,8 30,6 Turku Tampere
Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista suuri joukkoliikenne on vahvimmillaan jalankulkuvyöhykkeellä ja intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Ulommalla ydinalueella joukkoliikenteen rooli heikko joukkoliikenteen osuus matkoista suhteellisen pieni henkilöautosuoritteet suurempia kuin Tampereen seudulla Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin mahdollisuudet joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen autovyöhykkeillä rajalliset
Yhdyskuntarakenteen taajamakehityksen ja mitoituspohjaisten seurantamuuttujien trendi 1980 2005 ja perusuran kehitys 2005 2030 Turun kaupunkiseudun taajamissa UZ
Väestökehitys vuoteen 2030 UZ Väestöennusteen mukaan Turun kaupunkiseudun kuntapohjaisen alueen väestömäärä tulee kasvamaan 33891 asukkaalla, eli 11,4 prosentilla vuosina 2005 2030. Vuonna 2030 asukkaita olisi yhteensä 331 909 (kuva alhaalla vasemmalla). Väestökasvu tulee hidastumaan ennustejakson loppua kohti. Perusuran mukaan asuntokuntien määrä kasvaa 20-2030 24 160 asuntokunnalla, eli 16,7 prosentilla. Ikärakenne vanhenee niin, että yli 64-vuotiaita kaupunkiseudulla vuonna 2030 olisi 25,5 % väestöstä (kuva alhaalla oikealla) Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssa varaudutaan tavoitteellisesti noin 75000 asukkaan lisäykseen (23 %:n kasvu) vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on Tilastokeskuksen ennustetta suurempi. (Maahanmuutto?)
UZ Rakennemalliluonnoksen suhde yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin
Pikaraitiotien ensimmäisen ja toisen vaiheen reitistö UZ
Ryhmätyön kulku UZ Kolme ryhmää 20 min keskusteluaikaa kukin ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka esittelee lopuksi ryhmäkeskustelun tulokset (noin 5 minuutin purku) Teema: Turun kaupunkiseutu 2030 Monikeskuksisuus ja alakeskukset Turun seudulla Vyöhykemenetelmässä Turun kaupunkiseudulta tunnistetut alakeskukset. Miten suunnitelmissa: Alakeskusten merkitys 2030 suhteessa pääkeskukseen ja keskustan reunavyöhykkeeseen, vahvistuuko, tasapuolinen vai heikkeneekö, eriytyykö alakeskusten kehitys? Miten elinvoimaa riittää suurempien alakeskusten ulkopuolisille lähipalvelukeskuksille? Onko tulossa uusia keskuksia (ja millaisia) vuoteen 2030? - Konkreettisimmat täydennysrakentamisen toteutukset Turun kaupunkiseudulla vuoteen 2030? - Merkittävimmät yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavat uudet infrastruktuuriverkostot kaupunkiseudulla vuoteen 2030?