Viiden istin luontopolku Tämän polun suunnittelivt leirin "Luontomtkilu pohjoisell hvumetsävyöhykkeellä" osllistujt, jonk järjestivät: Luonto-Liitto (Suomi), Nture nd Youth (Murmnskin lue, Venäjä) j Aets (Arkngelin lue, Venäjä). Polun julkisi Luonto-Liitto Euroopn Unionin Youth in Action-ohjelmn rhllisesti tukemn 2009. Rovvrll, Inrin retkeilylueell
Esittely Hyvä vierilij, tervetulo kuvukselliselle Inrin retkeilylueelle! Kutsumme sinut nyt erikoiselle mtklle, joll kikki istisi j mielikuvituksesi tulevt trpeen. Viiden istin luontopolku (2,5 km) sijitsee Rovvrll, 2 kilometriä länteen Otsmotunturilt. Alueelle pääset Inrin kirkkokylältä Angelin tietä j Rovjärven tietä pitkin, sekä Rovjärvi- Otsmo ti Riutul-Otsmo reittien kutt. Mikäli yövyt Rovjärven vuokrkämpällä, voit sout polulle järven yli. Luontopolullmme ei ole perinteistä merkittyä polku, vn voit itse vlit mitä kutt suunnist rsteille, mitkä rstit hlut nähdä j missä järjestyksessä. Näin ollen tulet trvitsemn tämän esitteen ohell suunnistusvuksi GPS-litteen WGS84- koordinttijärjestelmällä. Rstit on merkitty mstoon punisin pylväin. Jokinen rsti on itsessäänkin ymmärrettävä, mutt yhdessä ne muodostvt kokonisuuden kuvn pikllisen luonnon historist. Prs ik vierill luontopolull on kesä, mutt myös keväisin j syksyisin luonto loist erityistä kuneuttn. Kosk mikään luonnoss ei ole ikuist, misem muuttuu jtkuvsti: tunnist toiseen, vuodenjst seurvn j vuosien vieriessä. Voimme vin rvuutell minkälisen Rovvrn lpsenlpsemme tulevt näkemään. Av siis silmäsi j mielesi j nuti juuri tämän hetken inutltuisuudest. Rovvr, tuo vihreä kukkul Rovjärven kupeess, odott sinu löytämään itsensä. Rovvrn histori pähkinänkuoress Rovvrll vutuv misem on viime jääkuden muovm. Jään vetäytyessä jäljelle jäi vin pljst mt pieniä mäkiä, vroj, kiviä sekä pieniä j suuri järviä. Askel kerrlln ksvit j eläimet vltsivt lueen. Jokinen uusi elävä olio toi omn lisänsä lueen luonteeseen. Ihminen spui seudulle välittömästi jääkuden jälkeen j kehittyi luonnon mukn. Ensimmäinen tunnettu sutus Inrin lueell on 9000 vuott vnh. Polkumme lue nimettiin Rovvrksi, missä sn Rov tulee smen kielen snst ruávi ti rovve trkoitten vnh metsäluett. Täällä piklliset elivät tiiviissä kosketuksess luonnon knss metsästäen, klsten j mrjoj keräillen. Puit hyödynnettiin rkennuksiksi, työkluiksi j polttopuiksi. Metsien myöhempään kehitykseen on vikuttnut merkittävästi nykymetsätlous, jok spui lueelle 1900-luvun luss. Kävellessäsi lueell voit nähdä selviä jälkiä vohkkuist j vlikoivst metsätloudest. Tänä päivänä muit merkittäviä mnkäyttötpoj Inrin retkeilylueell ovt vp-jn toimint, turismi j poronhoito.
Aikmtk Koordintit: N68.8899820, E26.7734230 Kohde: Rikkinäisen kiven päällä ksvv mänty Rovjärven rnnll. Kymmenen tuhtt vuott sitten tätä luett peitti 2-2,5 kilometrin pksuinen kerros jäätä. Jään vltv pino j liike muuttivt lueen luonteen täysin. Jää nrmutti perusklliot, j jätti jälkeensä tuhnsi pinnteit, joiss moni järvi nykyään lepää. Ilmston lämmetessä j jäärintmn vetäytyessä jään mukn kulkeutuneet kivet j sor jäivät pikoilleen. Välittömästi jääkuden jälkeen Rovjärveltäkin oli vesiyhteys jäämerelle Inrijärven kutt. Rovvr oli tuolloin vin pieni sri ti niemeke. Ktso ympärillesi: Näetkö jään jälkiä? Kuvittele, miten jää onkn kulkenut täällä tuhnsi vuosi sitten. Tunne luj j kov kiven pint. Silti jään on täytynyt oll voimkkmpi. Näkyykö misemss vieläkin veden voim? Metsien miehet Koordintit: N68.8908690, E26.7735880 Kohde: Kllio lähellä Rovjärven rnt. Kllion päällä ksv vnh mänty, joss on kolo. Puuss on kummllinen kolo. Ostko rvt, mikä ti kuk sen on tehnyt? Linnut, pienet nisäkkäät, hyönteiset j ksvitkin ovt tehneet moni koloj puihin. Tämän kolon on kuitenkin tehnyt ihminen. Täällä kolkoss mss ihmisen täytyi oll luov selvitäkseen. Kolo tehtiin vesilintujen pesimäpikksi esimerkiksi telkälle (Bucephl clngul). Ihminen sttoi sitten kevätkesällä kerätä munt pesistä rvinnokseen. Nykyään lki kieltää tämän käytännön j linnut svt pesiä kenenkään häiritsemättä. Luonnon tuht ksvo Koordintit: N68.8904510, E26.7755570 Kohde: Suuri smmloitunut kivi, jot koivut j muutm kelo ympäröivät. Svuit juuri sienten prtiisiin! Ympärilläsi stt nähdä mont kääpää ti muut sientä. Ne poikkevt toisistn muodoltn, väritykseltään, koostumukseltn j tuoksultn. Luonnon uskomton monimuotoisuus pljstuu jälleen. Os käävistä ksv elävillä puill, os inostn kuolleill. Os voi jop tehdä elävästä kuolleen tukhduttmll puun. Kääpien tärkeys piilee niiden kyvyssä hjott puut j näin ollen osllistu mperän muodostumiseen j rvinteiden kierrätyksen. Käävät käytössä Koivull ksvvn tulkäävän (Pomes fomentrius) uskottiin prntvn siruksi j siitä uutettiin teetä. Kosk sen rkenne muistutt nhk, sitä on käytetty lkkien, kssien j lukkujen vlmistukseen muunmuss Trnssilviniss. Tulkääpää on myös käytetty piin knss tulen tekoon, sillä se syttyy helposti. Nuotion hehku stiin puolestn säilymään rinkäävän (Phellinus ignrius) vull. Niin ikään koivull ksvv pökkelökääpää (Pipteroporus betulinus) käytettiin neultyynynä pehmeän pintns nsiost. Lisäksi sitä on sivelty hvojen j nrmujen päälle, sillä sen hpn rkenne utt veren hyytymisessä j edistää ihon uusiutumist. Vierivä kivi Koordintit: N68.8901430, E26.7800610 Khde: Vnh keloist metsää Rovvrn lännen puoleisell rinteellä. Rstilt vutuu huike misem. Mikäli kipusit rstille rinnettä ylös, ktso tksesi. Näetkö reitin, jot pitkin kuljit? Näetkö omt jälkesi? Mitä tphtuikn mperälle j lusksvillisuudelle? Millä kohdin omt jälkesi ovt vurioittneet ksvusto vähiten? Mperä on vhingoittunut vähiten kohdiss, joiss mhn sekoittuu pljon juuri. Juuri ei siis inostn kiinnitä ksvi mhn, vn pitää myös mt pikoilln. Ksvipeite estää mn liillisen kulumisen eli eroosion. Tämä on erityisen tärkeää mäkien päällä j vuorill, missä voimks tuuli j sdevesi voivt helposti irrott mt, mikäli pikll ei ole puit. Täällä kylmässä ilmstoss kerrn hävinneen mkerroksen uudelleen muodostuminen voi kestää stoj vuosi.
Lähellä tivst Koordintit: N68.8900840, E26.7830960 Kohde: Rovvrn lki: koivujen ympäröimä metsäukio. Istu j rentoudu huipull! Millinen onkn sää? Tuulisempi, kylmempi ti kostempi kuin lhll järvellä? Onko lell vloismp j millisi muutoksi huomt ksvillisuudess? Ilmnkosteus, korkeus j ksvillisuus vikuttvt piklliseen ilmstoon j määräävät seudun vihtelevt ilmsto-olosuhteet. Mäen pohjoinen puoli on usein viileämpi kuin eteläinen puoli, sillä pohjoispuolelle pääsee vähemmän uringonvlo. Myös mäen päällä ksv vin pieniä puit, sillä kuivuuden j voimkkn tuulen tki mperä on huipull ohut. Tikmtto Koordintit: N68.8913810, E26.7882070 Kohde: Pieni suo khden huipun välissä. Mikä ihn, pehmeä, tuoksuv vihreä mtto onkn edessäsi! Eri värit, pienet kukt j muut yksityiskohdt muodostvt hurmvn kuvion. Riisu siis kenkäsi j kokeile kävelemistä tällä luonnonmtoll. Mtto on kovin pehmeä, sillä sen ll on pksu kerros turvett. Soill on tärkeä rooli hiilen nielemisessä. Pohjn pysyvä vesikerros estää kuolleen eloperäisen mterilin hjottmisen j hiilidioksidin vputtmisen ilmkehään. Sen sijn pinnn lle muodostuu elävä CO2-lls. Tämä on hiilen muodostumisen ensimmäinen vihe. Vlitettvsti moni kosteikko on tuhottu metsänomistjien toiveest lisätä hyödyllistä ml. Soiden kuivmisen eli ojituksen yhteydessä turve hjo j vltv määrä ksvihuoneksuj vputuu ilmkehään. Elämän kehä Koordintit: N68.8922350, E26.7902130 Kohde: Suuri kelo rinteessä, joss vnh metsää Tämä kelo kuoli monen mont vuott sitten, silti vieläkin siinä näkyy merkkejä monest elollisest oliost. Pienet hyönteiset krnn ll söivät puut sen vielä eläessä. Puun kuoltu, toiset hyönteiset vltsivt sen. Linnut pesivät puun koloiss j pienet nisäkkäät tekevät kotisijn puun juurille. Kelon päälle settuivt elämään puut hjottvt sienet, eriliset jäkälät sekä smmlet. Luonnoss mikään ei mene hukkn. Tämäkin puu nt rvinto j suoj sdoille eläville oliolle vielä vuosikymmeniä puun kuolemn jälkeen. Jokinen eliö jättää jälkensä puun pinnlle: Huom pienet merkit j pehmeä kuvio, jok on muodostunut tuhnsien työläiden suiden, nokkien, käpälien j juurten iknsmn. Lhot puut Jos näet metsässä vnhoj lhovi ti lhonneit puit, voit oll vrm, että lueell on myös uhnlisi ljej. Noin kolms os kikist metsän eliöljeist elää lhopuull ti inkin ovt josskin yhteydessä niihin. Nämä ljit puuttuvt monest hoidetust metsästä. Nykymetsäteollisuus pyrkii usein poistmn lhot j ktuneet puut metsästä, sillä näiden pelätään levittävän lhottvi tuholisi hyväkuntoisiin puihin. Tuholisten pelko on kuitenkin liioteltu. Lhopuust riippuviset ljit hvoittvt suurelt osin vin heikkoj j sirit puit. Myöskin lueen nisäkkäät j linnut voivt suojell eläviä puit hitllisilt hyönteisiltä.
Lulv lähde Koordintit: N68.8882350, E26.7956970 Kohde: Pieni rehevä lähde suon j nuoren metsän välillä Viisuden puu Lähteen lulu Rinnettä ls tsiselle mlle, jop puut tekevät tietä misemlle Edessä ts metsää merkittyä metsää! Kuink onkn tuli jättänyt jälkensä puiden pinnlle metsien välissä lul lähde Vesi juoksee uomissn luoden ympäristön eriliselle elämälle Löydätkö lähteestä kultisen smmlen, entäpä krmellin tuoksuisen kukn, Näetkö missä lintu nukkuu j miltä mistuukn lulv vesi? Henni Ylänne Virtv vesi trjo uniikin elinpikn monelle eliöljille. Lähteet, purot j norot luovt kosten j tslämpöisen mikroilmston äärelleen. Moni lähteen lähellä ksvv ksvilji on hrvininen j muutm on uhnlinen. Lähteitä pidetäänkin metsien monimuotoisuuden keskittyminä. Lääte (Sussure lpin) kukkii elokuuss, tunnistt sen violetist väristä j toffeen tuoksust. Koordintit: N68.8878880, E26.7906270 Kohde: Vltv mänty nuoress sekmetsässä Ympärilläsi näet eri-ikäisiä puit, suurimmksi osksi vrsin nuori. Tämä ei ole koskemton, luonnontilinen metsä. Jos ktsot trksti ympärillesi, stt löytää kntoj j kdettuj runkoj nykyikisen metsätlouden tunnusmerkkejä. Joitkin vnhoj puit on iloksemme säästetty kirveeltä. Vnh mänty on stoj vuosi vnh. Kuten vnhn miehen iho, senkin kuori ero nuorten mäntyjen krnst. Krnn läpi näkyy, miten puu ksv kierteelle. Sekä krn että kierteisyys ovt merkkejä vnhuudest. Pyhät puut Vnhoj puit on pidetty pyhinä läpi jnlskun. Puit plvottiin, niille tehtiin uhruksi, j niiltä pyydettiin pyyntionne. Luonnonuskonnoiss puut otettiin mukn rituleihin. Pyhä puu kuunteli rukouksi, sen uskottiin prntvn siruksi j määräävän kohtloit. Vielä tänäkin päivänä moni rvost vnhoj puit. Kiken olless moderni j uutt, on hyvä nähdä jotin ikivnh. Vnhn puun koskeminen ti hlminen prhimmilln luo syvällisimmän yhteyden luontoon. Kuiskilevt puut Koordintit: N68.8879950, E26.7900300 Kohde: Pieni hplehto Jos ilmss on vähänkään tuult, korvsi uttvt sinu löytämään tämän pikn. Siis seur vin tuulen kuiskett j löydä pieni hplehto. Hvt (Populus tremul) ovt yksi hvumetsien monimuotoisuuden vinljeist. Moni smml, jäkälä, hyönteinen, lintu j nisäkäs elää hvll, muutm näistä ljeist ei edes selviä muull. Inri on yksi pohjoisimmist pikoist, missä hvt ksvvt. Täälläkin hpoj on hrvss j ne ovt kooltn vrsin pieniä. Herätetty jättiläinen Koordintit: N68.8878060, E26.7826710 Kohde: Suuri kivi rinteellä (muistutt ksvoj, joiden silmästä ksv mänty) Mänty (Pinus sylvestris) on yksi jääräpää: se voi elää olosuhteiss, joiss muut ljit eivät selviä. Mänty voi ksv ohuell mperällä, kuivill pikoill ti erittäin kylmässä ilmstoss. Tämäkin itsepäinen mänty venyttää juurin svuttkseen mn. Näetkö krmivn kuvn, jonk kivi j puun juuret muodostvt? Rovvrn jättiläinen Tällä mäellä suu vltv jättiläinen. Hän elää mäen sisällä luolssn, jost rinteen puut eivät päästä häntä ulos. Kerrn jättiläinen kikki voimin käyttäen onnistui työntämään päänsä ulos. Jättiläisen hrmiksi nenän päällä lkoi ksv mänty. Miten käy, jos rinteen puut kdetn? Pääseekö jättiläinen vihdoin vpksi? (leirin osnottjien ltim)
26 46 Viiden istin luontopolku 26 47 P k u o l Tekniset ohjeet L I o k l 68 53 30 Elämän kehä N68.8922350 E26.7902130 Luonnon tuht ksvo N68.8904510, E26.7755570 Metsien miehet N68.8908690 E26.7735880 Tikmtto N68.8913810 E26.7882070 R Vierivä kivit N68.8901430 E26.7800610 o Aikmtk N68.8899820 E26.7734230 v j Lähellä tivst N68.8900840 E26.7830960 R o v v Teksti, kuvt sekä sommittelu: Nikolett Kton r Kiitokset: Lulv lähde N68.8882350 E26.7956970 Polun rstit vlitsivt j suunnittelivt leirin "Luontomtkilu pohjoisell hvumetsävyöhykkeellä" osllistujt. Nuorille suunnttu luontoleiri järjestettiin Rovjärven tuvll elokuuss 2009. Leirille osllistuivt Anstsiy Andrinov, Romn Antipin, Sergey Belugin, Sini Eräjää, Kirsi Eskelinen, Dmitry Furmn, Sonj Hofslgre, Elin Kisnlhti, Nikolett Kton, Sonj Linnl, Elen Krivozubov, Antti Slovr, Trmo Sstmoinen, Andrei Shbnov, Lyudmil Umnov, Ann Ushkov, Svetln Ushkov, Birthe Weijol, Henni Ylänne sekä Juli Zhrov. Viisuden puu N68.8878880 E26.7906270 Herätetty jättiläinen N68.8878060 E26.7826710 Kuiskilevt puut N68.8879950 E26.7900300 ä r E v i 68 53 00 0 0,5 1 km Koordintit ovt WGS84 järjestelmän mukiset. Huomioi, että GPS-yhteyden trkkuus riippuu säästä. On mhdollist, että GPSlitteesi näyttää oike lukem, mutt et näe rsti. Mikäli näin tphtuu, ktsele ympärillesi j hrvoi ympäristöä ktseellsi. Rstit on merkitty mstoon 1,40 cm korkuisill punisill merkeillä, joten niiden pitäisi löytyä helposti. Oiken sijinnin voi myös trkist merkeistä, joihin koordintit on kirjoitettu. i1 ur t un ot m s t O km Erityiskiitokset kuuluvt Ves Luhdlle (Inrin Luonnonystävät ry), Riin Tervolle (Ylä-Lpin Luontokeskus), Päivi Plmolle (Lpin Luontoplvelut) j Olli Turuselle (Suomen Luonnonsuojeluliitto) rvokkst tuest j vust; Metsähllitukselle rstien merkitsemisestä luontoon; Sini Eräjäälle j Kirsi Eskeliselle järjestelyvust; Birthe Weijollle tekstin muokkmisest; Henni Ylänteelle, Kirsi Eskeliselle j Emili Pippollle tekstin kommentoimisest sekä Henni Ylänteelle j Anstsi Andrinovlle käännöksistä suomen j venäjän kielelle.