Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulu
Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...5 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...9 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...9 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS...10 3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS...12 3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS...14 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...15 4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET...15 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU...16 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...21 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI...28 6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE...28 6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...29 6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA...32 6.4 TASE...33 7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...34 8 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET...35 9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...35 10 HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
Toimintakertomus Sivu Kaaviot Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma 2006... 5 Kaavio 2. Menojen jakauma vuonna... 30 Kaavio 3. Menot menolajeittain vuosina 2007... 30 Kaavio 4. Tulojen jakauma vuonna... 31 Kaavio 5. Sisäisen valvonnan yhteenveto... 34 Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta... 5 Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 6 Taulukko 3. Tuottavuusmittarit... 9 Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit... 10 Taulukko 5. Suoritteet... 15 Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu... 16 Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut... 19 Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet... 20 Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelut suoritteet... 20 Taulukko 10. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja sen muutosprosentti 31.12... 21 Taulukko 11. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12... 21 Taulukko 12. Henkilötyövuodet... 22 Taulukko 13. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin... 22 Taulukko 14. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 31.12.... 23 Taulukko 15. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12... 23 Taulukko 16. Sairauspoissaolot... 24 Taulukko 17. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen... 24 Taulukko 18. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma... 25 Taulukko 19. Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet... 25 Taulukko 20. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12... 26 Taulukko 21. Koulutus ja osaamisen kehittäminen... 26 Taulukko 22. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo... 27 Taulukko 23. Vuoden toimintamenorahoitus... 28 Taulukko 24. Talousarvion toteutuminen... 29 Taulukko 25. Talousarvion toteutuminen tulo- ja kululajeittain vuosina 2007... 29 Taulukko 26. Vuoden tuottojen erittely... 31 2
Toimintakertomus 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Yhdistyneen poliisioppilaitoksen toinen toimintavuosi sujui erinomaisesti. Kulunutta vuotta leimasi keskittyminen erityisesti poliisin peruskoulutukseen rekrytointiin, eri tasojen virkatutkintokoulutukseen sekä erikoistumisopintojen tuottamiseen. Myös laadun kehittämiseen ja toimintaprosessien sujuvuuteen panostettiin. Poliisiammattikorkeakoulun strategia vahvistettiin alkuvuodesta 2010. Suurimmat toimintaympäristön muutokset liittyvät poliisin hallintorakenteen kehittämiseen. Uuden Poliisihallituksen toiminnan aloittaminen, lääninhallitusten poliisiosastojen toiminnan lakkaaminen ja toimiminen 24 poliisilaitoksen rakenteessa aiheuttivat myös poliisikoulutusta koskevia uudelleen järjestelyjä, koska esimerkiksi aiemmin poliisin lääninjohtojen panos poliisikoulutuksen koordinoinnissa on ollut merkittävä. Poliisin vaativien tilanteiden koulutuksen sisältöjä kehitettiin. EU-maiden lainvalvontaviranomaiset kehittivät yhdessä toimintamalleja kouluammuskelutapausten kaltaisten vaativien tilanteiden varalle ja Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin edellä mainittua teemaa koskenut kansainvälinen seminaari. Lisäksi panostettiin tietotekniikkarikostorjunnan koulutukseen, koska yhä enemmän rikoksia tehdään tietotekniikkaa ja -verkkoa hyväksi käyttäen. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön osaamiskartoituksen pilotointi toteutettiin toimintavuonna. Tulos- ja kehityskeskustelut jaettiin kahteen vaiheeseen siten, että syksyllä keskityttiin toimintojen kehittämiseen ja henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin ja keväällä keskustellaan tavoitteista ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä parannettiin työyhteisötaitoihin keskittyneellä koulutuksella, muulla sisäisellä koulutuksella (talous- ja henkilöstöhallinnon normit ja tietojärjestelmät, Outlook, kielikoulutus) avointen ovien päivillä, työhyvinvointitoiminnalla ja kiinteällä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Erityisesti on tarkasteltu työuupumusta tuntevien henkilöiden tilannetta yksilöllisesti. Poliisiammattikorkeakoulu saavutti tulostavoitteet onnistuneesti. Tärkein tulostavoite eli poliisin peruskoulutukseen rekrytointi onnistui erinomaisesti. Kuluneen vuoden hakijamäärä puolestaan nousi ennätykselliseen määrään 2 014 hakijaan, kun luku vuonna oli vain 947 hakijaa. Virkatutkintokoulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa tulostavoitteet täyttyivät lukuun ottamatta koulutettavapäivien määrää. Vuonna koulutukseen valittujen määrä vaikutti viiveellä vuoden koulutettavapäiväkertymään. Poliisin perustutkintokoulutuksen hakijamäärän kasvu ei ehtinyt vaikuttamaan toimintavuoden tulokseen. Tutkinnon aloitti 248 opiskelijaa ja tulostavoite oli 312. Perustutkinnon suoritti toimintavuonna 335 opiskelijaa. Koulutuksen läpäisyprosentti oli 97,4 % ja koulutettavapäivän hinta oli 207 euroa. Vuonna alipäällystökoulutuksen suoritti yhteensä 45 suomenkielistä opiskelijaa, kun tulostavoite oli 48 opiskelijaa. Päällystökoulutuksen A-opinnot suoritti 24 suomenkielistä opiskelijaa ja koko poliisipäällystön tutkinnon opinnot (A+B) sai valmiiksi 10 suomenkielistä opiskelijaa. 3
Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulun taloudellisuuden ja tuottavuuden tulostavoitteet pääosin saavutettiin. Kokonaistuloksellisuutta heikensi perustutkintokoulutuksen aloittaneiden vähäisyys. Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan tulos kehittyi myönteisesti ja ylitti sille asetetun kustannusvastaavuustavoitteen. Toimintavuoden taloussuunnittelussa painotettiin investointihankintoja. Ajoneuvokalustoa hankittiin, yhden opiskelija-asuntolan vanhat soluasunnot muutettiin vastaamaan nykytasoa ja majoitustilojen kalusteita uusittiin sekä opetustilojen varustamista jatkettiin. Laadun kehittämiseen panostettiin. Edellisenä vuonna aloitetun CAF mallin mukaisen laadun itsearvioinnin tulokset saatiin käyttöön helmikuussa ja tulosten pohjalta aloitettiin kehittämistoimet. Laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, mutta erityisesti valmistaudutaan Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta Poliisiammattikorkeakoulussa syksyllä 2011 tehtävään laatujärjestelmän ulkoiseen arviointiin. Poliisiammattikorkeakoulun tieteellinen tutkimustoiminta tuottaa korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja. Toiminnan tehtävänä on luoda perustaa poliisikoulutukselle, poliisin toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle sekä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle ja parantamiselle. Kuluneen toimintavuoden aikana tutkimustoiminnan painopisteitä olivat huumausaineisiin liittyvät kysymykset, talousrikollisuus, johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi, lapsiin kohdistuva väkivalta, viharikokset ja maahanmuuttokysymykset, poliisitoiminta- ja hallinto, radikalisoituminen ja terrorismi sekä poliisikoulutus. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusohjelma perustuu oppilaitoksen tulossopimukseen, huolelliseen toimintaympäristöanalyysiin sekä poliisialan strategioihin ja toimintaohjelmiin. Toimintavuoden aikana vakiinnutettiin tutkimusyhteistyö sisäasiainministeriön muiden oppilaitosten eli Raja- ja merivartiokoulun ja Pelastusopiston kanssa. Ulospäin näkyväksi yhteistyömuodoksi sovittiin vuosittain toteutettava sisäisen turvallisuuden seminaari, joka korvaa aiemmin järjestetyn poliisitutkimuksen seminaarin. Toimintavuonna julkaistiin 12 tutkimusmonografiaa, mikä oli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilaustutkimuksia oli käynnissä kaksi: poliisin hallintorakenteen arviointitutkimus sekä yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntöhankkeen taustaselvitys. Molemmat hankkeet ovat poliisitoiminnan kannalta välttämättömiä ja toimivat luontevana osana oppilaitoksen tutkimusohjelmaa. Poliisimuseossa oli esillä perusnäyttely 900-vuotta poliisihistoriaa Suomessa ja erikoisnäyttelyjä Poliisin kuva - valotuksia poliisin työhön sekä poliisikoiratoiminnasta kertova erikoisnäyttely Haista ite! - Suomen poliisikoirat 100-vuotta. Poliisimuseossa vieraili toimintavuoden aikana 16 620 vierailijaa. Vilkkainta oli toukokuussa, jolloin kävijöitä oli lähes 3 000. Vuoden aikana museossa kävi 163 opastettua ryhmää, joista 42 oli lapsiryhmiä. Sidosryhmäopastuksia oli vuoden aikana 127. Vuoden aikana käynnistettiin poliisin museoyhdyshenkilöverkosto, johon uudet poliisilaitokset nimesivät omat edustajansa. Poliisimuseon henkilökunta osallistui aktiivisesti Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen poliisilaitosten perinnehuoneiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastossa kulunut vuosi oli menestyksekäs: tavoitteet ylitettiin kaikissa suoritteissa. Edellisvuodesta lainaus lisääntyi liki 12 % ja kävijämäärät peräti 17 %. Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto on selvästi vakiinnuttanut paikkansa poliisihallinnon keskuskirjastona. 4
Toimintakertomus 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Opiskelijarekrytointia tehostamalla on poliisin perustutkintokoulutuksen hakijamäärä kasvanut merkittävästi. Tutkintokoulutusten valintaprosesseja yhtenäistettiin oikeudenmukaisen valintamenettelyn turvaamiseksi ja laadun takaamiseksi. Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2013 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) 2010 tavoite 2011 tavoite 5 2012 tavoite 2013 tavoite yhteensä 312 312 384 384 432 432 2256 Aloittaneiden määrä 218 248 384 384 432 432 2098 Valmistuvien lkm 472 335 273 250 384 384 2098 Poistuma 1) 332 329 360 364 342 329 2056 Nettolisäys 140 6-87 -114 42 55 42 Tietolähde: Primus 1) Vuosille 2013 Poliisiammattikorkeakoulun laatima poistuma-arvio, vuonna toteutunut poistuma Poliisin perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärä vahvistetaan Poliisihallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Aloituspaikkamäärän selvittämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu tekee poistumakartoituksen poliisihallinnon yksiköiden antamien tietojen perusteella. Aloituspaikkamäärän on suunniteltu lisääntyvän merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Koulutukseen valittavien hakijoiden korkean tason takaamiseksi uusien hakijoiden rekrytoinnin tulee olla laaja-alaista ja korkeatasoista. prosenttiosuudet 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ahvenanmaa Etelä-Suomi 2007 Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu %-osuus väestöstä %-osuus hakijoista %-osuus aloittaneista Lappi Helsinki Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma 2007
Toimintakertomus Poliisin perustutkintokoulutukseen hakevien määrä laski eniten Helsingissä ja Etelä-Suomen läänissä. Hakijoiden määrän lisääntymistä tapahtui eniten Länsi-Suomen läänissä. Itä-Suomen läänistä valintakokeessa menestyviä hakijoita oli enemmän kuin muilta alueilta hakevista suhteutettuna alueen väestö- ja hakijamäärään. Lapin läänistä ja Ahvenanmaalta perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja valittujen määrä on niin vähäinen suhteutettuna alueen väestömäärään, että se tulee lähitulevaisuudessa vaikeuttamaan poliisin virkojen täyttämistä edellä mainituilla alueilla. Toimintavuonna päätettiin, että koulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden jakaumaa esitellään vuodesta 2010 alkaen poliisilaitoskohtaisesti. Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet 2007 tavoite Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 1 322 947 1 000 2014 - naishakijat % 28 % 26 % 30 % 21 % - suomenkielinen koulutus 1 245 882 1942 - ruotsinkielinen koulutus 77 65 72 Hakukelpoiset hakijat / hakijamäärä % 85 % 86 % 80 % 87 % Valintakokeeseen kutsutut 1 124 810 1753 - suomenkielinen koulutus 1 061 760 1691 - ruotsinkielinen koulutus 63 50 62 Koulutuksen aloituspaikat 360 312 312 312 - sidosryhmille varatut paikat 6 6 3 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 321 218 312 248 - naiset % 27 % 23 % 22 % - suomenkielinen koulutus 7306 209 238 - ruotsinkielinen koulutus 15 9 10 Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 1) 245 294 261 - naishakijat % 11 % 11 % 17 % - suomenkielinen koulutus 254 261 - ruotsinkielinen koulutus 40 - Valintakokeeseen kutsutut 116 156 261 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 2) 49 48 48 67 - naiset % 6 % 17 % 8 % Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 3) 61 46 - naishakijat % 15 % 13 % Valintakokeeseen kutsutut 58 44 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 4) 0 24 20 22 naiset % 0 17 % 18 % Tietolähde: Primus 1) APT15, koulutus alkaa elokuussa 2010 2) APT14 ja UBE2, koulutus alkanut tammikuussa 3) PPT15, koulutus alkaa toukokuussa 2010 4) PPT14, koulutus alkanut toukokuussa 6
Toimintakertomus Perustutkintokoulutus Vuonna poliisin perustutkintokoulutukseen oli 2 014 hakijaa. Hakijamäärätavoite oli 1 000 hakijaa. Tavoite saavutettiin kaksinkertaisena. Tähän vaikuttivat todennäköisesti eniten poliisin työllisyystilanteen paraneminen, yhteiskunnan taloudellinen tila, televisiossa esitetyt dokumentit poliisin työstä sekä rekrytointitoimenpiteet, joita lisättiin voimakkaasti toimintavuonna saadulla poliisin ylijohdon osoittamalla lisärahoituksella. Naisten osuus hakijoista laski merkittävästi eli viisi prosenttiyksikköä. Myös koulutuksen aloittaneista naisten osuus laski, mutta hieman maltillisemmin kuin hakijoiden nimittäin 1,6 prosenttiyksikköä. Naisten hakijaosuuden lasku voi johtua osittain terveydenhuoltoalan kilpailukyvyn paranemisesta. Miesten ja naisten prosentuaalinen osuus hakijamäärästä ja koulutuksen aloittaneista oli vuonna tasainen, miehet noin 79 % ja naiset noin 21 %. Hakukelpoisten hakijoiden prosentuaalinen osuus lisääntyi edellisestä vuodesta ja tavoite ylitettiin selvästi. Vuonna alkoi seitsemän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen perustutkintokoulutus. Valintaperusteet uudistettiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 25.6.. Työryhmä, joka laati ruotsinkielisten ja kaksikielisten hakijoiden rekrytointistrategiaa, jätti strategia-asiakirjan alkuvuodesta. Poliisikoulutuksen rekrytointistrategian uudistamista varten nimettiin työryhmä, joka työskenteli vuoden ajan. Rekrytointistrategia lähetettiin poliisin ylijohdon vahvistettavaksi helmikuussa 2010. Alipäällystötutkintokoulutus Alipäällystötutkintokoulutuksiin, jotka alkoivat tammikuussa, valittiin yhteensä 68 opiskelijaa, suomenkieliseen koulutukseen 53 opiskelijaa ja ruotsinkieliseen koulutukseen 15 opiskelijaa, joista yksi ei aloittanut koulutusta. Vuosia 2010 2012 koskeva koulutustarvetiedustelu tehtiin maaliskuussa. Valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 25.6.. Uusien valintaperusteiden merkittävin muutos koski valintakokeeseen kutsuttavien hakijoiden määrää sekä valintakokeen sisältöä. Vuodesta alkaen kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeen I vaiheeseen. Valintakokeen rakennetta ja sisältöä yhtenäistettiin päällystötutkintokoulutuksen valintakokeen kanssa. Alipäällystötutkintokoulutuksen (APT15) hakujaksolla, joka järjestettiin syksyllä, koulutukseen haki 261 hakijaa, jotka kaikki olivat hakukelpoisia. Naisten osuus hakijoista kasvoi merkittävästi eli yli viisi prosenttiyksikköä. Päällystötutkintokoulutus Suomenkieliseen päällystötutkintokoulutukseen (PPT14), joka aloitti toukokuussa, valittiin yhteensä 22 opiskelijaa. Vuosia 2010 2012 koskeva koulutustarvetiedustelu tehtiin maaliskuussa. Valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 25.6.. 7
Toimintakertomus Päällystötutkintokoulutuksen (PPT15) hakujaksolla, joka järjestettiin syksyllä, koulutukseen haki 46 hakijaa. Naisten osuus hakijoista oli noin 13 %. Koulutus alkaa keväällä 2010. Erikoistumisopinnot Erikoistumisopintoja jatkettiin suunnitellusti teknisen tutkinnan, liikenteen, huumerikostutkinnan sekä poliisikoiratoiminnan osalta. Vuonna järjestettiin haku- ja valintamenettely tietotekniikkatutkinnan erikoistumisopintoihin. Hakijoita oli 29, joista elokuussa alkaneeseen koulutukseen valittiin 15 rikostutkijaa. Opetussuunnitelman mukaisesti toteutettiin vuoden aikana poliisioikeuden kurssi, viestintä ja tiedottaminen sekä työsuojelu ja tietoyhteiskunnan haasteet. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen poliisikoulutusyhteistyöhön painottuen CEPOL toimintaan ja hyödynnettiin tehokkaasti kansainvälisen yhteistyön tuloksia kansallisessa poliisikoulutuksessa. Vuonna Suomi järjesti kolme (3) CEPOLin aktiviteettiä; Community Policing ja kaksi kertaa Northeast Europe Organised Crime. CEPOLin järjestämille kursseille osallistui Suomesta yhteensä 53 henkilöä poliisin eri yksiköistä. Maksullinen koulutus Toimintavuonna järjestettiin seuraavat maksulliset koulutukset: Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon kuuluva poliisitoiminnan jakso toteutettiin Pelastusopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Hätäkeskuslaitokselle tuotettiin sopimuksen mukaan vuoromestarikoulutus ja poliisitoiminnan kurssit. Järjestyksenvalvojakouluttajakoulutusta toteutettiin toimintavuonna neljä kurssia. Vartijan voimankäytön kouluttajakoulutuksen yleistä osaa kaksi kurssia ja erityistä osaa yksi kurssi. Toimintavuonna järjestettiin myös haku ruotsinkieliseen järjestyksenvalvojakouluttajakoulutukseen sekä vartijan voimankäytön kouluttajakoulutuksen yleiseen osaan. Kumpaankaan koulutukseen ei ollut hakijoita. Rikosseuraamusviraston vankeinhoitolaitokselle toteutettiin huumekoiranohjaajien koulutusta, joka jatkuu vuonna 2010. Ennalta estävä toiminta Ennalta estävän toiminnan materiaalin koordinointia, valmistamista ja tuottamista koskeva toiminta on ollut Poliisiammattikorkeakoulun vastuulla vuoden alusta alkaen. Vuoden aikana valmistettiin muun muassa Poliisin päivänä julkaistu esite Nettitaivaan turvataidot, kaksi dvd-elokuvaa, Lapsemme verkossa ja Kysymysmerkkipoika sekä yhteistyössä tietotekniikkarikostutkinnan koulutusvastaavan kanssa todisteellisen tiedon hankkimista ja käyttämistä koskeva opas Elektronisen todistusaineiston käsittely. Lapsemme verkossa käsittelee pedofiilin toimintaa netissä ja Kysymysmerkkipoika koulutragedioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Syyskuussa nimettiin poliisilaitoksiin ja valtakunnallisiin yksikköihin päällystöön kuuluva henkilö koordinoimaan rekrytointia ja ennalta estävää toimintaa sekä toimimaan yksikkönsä ja Poliisiammattikorkeakoulun välisenä yhdyshenkilönä. 8
Toimintakertomus 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Taulukko 3. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit 2007 tavoite Koulutettavapäivät / opettaja-htv 1) - 1 242 1 006 928 Tutkinnon läpäisy% Perustutkintokoulutus 98,4 % 95,2 % 97,5 % 97,4 % Alipäällystökoulutus 100 % 100 % 97,9 % Poliisipäällystötutkinto (A-opinnot) 100 % - 100 % 100 % Poliisiksi valmistuvien määrä / henkilötyövuodet 1,63 2,16 1,48 1,51 Opiskelun keskeyttäneet / lopettaneet / erotetut Perustutkintokoulutus 7 / 3 / 0 25 / 5 / 2 15 / 5 / 0 20 / 2 / 0 Alipäällystökoulutus 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 2 / 1 / 0 Päällystökoulutus (A-opinnot) 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 Omat opettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 88 % 89 % 90 % 95 % Alipäällystökoulutus 79 % 85 % 80 % 80 % Päällystökoulutus 46 % 55 % 50 % 60 % Erikoistumisopinnot 71 % 61 % 28 % Tuntiopettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 12 % 11 % 5 % Alipäällystökoulutus 21 % 15 % 20 % Päällystökoulutus 54 % 45 % 40 % Erikoistumisopinnot 29 % 39 % 72 % Etäopiskelu, % Perustutkintokoulutus - 20 % 20 % 20 % Alipäällystökoulutus - 30 % 30 % 30 % Päällystökoulutus - 50 % 50 % 50 % Toteutuneet / suunnitellut koulutettavapäivät, % Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 66 % 63 % 88 % 90 % 90 % Perustutkintokoulutus Työharjoittelu, htv 238 195 147 Kenttätyöjakso, htv 337 344 273 Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki 1) Ei ole seurattu aikaisemmin, seuranta aloitettu vuodesta. Koulutettavapäivien määrä opettaja-htv:tä kohden jäi tulostavoitteesta suureksi osaksi tavoitetta pienemmän koulutettavapäivien kertymän takia. Toisaalta poliisiksi valmistuvien määrä suhteessa henkilötyövuosien määrään ylitti tulostavoitteen. Tämä perustuu aikaisempina vuosina tutkinnon suorittamisen aloittaneiden valmistumiseen suunnitellusti toimintavuoden aikana. Tulostavoite saavutettiin hyvällä tasolla virkatutkintojen läpäisyprosenttien kohdalla. Myös opintojen keskeytymistä, lopettamista ja erottamista kuvaavat mittarit pysyivät hyvin tulostavoitteen 9
Toimintakertomus mukaisella tasolla. Tulos kuvaa sekä poliisikoulutukseen hakeutuvien sitoutuneisuutta opiskeluun että valintajärjestelmän onnistumista. Tuottavuutta kuvaavilla mittareilla arvioituna koulutuksen tavoitteet saavutettiin vuonna. Omien opettajien osuus opetustunneista lisääntyi perustutkinto- ja päällystökoulutuksen osalta. Perustutkintokoulutuksen koulutettavapäivien sekä työharjoittelun ja kenttätyöjakson määrät ovat täysin riippuvaisia tutkintokoulutuksen opiskelijamäärästä. Vähentyneet opiskelijamäärät näkyvät vuonna muun muassa työharjoittelun ja kenttätyöjakson henkilötyövuosimäärien vähentymisenä. Erikoistumisopintojen kohdalla omien opettajien osuus opetustunneista vähentyi merkittävästi. Omien opettajien osuus riippuu kunakin vuonna järjestettävistä kursseista. Kurssien sisällöt ja aiheet vaihtelevat eri vuosina sen mukaan, miten erikoistumisopintojen moduulit on jaettu eri vuosille. Myös laskentaperusteita on muutettu siten, että omien opettajien osuuteen ei ole enää vuonna laskettu kurssinjohtajina toimivien eikä poliisikoiralaitoksen opettajien osuuksia. 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit 2007 tavoite Rekrytointi Rekrytoinnin erilliskustannukset / hakija, 115 258 157 181 Perustutkintokoulutus Valinnan erilliskustannukset / aloittaneet, 1 897 2 108 2 020 2 055 Koulutettavapäivän hinta, Perustutkintokoulutus 148 167 149 207 Alipäällystökoulutus 113 162 138 177 Päällystökoulutus 218 270 290 250 Erikoistumisopinnot - 160 130 256 Poliisikoiratoiminta 302 214 270 304 Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus - 157 135 153 Maksullinen koulutus - 156 137 172 Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannukset 1) - 321 116 300 000 326 553 Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 2) - 164 786 210 000 229 977 Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudellisesti hinnoitellut suoritteet 86 % 60 % 100 % 60 % Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 121 % 99 % 100 % 124 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 91 % 105 % 91 % Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1) Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan palkat ja toiminnasta aiheutuvat erilliskustannukset. 2) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Koulutettavapäivien kokonaismäärätavoite alittui 16 %. Poliisiammattikorkeakoulun kuluista suurin osa on kiinteitä kuluja (vuokrat, henkilöstökulut, kiinteistön hoidon kulut), joihin opiskelijamäärien muutokset eivät merkittävästi vaikuta. Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden vähyys 10
Toimintakertomus vuonna vaikutti viiveellä koulutettavapäivien määrään toimintavuonna ja tämän johdosta koulutettavapäivien taloudellista tavoitetta ei voitu saavuttaa. Poliisiammattikorkeakoulun rekrytoinnin toteuttamiseen saatiin erillisrahoitus 100 000 euroa. Saatu erillisrahoitus on laskettu rekrytoinnin kustannuksiin. Taloudellisuustavoite ylittyy vajaat kaksi prosenttia. Rekrytoinnin kustannus ilman erillisrahoitusta oli 132 euroa/hakija. Hajutunnistuskoiratoimintaan ja koirien hankintaan sekä niiden ylläpitoon voitiin panostaa 5 10 % asetettua tavoitetta enemmän. Koiria ostettiin sijoitettavaksi kennelalan kouluihin, joista ne sijoitetaan kentälle vuoden 2010 aikana. Sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta (19.12.2007/1266) on julkisoikeudellisiksi kiinteämaksuisiksi suoritteiksi vahvistettu valintakoemaksu, vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kouluttajakoulutus, järjestyksenvalvojakoulutus ja tottelevaisuustarkastukset. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta kustannusvastaavuutta ei ole saavutettu myöskään vuosina 2007. Julkisoikeudellisten suoritteiden koulutettavapäivän keskimääräinen hinta on maksuasetuksen mukaan 120 euroa ja koulutuksen kustannukset vuonna olivat 213 euroa/koulutettavapäivä. Poliisiammattikorkeakoulu teki esityksen syyskuussa kiinteämaksuisten julkisoikeudellisten suoritteiden hintojen korottamiseksi. Korotetut hinnat tulivat voimaan sisäasiainministeriön asetuksen mukaisesti 1.1.2010 alkaen. Liiketaloudellisen toiminnan hinnoittelua kehitettiin vuonna ja liiketaloudelliselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. Toiminta tuotti ylijäämää 146 725 euroa. Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei ollut asetettu kustannusvastaavuustavoitetta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat 91 % kattaneet toiminnan kulut ja näin ollen Poliisiammattikorkeakoulun taloudellinen panostus on ollut vähäistä. 11
Toimintakertomus 3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tillinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 218 782 102 207 128 904 maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 218 782 102 207 128 904 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 317 118 henkilöstökustannukset 37 019 12 984 20 043 vuokrat 29 0 0 palvelujen ostot 9 974 39 220 67 315 muut erilliskustannukset 8 679 8 110 9 335 Erilliskustannukset yhteensä 55 712 60 630 96 811 KÄYTTÖJÄÄMÄ 163 070 41 577 32 093 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 181 967 102 765 122 813 poistot 14 898 4 787 0 korot 1 201 598 750 muut yhteiskustannukset 0 256-5 945 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 198 067 108 407 117 618 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 253 779 169 037 214 429 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) -34 997-66 830-85 525 Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus 86 % 60 % 60 % Maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan myyntituotoista 45 600,00 euroa saatiin vartijoiden voimankäyttökouluttajien kursseista, 31 440,00 euroa järjestyksenvalvojakouluttajakoulutuksista, 51 114,00 euroa valintakoemaksuista ja 750,00 euroa tottelevaisuustarkastuksista. 12
Toimintakertomus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, LIIKETALOUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tilinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 411 033 650 789 455 069 maksullisen toiminnan muut tuotot 157 760 275 252 312 397 TUOTOT YHTEENSÄ 568 792 926 041 767 465 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 162 5 576 367 henkilöstökustannukset 10 169 118 362 73 890 vuokrat 0 0 0 palvelujen ostot 6 466 51 312 52 584 muut erilliskustannukset 1 064 8 423 9 875 Erilliskustannukset yhteensä 17 861 183 673 136 715 KÄYTTÖJÄÄMÄ 550 932 742 368 630 750 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 283 266 706 978 479 920 poistot 15 483 35 765 29 635 korot 1 249 4 468 3 685 muut yhteiskustannukset 153 856 1 913-29 215 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 453 854 749 124 484 025 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 471 714 932 797 620 740 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 97 078-6 756 146 725 Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus 121 % 99 % 124 % Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan tuotoista koulutustoiminnan tuottoja oli 378 326,00 euroa, tutkimusosaston tuottoja 65 212,92 euroa ja muita liiketaloudellisia tuottoja 323 926,51 euroa. Koulutustoiminnan tuotoista 275 089,00 euroa muodostui hätäkeskuskoulutuksesta saaduista tuotoista, 67 000,00 euroa voimankäyttökoulutuksen tuotoista, 13 637,00 euroa Poliisikoiralaitoksen koulutustuotoista ja 22 600,00 euroa muista koulutustuotoista. Tutkimusosaston tuotoista 44 437,20 euroa oli tutkimuksista saatuja tuottoja ja 20 775,72 euroa julkaisutoiminnasta ja muusta maksullisesta toiminnasta saatuja tuottoja. Muita liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi 310 396,50 euroa vuokrista ja käyttökorvauksista ja 13 530,01 euroa muista liiketaloudellisista tuotoista. Muun liiketaloudellisen toiminnan tuotoista merkittävän osuuden muodostivat Euroopan nuorten olympiafestivaaliin liittyvät vuokratuotot ja erilliskorvaukset. 13
Toimintakertomus 3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei ole asetettu tulossopimuksessa kustannusvastaavuustavoitetta. TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tilinpäätös Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 39 240 115 904 59 416 EU:lta saatu rahoitus 30 473 0 0 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 600 1 100 11 569 TUOTOT YHTEENSÄ 70 313 117 004 70 985 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 885 167 henkilöstökustannukset 63 663 95 008 70 053 vuokrat 0 4 065 0 palvelujen ostot 8 523 6 662 4 708 muut erilliskustannukset 2 868 2 033 1 840 Erilliskustannukset yhteensä 75 054 108 653 76 767 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 2 000 2 945 1 482 poistot 0 0 0 muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 000 2 945 1 482 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 77 054 111 598 78 250 KUSTANNUSVASTAAVUUS -6 741 5 406-7 265 Kustannusvastaavuus 91 % 105 % 91 % Yhteisrahoitteinen toiminta muodostui neljästä projektista. Tampereen kaupunki ja sisäasiainministeriö Solid -rahaston kautta rahoittivat tutkimusta Kotouttaminen, kulttuurien välinen kohtaaminen ja hyvät käytännöt: tapaustutkimuksena thai-yhteisö Pirkanmaalla. Tutkimukselle kohdistui myös erikoistutkijan virkatyötä. Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja oikeusministeriö rahoittivat tutkimusta Lapsiin kohdistuva väkivalta rikosprosesseissa. Jo vuonna 2007 alkanut ulkoasiainministeriön rahoittama hanke Rajaturvallisuuden edistäminen saatiin päätökseen. Tutkimusta Ulkomaalaisviranomaisten mediakuva ja -suhteet rahoittivat sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, Rajavartiolaitos sekä Ulkomaalaisvirasto. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksesta 35 245,47 euroa saatiin määrärahana ja 35 739,40 euroa tuottoina. 14
Toimintakertomus 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET Opetusprosessi Taulukko 5. Suoritteet Suoritteet 2007 tavoite Koulutettavapäivien lukumäärä Perustutkintokoulutus (lähiopetus) 103 740 80 715 76 832 54 208 Alipäällystökoulutus 6 099 4 900 5 200 6 468 Päällystökoulutus 11 075 6 416 12 160 9 659 Erikoistumisopinnot 1 203 2 553 3 000 2 260 Poliisikoiranohjaajien koulutus 1 956 2 024 2 000 2 034 Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 13 399 19 611 15 000 21 629 Maksullinen koulutus 5 967 5 506 5 500 3 915 julkisoikeudelliset 650 2 500 662 liiketaloudelliset 4 856 3 000 3 253 Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus 372 472 368 335 Alipäällystötutkinto suomenkielinen 47 52 48 45 ruotsinkielinen 16 0 0 Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (3-vuotinen toteutus) 0 0 0 1 PPT-tutkinnot (A+B) 0 5 5 10 A-opinnot (suomenkielinen koulutus) 25 0 24 24 A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) 0 0 0 Erikoistumisopinnot 0 4 10 3 Koulutukseen osallistuneiden määrä Maksullinen koulutus 1) julkisoikeudelliset 118 400 128 liiketaloudelliset 534 300 359 Kurssien ja seminaarien lukumäärä Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 204 150 184 Ostetut koirat 78 56 60 74 Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Maksullisen koulutuksen erittelyä julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin ei ole seurattu vuonna 2007 Perustutkinnossa toteutuneiden koulutettavapäivien määrä jäi tavoitteesta. Tämä johtuu tutkintokoulutuksen aloittavien opiskelijoiden vähentyneestä määrästä. Poliisin perustutkinnon suorittaneiden määrässä ei aivan saavutettu tavoitetta. Pääasiallisena syynä oli opintojen keskeyttäminen opiskelijan omasta pyynnöstä. Keskeyttämissyiden perusteella voidaan olettaa opiskelijoiden myöhemmin jatkavan opintojaan ja valmistuvan. Päällystökoulutuksen toteutuman pienempi määrä suunnitellusta johtuu peruutetuista opintojaksoista. Yhden päällystökoulutusta koskeneen välivuoden (päällystökoulutusta ei aloitettu vuonna 2007) vaikutus näkyy tässä vaiheessa B-osan opinnoissa ja lisäksi tulostavoitetta 15
Toimintakertomus koskeva arvio tehtiin käyttämällä 20 opiskelijan opintojaksokohtaista kiintiötä ja oli lähes jokaisessa toteutuneessa opintojaksossa tätä laskentaperustetta pienempi. Ammattitaitoa ylläpitävään ja lisäävään koulutukseen on laskettu mukaan lyhytkurssien ja seminaarien koulutettavapäivät. Lyhytkursseja järjestettiin yhteensä 122 (koulutettavapäiviä 14 729) ja seminaareja 62 (koulutettavapäiviä 6 900). Näiden koulutustapahtumien määrä pysyi edelleen korkeana. Koulutustapahtuminen määrään vaikuttivat hallintorakenteen muutoksen tuomat koulutustarpeet sekä se, että perustutkintokoulutuksen rekrytointivaikeuksista johtuva alhainen volyymi mahdollisti suuremman koulutusmäärän ja useamman koulutustilaisuuden järjestämisen. Erikoistumisopintonsa loppuun saattaneiden määrä jäi arvioitua pienemmäksi, koska poliisikoiranohjaajien erikoistumisopintojen opinnäytteiden ohjausta ei pystytty toteuttamaan loppuvuodesta. Julkisoikeudellista maksullista koulutusta toteutui huomattavasti tavoitetta vähemmän. Tämän koulutuksen tarve ei ole vuositasolla enää juurikaan muuttunut vuoden 2007 aloituksen jälkeen, joten koulutustarve on arvioitu epärealistisesti. Poliisikoiralaitokselle ostettujen koirien määrä ylittyi tavoitteesta. Koirista 15 on ns. projektikoiria, jotka on sijoitettu kasvatukseen / koulutukseen kennelalan koulutusta antaviin oppilaitoksiin Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikköön, Kainuun ammattiopistoon ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän alaiseen Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoon. 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu 2007 tavoite Opiskelijapalaute Perustutkintokoulutus (asteikko 1 5) opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,73 3,93 > 3 3,99 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 3,05 > 3 3,13 opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 3,93 3,94 > 3 3,95 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,00 4,00 > 3 3,87 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,80 3,82 > 3 3,86 Alipäällystökoulutus (asteikko 1-5) ( asteikko 4-10) 8,04 > 8 8,18 Päällystökoulutus (asteikko 4-10) 8,46 > 8 8,34 Poliisikoirakoulutus (asteikko 1-5) 4,14 4,22 4,00 Oikaisupyynnöt Perustutkinto 4 2 0 9 Alipäällystötutkinto 0 3 0 0 Päällystötutkinto 1 1 0 0 Tietolähteet: Paula, Arkki Perustutkintokoulutuksen opiskelijapalautteen taso on pysynyt vakaana. Opiskelijapalautteen tavoitetaso (>3 ja >8) saavutettiin jokaisella arviointitasolla. Myös työharjoittelijoiden ohjaajien arvio työharjoittelijoista säilyi hyvällä tasolla. Vuoden 2010 tulossopimuksessa tulostavoitteet on nostettu selkeämmin a vastaavalle tasolle ja käytössä olevat asteikot yhdenmukaistetaan vuoden 2010 aikana. 16
Toimintakertomus Kehittämisprosessi Kehittämisprosessin tavoitteena on parantaa Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä oppilaitoksen omalla osaamisella olla mukana kehittämässä poliisitoimintaa ja yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Kehittämisprosessiin ei ole kohdennettu kokopäiväisiä henkilöresursseja, vaan siihen osallistuvat asiantuntijat sekä johto erilaisten kehittämishankkeiden muodossa. Tästä johtuen kehittämisprosessin tuottavuutta ei arvioida normaaleilla mittareilla, vaan arviointi tapahtuu sanallisesti. Oppilaitoksen edustajat ovat osallistuneet asiantuntijoina monien poliisin kehittämishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen muun muassa työ- ja valmisteluryhmien jäseninä. CAF-itsearviointi toteutettiin 9.10. 11.3.. Arviointiryhmä nosti keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi perustutkintokoulutuksen vaikuttavuuden selvityksen, opetussuunnitelmatyön yhtenäistämisen, strategisten ja muiden kumppanuuksien määrittämisen, esimiestoiminnan yhtenäistämisen eri toimintojen kesken sekä koulutustarpeen arvioinnissa kokonaisvirkamäärien muutoksen huomioimisen poistumaennusteen lisäksi. Poliisiammattikorkeakoulun johto linjasi itsearvioinnin perusteella seuraavat neljä kehittämistoimenpidettä: 1) CAF itsearvioinnin toteuttaminen uudelleen vuodenvaihteessa 2010 2011, 2) Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ulkoisen auditoinnin toteuttaminen Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemänä vuonna 2011, 3) meneillään olevien kehittämishankkeiden läpivienti ja 4) arviointitulosten jalkauttaminen koko henkilöstölle vuoden aikana. Poliisin johtamisen arviointijärjestelmän (360) kehittämistä jatkettiin samoin kuin sen käyttöön liittyvää koulutusta. Järjestelmä on ollut koekäytössä liikkuvassa poliisissa, mutta laajempaan käyttöön sitä ei ole vielä saatu. Järjestelmä tulee ensin käsitellä valtakunnallisessa yhteistoimintamenettelyssä. Lisäksi järjestelmän verkkoperustainen tekninen toteutus on vielä kesken. Raportointityökalussa ei ole olemassa toimintoa, joka mahdollistaa arviointikierrosten tulosten vertaamisen toisiinsa yksikön ja koko hallinnon tasoilla. Asian toteutusta on siirtänyt se, että vuoden 2010 henkilöstöbarometrin aikataulua varhennettiin ja it-asiantuntijaresurssi tarvittiin barometrin teknisen toteutuksen suunnitteluun jo syksyllä. Sisällön osalta järjestelmä on valmis ja se on esitelty poliisin koulutusyhdyshenkilöille sekä Poliisiammattikorkeakoulun esimiehille ja henkilöstölle. Henkilöstöbarometrin kehittämistyötä jatkettiin aktiivisesti. Asiasta laadittiin erillinen barometristrategiaa käsittelevä muistio. Lisäksi on toimitettu barometrikäsikirjaa tulosten hyödyntämisen tueksi. Teos tulee olemaan laajuudeltaan noin 160-sivuinen ja se on nimeltään Henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja organisaatioilmasto. Poliisin henkilöstöbarometrin käsikirja. Kirja koostuu kahdeksasta eri artikkelista, joista vuoden lopussa valmiina oli kuusi artikkelia. Teoksen sähköinen versio on käytettävissä samanaikaisesti vuoden 2010 barometrin tulosten kanssa. Käsikirjoitus päivitetään vuoden 2010 henkilöstöbarometrin kokemusten pohjalta ja painettu versio julkaistaan syksyllä 2010. Seitti-intranetissa olevien määräysten asiasanoitusta varten on Seitin ylläpitäjälle (Logica) toimitettu ajo POLASin asiasanoista täydennettynä yleisen asiasanaston yleisillä sanoilla. Projekti on toteutettu poliisin ylijohdon aloitteesta ja sen tavoitteena on Seitti-intranetin hakuominaisuuksien parantaminen. Sisäasiainministeriö asetti 7.11. hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea poliisin hallintorakenteen uudistuksen tavoitteiden saavuttamista 1.1. toimintansa aloittavien uusien poliisilaitosten johtoryhmätyöskentelyä kehittämällä. Hanke annettiin Poliisiammattikorkeakoulun toteutettavaksi. Poliisiammattikorkeakoulu palkkasi hankkeelle projektipäällikön, joka aloitti 1.12.. Projektipäällikön tueksi perustettiin Poliisiammattikorkeakoulun, poliisilaitosten, poliisin lääninjohtojen ja poliisin ylijohdon johtamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin 1.12. 31.5.2010. 17
Toimintakertomus Siirtyminen 1.1. suurempiin poliisilaitoksiin mahdollisti poliisin toimintojen aikaisempaa paremman erikoistumisen, työnjaon ja työn uudenlaiset organisointi- ja johtamistavat. Uudistuksen yhteydessä oli siksi ensiarvoisen tärkeää, että uudistus toteutetaan tavalla, jossa henkilöstön työhyvinvoinnin merkitys oivalletaan, työhyvinvoinnin edellytykset tunnistetaan ja jossa henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksiä pyritään kaiken aikaa vahvistamaan. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tukea poliisin hallintorakenneuudistuksen toteutusta ja uusien, vuoden alussa toimintansa aloittaneiden poliisilaitosten toimintaa kolmella tasolla: - kehittämällä ja levittämällä johtoryhmätyöskentelyä ohjaavia valtakunnallisia malleja ja käytäntöjä, - tukemalla johtoryhmien jäseniä löytämään johtoryhmälle ja johtoryhmätyölle kuuluva rooli hyvin johdetussa poliisilaitoksessa sekä - varmistamalla, että johtoryhmätyössä ja tulevien poliisilaitosten johtamisessa huomioidaan jatkuvasti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden merkitys. Hankkeessa tutustuttiin kaikkien uusien poliisilaitosten johtoryhmien työskentelyyn. Havaintojen perusteella nostettiin esille neljä toimivaa käytäntöä, jotka esiteltiin toukokuussa järjestetyssä valtakunnallisessa johtoryhmäseminaarissa. Jokainen hankkeessa mukana ollut poliisilaitos sai tilaisuuden yhteensä viiteen johtoryhmän valmennuskertaan, joissa erityisenä painotuksena oli työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen johtoryhmätyöskentelyn avulla. Valmennuksesta vastasi Hanselin puitejärjestelyn kautta palkattu konsulttiyritys Net Effect. Hanke toteutti 31.12. saakka toimineiden poliisilaitosten poliisipäälliköille suunnatun kyselyn, jossa pyrittiin löytämään vanhoja hyväksi havaittuja johtoryhmätyön toimintamalleja sekä ajatuksia johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Joulukuussa hanke organisoi toisen seminaarin erityisesti poliisipäälliköille kohdennettuna valmennuksen tuloksien kokoamiseksi. Hanke päättyy keväällä 2010. Poliisin hallintorakenneuudistuksen ensimmäisen vaiheen myötä poliisilaitosten määrä väheni 1.1. 90:stä 24:ään. Muutos asettaa uusille aloittaville poliisilaitoksille merkittäviä haasteita erityisesti johtamisrakenteiden ja -käytäntöjen osalta. Siirtyminen edellyttää uusia toimintamuotoja, erityisesti laitoksen johdon ja ylemmän päällystön sekä analyysitoiminnan osalta. Uudistuksen edetessä vaikutukset tulevat kuitenkin läpäisemään koko paikallispoliisin organisaation. Poliisin hallintorakenteen kehittämishankkeessa on todettu, että jokaiseen poliisilaitokseen on järjestettävä keskitetysti toimiva analyysitoiminto. Analyysitoiminnon perustehtävä on tukea poliisin strategista ja operatiivista johtamista, rikostorjuntaa sen kaikilla tasoilla, tulosohjausta sekä resurssien kohdentamista. Uudessa tilanteessa tulee varmistaa tietoprosessin toimivuus, tiedon käytettävyys ja hyödynnettävyys sekä riittävät resurssit johdon ja ylemmän päällystön tukitoimien laadukkaaseen toteuttamiseen. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen toiminnallisiin tavoitteisiin ja yhteisiin arvoihin nousee tulevaisuudessa yhä merkittävämpään rooliin. Johtamisen kenttäkoulutusjärjestelmän kehittämiseksi järjestettiin keväällä seminaari, jossa olivat paikalla kaikki johtamisen kenttäkouluttajat. Johtamisen kenttäkouluttajakurssi toteutettiin syyskuussa. Helmikuussa järjestettiin tilannekeskusseminaari, johon osallistui keskeisinä toimijoina niistä kahdeksasta poliisilaitoksesta, missä tilannekeskus oli. Tämän seminaarin tuotoksena esitettiin poliisin ylijohtoon kehittämisehdotuksia tilannekeskusten järjestämisen suhteen. Lokakuussa järjestettiin toinen tilannekeskusseminaari, jossa pyrittiin tuomaan tilannekeskuksen roolia monipuolisesti esiin niille poliisilaitoksille, jotka olivat valmistelemassa tilannekeskuksia. Myös tämän seminaarin tuotoksena esitettiin kehittämistoimia valtakunnallisen johtoja tilannekeskusjärjestelmän kehittämiseksi. 18
Toimintakertomus Operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmään liittyvää koulutusmateriaalia on kehitetty jatkuvasti. Asiantuntijat ovat antaneet tulkintasuosituksia sisäasiainministeriön määräyksestä ja poliisiasetuksen muutoksista. Yleis- ja kenttäjohtajakurssien ohjelmien osalta on varmistettu, että ne ovat hallinnon linjausten mukaisia. Poliisiammattikorkeakoulun kenttätoiminnan opetushenkilöstö on perehdytetty uuteen johtamis- ja koulutusjärjestelmään. Poliisiammattikorkeakoulussa laadittiin Itä-Suomen läänin kenttäjohtamisjärjestelmäkokeilujen toiminnallinen selvitys. Raportti toimitettiin kokeiluun osallistuneille poliisilaitoksille ja poliisin ylijohtoon asiaa koskevan linjaus- ja ratkaisutoiminnan pohjamateriaaliksi. Tutkimusprosessi Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut 2007 tavoite Julkaisujen yhteismäärä 46 49 48 42 Julkaisut (ml. kotimaiset) / tutkimuksen htv:t 3,5 3,8 3,0 3,5 Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: Tutkimuksen tuloskortti 20 % 29 % 35 % 21 % Poliisiammattikorkeakoulussa on kuusi tutkimusvirkaa, mikä on alle kolme prosenttia oppilaitoksen henkilöstöstä. Lisäksi erillisrahoitetuissa projekteissa työskentelee vaihteleva määrä tiettyihin hankkeisiin palkattuja projektitutkijoita. Vuoden lopussa heitä oli yhteensä kahdeksan. Tutkimusjulkaiseminen on pitkäjänteistä toimintaa ja tietyn vuoden julkaisumääriin vaikuttaa myös edellisen vuoden toiminnan luonne. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusviroissa olevat asiantuntijat ovat kahden edellisen vuoden aikana olleet mukana toteuttamassa monia poliisihallinnon kannalta keskeisiä strategia-, selvitys- ja kehittämishankkeita. Nämä liittyivät mm. terrorismin torjuntaan, sisäasiainministeriön toimintaympäristötyöhön, kansallisen turvallisuustutkimusstrategian laadintaan, poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitteluun, rikollisuuden kustannusten selvittämiseen, naisten asemaan poliisissa, koulutuspoistumaan sekä taloustaantuman ja rikollisuuden yhteyksiin. Vuoden 2010 henkilöstöbarometri aloitettiin poliisin ylijohdon määräyksestä suunniteltua aiemmin jo vuoden puolella. Tämän tyyppiset tulossopimuksiin alun perin sisältymättömät tehtävät ovat edellyttäneet huomattavasti työajan käyttöä, joka alun perin oli ajateltu tieteelliseen julkaisemiseen. Tästä huolimatta tutkimustoiminnan määrällinen tuottavuus on ollut suhteellisen hyvää tasoa. Henkilötyövuosiin suhteutettuna tulostavoite jopa ylittyi selvästi. Vuonna vertaisarvioitujen (referee-menettelyn läpikäyneiden) julkaisujen osuus jäi alle tavoitteeksi asetetun 35 prosentin. Tieteellisen tutkimustoiminnan laadun ja uskottavuuden kannalta tilanteen korjaaminen edellyttää perustehtävän kirkastamista, prosessien kehittämistä sekä aiempaa selkeämpiä tiimitason tulostavoitteita ja -vastuita. 19
Toimintakertomus Poliisimuseo Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet Suorite 2007 tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus 55 77 80 Huolletut museoesineet 153 200 208 Museon kävijämäärä 0 4 659 20 000 16 620 Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseo otti kokoelmiinsa vuoden aikana 73 kokoelmaerää, joista suurimmat erät tulivat Etelä-Karjalan poliisilaitokselta ja Pirkanmaan poliisilaitokselta (satoja esineitä). Perinnetietoa tallennettiin erityisesti painottuen poliisikoiratoimintaan. Esineistön konservoinnissa ja kunnostuksessa painopiste oli erikoisnäyttelyiden esineistössä. Poliisimuseossa oli esillä perusnäyttely 900-vuotta poliisihistoriaa Suomessa, erikoisnäyttely Poliisin kuva - valotuksia poliisin työhön 28.3. asti ja 15.5. avattiin poliisikoiratoiminnasta kertova erikoisnäyttely Haista ite! - Suomen poliisikoirat 100-vuotta. Poliisimuseossa vieraili toimintavuoden aikana 16 620 vierailijaa. Vilkkainta oli toukokuussa, jolloin kävijöitä oli lähes 3 000. Vuoden aikana museossa kävi 163 opastettua ryhmää, joista 42 oli lapsiryhmiä. Sidosryhmäopastuksia oli vuoden aikana 127. Kirjasto- ja tietopalvelu Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite 2007 tavoite Lainat, lukumäärä 31 609 38 876 36 000 43 390 Tiedonhaut, lukumäärä 544 300 456 Lainat / kirjaston htv:t (5,2548) 5 614 7 513 8257 Kirjaston ja tietopalvelun erillismenot/lainat, 11,00 9,90 9,56 Kirjastokäynnit 114 532 90 000 133 920 Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt, kävijälaskuri Lukujen perusteella kirjaston vuosi oli menestyksekäs: tavoitteet ylitettiin kaikissa suoritteissa, vaikka niiden oletettiin pienenevän oppilasmäärien vähenemisen myötä. Edellisvuodesta lainaus lisääntyi 11,6 % ja kävijämäärät peräti 16,9 %. Syitä nousuun on monia: kirjasto on vakiinnuttanut paikkansa poliisihallinnon keskuskirjastona, pedagogiset menetelmät suosivat entistä enemmän kirjastomateriaalia tietolähteenä, kirjastossa on hyvät atk-työskentelyn ja itsenäisen opiskelun puitteet, pääsykoekirjallisuutta on lainattu poikkeuksellisen paljon ja hyvät hankintamäärärahat ovat mahdollistaneet vetovoimaisen kokoelman. 20
Toimintakertomus 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Vuosi oli Poliisiammattikorkeakoulun toinen toimintavuosi. Poliisiammattikorkeakoulussa laadittiin henkilöstösuunnitelma, jota on tarkoitus syventää vuonna 2010. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tulevien vuosien suuri haaste. Osaamiskartoituksen pilotti pantiin toimeen vuonna. Tulosten analysointi, kartoituksesta johdettavat kehittämistoimenpiteet ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat samoin kuin uusi kohdennetumpi kartoitus ajoittuvat vuoteen 2010. Taulukko 10. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja sen muutosprosentti 31.12. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vuosi %- %- %- %- %- %- lkm muutos osuus lkm muutos osuus lkm muutos osuus 2007 127-57,7 93-42,3 220-100,0 184 +44,9 78,6 50-46,2 21,4 234 +6,4 100,0 200 +8,7 87,7 28-44,0 12,3 228-2,6 100,0 Tietolähde: Personec Poliisiammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuoden lopussa 228 henkilöä. Lukumäärä sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset työntekijät sekä erillisrahoituksella palkatun henkilöstön. Vuonna oppilaitosten yhdistymisen seurauksena alkanut virkojen vakinaistaminen jatkui. Vakinaisten virkamiesten lukumäärä koko henkilöstöstä kasvoi merkittävästi (9 %) vuoden aikana ollen vuoden lopulla lähes 90 %. ja vastaavasti määräaikaisen henkilöstön osuus laski 44 %. Määräaikaisen henkilöstön huomattavaan laskuun vaikutti olennaisesti myös se, että edellisen vuoden lukumäärään oli laskettu joulutauon ajalle vahtimestaritehtäviin palkatut opiskelijapäivystäjät. Henkilöstön lukumäärässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia eikä tuottavuusohjelma edellyttänyt henkilöstön vähentämistoimia tulossopimuskaudella. Koko valtion budjettitalouden piirissä vakinaisen henkilöstön määrä oli tarkasteluajankohtana yhteensä 74,6 %. Poliisiammattikorkeakoulun virkojen määrä oli 217, joista vakinaisesti täytettynä oli 200 virkaa. Taulukko 11. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12. Henkilöryhmä Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % 100,0 1. Päällikkö - 0,0 % 1 % - 0,0 % - 0,0 % 1 2. Päällystö - 0,0 % 24 92,3 % - 0,0 % 2 7,7 % 26 3. Alipäällystö 5 7,9 % 53 84,1 % 1 1,6 % 4 6,4 % 63 4. Miehistö 1 12,5 % 0 0,0 % 3 37,5 % 4 50,0 % 8 5. Toimistohenkilöstö 23 88,5 % 0 0,0 % 3 11,5 % 0 0,0 % 26 6. Muut 32 30,8 % 61 58,6 % 10 9,6 % 1 1,0 % 104 Poliisit yhteensä (1-4) 6 6,1 % 78 79,6 % 4 4,1 % 10 10,2 % 98 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 55 42,3 % 61 46,9 % 13 10,0 % 1 0,8 % 130 Henkilöstö yhteensä 61 26,7 % 139 61,0 % 17 7,5 % 11 4,8 % 228 Tietolähde: Personec 21