Jukka Vesalainen, Maria Pilbacka Järjestelmätoimittajuus teknologiateollisuudessa Toimialan rakenne, strategiset ryhmät ja kannattavuus
Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs 00130 HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti www.teknologiainfo.net ISBN 978-951-817-980-4 ekirja ISBN 978-951-817-981-1 Teknologiateollisuuden julkaisu 3/2008 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Erkki Tuomi, LiveDesign Oy Painopaikka: Kopio Niini Oy, Helsinki 2008
Esipuhe Tässä kirjassa tarkastellaan järjestelmätoimittajuutta osana teknologiateollisuuden alihankintasektoria. Kantava ajatus on se, että tuota kiinnostuksen kohteeksi noussutta toimintamallia arvioidaan muiden alihankinnan toimintamallien joukossa, jolloin sen erityispiirteet saadaan parhaiten esiin. Kirjan taustalla tehty tutkimus käynnistyi kysymyksellä siitä, minkälaisin erilaisin kehityspoluin yritykset kehittyvät kohti järjestelmätoimittaja -mallia. Tutkimuksen edetessä näkökulma laajeni koko toimialaa kattavaksi tarkasteluksi, jossa järjestelmätoimittajuus ja muut alihankinnan liiketoimintakonseptit ja niitä harjoittavat yritykset luokiteltiin erilaisiin ryhmiin. Tällä toimialan strategisiin ryhmiin perustuvalla tarkastelulla haluttiin nostaa esiin sekä yritysten ja liiketoimintamallien samankaltaisuutta että niiden erilaisuutta. Keskeistä tässä tarkastelussa on eri toimintamallien elinkelpoisuuden analysoiminen. Järjestelmätoimittajuuteen liittyen kysymys on siis tämä: Onko järjestelmätoimittajuus elinkelpoinen alihankinnan liiketoimintamalli? Tutkittaessa asiat usein mutkistuvat. Järjestelmätoimittajuus ei osoittautunutkaan selkeäksi ja muista toimintamalleista erottuvaksi toimintamalliksi edes käsitteellisesti saati sitten empiirisesti todennettavissa olevaksi toimintamalliksi. Suppea tekninen määrittely järjestelmien toimittamisena ei kata toimintamallin perusluonnetta riittävän hyvin. Toimintamallissa yhdistyvät kolme keskeistä arvon tuottamisen logiikkaa: tuotannollinen, logistinen (integroiva) ja ongelmia ratkaiseva. Tällöin myös järjestelmätoimittajuus saa erilaisia ilmenemismuotoja. Toivomme tutkimuksemme valottavan teknologiateollisuuden tämän päivän realiteetteja ja virittävän keskustelua siitä, minkälaiset alihankinnan toimintamallit ovat tulevaisuudessa elinkelpoisia. Itse emme usko yhteen käänteentekevään malliin vaan erilaisten kompetenssien yhdistämisen kautta syntyviin kombinaatioihin, jotka oikeissa tilanteissa hyvin toteutettuna johtavat menestykseen. Tutkimuksen kuluessa olemme keskustelleet useiden yritysjohtajien kanssa. Kiitämme erityisesti Pekka Leppästä, Timo Parmasuota, Pentti Patosalmea, Erkki Rintalaa ja Jukka-Pekka Nikulaa arvokkaista tiedoista ja hyvästä keskustelusta koskien alihankintaa ja järjestelmätoimittajuutta heidän johtamissaan yrityksissä ja alalla yleisemminkin. Kiitämme myös hankkeen ohjausryhmän jäseniä Olavi Rahkosta Moventas Oy:stä, Ilkka Tahvanaista Työsuojelurahastosta, Kari Sairoa Metallityöväen Liitosta ja Matti Spolanderia Teknologiateollisuudesta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Teknologiateollisuus ry. Kiitämme rahoittajia mahdollisuudesta toteuttaa tämä tutkimus. Vaasassa 24. huhtikuuta 2008 Jukka Vesalainen Maria Pilbacka 3
Sisällysluettelo 1 Johdanto 7 1.1 Suomalaisen alihankinta -teollisuuden visio 7 1.2 Teollisen alihankintajärjestelmän kehitystrendejä ja ydinkysymyksiä 8 Onko markkinamekanismi voimistumassa vai heikkenemässä? Kumppanuus, markkinat vai vertikaalinen integroituminen teollisissa järjestelmissä? 9 Kilpailu, luottamus vai tiukka hierarkkinen ohjaus tehokkaan toiminnan keinona alihankintasuhteissa? 10 Pk-yritykset ja lokaalin ja globaalin ristiriita? 10 Muuttuvatko hankintakäytännöt? 12 Teollisuuden rakennemuutoksen uusi suunta? 12 1.3 Kirjan tavoitteet, aineistot ja rakenne 13 2 Toimittajan kilpailuedun lähteet arvoketjussa 17 2.1 Teollisten arvoketjujen organisoituminen 17 Perusmallit: markkinaehtoinen ja vertikaalisesti integroitunut arvojärjestelmä 18 Kumppanuudet arvoketjuissa 20 Allianssit arvoketjuissa 21 Käytäntö kulkee kohti välimuotomalleja 21 Markkinoiden tehokkuudessa ristiriitaisia kehityssuuntia 22 2.2 Arvonluonti teollisessa toiminnassa 23 Kolme arvontuottamisen logiikkaa 23 Hinnoittelun ja arvontuoton yhteys 27 2.3 Alihankkijan kilpailuedun lähteet 28 Taloudellis-rationaaliset edut 28 Skaalaedut 28 Synergiaedut 29 Alhaisen kustannustason edut 30 Joustavuus 30 Suhteeseen liittyvät edut 31 Uskottavuus 31 Kumppanuusetu 31 2.4 Strategiset ryhmät ja liikkuvuuden esteet alihankintatoiminnassa 33 Strategisten ryhmät esimerkkitutkimuksissa 33 Markkinan ja tuotelinjan laajuus sekä valmistusteknologinen osaaminen 33 Teknologinen kehittyneisyys ja tiivis asiakasyhteistyö 34 4
Yrityksen koko, toimipaikkojen lukumäärä, erikoistumisen aste ja tuotevariaatiot 35 Toimialan dynamiikka ja liikkuvuuden esteet 35 Alihankinnan strategiset ulottuvuudet ja järjestelmätoimittajuus 37 Alihankinnan toimintamallien kilpailukyky on tilannesidonnaista 40 Luokittelulla haetaan elinkelpoisia yritystyyppejä 41 3 Alihankinnan piirteet ja kannattavuus 42 3.1 Teknologiateollisuuden alihankinta toimialana 42 Omat tuotteet vs. alihankinta 43 Asiakkaalle tehtävät investointihyödykkeet 43 Varsinainen alihankinta 45 Toimialan määrittely on vaikeaa 45 3.2 Toimialan tila kyselytutkimuksen valossa 47 3.2.1. Alihankkijoiden toimintamuoto 47 Alihankkijoiden kansainvälistyminen 48 3.2.2 Teknologiat, osaamisalat ja erikoistuminen 48 Konepajoissa on jonkin verran suunnitteluosaamista 49 Valmistusosaaminen on alihankinnan perusta 49 Mekaaninen kokoonpano-osaaminen yleisintä 50 Logistiikkaosaaminen yleisintä palveluliiketoiminnan resursseista 51 Koneistus pisimmälle automatisoitua 52 3.2.3 Alihankkijoiden omat hankinnat 53 Alihankkijatkin kilpailuttavat 54 3.2.4 Asiakassuhteet 54 Asiakkuuksien keskittyminen 55 Asiakkaan noudattama hankintastrategia 55 Järjestelmien toimittaminen melko vähäistä 56 Rakenteelliset, sosiaaliset ja strategiset sidokset asiakassuhteissa 57 Pääasiakassuhteissa hyvää kehitystä mutta myös ongelmia 59 3.3 Toimialan kannattavuus ja taloudellinen tila 60 Alihankkijoiden ryhmittely tilinpäätösaineiston perusteella 65 4 Alihankintasektorin strategiset ryhmät 70 4.1. Suurimmat alihankintayritykset ja yritysryhmittymät 70 Suuret raskaan ja keskiraskaan 71 konepajateknologian yritykset Keskisuuret raskaan ja keskiraskaan konepajateknologian yritykset 71 Kevyen ja keskiraskaan konepajateknologian yritykset 72 5
1 Johdanto 1.1 Suomalaisen alihankinta - teollisuuden visio Tätä kirjaa kirjoitettaessa suomalainen teollisuus pyörii täysillä pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen siivittämänä. Paradoksaalista on, että tuon korkeasuhdanteen yksi voimakkaimmista vetureista on Kauko-Idän, erityisesti Kiinan nopeasti kasvava talous. Sama Kiina ja muut alemman kustannustason maat on myös nähty eurooppalaisen ja siten myös suomalaisen teollisuuden suurimpina uhkaajina. Erityisesti alihankintasektorin uhkakuvat on nostettu keskusteluun. Lyhyellä tähtäimellä uhkakuvat tuntuvat kaukaisilta tilanteessa, jossa työvoimapula ja raaka-aineiden saatavuus jarruttavat suomalaisenkin teollisuuden kasvua. Ei ole kuitenkaan viisasta tuudittautua korkeasuhdanteen huipulla vallitsevan tilanteen jatkumiseen. Maailmantalouden avautuessa alueiden suhteellinen hintakilpailuetu siirtää vääjäämättä tuotantoa sinne, missä se on kannattavinta. Jos samat alueet ovat myös kasvavia markkinoita, syntyy kaksoiskierre, joka yhtäältä työntää ja toisaalta vetää teollisuutta näille alueille. Tällainen tilanne on syntynyt erityisesti Kiinan markkinoille ja jossain määrin myös Venäjälle. Teknologiateollisuuden Menestyvä alihankkija 2015 -visioraportissa 1 nostetaan esiin erilaisia skenaarioita ja niihin reagoimiseksi tarvittavia yritysten strategisia toimenpiteitä. Tulevaisuutta viitoittavina megatrendeinä voidaan pitää kuutta merkittävää kehityssuuntausta: Väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen etenkin teollistuneessa Euroopassa on selviö, mutta myös esimerkiksi Venäjällä yksi merkittävimmistä ongelmista. Maailman pieneneminen jatkuu kaupan avautuessa ja informaatioteknologiaan nojautuvien uusien toimintatapojen yleistyessä. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä uusiin voimakkaasti tuotantoaan ja taloudellista intensiteettiään kasvattaviin maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja Venäjälle. Samalla maapallon kantokyky alkaa olla uhattuna, mikä näkyy ekokatastrofeina ja uhkaa merkittävällä tavalla sivilisaatioiden hyvinvointia ja jopa olemassaoloa. Informaatioteknologian aikaansaama kolmas teollinen vallankumous jatkuu edelleen ja on saamassa seuraajia bio- ja nanoteknologioista. Ekokatastrofien lisäksi arvaamattomana uhkana voidaan pitää sodankäynnin muutosta terrorismiksi, jolla on sekä uhkana että toteutettuina iskuina vaikutuksensa maailmantalouteen. Edellä mainitussa visioraportissa nostetaan esiin muutamia selkeitä kehittämissuosituksia alihankintasektorin yrityksille. Kansainvälistymisen 1 Hernesniemi, toim., 2007 7