Viisi kuvaa kuntatyöstä 02/2011
Päiväkodeissa työskentelee suurin osa kuntien henkilöstöä. Lastenhoitaja on kunta-alan yleisin ammattinimike. Hyvä työilmapiiri on tyypillistä päivähoidossa. Ilmapiiri on myös lasten etu: hyvinvoivat ja hyväntuuliset hoitajat antavat tuen onnelliselle kasvulle. Päiväkotien työaika vaihtelee aukioloaikojen mukaan. Normaali työaika on kello 6 ja 18 välillä. Kunnilla on myös ympäri vuorokauden auki olevia hoitopaikkoja.
Lastenhoitaja Anna: Näiden vilkkaiden veikkojen kasvun seuraaminen ja tukeminen on antoisaa. Yksikään päivä ei ole toisensa kaltainen. Uskomattomia luonnonvoimia ja viisauksia nämä vintiöt tuottavat. Ja jos vauhti väsyttää, työkaverilta saa aina tukea. Itse haluan osallistua työelämän kehittämiseen. Olen alueemme päiväkotien henkilöstön luottamusmies, ja pääsen vaikuttamaan työolosuhteisiin ja -ehtoihin. Voin käyttää yhden päivän viikossa kokouksiin, joissa työnantajan kanssa neuvottelemme esimerkiksi työvuoroista. Lisäksi tapaan muita hoitajia kuullakseni heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan luottamusmiestuesta.
Päiväkodin johtaja Liisa: Olen kulkenut pitkän tien päivähoidossa. Aloitin lastentarhanopettajana ja välillä viihdyin kolme vuotta perhepäivähoitajan omien lasteni ollessa pieniä. Tulin takaisin päiväkotiin ja opiskelin työn ohessa esimiestyötä. Työnantaja tuki opintoja rahallisesti ja sain myös opintovapaata. Melko pian sainkin jo päiväkodin johtajan paikan. Tiimimme on upea: osaamme jakaa ilot ja surut, työtaakat ja helpot hetket. Tärkeintä minusta onkin huolehtia jokaisen työntekijän hyvinvoinnista. Olemme tiukasti kiinni lasten hoitoajoista, joten käytämme joskus viikonloppuja yhteiseen virkistymiseen. Kylpyläkäynnit ovat suosikkeja, mutta olemme me hyvälumisina talvina käyneet eräretkilläkin.
Keittäjä Irina: Tulen Pietarista, jossa työskentelin ravintolassa. Suomessa pääsin ammattikoulutukseen, ja valmistuin keittäjäksi. Työ päiväkodissa on paljon muutakin kuin ruoanlaittoa. Nautin lasten välittömyydestä ja aitoudesta. Työkaverini pyytävät minua usein kertomaan tarinoita kotimaastani. Luulen, että lasten varjolla hekin voivat hieman tyydyttää tiedonhaluaan. Olenkin pitänyt iltaisin kursseja työkavereilleni ja samalla itselleni. Laitamme ruokaa ja puhumme eri kieliä. Liisa sanoi laihtuneensa kurssin jälkeen kolme kiloa, kun hänen ruokavalioonsa tuli roppa kaupalla enemmän vihanneksia. Lasten ruoka tehdään annetun listan mukaan, mutta joskus hieman jekkuilen...
Kaavoitus ohjaa kunnan maankäyttöä. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset kaikkien kuntalaisten elämään ja kunnan menestymiseen. Kaavoitus on asiantuntijatyötä, jossa on paljon vastuuta. Vastuuta kannetaan usein työskentelemällä tiimeissä ja jakamalla osaamista työkavereiden välillä. Vaikka kaavoitustyö on usein päivätyötä, voi asukastilaisuuksien ja esittelyjen vuoksi joutua joustamaan työajoissa.
Arkkitehti Ulla: Kun katson työhuoneeni ikkunasta mietin, usein kuka edeltäjistäni on osannut sommitella noin kauniin ja harmonisen näkymän. Toimistotaloja, asuntoja ja puistoja. Vilkasta, mutta toimivaa liikennettä. Ihmisten näköistä ja kokoista elämistä. Toivon jonakin päivänä voivani esitellä lapsenlapsilleni mummon luomaa kaupunkimaisemaa, joka lapsenkin mielestä on onnistunut. Suuri merkitys työssäni on sillä, että koko ketju suunnittelupöydältä tilausten kautta rakentamiseen toimii saumattomasi ja ymmärtää toisiaan. Siksi työssäni on tärkeää tavata kollegoja eri vaiheista. Ja tietysti myös asukkaita. Se edellyttääkin osallistumista iltaisin asukastapahtumiin. Pidän sitten hiljaisempana aikana pitkiä viikonloppuvapaita. Nautin matkustamisesta, joka myös kehittää minua ammatissani. Olen arkkitehti kaiken valveillaoloaikani ja joskus myös unissani, kun teen pyramideja.
Teknikko Timo: Työskentelen useimmiten yksin. Tutkin kaavapiirustuksia ja lasken niiden toteutuskustannuksia. Välillä tapaan arkkitehdin ja varmistan, että olen tulkinnut oikein. Kun esittelen johdolle kaavan kustannukset, tunnen usein olevani hankalassa välikädessä: toisaalta kaavan toteutuksen pitää olla laadukasta, jolloin se on myös kalliimpaa, mutta toisaalta on tärkeää miettiä kunnan taloutta, niitä veroäyrejä. Olen oppinut nauttimaan kompromisseista. Valtaosa rakentamisesta tilataan yksityisiltä urakoitsijoilta. EU on aiheuttanut paljon muutoksia hankintalakiin. Siksi olenkin osallistunut usein koulutuksiin, joissa olen oppinut valmistelemaan urakkakilpailuja. Ja kyllä kieltenopiskelukin on tarpeen. Kunta on tukenut minua opiskeluissa, osan koulutuksista käyn työaikana. Mutta ihan reiluahan on käyttää siihen myös vapaa-aikaa. Oma arvoni työmarkkinoilla kasvaa osaamisen myötä.
Puistotyöntekijä Kaija: Kesä on tämän työn unelma-aikaa. Saa nähdä kunnolla työnsä jäljen. Talvella kaikki peittyy lumeen. Siksi on hauskaa, kun meidän arkkitehti suunnittelee maisemia, joissa talvi ei peitä kaikkia luonnonmateriaaleja. Puuta ja kiveä käytetään paljon puistojen rakenteissa. Kesällä en lomaile kuin pari viikkoa. Ei näiden istutusten ääreltä voi olla kauan pois. Toivoisin, että myös vartijoita olisi kesäaikana enemmän. Harmittaa, jos työn jälki tuhotaan. Talvella minulla on aikaa tehdä työsuojelutyötä: käyn kursseilla ja koulutan myös muita. Pidän esityksiä ergonomiasta, suojavaatetuksesta ja muun muassa kuulonsuojaamisesta.
Vanhustenhuolto on varman työllisyyden ala. Suomalaiset ikääntyvät nopeasti ja elävät pidempään kuin koskaan. Merkitystä työlle tuo haaste hyvästä hoidosta, johon jokaisella ikäihmisellä on oikeus. Ikääntyneet ihmiset ovat kiitollisia asiakkaita, heiltä saa kauniin palautteen helposti. Vanhusten hoitoon voi erikoistua. Työtä vanhusten hoidossa on niin vanhainkodeissa, sairaaloissa kuin kotihoidossakin.
Lääkäri Laura: Kun pikkutyttönä leikkelin auton alle jäänyttä sammakkoa palasiksi, mummoni sanoi, että tuon tohtorin käsiin minäkin aikoinaan joudun. En sitten omaa mummoani ehtinyt hoitamaan, mutta hellyys vanhuksia kohtaan minut varmaankin sai erikoistumaan geriatriaan - vanhusten hoitoon. Lapsuuden leikkelyajoista minulle on myös jäänyt viehtymys tekniikkaan. Lääketieteessä sillä on koko ajan suurempi merkitys. Ja siltä ei voi koskaan opetella liikaa! Työ on siis mainio yhdistelmä kovaa ja kylmäksi sanottua tekniikkaa ja sitä lämmintä hoivapuolta. Vanhainkodissa voin antaa yksittäiselle potilaalle enemmän aikaa kuin kiireisessä terveyskeskustyössä. Se taas on välttämätön kokemus ja opin paikka lääkäriksi ryhtyvälle. Siellä oppii nopeisiin päätöksiin. Hauraiden potilaiden kohdalla se taito on usein tarpeen.
Sairaanhoitaja Kaija: Opiskeluaikana olin harjoittelemassa monessa eri paikassa: sairaalassa, terveysasemalla, kotihoidossa ja viimeisenä vanhainkodissa. Tänne myös tulin valmistuttuani. Aluksi suuri ikäero potilaiden kanssa jännitti - olenko ammatillisesti vakuuttava. Mutta potilaiden kiitollisuus ja välitön, lämmin palaute kaikesta työstä vei huolen. Vuorotyö sopii minulle. Oma lapseni on mummoni hoidossa vain kahtena päivänä viikossa. Koko viikkoa mummo ei jaksaisi. Lähipäiväkodistamme on myös mahdollisuus saada hoitoapua muutamaksi tunniksi asiointeja varten. Käytämme sitä, kun mummo haluaa eläkeläiskerhon bingoon ja minulla sattuu olemaan työvuoro.
Huoltomies Heimo: Talossamme on paljon tekniikkaa. Ja yksi hauska lääkäri, joka haluaa tietää kaiken sen toiminnasta. Kerran tuumimme yhdessä, kuinka ilmastoinnin konehuoneen liian lämmön saisi siirrettyä talvisin etuovelle lunta sulattamaan. Ja löytyyhän siihen keinot. Täällä tuntee, kuinka kaikki työntekijät lääkäristä laitosmieheen, välittävät ihmisistä. Eivätkä vain potilaista vaan myös työkavereistaan. Matka kellarista kerroksiin ei ole pitkä. Potilashuoneissa käyn säätämässä ilmastointia ja kunnostamassa kalusteita. Samalla näen ja kuulen paljon tarinoita - monta elämänkertaa.
Kunnan hallinto on monipuolinen työllistäjä. Nimikkeitä on johtajasta toimistoapuun. Kunnan toimintaa ohjaa hieman yrityksistä poikkeava lainsäädäntö, joten lakimiehille on paljon erilaisia tehtäviä. Kaikkiin tehtäviin tarvitaan omanlaistaan osaamista, jota ei saa yksin opiskelun kautta. Kokemus tuo mukanaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja osaamista niiden ratkaisuun.
Elinkeinoasiamies Jorma: Kuntamme menestyminen on minulle tärkeää asukkaana, veronmaksajana ja palvelujen käyttäjänä. Nautin siitä, että voin omalla työlläni vaikuttaa siihen. Kun uusi yrittäjä ottaa yhteyttä hakiessaan toimitilaa, lähtee sisälläni moottori käyntiin. Etsiessäni sopivia tiloja kulloiseenkin tarpeeseen, teen paljon yhteistyötä kaavoittajien kanssa. Heillä on paras paikallistuntemus omalta suunnittelualueeltaan. Raportoin kaupungin johdolle säännöllisesti uusista hankkeista. Muita yhteistyökumppaneitani ovat paikalliset oppilaitokset ja työllisyyspalvelut. Työssäni minulla on etua aikaisemmasta kokemuksestani konsulttina. Toimin liikkeenjohdon ja verotuksen konsulttina omassa yrityksessäni. Elinkeinoasiamiehenä pidän yrittäjäksi aikoville kursseja, joilla en puhu pelkkää teoriaa, vaan voin kertoa myös kokemuksista.
Lakimies Tauno: Meidän suvussa ollaan lääkäreitä ja opettajia. Koko lukioajan minäkin luulin hoitoalan olevan minua varten. Sitten kävin ammatinvalintatestissä jonka mukaan soveltuisin juristiksi. Kiinnostuin, hain ja onnekseni pääsin ensi yrittämällä oikeustieteelliseen opiskelemaan. Lakimiehen työssä on mielenkiintoista se, että voi erikoistua. Aivan kuin lääkäri erikoistuu vaikkapa lastentauteihin. Minä olen kiinnostunut hankinnoista. EU:n myötä ostaminen kunnissa ei ole kovin yksinkertaista. Mitä suurempi hankinta, sitä enemmän on lakimiehelle työtä. Säädöksillä turvataan reilu kilpailu, joka on kaikkien yrittäjien etu. Samoin niillä turvataan se, että kuntalaisten veroeuroja käytetään hallitusti. Työ vaatii tarkkuutta, mutta antaa mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen asiantuntijana.
Puhelinvaihteen hoitaja Leea: Aloitin sentraalisantrana heti keskikoulun jälkeen, yli 20 vuotta sitten. Olen nähnyt kuntamme muuttuvan ja kasvavan ja työn puhelinvaihteessa kehittyvän sen myötä. Tekniikka on muuttanut tätä työtä eniten. Eniten se on helpottanut ihmisten tavoitettavuutta. Puhelinvaihde ei ole pelkkää puhetta. Nyt voimme asioida ja jättää viestejä monin eri keinoin. Meillä kiinnitetään paljon huomiota asiakaspalveluun. Uudet tekniset ratkaisut vähentävät puheluita, kun ihmiset voivat tehdä varauksia ja asioida verkkopalveluiden avulla. Jokaisella soittajalla on asiaa ja niiden kirjo on valtava. Vaihteessa on tiedettävä myös muista kuin oman kunnan palveluista. Hyvin usein kysytään verotuksesta, passihakemuksista ja muista valtion palveluista. Tieto eri palveluista helpottaa myös omaa elämää, osaan asioida.
Kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Palveluja voidaan tuottaa yksityisten yritysten avulla ja yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Usein kunnat perustavat liikelaitoksia väylänä palvelujen siirtämiseksi yritystoiminnaksi - avoimeen kilpailuun muiden palveluja tuottavien kanssa. Kunta kuitenkin vastaa viime kädessä asiakkaan - kuntalaisen - saamasta palvelusta. Että se on lain mukaista ja kohtelee yhdenvertaisesti kaikkia asukkaita. Kunta vastaa siis osaltaan myös ostamistaan palveluista. Tänä päivänä yhä enemmän myös palvelujen vaikutuksesta ympäristöön. Kunta voi ohjata yksityisten palveluntarjoajien toimintaa palvelusta tehtävillä sopimuksilla.
Bussikuski Päivi: Olen ajanut bussia monen yrityksen ja yhteisön palveluksessa. Aloitin pienessä yksityisessä kuljetusliikkeessä, josta vaihdoin kunnan kuskiksi 90-luvun taantuman aikoihin. Ajattelin, että työpaikka on turvallisempi julkisella puolella. Pian sen jälkeen kunnassa aloitettiin keskustelu joukkoliikenteen yhtiöittämisestä. Se vähän huolestutti. Nyt olemme toimineet liikelaitoksena kolme vuotta ja huomaan huolen turhaksi. Työtä riittää. Linja-autossa on tunnelmaa. Nykyään ihmiset puhuvat. Eivät tosin toisilleen vaan kännyköihin. Kuulen hauskoja tarinoita. Viikonlopun yövuoro on kuin laululiikkeen kokoontuminen. Hilpeät joukot pitävät kuskin virkeänä. Työvuoron päätteeksi käyn usein kuntosalilla tai uimassa. Ne ovat tämän työn etuja.
Ympäristösuunnittelija Oili: Työ bussifirman ympäristövastaavana on kaksijakoista. On tärkeää kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi ja vähentää yksityisautoilua. Linja-autoissa on kuitenkin omat ympäristöriskinsä ja niitä on jatkuvasti tarkkailtava ja yritettävä vähentää. Olen samaan aikaan valistaja ja tarkastaja. Opiskelin ammattikorkeakoulussa ja tein opintojen ohessa keikkatöitä lipuntarkastajana. Siinä joukkoliikenne tuli tutuksi ja sain aiheen opinnäytetyöhöni. Selvitin bussivarikon ympäristöriskejä. Valmistuttuani sain ensin väliaikaisen pestin tästä samasta laitoksesta. Ympäristöasioiden merkityksen kasvu vaikutti varmasti siihen, että tehtäväni melko pian vakinaistettiin. Nyt otan mielelläni opiskelijoita tutustumisjaksoille ja harjoitteluun. Nuorten kiinnostus ympäristöasioista on vaikuttavaa. Maailmasta tulee parempi paikka elää.
Toimitusjohtaja Leevi: Omat ennakkoluuloni saivat huutia, kun kuvittelin tässä kulttuurissa pelattavan kovilla arvoilla. Alan jatkuvat muutokset ovat pakottaneet ottamaan oppia nykyaikaisista liikkeen- ja ihmistenjohtamisen teorioista. Meillä toiminnan suunnitteluun osallistuu koko väki lipuntarkastajasta reittisuunnittelijaan. Jokainen ymmärtää oman työnsä vaikutuksen toiseen ja arvostaa työkaveriaan. Hyvä meininki näkyy siinä, että asioista puhutaan avoimesti, suoraan ja suomen kielellä. Paitsi, että käymmehän me kaikki kielikursseilla. Järjestämme henkilöstöllemme suomen kurssien lisäksi venäjän, englannin ja somalin kielen kursseja. Näin tuemme kulttuurien kohtaamisia.
Tietoa kunta-alasta: www.kuntatyo.fi www.kunnat.net www.kuntatyonantajat.fi www.keva.fi Kunta-alan työpaikat osoitteesta: www.kuntarekry.fi