Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
Säännöstelyn vaikutukset rantavyöhykkeeseen Seurantatutkimus ekologisemman säännöstelykäytännön vaikutuksista rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön. Seuranta-alueet perustettu 1998 ja seurantaa toteutettu MMM:n erillisrahoituksella vuosina 2003, 2008 ja 2012. Seurannan toteutuksesta ovat vastanneet SYKEn asiantuntijat yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Kasvillisuuden seurantamenetelmää on kehitetty yhteensopivaksi VPD-seurantamenetelmän kanssa. Vuonna 2012 kerättiin vertailuaineistoa Nitsi- ja Muddusjärvestä ENPI-hankkeen rahoituksella. 2
N60+ (m) Nellimin asema vedenkorkeudet (2010-2015) 119,9 119,7 119,5 119,3 119,1 118,9 118,7 118,5 118,3 118,1 117,9 Putki vaihteluväli 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Keskiarvo (2000-2014) 117,7 117,5 Päivämäärä 3
4
Saravyöhykkeen alarajat seurantavyöhykkeillä 5
Inarijärven kasvillisuuden ekologinen tila A. B. ELS TT50S O ELS PMA ELS ka ELS RI ELS TT50S O ELS PMA Aineisto ELS RI ELS ka Nitsijärvi 2012 1,00 1,02 0,80 0,94 0,99 0,90 1,05 0,98 Mutusjärvi 2012 0,79 0,79 0,80 0,79 0,89 1,02 0,98 0,96 Inarijärvi 2008 0,80 0,52 0,53 0,62 0,94 0,63 0,77 0,78 Inarijärvi 2012 0,76 0,62 0,65 0,68 0,79 0,71 0,93 0,81 A: Vertailuaineistona Nitsijärven ja Muddusjärven aineisto 2012 -> tila hyvä B: Vertailuaineistona laajempi pohjoisen SVhjärvien sekä Nitsijärven ja Muddusjärven aineisto -> tila hyvä (2008) erinomainen (2012) 6
Pohjaeläinten määrä kivikkopohjilla 4000 Inds/10 sites 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2003 2008 2012 Inari Hydrozoa Hydracarina Diptera (other) Coleoptera Trichoptera Plecoptera Ephemeroptera Megaloptera Heteroptera Isopoda Amphipoda Hirudinea Gastropoda Bivalvia Oligochaeta Nematoda Chironomidae 7
Pohjaeläinten määrä pehmeillä pohjilla 2500 Inds/m² 2000 1500 1000 500 0 Hydracarina Diptera (others) Chironomidae Ceratopogonidae Coleoptera Trichoptera Plecoptera Odonata Ephemeroptera Megaloptera Heteroptera Isopoda Amphipoda Hirudinea Gastropoda Bivalvia 8 Oligochaeta Nematoda Turbellaria
Pohjaeläimistön ekologinen tila Nitsi and Muddus (n=2) Lake Habitat Ye ar TT0.4 PMA Inari Rocky shore 2003 18 0,38 Rocky shore 2008 27 0,39 Rocky shore 2012 21 0,45 Soft bottom 1977 7 0,37 Soft bottom 2003 13 0,35 Soft bottom 2008 10 0,34 Soft bottom 2012 12 0,33 Nitsi Rocky shore 2012 22 0,73 Soft bottom 2012 13 0,75 Muddus Rocky shore 2012 34 0,73 Soft bottom 2012 19 0,75 EQRs Inari Rocky shore 2003 0,64 0,52 Rocky shore 2008 0,96 0,53 Rocky shore 2012 0,75 0,61 Average 0,79 0,55 Soft bottom 1977 0,44 0,49 Soft bottom 2003 0,81 0,46 Soft bottom 2008 0,63 0,45 Soft bottom 2012 0,75 0,44 Average 0,66 0,46 Nitsi Rocky shore 2012 0,78 1,00 Soft bottom 2012 0,81 1,00 Muddus Rocky shore 2012 1,21 1,00 9 Soft bottom 2012 1,18 1,00
Johtopäätökset ja seurannan jatkaminen Kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tila on hieman parantunut vuosien 1998-2012 välillä, mikä kertoo rantavyöhykkeen vakiintumisesta. Seurantavuodet ovat olleet hydrologisesti hyvin erilaisia, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä. Kasvillisuuden osalta tulokset hieman ristiriitaisia, johtunee osittain menetelmämuutoksista. Nitsi- ja Muddusjärven käyttö vertailujärvinä on parantanut tulosten luotettavuutta. Ehdotetaan säännöstelyn vaikutuksia Inarijärven rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön koskevan seurannan jatkamista vuonna 2016. Seurannan tulokset raportoidaan mittarihankkeessa (synergia). Tehdään esitys erillisrahasta MMM:lle. 10
Inarijärven mittaritarkastelu Inarijärven tilan kehittymistä vuosina 1960-2009 tarkasteltiin mittaritarkastelun avulla (2010). Minkälasia muutoksia Inarijärven tilaan vaikuttavissa tekijöissä, kuormituksessa, säännöstelykäytännössä, kunnostustoimenpiteissä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin vuonna 2000 käyttöön otetut säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakantojen tila ja miten se on muuttunut? Onko Inarijärvellä havaittavissa merkkejä ilmastonmuutoksesta? 11
Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGIA: SADANTA, LÄMPÖTILA, VIRTAAMA SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VEDENKORKEUS POHJAELÄIMISTÖ VEDEN LAATU KALASTO KASVILLISUUS KALANSAALIS
13
Kokonaistilan arviointi Työssä kehitettiin yhteensä yli 60 mittaria, jotka kuvaavat monipuolisesti Inarijärven tilan ja käytön kehittymistä. Tarkasteltiin uuden säännöstelykäytännön mukaista ajanjaksoa (2000-2009) vertailujaksoon (1960-1999). Arvioitiin myös muutoksen suuruutta ja suuntaa (positiivinen, negatiivinen). Muutoksen suuntaa ei arvioitu hydrologisille muuttujille eikä kalaistutuksille, koska arvio riippuu näkökulmasta ja muutokset kalaistutuksissa heijastuvat kalaston tilan mittareihin. 14
16 14 12 10 8 6 4 2 0 Rantavyörymät ja suojaukset Kalastus Kalakannat Pohjaeläimistö Kasvillisuus Veden laatu Kuormitus Säännöstely Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta/ei Vähäinen Kohtalainen Suuri Lisää negatiivinen viraston nimi, negatiivinen tekijän nimi ja osasto negatiivinen vaikutusta positiivinen positiivinen positiivinen 20.10.2015 15 muutos* muutos muutos muutos muutos muutos*
Johtopäätöksiä (2010) Vuonna 2000 käyttöön otettu ekologinen säännöstelykäytäntö on parantanut virkistyskäytön olosuhteita kesällä ja vähentänyt hieman säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeeseen. Veden laadun, vesikasvillisuuden ja kalaston perusteella Inarijärven tila on erinomainen, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön perusteella ekologinen tila on hyvä. Kalakantojen tila on ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hyvä, erityisesti petokalojen saaliit ja saaliskalojen koko ovat suurentuneet hyvän muikkukannan ja tuloksellisten istutusten ansiosta. Siikakantojen tila on pysynyt melko vakaana. Kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaan vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet muut tekijät. Inarijärven hydrologisissa muuttujissa on havaittavissa merkkejä ilmaston lämpenemisestä. 16
Inarin mittaritarkastelun päivittäminen Inarijärvi on merkittävä ja ainutlaatuinen järvi, jonka tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti. Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin hajallaan ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa. Tarkastellaan edellisessä mittaritarkastelussa käytettyjä mittareita, niiden kehittämistarvetta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä. Kehitetään mittaristoa siten, että Inarijärven tilasta voitaisiin antaa säännöllisesti tietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille havainnollisessa ja kiinnostavassa muodossa. Arvioidaan Inarijärven tilan kehittymistä viimeisen 5-15 vuoden aikana sekä pidemmällä vertailujaksolla. Tarvittaessa arvioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia Inarijärven tilan kehittymiseen. Hankkeelle haetaan MMM:n erillisrahaa (SYKE/ELY yhteisprojektit) vuosille 2016-2017. 17
Mittarityön alustava työsuunnitelma Vuosi 2016 (loka-joulukuu) Aloituskokous: Tarkastellaan edellisessä mittaritarkastelussa käytettyjä mittareita ja arvioidaan niiden kehittämistarvetta. Aloitetaan mittaritarkastelun tekeminen jaksolle 2010-2015. Arvioidaan tarve säännöstelykäytännön muutokseen liittyville ilmastonmuutostarkasteluille (joustava säännöstelykäytäntö). Vuosi 2017 (tammi-toukokuu) Analysoidaan tulosten perusteella Inarijärven tilan kehittymistä ja säännöstelyn vaikutuksia. Tehdään tarvittaessa ilmastonmuutokseen liittyvät mittaritarkastelut. Kehitetään tulosten havainnollista esitystapaa soveltaen SYKEssä aiemmin kehitettyä menetelmää. Raportoidaan tulokset. 18