Kognitiivista kielentutkimusta Tutkimuskohteena espanjan kieli Suomen tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi 2013 2014 18.11.2013 Anton Granvik Svenska handelshögskolan/spanska
Esitelmän rakenne Muutamia kielitieteen peruskysymyksiä Miten kieltä tutkitaan? Ns. kognitiivinen ulottuvuus Oma tutkimukseni Yhteenveto 2
Tavoitteet Osoittaa jotakin relevanttia ja kiinnostavaa siitä, mitä kieli ja kielentutkimus on Mielenkiintoisinta: Merkitys Merkitys on sekä pään sisällä että ihmisten välissä Kielen vaihtelu ja kehitys Sekä merkitys että kielen muoto vaihtelee ja muuttuu jatkuvasti Humanistit ovat ärsyttäviä, koska eivät osaa sanoa, mitä jokin tietty sana merkitsee, vaan sanovat aina, että se riippuu asiayhteydestä Miksi lingvisti vastaa näin? 3
Kielitieteen peruskysymyksiä Mitä kieli on? Mikä on kielen ja (ulkoisen) maailman suhde? Entä kielen ja mielen suhde? Miten merkitys rakentuu? Mikä on merkityksen ja muodon välinen suhde? Sanojen ja ilmausten käytön eroja ja samankaltaisuuksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde 4
Kielitieteen tutkimuskohteita Teoreettinen kielitiede Ns. nojatuolilingvistiikka (Chomsky, Langacker) Formaalinen, generatiivinen kielitiede vs. funktionaalisesti orientoitunut kognitiivinen kielitiede Kuvaileva kielitiede Esim. (deskriptiivinen) kielioppi aikaisemmin tuntemattomasta kielestä Basic Linguistic Theory (BLT) Kielitypologia, eli vertaileva kielitiede (WALS) Kokeellinen (psyko)-lingvistiikka ja kognitiotiede Ovatko metaforiset kielelliset ilmaukset kielestä/kulttuurista peräisin vai onko ihmiskeholla myös vaikutusta? Aineistopohjainen kielitiede (korpuslingvistiikka) Tutkitaan puhuttua tai kirjoitettua kieltä tekstimassana, jonka pohjalta tehdään havaintoja, jotka joko luovat tai testaavat teoriaa Käyttöpohjainen lähestymistapa (Usage-based approach) Sekä puhtaasti kuvailevaa että hypoteesejä testaavaa Millaisia vastauksia eri tutkimusmenetelmät antavat? Yhtenevät tutkimustulokset (Converging evidence) vai jotain muuta? 5
Kognitiivinen kielitiede Teoriassa: Teoreettiset käsitteet vastaavat ihmisten psykologista todellisuutta Käytännössä: Hyvin laaja tutkimusala, jota ohjaavat tietyt yhteiset oletukset kielen olemuksesta (Geeraerts 2006: 3-6) Merkitys on kaiken A ja O Kielellinen todellisuus ei noudata tarkkoja luokitteluja eikä ole täsmällinen, vaan sitä kuvaa pikemminkin likimääräisyys Tavoite pitkälle kuvaileva Kieliopin kuvaus rakentuu kielen käytöstä Kieli ei ole passiivinen heijastus ulkomaailmasta, vaan auttaa meitä aktiivisesti hahmottamaan maailmaa Kun maailma muuttuu, kieli muuttuu Kun kieli muuttuu, maailmankatsomus muuttuu Kielelliset kategoriat muodostavat jatkumon 6
Langacker (2008) On his Cognitive Grammar This framework offers a comprehensive yet coherent view of language structure, with the further advantages (I would argue) of being intuitively natural, psychologically plausible, and empirically viable. It is nonetheless a decidedly nonstandard view for which orthodox training in linguistics gives little preparation. (korostus AG) 7
Kognitiivinen kielitiede Teoriassa: Teoreettiset käsitteet vastaavat ihmisten psykologista todellisuutta Käytännössä: Hyvin laaja tutkimusala, jota ohjaavat tietyt yhteiset oletukset kielen olemuksesta (Geeraerts 2006: 3-6) Merkitys on kaiken A ja O Kielellinen todellisuus ei noudata tarkkoja luokitteluja eikä ole täsmällinen, vaan sitä kuvaa pikemminkin likimääräisyys Tavoite pitkälle kuvaileva Kieliopin kuvaus rakentuu kielen käytöstä Kieli ei ole passiivinen heijastus ulkomaailmasta, vaan auttaa meitä aktiivisesti hahmottamaan maailmaa Kun maailma muuttuu, kieli muuttuu Kun kieli muuttuu, maailmankatsomus muuttuu Kielelliset kategoriat muodostavat jatkumon 8
Omia tutkimusaiheita 1. Polysemia eli monimerkityksellisyys Yleisempää kuin sen vastakohta, eli yksimerkityksellisyys Esim. espanjan de-prepositiolla 48 käyttöä, tusinan verran merkityksiä 2. Semasiologia ja onomasiologia a. Synonymia Täydellistä synonymiaa ei ole olemassa > lähisynonymia Esim. de, sobre, acerca de, en torno a b. Metaforat Jokapäiväisessä kielessä piilee paljon kielikuvia Esim. tulevaisuus aika liikkuu meitä kohti 3. Syntaksi Sanojen yhdistyminen lauseiksi Esimerkkinä N + que > N de que 4. Kieliopillistuminen ja kielen muuttuminen Sanat kehittyvät kieliopillisiksi yksiköiksi, esim. ru. hus > hos 9
1. Polysemia eli monimerkityksellisyys Espanjan de-prepositio Aineistopohjainen tutkimus n. 17 000 esimerkkiä eri vuosisadoilta Prototyyppiteoria Tyypilliset vs. epätyypilliset käytöt/merkitykset Tutkimuksen haasteita Mikä on oikea kuvaus? Montako merkitystä de:llä on? Frekvenssin/yleisyyden merkitys prototyypille 10
Espanjan de-preposition käyttö Neljä kontekstia Substantiivin määreenä/jatkeena Verbin määreenä/jatkeena Adjektiivin määreenä/jatkeena Lausekkeen pääsanana Selkeä jako, rajallinen määrä tapauksia Merkitys vaihtelee suuresti, eikä ole yleistettävissä tiettyyn kontekstiin Montako merkitystä de:llä on? 4 vai 17? 11
Espanjan de-preposition käyttö (2) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Adnominales Adverbales Adadjetivales Independientes 20 % 10 % 0 % sxiii sxiv sxv sxvi sxvii sxviii sxix sxx Kuvio 1. Käyttökontekstien suhteellinen yleisyys vuosisadoittain.
Espanjan de-preposition käyttö Neljä kontekstia Substantiivin määreenä/jatkeena Verbin määreenä/jatkeena Adjektiivin määreenä/jatkeena Lausekkeen pääsanana Selkeä jako, rajallinen määrä tapauksia Merkitys vaihtelee suuresti, eikä ole yleistettävissä tiettyyn kontekstiin Montako merkitystä de:llä on? 4 vai 17? 13
Espanjan de-preposition merkitys Tema/asunto teema Punto alkuperä de partida Posesión omistus osa/kokonaisuus Parte/todo 14
Espanjan de-preposition merkitys (2) tema/asunto tema/finalidad ubicación sustitución modo instrumento agente causa tema/objeto uso relación intrínseca origen posesión identidad cualidad parte inalienable parte alienable Dominio de punto de partida Alkuperän domeeni Dominio de punto de referencia Viitepiste-domeeni 15
2. Semasiologia ja onomasiologia Laajempi projekti, jonka tavoitteena on selvittää miten teemaa voidaan ilmaista ja miten se ilmaistaan eri tilanteissa TEEMA-käsite: puhua politiikasta, talk about politics, hablar de política, tala om politik, über Politik reden. Semasiologia: Miten tiettyä sanaa käytetään, esim. de tai sobre? Miten sobre:a käytetään suhteessa de:hen? Onomasiologia: Miten teemaa hahmotetaan? Millaisia kielikuvia ilmenee? Haastena aineiston hankkiminen: Merkitystä ei löydy suoraan korpuksista, vaan pitää etsiä sanoja, jolloin lähestymistapa automaattisesti muuttuu Lukemalla voi toki identifioida merkitysilmentymiä, mutta aineiston hankintatapana se on työläs eikä (välttämättä) kovin palkitsevaa 16
2a. Synonymia Semasiologinen lähestymistapa on helpompi Mitä eroa on sanojen de, sobre, acerca de, en torno a käytössä? Hablar de/sobre/acerca de política vs. reflexión sobre/acerca de/en puhua politiikasta torno a la sexualidad seksuaalisuuden reflektointia Korpustutkimus vs. kyselytutkimus 1. Korpusaineistona sata esimerkkiä synonyymeistä de, sobre, acerca de, en torno a Annotoidaan (manuaalisesti) teoreettisesti kiinnostavien piirteiden mukaan Regressioanalyysi Matemaattinen mallinnos näyttää hyvältä Mutta tulokset eivät (välttämättä) kerro kovinkaan paljon 2. Kyselykaavake, jossa kielenpuhujien on valittava ilmaus, jota käyttää (aukkotehtävä), sekä kommentoitava valintojaan (reflektio) 17
Tekstikorpus escombros sonoros y visuales. No le dejan lugar ni para soñar. Yo busco descolocarlo de esa realidad cotidiana para que perciba lo que no puede ver debajo del engaño y la falsedad. Le preocupa el estilo de sus libros. La madurez lograda a través de la experiencia le permiten hoy evitar la tentación del adjetivo y los giros demasiado literarios. Cristo, los judíos y el César fue un libro de 800 páginas, antes de que entrara - tijera en mano - a cortar todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten para él en una preocupación, a veces una obsesión, durante años. Lee, piensa y se emociona con las grandes injusticias. Al mismo tiempo va imaginando un bosquejo general de lo que quiere construir y se familiariza con el ambiente y los personajes. En tanto, escribe otras cosas, pero nada relacionado con el nuevo tema hasta que tiene quince capítulos como mínimo. Entonces empieza el sudor. De pronto uno tiene armada (Título: Arg:Prensa:353_DEGO; Source: http://www.lllf.uam.es/~fmarcos/informes/corpus/coarginl.html) 18
Tekstikorpus escombros sonoros y visuales. No le dejan lugar ni para soñar. Yo busco descolocarlo de esa realidad cotidiana para que perciba lo que no puede ver debajo del engaño y la falsedad. Le preocupa el estilo de sus libros. La madurez lograda a través de la experiencia le permiten hoy evitar la tentación del adjetivo y los giros demasiado literarios. Cristo, los judíos y el César fue un libro de 800 páginas, antes de que entrara - tijera en mano - a cortar todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten para él en una preocupación, a veces una obsesión, durante años. Lee, piensa y se emociona con las grandes injusticias. Al mismo tiempo va imaginando un bosquejo general de lo que quiere construir y se familiariza con el ambiente y los personajes. En tanto, escribe otras cosas, pero nada relacionado con el nuevo tema hasta que tiene quince capítulos como mínimo. Entonces empieza el sudor. De pronto uno tiene armada (Título: Arg:Prensa:353_DEGO; Source: http://www.lllf.uam.es/~fmarcos/informes/corpus/coarginl.html) 19
Korpusaineisto Ag_anim uniq fig H_wc2 H_wc H_lex HEAD H_num H_def H_det H_modif H_attr H_compl H_pos nr. Genre Source hum 1 conc gral gral explicar V sg act ind pos 3 19-N Arg:Prensa:353_DEGO unsp 1 conc gral prod_cog investigación N sg 0 1 0 0 1 1 19-N Guat:Gerencia:98MA hum 1 fig cog cog saber V sg act ind pre 96 19-F Miramar: La gesta de unsp 1 conc com com hablar V sg imp ind pre 657 19-OR Habla Culta: Santiago Example todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten como texto de estudio ". Menchú dijo que se ha iniciado una investigación en torno a la primera edición porque ella no ha recibido ninguna regalía. Rigoberta: la bajo sus pies: Cómo sabés eso? yo sé muchas cosas, especialmente sobre vos. Y, tal parece, más que vos mismo. una ventaja.. Inf. - Se postula no más. Entonces resulta que si uno habla de lo sicógeno, bueno, lo sicógeno viene de lo síquico, no es G_lex GOV GOV_2 G_num G_def G_det G_modif G_attr G_compl G_fig G_wc cómo pron sg 0 0 0 1 1 1 act edición N sg 1 1 1 0 2 1 prod_cog vos pron pers sg 1 0 0 0 0 0 hum lo sicógeno N sg 1 1 0 0 1 1 abs_obj 20
Multinomial logistic regression data (1)
Multinomial logistic regression data (2)
Kyselytutkimusten tuloksia (A ja B) HEAD de sobre acerca de en torno a Mean N 59 % / 56 % 48 % / 64 % 54 % / 48 % 56 % / 0 % 54 % V 41 % / 44 % 52 % / 36 % 46 % / 52 % 44 % / 100 % 46 % sum 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Com 43 % / 51 % 43 % / 46 % 46 % / 53 % 24 % / 0 % 39 % Cog 34 % / 29 % 31 % / 30 % 25 % / 26 % 27 % / 5 % 29 % Gral 23 % / 20 % 26 % / 24 % 28 % /21 % 49 % / 95 % 32 % sum 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % N 423 / 452 282 / 349 153 / 85 79 / 21 937 / 907 30 % / 38 % 45 % / 50 % 16 % / 9 % 8 % / 2 % 100 % / 100 % Ensimmäiset kaksi riviä (N, V): p 0/0, χ 2 = 12,8/18,5 (3 df) Seuraavat kolme riviä (Com, Cog, Gral): p = 0,045/0, χ 2 = 12,8/30,5 (6 df)
Lisää tuloksia Suuri korrelaation kahden kyselykaavakken välillä (r = 0,95) De ja sobre nousevat esille tärkeimpinä teema-ilmauksina Kyselykaavakkeita verrattaessa, siinä missä ei ole annettuja ehdotuksia ilmauksen valinnasta (2b) de ja sobre ovat yleisempiä 30 % (de) ja 45 % (sobre) > 38 % ja 50 % Acerca de ja en torno a ovat huomattavasti vähemmän käytettyjä kaavakkeessa 2b 16 % (acerca de) and 8 % (en torno a) > 9 % and 2 % respectively Sekä en torno a että acerca de kuuluvat puhujien mielestä viralliseen kieleen Vain yhdessä kontekstissa käytetään systemaattisesti ilmausta en torno a, nimittäin verbin girar pyöriä kanssa
Tulosten yhteenveto Eri lähestymistavat tuottavat erilaisia tuloksia Teemailmaukset voidaan erottaa eri tasoilla, riippuen siitä mitä aineistoa katsoo ja mitä etsii Multinomiaalinen regressio -analyysi tuottaa hyvin tarkkaa tietoa Malli kuvaa parhaiten De:n ja en torno a:n käyttäytymistä Semanttiset luokat (com, cog, gral) eivät ole mallissa varteen otettavia tekijöitä Kyselyaineisto, jota on analysoitu holistisemmalla tasolla eikä ole annotoitu, vahvistaa tiettyjä korpusaineiston huomioita Sobre on oletusilmaus, sitä seuraa de ja pienemmässä kaavassa acerca de Kyselyissä nousee esille myös muuta: En torno a:n käyttö on marginaalista ellei sitä eksplisiittisesti mainita En torno a:ta käytetään mieluiten verbien kanssa (regressiossa substantiivien kanssa) Acerca de on suositumpi virallisissa konteksteissa Aineiston tuottama tieto ja kyselytutkimuksen vastaukset eivät siis vastaa toisiian Tietyt huomiot saavat tukea, toiset eivät Onko järkevää olettaa, että eri menetelmien tuottama tieto on yhtenevää? Mikä on oikea tulos? 25
2b. Metaforat Miten teemaa hahmotetaan? Millaisia kielikuvia ilmenee? de, elatiivi alkuperää über, sobre näkökulma yläpuolelta about likimääräistä liikettä om ympäri(llä) Pyörimis-metafora vaikuttaa olevan merkityksellinen kielikuva teema-käsiitteen hahmottamiselle ja kielentämiselle Ru. kring Esp. en torno a Eng. about, around Ra. au tour de Myös laajempia lausekokonaisuuksia: What are we circling around? Diskussionen kretsade kring frågor som El relato gira en torno a un viejo conflicto Tarina pyörii vanhan kiistan ympärillä (=käsittelee) Das Gespräch dreht sich um Politik Puhe pyörii politiikan ympärillä (=käsittelee) Mitäköhän ton päässä oikein pyörii? 26
3. Syntaksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde De que-konstruktion käyttö espanjan ja portugalin kielessä a. J ai confiance à toi / J ai confiance que tu vas m aider. b. La notion de s aider / la notion que on doit s aider. a. I trust in you / I trust that you will help me. b. The notion of helping one another / the notion that one must help one another. a. Я надеюсь на тебя / что ты сможешь мне помочь. b. Представление о помощи другим / Представление (о том), что другим надо помогать/помочь. a. Luotan sinuun / Luotan (siihen), että autat minua. b. Ajatus toisten auttamisesta / Ajatus (siitä), että ihmisten on autettava toisiaan. a. Tengo confianza en ti / en que me vas a ayudar. b. La noción de ayuda mutua / la noción de que hay que ayudarse mutuamente. a. Tenho certeza disso / de que vais me ajudar. b. A noção de ajuda mútua / a noção de que é preciso ajudar-se mutuamente. Sama muutos tapahtunut kummassakin kielessä Kielten välillä on silti eroja Esim. dequeísmo Mitä siis on samanlaista, mitä erilaista? Mistä erot johtuvat? 27
3. Syntaksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde De que-konstruktion käyttö espanjan ja portugalin kielessä a. J ai confiance à toi / J ai confiance que tu vas m aider. b. La notion de s aider / la notion que on doit s aider. a. I trust in you / I trust that you will help me. b. The notion of helping one another / the notion that one must help one another. a. Я надеюсь на тебя / что ты сможешь мне помочь. b. Представление о помощи другим / Представление (о том), что другим надо помогать/помочь. a. Luotan sinuun / Luotan (siihen), että autat minua. b. Ajatus toisten auttamisesta / Ajatus (siitä), että ihmisten on autettava toisiaan. a. Tengo confianza en ti / en que me vas a ayudar. b. La noción de ayuda mutua / la noción de que hay que ayudarse mutuamente. a. Tenho certeza disso / de que vais me ajudar. b. A noção de ajuda mútua / a noção de que é preciso ajudar-se mutuamente. Sama muutos tapahtunut kummassakin kielessä Kielten välillä on silti eroja Esim. dequeísmo Mitä siis on samanlaista, mitä erilaista? Mistä erot johtuvat? 28
De que Viisi tutkimuskysymystä A) Miten de que-konstruktion käyttö eroaa portugalissa ja espanjassa? B) Onko espanjan ja portugalin välillä eroa lausemuotoisten substantiivimääreiden rakenteessa? Onko siis kielten välillä eroa siinä, käytetäänkö alistuskonjunktion que:n edessä prepositiota vai ei tapauksissa kuten la idea de que vs. la idea que idea (siitä) että? C) Johtuvatko erot de que:n käytössä siitä, että portugalissa ja espanjassa on olemassa eri rakenteita, eli siitä, että portugalin persoonassa taivutettava infinitiivi korvaa osittain tarpeen käyttää alisteisia que-lauseita? D) Mikä suhde on infinitiivimääreiden ja lausemuotoisten määreiden välinen ero espanjassa ja portugalissa? E) Missä määrin on havaittavissa yleisiä tendenssejä ja missä määrin erot johtuvat erillisten sanojen käyttäytymisestä? Tutkimuksen haasteita Aineiston keruu ja työstäminen Tulokset eivät vastaa asetettuja odotuksia Mikä on frekvenssin/yleisyyden merkitys? 29
De que (2) Historiallinen aineisto Corpus del español (CE) ja Corpus do Português (CP) 100 miljoona ja 45 miljoona sanaa 500 esmierkkiä yhdistelmästä de que joka vuosisadalta 1200-1900 espanja 1300-1900 portugali Teoreettisesti 7500 esimerkkiä N + de que Käytännössä 7033 esimerkkiä (=3864 y 3169) 30
De que historiallisessa mittakaavassa 100% Complement function of de que 90% 80% 70% 60% 50% 40% ESP PORT 30% 20% 10% 0% XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX 31
De que (4) convencimiento convencimiento Summa (rivit) N de que 1. 136 3. 46 376 46 512 N de que 2. 316 4. 16 124 131 16 124 447 Summa (palstat) 452 16 170 507 16 170 959 Taulukko 1. Espanjan convencimiento-substantiivi N + de que -konstruktiossa (CE). Mitkä sanat rakentuvat tyypillisesti joko de que:n tai de + infinitiivin (INF) kanssa? Eri numeerisiä/tilastollisia testejä Fisher Exact Test, OddsRatio (OR, vetosuhde?), Attraction, Reliance Testiarvot sallivat substantiivien järjestelemisen 32
ES Freq & Attr Rel & OR Rank INF DE QUE DE QUE INF 1 fin fin convicción pretexto 2 deseo hecho conclusion deseo 3 esperanza idea pretexto esperanza 4 causa causa impresión idea 5 razón esperanza idea hecho 6 idea noticia recelo temor 7 hecho temor noticia recelo 8 temor duda sospecha miedo 9 miedo prueba esperanza causa 10 pretexto señal condición impresión 11 señal razón prueba señal 12 condición condición temor condición 13 noticia impresión señal razón 14 impresión deseo fin noticia 15 duda conclusion aviso sospecha 16 recelo miedo causa aviso 17 aviso convicción duda convicción 18 opinión opinión miedo fin 19 sospecha pretexto deseo prueba 20 prueba sospecha hecho opinión 21 conocimiento aviso conocimiento duda 22 convicción recelo opinión conocimiento 23 conclusion conocimiento razón conclusion 33
PT Freq & Attr Rel & OR Rank INF DE QUE DE QUE INF 1 fim ideia convicção pretexto 2 facto facto impressão desejo 3 desejo impressão conclusão facto 4 medo fim receio receio 5 esperança notícia ideia esperança 6 ideia convicção suspeita medo 7 razão sinal pretexto fim 8 receio prova notícia ideia 9 pretexto esperança prova impressão 10 causa conclusão facto temor 11 impressão receio sinal razão 12 temor medo esperança condição 13 sinal dúvida aviso suspeita 14 condição suspeita dúvida sinal 15 notícia pretexto medo convicção 16 dúvida conhecimento fim causa 17 suspeita opinião condição notícia 18 prova razão temor aviso 19 convicção aviso conhecimento dúvida 20 aviso desejo opinião prova 21 conhecimento causa desejo conhecimento 22 conclusão condição razão conclusão 23 opinião temor causa opinião 34
De que (5): tuloksia Huomattava määrä espanjan substantiiveja ei suosi de que eikä infinitiivi-rakennetta Portugalissa sanojen profiloituminen vaikuttaa selkeämmältä Vain kaksi substantiivia suosii kumpaakin konstruktiota (fim päämäärä and facto tosiasia ) Viisi substantiivia suosivat joko de que-rakennetta (impressão vaikutelma, ideia idea, convicção vakuus ) tai infinitiiviä (desejo tahto, esperança toive ) 35
De que: tuloksia (2) Espanjan ja portugalin substantiivien käyttäytymisessä on eroja samat substantiivit suosivat eri rakenteita eri kielessä N de que vrt. N de INF suosio portugalissa ja espanjassa: de que:n OR on espanjassa 10.1, ja portugalissa 18.3 Inifinitiivin OR on espanjassa 4.8, ja portugalissa 9.8 Portugalin substantiivit suosivat molempia konstruktioita selkeämmin kuin espanja Portugalissa substantiivit eivät siis rakennu useammin infinitiivin kanssa kuin espanjassa (toisin kuin odotettu) Tutkitut substantiivit suosivat kuori-rakennetta (joko de que- tai de + INF määre) enemmän portugalissa kuin espanjassa Toisaalta, on tuloksissa samanlaisuuttakin: 36
Top kymmenen kollokaattia/konstruktio DE QUE Rel & OR ES PT convicción convicção conclusion impressão pretexto conclusão impresión receio idea ideia recelo suspeita noticia pretexto sospecha notícia esperanza prova condición facto Ranking 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 INF Rel & OR PT ES pretexto pretexto desejo deseo facto esperanza receio idea esperança hecho medo temor fim recelo ideia miedo impressão causa temor impresión 37
4. Kieliopillistuminen Historiallinen ulottuvuus Miksi ja miten kieli muuttuu? Sanojen muuttuminen kieliopillisiksi yksiköiksi Tietty käyttö yleistyy, automatisoituu, menettää motivaationsa, leviää muihin käyttökonteksteihin, vakiintuu uudeksi yksiköksi traxiessen lorigones vestidos de baxo los sayos haarniskat helmojen alla debaxo vn gran arbol ison puun alla vio debaxo del árbol otro pino pequeño puun alla oli toinen pieni mänty Osoitus sanaston ja kieliopin välisestä jatkumosta Sama kielellinen aines käytetään yhä uudestaan Historiallisen tutkimuksen haasteita Esimerkkien puuttuminen ja lähteiden epäluotettavuus Kirjoitetun ja puhutun kielen erot todellisuudessa suuria Vanhaan puhuttuun kieleen pääsy lähes mahdotonta Muutosten ymmärtäminen ei kuitenkaan mahdollista tulevaisuuden muutosten ennakoimista 38
Yhteenvetona Merkitystä voi tutkia eri näkökulmista Vastaukset hyvinkin erilaisia Merkityksen verkostomalli (de-prepositio) Piirrelista, joka erottelee lähi-synoniimien käyttöä (teemailmaukset) Ehdotus käsitteen hahmottelusta (teema-metaforat) Järjestetty sanalista, joka heijastaa sanojen tendenssejä ilmestyä tietyssä kieliopillisessa rakenteessa (de que) Sanojen käytön funktion muuttuminen (kieliopillistuminen) Eli merkitys riippuu aina kontekstista ja siitä, mitä katsoo/etsii 39
Lopuksi Mikä näitä aiheita yhdistää? Kiinnostus siihen, miten merkitys välittyy kielessä ja sen rakenteissa? Merkityksen tutkiminen on haastavaa, koska merkitys on lähes aina subjektiivista ja kontekstisidonnaista Halu ymmärtää kielen historiallista muutosta Mitä havaitut muutokset voivat kertoa kielen olemuksesta ja sen elementtien välisistä suhteista? Pyrkimys osoittaa (vääräksi?), että merkitys piilee myös syvällä kielen rakenteessa Väite: kielioppi on merkityksellistä (Langacker 2008: 3) 40
Kielen lumous Kaikki tiede, kuten kaikki inhimillinen toiminta, perustuu, tavalla tai toisella kieleen Kaikilla on käsitys kielestä, mielipiteitä kielestä ja on oman kielensä asiantuntija Kielitietestä suuri osa perustuu puhtaaseen kuvaukseen ja tiedon tuottamiseen Viime vuosina on noussut esille myös halu todentaa/todistaa vääräksi teoreettiset mallit ja väittämät Kognitiotiede ja kognitiivinen kielitiede Pyrkimys eksaktiin tutkimukseen ja aineistojen eksaktiin kuvaukseen Mutta kieli ei aina salli eksaktia kuvausta! Tutkimuskohteen erikoislaatuisuus asettaa tutkimukselle mielenkiintoiset haasteet 41
Kiitos! Tack! Gracias! Obrigado! Merci! Grazie! Thank you! Vielen dank! 42
Lähteitä Geeraerts, Dirk (2006): Cognitive Linguistics. Basic Reader. Berlin/New York: Mouton. Granvik, Anton (2012): De de: Estudio históricocomparativo de los usos y la semántica de la preposición de en español. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki, LXXXIV. Helsinki: Société Néophilologique. Langacker, Ronald W. (2008): Cognitive Grammar. A Basic Introduction. Oxford: OUP. WALS = Dryer, Matthew S. & Haspelmath, Martin (2013): The World Atlas of Language Structures Online. <www.wals.info>. 45