1
Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2
Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön raportteja 26/2015 3
Ojittamaton turvekerros o Vesi virtaa pinnan suuntaisesti turpeen ylimmissä vettä läpäisevissä kerroksissa o Suon ekosysteemille luontaiset prosessit Vedestä pidättyy ravinteita ja kiintoainetta SAMMALET TURVE MINERAALIMAA 4
Ravinteet pidättyvät pääasiassa suon TURVEKERROKSEEN Hyväkuntoinen KASVILLISUUS toimii vedestä typpeä poistavien biofilmien kasvualustana ja tehostaa monin tavoin ravinteiden pidättymistä turpeeseen. Merkitys ravinteiden pidättäjänä vähäinen Fosfaattifosforia (PO 4 -P) ja ammoniumtyppeä (NH 4 -N) pidättyy turpeeseen kemiallisesti Vedestä epäorgaanista typpeä (NH 4 -N ja NO 3 -N) poistavat nitrifikaatio-denitrifikaatio prosessin bakteerit toimivat turpeen ja kasvillisuuden pinnoilla Kentän kasvillisuus ottaa tehokkaammin maahiukkasten pinnoille pidättyneitä ravinteita kuin veteen liuenneita ravinteita, joten PO 4 -P:n ja NH 4 -N pidättyminen turpeeseen tehostaa myös niiden pidättymistä kasvillisuuteen Turpeeseen siivilöityy myös kiintoainetta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita (typpi ja fosfori) sekä myös rautaa
Valumavesiä puhdistetaan soiden avulla turvetuotannossa ja metsätaloudessa - soille perustetut pintavalutuskentät - suojakaistat suoalueilla Turvetuotannon ojittamaton pintavalutuskenttä Kompsasuon pohjoinen pintavalutuskenttä Kuivaniemellä 6
Keskimääräiset roudattoman kauden poistumat (%) Kompsasuon pintavalutuskentällä. Vuonna 2002 kenttä oli ollut käytössä 16 vuotta. Poistumat on laskettu kentälle tulevien ja sieltä lähtevien ainemäärien perusteella. Vedenlaatumuuttuja Vuosi 1987-1996 2002 Kiintoaine 48 31 COD Mn 18 16 Kok.N 53 52 Epäorgaaninen N 69 78 NH 4 -N 84 94 NO 3 -N 50 57 Kok.P 51 47 PO 4 -P 55 47 Kok.Fe 35 49 Liukoinen orgaaninen Fe 43 52 Kentän suosituskoko vähintään 3,8 % valuma-alueesta (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje) 7
Ojitettu pintavalutuskenttä Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uusi turvetuotanto jo ojitetuille suoalueille Kehitettävänä ja käytössä ojitetuille alueille rakennettuja pintavalutuskenttiä o Perustetaan ojitetulle suoalueelle. Ojiin erilaisia tukoksia vesi leviää kentälle paremmin o Vettä puhdistavat pääosin samat prosessit kuin ojittamattomilla pintavalutuskentillä o Kentän suosituskoko vähintään 5 % valuma-alueesta (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje) 8
Pintavalutuskenttien puhdistustehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin Sulka-hankkeessa vuosina 2011-2015 Toteutus: Oulun yliopisto ja Syke Rahoitus: Vapo Oy https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155350 9
Ojittamattomat pintavalutuskentät Tarkkailuvuosia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kenttien lkm 1 3 1 1 1 2 2 2 1 10
Taulukko 16 jatkoa Ojitetut pintavalutuskentät Tarkkailuvuosia 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 22 Kenttien lkm 1 7 1 1 1 2 1 11
12
Pohjanmaan runsasravinteisissa humusjoissa sekä Perämeren rannikkovyöhykkeellä usein juuri typpikuormitus johtaa rehevöitymishaittoihin - Typpi on levätuotantoa rajoittava minimiravinne. Pintavalutuskentillä ja muilla vesiensuojelukosteikoilla valumavesistä saadaan poistumaan myös epäorgaanista typpeä 13
Valutuspituus lisääntyy Valumaveden kontakti sammal- ja turvekerroksen kanssa lisääntyy Vesi viipyy kentällä kauemmin Mahdollisuudet ja aika vedestä typpeä poistavalle nitrifikaatiodenitrifikaatioprosessille lisääntyvät Kentälle tulisi suunnitella mahdollisimman pitkä valutuspituus 14
Soitamme kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti myös vesienhoidossa Hyvä esimerkki Siuruanjoen valuma-alue o Jokeen kohdistuva kuormitus pääasiassa maataloudesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta o Alueen soilta etsittiin RiverLifeGIS-työkalulla ojittamattomille pintavalutuskentille sopivia alueita kuormituslähteiden läheisyydestä o Turpeen paksuus > 1 m, kaltevuus 0,5 1,5 % Tällaisia alueita oli 4 10 % joen valuma-alueesta Näitä alueita käyttämällä jokeen maankäytöstä peräisin olevaa fosforikuormitusta voitaisiin vähentää lähes 40 % ja typpikuormitusta lähes 30 % 15
Haaste tulevaisuudelle! Pohjois-Pohjanmaan kosteikkomaakunta voisi toimia esimerkkinä myös soiden vesienhoidollisessa käytössä o Tiedon välitys o Ohjeistus o Valuma-aluetason suunnittelumenetelmien kehittäminen ja käyttö yhteistyössä tutkimuslaitosten ja vesienhoidosta vastuussa olevien tahojen kanssa 16
Kiitos! 17