Toimitusjohtajan yhtiökokouspuhe 16.3.2006 Herra ministeri, herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat. Bästa aktieägare. Fortumin vuosi 2005 oli erinomainen. Otimme useita strategisia edistysaskeleita, joista merkittävin oli öljyliiketoimintojen onnistunut eriyttäminen. Vahvistimme tuntuvasti jalansijaamme Venäjällä, ja Puolassa jatkoimme voimakasta kasvuamme. Suomessa saimme lopulta aikaan sopimuksen E. ON Finlandista ja odotamme nyt Kilpailuviranomaisen hyväksyntää kaupan toteuttamiseksi. Erityinen ilonaihe oli asiakasmääriemme nettokasvu kaikilla päämarkkinoillamme, Fortumin ympärillä käydystä varsin värikkäästä julkisesta keskustelusta huolimatta. Näin asiakkaat todistivat Fortumin kilpailukyvyn myös vähittäismarkkinoilla. Tuloksentekokykymme parantui entisestään ja kaikki segmentit paransivat tulostaan. Toisin kuin toistuvasti on väitetty, tämä ei johtunut ensisijaisesti ulkoisista tekijöistä kuten sähkön tukkuhinnasta, joka viime vuonna nousi vain 1 %. Kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla mitattuna kehitys on ollut varsin myönteistä. Kuvissa näkyy jatkuvien liiketoimintojen kehitys, siis myös öljyliiketoimintojen eriyttämisen jälkeen. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 16 % edellisvuodesta ja on ilman öljyäkin suurempi kuin kolme vuotta sitten. Osakekohtainen tulos nousi viime vuonna peräti 28 %. Lukujen valossa voimme kaiken kaikkiaan olla erittäin tyytyväisiä vuoteen 2005. Käytännössä kaikki tavoitteet, joita asetettiin, saavutettiin ensiluokkaisin tuloksin. Kun kassavirta jatkui vahvana ja näkymät ovat edelleen hyvät, hallitus ehdottaa 58 eurosenttiä osinkona. Lisäksi hallitus ehdottaa, että Neste Oil -osakkeiden myynnistä ja tuloksesta saatu voitto maksetaan kokonaisuudessaan omistajille 54 eurosentin osinkona. Yhteensä maksetaan siis 1,12 euroa osakkeelta, mikä merkitsee yli viiden prosentin osinkotuottoa. Tähän palataan myöhemmin tässä kokouksessa. Hallitus on myös täsmentänyt Fortumin pääomarakenteelle asetettuja tavoitteita niin, että ne sopivat paremmin sähköyhtiölle. Koska velka on öljyn eriyttämisen jälkeen pienentynyt selvästi ja taseemme on erittäin vahva, tarvitaan toimenpiteitä parhaan mahdollisen pääomarakenteen luomiseksi. Siksi hallitus ehdottaa miljardin euron arvoista osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa vuosille 2006-2008, josta 500 miljoonaa tänä vuonna. Ehdotus on joustavuudessaan oiva. Koko ohjelma toteutetaan vain, jos rahoja ei tarvita houkutteleviin investointeihin. Hyvien tuloslukujen lisäksi meillä oli vuoden aikana myös koko joukko muita hienoja saavutuksia. Kuvassa on lista alueista, joissa Fortum palkittiin, tai joissa paransimme toiminnan tasoa merkittävästi. Tunnen suurta ylpeyttä fortumlaisista kun katson tätä listaa. Se nimittäin on minulle osoitus siitä, että halu ja kyky olla paras on syöpynyt syvälle ja laajalle koko organisaatiossa. Listan aihealueethan ovat varsin erilaisia, mutta jokainen täyttää huippusuorituksen tunnusmerkit. Tämä lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.
Vuonna 2005 käytiin varsinkin täällä Suomessa vilkasta keskustelua sähkömarkkinoista ja niiden toimivuudesta, sähkön hinnasta ja kilpailusta. Keskustelussa on usein jäänyt kaipaamaan laajempaa näkökulmaa ja tosiasioihin perustuvia näkemyksiä. Onkin tärkeätä palauttaa mieleen mihin koko sähkömarkkinoiden avaamiskehitys perustuu ja mitä Euroopassa on tapahtumassa tällä rintamalla. Siihen kehitykseen nimittäin Fortum perustaa koko strategiansa. 1980-luvun lopulla eri puolilla Eurooppaa syntyi poliittista keskustelua tarpeesta avata myös sähkömarkkinat kilpailulle. Syy oli sama kuin muidenkin alojen kohdalla: haluttiin raskaat pääomasijoitukset tehokkaaseen käyttöön, pyrittiin välttämään kansallisia yli-investointeja omavaraisuuden takaamiseksi kaikissa tilanteissa, ja saavuttamaan taloudellisia hyötyjä niin kansakunnille kuin yksittäisille kuluttajille tehokkaan markkinan ja kilpailun kautta. Pohjoismaat olivat ja ovat edelleen tämän kehityksen kärjessä. Meillä yhteinen alueellinen sähkömarkkina on nyt toiminut jotakuinkin 10 vuotta. EU:ssa kehitys on ollut verkkaisempaa, mutta viime vuosina on laadittu selkeä sähkömarkkinastrategia ja säädetty direktiivit, jotka aikatauluttavat markkinoiden avaamisen vaiheittain. EU:n strategian mukaan kehitys kulkee kansallisista sähkömarkkinoista ensin alueellisiin markkinoihin, kunnes saavutetaan yhteinen koko EU:ta kattava markkina. Valittu suunta on oikea, eikä tieltä ole paluuta. Eurooppa kulkee kohti yhteistä sähkömarkkinaa ja viisaat ovat jo alkaneet sopeutua tähän tosiasiaan. Pohjoismaissa ratkaisevia toimenpiteitä on jo toteutettu toimivan markkinan aikaansaamiseksi. Kehitystarpeita kuitenkin on. Sekä pohjoismaiset energiaministerit että lainsäätäjät ovat selkeästi muotoilleet visionsa ja laatineet sen toteuttamiseksi agendan, jonka mukaan markkinoiden toimivuutta tulee edelleen parantaa. Lista kehitystarpeista vastaa täysin Fortumin jo pitkään esille tuomia näkemyksiä ja toivomme, että viranomaiset mahdollisimman nopeasti ryhtyisivät toimiin niiden toteuttamiseksi. Näin pohjoismainen markkina voi säilyttää asemansa toimivimpana alueellisena sähkömarkkinana ja näyttää tietä muulle Euroopalle jatkossakin. Mutta kehitys ei lopu siihen. Jotta syntyisi yhtenäinen sähkön sisämarkkina, on lisättävä siirtokapasiteettia sekä Pohjoismaista Eurooppaan että Euroopan sisällä. EU:n komissio tukee voimakkaasti tätä kehitystä. Pohjoismaista mallia noudattaen pyritään lisäämään kantaverkkoyhtiöiden yhteistyötä sekä varmistamaan läpinäkyvä ja yhtenäinen sähkön hinnanmuodostus. On ilmeistä, että viime aikojen tapahtumat ovat saaneet komission ottamaan energiakysymykset tosissaan ja nyt peräänkuulutetaan myös EU:n yhteistä energiapolitiikkaa. Markkinaehtoisuudessa komissio toimii hyvin päättäväisesti. Neelie Kroes, EU:n kilpailukomissaari, on todennut, että markkinavoimien täytyy antaa toimia, läpinäkyvyyttä on saatava lisää ja kilpailun esteet on poistettava. Viime aikoina on kuitenkin noussut esille selviä protektionistisia pyrkimyksiä, niin meillä kuin muuallakin. Uskon kuitenkin, että markkinaehtoinen kehitys ajaa parhaiten kuluttajien etua. On myös syytä muistaa, että pienenä taloutena Suomi on aina hyötynyt avoimesta kilpailusta. Olen vakuuttunut, että sama pätee sähköalalla. Sähkömarkkinoiden kehittämisessä pitäisi kulkea rohkeasti eteenpäin kilpailun lisäämiseksi.
Onko markkinoiden avaaminen tuonut kuluttajille haluttuja hyötyjä? Tilastojen valossa kyllä, sillä Pohjoismaissa, joissa markkinan kehitys on pisimmällä, hinnat ovat Euroopan alhaisimpia. Kun koko alueen tuotantokapasiteetti on tehokkaassa käytössä, sähköä tuotetaan aina siellä missä se kulloinkin on edullisinta. Pohjoismaissa sähkö siirtyy vapaasti maasta toiseen ilman rajasiirtotariffeja. Täällä on toimiva, läpinäkyvä markkinapaikka sekä yhteistyötä kantaverkkoyhtiöiden välillä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat hintoja hillitsevästi. Sähkön tukkuhinnat ovat täällä selkeästi alle keskieurooppalaisen tason. Pohjoismaissa tehokkuusajattelua on viety myös säänneltyyn sähkön siirtoliiketoimintaan. Vaikka kansalliset sääntelymallit ovat vielä erilaiset, jokaisessa on tehokkuuskriteeri sallitun kohtuullisen tariffin perustana. Se näkyy hinnassa, joka Pohjoismaissa on Euroopan alhaisimpia. Alemmat sähkön tukkuhinnat lyövät luonnollisesti läpi myös asiakashintoihin. Toisin kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää, myös teollisuussähkön hinta on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimpia. Kun lisäksi verrataan verottomia hintoja keskenään, nähdään, että Suomessa on 16 maan joukossa kolmanneksi alhaisimmat hinnat teollisuudelle. Ainakaan sähkön hinnan vuoksi energiaintensiivisen teollisuuden ei tarvitse siirtää tuotantoaan muualle. Näinä globalisaation aikoina puhutaan paljon energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä. Siksi on syytä verrata sähkön hintoja, ei pelkästään Euroopan sisällä, vaan myös eri mantereiden välillä. Kuvasta nähdään, että sähkön hinta on täällä kilpailukykyinen muihin maanosiin verrattuna. On siis tärkeätä jatkaa eurooppalaisen sähkömarkkinan kehittämistä markkinaehtoisesti, jotta tämä tilanne voisi jatkua. Sähkön kuluttajahinnoista on keskusteltu vilkkaasti. Se on hyvä. Keskustelusta ei kuitenkaan aina ilmene, että meillä Pohjoismaissa myös kuluttajahinnat ovat Euroopan alhaisimpia, varsinkin kun verrataan verottomia hintoja. On muistettava, että sähkön viime aikojen hinnannousuun vaikuttaneet tekijät, erilaiset verot ja maksut, päästökauppa sekä polttoaineiden hinnat, eivät ole lainkaan alan vaikutuspiirissä. Niistä ovat päättäneet aivan muut tahot. Sähköyhtiöt pystyvät vaikuttamaan vain itse sähkön hintaan, joka ei ole noussut suhteessa elinkustannusindeksiin. Näyttönä tästä voimme käyttää Energiamarkkinaviraston tilastoa verottoman kotitaloussähkön reaalihinnan kehityksestä. Hinta on tänään alhaisempi kuin markkinoiden avaamishetkellä. Nämä esitetyt vertailut osoittavat, miksi pyrkimys sähkömarkkinoiden vapauttamiseen ja yhdentämiseen on niin suuri. Markkinaehtoisuudesta on selviä hyötyjä ja siksi valitun kehityssuunnan pitäisi jatkua. Miten yritykset ovat tähän reagoineet? Suuret eurooppalaiset yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin, jotta pärjäisivät yhdentyneillä markkinoilla. Toisaalta rakennetaan vahvoja kansallisia toimijoita, jotka pärjäävät paremmin kovenevassa kilpailussa, toisaalta jo nyt rakennetaan Euroopan laajuisia yhtiöitä, jotka pyrkivät loppupelin voittajiksi.
Täytyy muistaa, minkä kokoisista yrityksistä puhutaan. Saksalaisen E.ONin pääjohtaja on hiljattain julkisesti todennut, että näin pääomavaltaisella alalla ei voi olla kovin monta toimijaa. Hänen mukaansa Euroopassa on tulevaisuudessa vain kolme merkittävää sähköyritystä. Tässä pelissä pienellä yrityksellä on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko tulla syödyksi tai rakentaa itselleen riittävän vahva alueellisen toimijan asema. Strategiassaan Fortum on valintansa tehnyt. Pohjoismainen sähkömarkkina on edelleen erittäin hajanainen. On selvää, että koveneva kilpailu vähentää toimijoiden määrää. Tuntuisi luonnolliselta, että täällä Suomessakin pidettäisiin suotavana sitä, että yhdistyvässä sähkö-euroopassa on edes yksi riittävän vahva alueellinen toimija omasta takaa. E.ON on jo Pohjoismaissa. Täällä on myös muita merkittäviä toimijoita kuten Vattenfall ja Statkraft. Molemmat vahvistavat asemiaan Pohjois-Euroopassa. Vattenfall on kasvanut voimakkaasti Saksassa ja Puolassa ja teki viime vuonna läpimurron Tanskassa. Myös Statkraftilla on kasvustrategia manner- Eurooppaan, mutta se haluaa myös vahvistaa asemiaan Pohjoismaissa ja osti viime vuonna voimalaitoksia Suomesta ja Ruotsista. Haluttiin tai ei, on aivan selvää, että rakennemuutos jatkuu ja yrityskoot tulevat kasvamaan. Fortum on nyt viiden vuoden ajan noudattanut samaa pohjoismaista perusstrategiaa, joka perustuu yllä kuvattuun Euroopan kehityskulkuun. Rahkeemme eivät tietenkään riitä "Euroopan valloitukseen", mutta olemme pystyneet kehittämään Fortumista yhden merkittävimmistä pohjoismaisista energiayrityksistä. Meillä on myös vahva jalansija Luoteis-Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa. Investointitarve niin Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa tulee olemaan varsin mittava. Sähkön kulutus kasvaa ja vanhaa kapasiteettia poistuu. Kaikkiaan Euroopan kolmella avatulla sähkömarkkinalla tarvitaan yli 400 TWh uutta kapasiteettia vuoteen 2020 mennessä. Se on enemmän kuin koko nykyinen pohjoismainen tuotanto. Pelkästään Pohjoismaissa on arvioitu tarvittavan 55 TWh uutta kapasiteettia, josta puolesta on päätetty. Tarvitaan siis lähes 30 TWh, eli yli kahden ydinvoimalan edestä uusia investointipäätöksiä. Näiden päätösten pitäisi syntyä seuraavan 5-7 vuoden aikana. Sanomattakin on selvää, että tämän mittaluokan investoinnit vaativat toimijoita, joilla on riittävä koko ja riskinottokyky. Huolimatta siitä kuka uudet voimalaitokset rakentaa, yksityinen yritys, kunta tai valtio, kustannus on sama. Kustannusta kattamaan tarvitaan investoinnille riittävä tuotto, eli sähkön tukkuhinnalle riittävä taso. On arvioitu, että uuden kapasiteetin syntymiseksi sähkön pörssihinnan täytyisi pysyvästi olla 35 euron yläpuolella megawattitunnilta, Jotta Pohjoismaihin ja Suomeen syntyisi investointeja, täytyy siis olla riittävä varmuus sähkön tulevasta tukkuhinnasta mutta myös muista reunaehdoista. Isokin toimija, jolla on hyvä riskinottokyky, empii, jos vuosikymmeniksi rakennettavan kalliin voimalaitoksen reunaehdot eivät ole ennustettavissa. Pelisääntöjen täytyy olla kohtuullisen hyvin tiedossa. Siksi viime aikojen toimet ja keskustelut Suomessa antavat aihetta huoleen. Päästökaupalla on ohjattu yhtiöitä kohti CO2-vapaata tuotantoa. Sitten yhtäkkiä säädetäänkin laki uudesta vesivoiman kiinteistöverosta ja keskustellaan niin sanottujen ansiottomien voittojen verottamisesta. Myös muun tyyppisiä markkinoita vääristäviä sääntelyjä on esitetty. Tällaiset puheet
ovat omiaan lisäämään epävarmuutta ja nostamaan investointikynnystä. Täytyy myös muistaa, että kaikki lisäkustannukset -olivatpa ne veron tai maksun muodossa - päätyvät lopulta sähkön loppuhintaan. Fortum aikoo jatkaa kasvuaan lähialueilla, ja aiomme jatkaa vahvan pohjoismaisen energiayhtiön kehittämistä kovenevilla markkinoilla. Meillä on lähes 3 miljardin euron edestä valmiita suunnitelmia tuotantokapasiteetin lisäämiseksi noin 10 prosentilla. Kunhan E.ON Finland kauppa on valmis, tarkoituksemme on viipymättä käynnistää investoinnit myös Espoon Suomenojan voimalaitoksessa. Siitä saadaan jopa 400 MW lisätehoa. Meillä on piirustuspöydällä lisää pohjoismaisia investointihankkeita muun muassa jätteenpolttolaitosten osalta. Panostamme voimakkaasti myös asiakkuuksiin. Viime vuonna kerroimme usean sadan miljoonan euron satsauksesta etäluettaviin mittareihin kaikille asiakkaillemme. Niiden avulla kuluttaja voi vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa muuttamalla sähkönkäyttöään hintahuippujen aikana. Tällaiset pienet muutokset eivät vähennä mukavuutta, mutta hillitsevät hintoja ja voivat leikata huipputuotannon tarvetta jopa enemmän kuin suuren ydinvoimalan tehon verran. Toinen suuri satsaus on sähköverkkojemme toimitusvarmuuden parantaminen. Se on jo nyt hyvä, 99,9 %, mutta yhteiskuntamme on yhä riippuvaisempi häiriöttömästä sähkön saannista. Siksi investoimme kaikkiaan 700 MEUR verkkoparannuksiin Pohjoismaissa. Sähköyhtiöllä on ihan yhtä suuri halu kuin kenellä tahansa yrityksellä investoida kannattavaan kasvuun. Fortumin kannalta tuotantoinvestoinnit ovat silloin keskeisiä. Mutta mitkä ovat realistiset vaihtoehdot? Luvan saanti uuteen ydinvoimaan on miltei ylivoimaisen pitkä ja vaikea prosessi. Vesivoimaa ei saa rakentaa lisää, hiili- tai turvevoimaa ei pidä rakentaa, kaasuvoimaa ei uskalla rakentaa ja jätteenpolttolaitoksia ei voi rakentaa. Biopolttoaineiden riittävyys tulevaisuudessa estää niiden merkittävää käytön lisäystä. Kuitenkin investointitarve tulee olemaan suuri. Meillä toimijoilla onkin poliittisten päättäjien kanssa suuri haaste luoda sellaiset puitteet, että uusia investointeja syntyy. Suurin kysynnän kasvu ja suurimmat investointitarpeet arvioidaan syntyvän Venäjällä. Vuoteen 2020 kysyntä kasvaa vähintään 300 TWh, ja investointitarpeen on arvioitu olevan yli 100 miljardia euroa. Tämän lisäksi tarvitaan yli 20 miljardia euroa nykykapasiteetin ylläpitoon vuoteen 2015 mennessä. Äskettäin presidentti Putin totesi, että sähkön riittävä saanti on suurin uhka Venäjän talouskasvulle. Tämä on Fortumille ja koko Suomelle sekä uhka että ainutlaatuinen mahdollisuus. Venäjähän on jälleen Suomen tärkein kauppakumppani. Jos Fortum osallistuu vielä nykyistä vahvemmin Venäjän sähkömarkkinan kehittämiseen ja sikäläiseen tuotantokapasiteettiin rakentamiseen ja ylläpitoon, se edesauttaa maan talouskasvua. Tämä puolestaan parantaa oman vientiteollisuutemme kasvumahdollisuuksia Venäjällä. Suomi olisi siis selvä hyötyjä. Asemamme Venäjän avautuvilla sähkömarkkinoilla vahvistui selvästi viime vuoden aikana. Fortum on tänään ainoa ulkomainen strateginen investoija Venäjän sähkömarkkinoilla ja meillä on siellä hyvät kasvun edellytykset. Fortumilla tulee olemaan noin 26 % osuus alueellisesta tuotantoyhtiöstä, TGC-1, joka aloitti toimintansa viime vuoden lokakuussa. Kyseessä on merkittävä energiayhtiö,
jonka tuotantokapasiteetti on noin puolet Fortumin nykyisestä kapasiteetista. Yli puolet on vesivoimaa ja loput valtaosin kaasupohjaista tuotantoa. Pitkällä aikavälillä uskon, että Venäjän sähkömarkkina yhdentyy Eurooppaan. Tuntuu luonnolliselta jo läheisyydenkin kannalta, että siirtoyhteyksien lisääminen Pohjoismaihin on tämän kehityksen alkupäässä. Silloin venäläiset voimalaitososuutemme tulevat muodostamaan hyvinkin arvokkaan osan tuotantosalkustamme. Venäjä tarjoaa Fortumille muitakin mahdollisuuksia. Olemme solmineet yhteistyösopimuksia usean merkittävän venäläisen toimijan kanssa ja pääsemme tätä kautta hyödyntämään voimalaitosten käyttö- ja kunnossapito-osaamistamme. Ne myös laajentavat näkemystämme Venäjän sähkösektorista ja mahdollistavat uusien kasvualueiden avautumisen. Lisäksi Pietarin alueen lämpöhuollon kehittäminen tarjonnee tulevaisuudessa kiinnostavia mahdollisuuksia. Sama koskee Puolaa, jossa olemme kasvaneet käytännöllisesti katsoen tyhjästä noin 130 MEUR liiketoimintavolyymiin kolmessa vuodessa. Neljä lämpöyhtiötämme palvelevat lähes 30 kaupungin lämpöhuoltotarpeita ja tulemme jatkossakin osallistumaan kaukolämpöalan rakennejärjestelyihin yksityistämisen edetessä. Arvoisat osakkeenomistajat: Olemme määritellet Fortumille kaksi tärkeätä päämäärää lähivuosille: kasvu ja erinomaiset tulokset. Kasvunäkymämme tuotantotoiminnassa kävin jo läpi: - uusinvestointeja ja yritysostoja Pohjoismaissa kunhan pelisäännöt ovat ennustettavissa - investointeja Venäjälle -osuuksia ja uutta kapasiteettia - yritysostoja Puolassa Sähkön vähittäiskauppa on matalakatteista liiketoimintaa, jossa suuruuden ekonomia pätee. E.ON Finland- kaupan myötä meille tulee yli 150 000 uutta loppuasiakasta. Tarkoitus on myös kasvaa orgaanisesti: panostamme voimakkaasti tuotteiden ja asiakaspalvelumme kehittämiseen. Työ on tuottanut tulosta: viime vuonna asiakasvirta oli positiivinen kaikissa Pohjoismaissa. Teemme kaikkemme, että tämä trendi vahvistuisi. Voimme kasvaa orgaanisesti hyödyntämällä osaamistamme esimerkiksi kaukolämmössä tai teollisuuden lämpöhuollossa. Trading-osaamisemme on ensiluokkaista, ja sitä voimme soveltaa nykyistä laajemmin eri tuotteisiin ja esimerkiksi polttoaineisiin. Olemme jo taittaneet aimo matkan tuloksentekokyvyssä. Tuloskehityksemme puhuu omaa kieltään, mutta myös monessa muussa asiassa olemme kansainvälisessäkin vertailussa kärjessä. Puheeni alussa kerroin useista hienoista saavutuksista. Aiomme jatkaa panostusta erinomaisiin suorituksiin kaikissa toiminnoissamme, oli sitten kyse tuotantolaitosten käytettävyydestä, ostettujen yritysten haltuunotosta, nettisivuista tai muusta. Arvoisat kuulijat: Fortum on erinomaisessa taloudellisessa kunnossa. Markkinanäkymät ovat suotuisat ja meillä on paljon hyviä kasvumahdollisuuksia Pohjoismaissa ja lähialueilla. Meillä on erinomaisen osaava henkilöstö, jolla on tavoitteet korkealla.
Fortumin tulevan menestymisen eväät ovat olemassa, mekin haluamme lisää kilpailua -kunhan se tapahtuu kaikille samoin ehdoin. Olemme valmiit jatkossakin näyttämään, että jättiläisten joukossa myös pienempi yritys voi pärjätä - ja jopa niitä paremmin.