Terveys 7 Kuolemansyyt 6 Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 6 kuoli onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan runsaat 4 henkeä, mikä oli 6 prosenttia kaikista kuolleista. Näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä vuodessa. Yleisimmät syyt tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemiin olivat kaatumiset, itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet 5 6 Vuonna 6 suomalaisia kuoli 54 ihmistä. Suurin osa heistä kuoli sairauksiin. Tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti eli ns. ei-luonnollisiin kuolemansyihin menehtyneitä oli yhteensä 4. Kymmenessä vuodessa onnettomuuksiin, itsemurhiin ja väkivaltaan kuolleiden osuus on pudonnut 9 prosentista 6 prosenttiin ja samana aikana näihin syihin kuolleiden määrä on vähentynyt viidenneksellä. Lukumääräisesti eniten ovat vähentyneet tapaturmaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset sekä itsemurhat. Henkirikoksen seurauksena vuonna 6 sai surmansa 6 henkilöä. Tyypillisin uhri oli 5 54-vuotias mies. Murhiin, tappoihin ja pahoinpitelyihin menehtyneiden määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt yli 4 prosenttia. Helsinki 9..7 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Miehiä kuoli naisia enemmän tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan Vuonna 6 tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleista oli kaksi kolmasosaa miehiä. Poikia kuoli lapsissa ja nuorissa näihin syihin jonkin verran tyttöjä enemmän, mutta suurimmat erot näyttäytyvät keski-ikäisillä. Keski-ikäisten miesten kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaisiin syihin oli selvästi suurempaa kuin naisten. Sen sijaan yli 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä naisia menehtyi enemmän kuin miehiä. Elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäät miehet kuitenkin kuolivat naisia useammin tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet naiset olivat keskimäärin miehiä vanhempia: naisista 75 vuotta täyttäneitä oli joka toinen ja miehistä joka neljäs. Suurin osa iäkkäiden kuolemaan johtaneista tapaturmista oli kaatumisia ja putoamisia. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet sukupuolen ja iän mukaan vuonna 6 Nuorilla itsemurhien ja tapaturmaisten kuolemansyiden osuus muita ikäryhmiä suurempi Nuorissa ikäryhmissä, joissa tautikuolleisuus on vähäistä, tapaturmien ja itsemurhien osuus on jopa 7 8 prosenttia kaikista kuolemansyistä. Osuus laskee nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä ja 6 ikävuoden jälkeen tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus on enää alle prosenttia. Henkirikosten osuus kuolemansyistä on kaikissa ikäryhmissä pieni. Alle 5-vuotiailla yleisimpiä tapaturmaisia kuolemansyitä olivat liikennetapaturmat. 5 9-vuotiailla kuljetustapaturmien lisäksi merkittäviä kuolemansyitä olivat itsemurhat ja tapaturmaiset myrkytykset. Huolimatta siitä, että tapaturmien ja itsemurhien merkitys kuolemansyinä on nuorilla suuri, nuorten osuus näissä kuolemansyissä on suhteellisen pieni. Alle -vuotiaiden osuus kaikista itsemurhissa kuolleista oli viidennes ja tapaturmissa kuolleista alle kymmenesosa.
Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemansyiden osuus (%) iän mukaan vuonna 6 Kaatumis- ja putoamistapaturmissa kuolleista suurin osa ikäihmisiä Vuonna 6 sekä miesten että naisten yleisin kuolemaan johtanut tapaturma aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta. Niiden seurauksena kuoli yhteensä lähes suomalaista. Yli neljäsosa miesten ja puolet naisten tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemansyistä aiheutui kaatumisista tai putoamisesta. Kaatumis- ja putoamiskuolemia tapahtui erityisesti iäkkään väestön keskuudessa. Kaatumistapaturmissa kuolleista kolme neljästä oli yli 75-vuotias. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kaatumisturmia sattui enemmän naisille kuin miehille, mutta elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Vuonna 6 työikäisiä (5 64-vuotiaita) kuoli kaatumisen tai putoamisen seurauksena 5 henkilöä, joista miehiä oli 8 prosenttia. Miesten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 6
Naisten tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt iän mukaan vuonna 6 Itsemurhien määrä kasvoi lievästi edellisestä vuodesta Toiseksi yleisin tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden syy oli itsemurhat. Itsemurhien määrä on suhteellisen tasaisesti laskenut vuodesta 99, jolloin Suomessa tehtiin yli 5 itsemurhaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana itsemurhien määrä on vähentynyt naisilla kolmanneksella ja miehillä lähes neljänneksellä. Vuonna 6 itsemurhan teki 787 henkilöä, mikä oli yli 5 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna mutta lähes saman verran kuin vuonna 4. Miehet tekivät itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset. Itsemurhan tehneistä useampi kuin kolme neljästä oli mies. Miesten itsemurhat jakaantuivat kuitenkin tasaisemmin eri ikäryhmiin kuin naisilla. Naisten itsemurhissa painottuvat miehiä enemmän nuorten alle 5-vuotiaiden tekemät itsemurhat. Itsemurhan tehneiden keski-ikä oli naisilla ja miehillä 49 5-vuotta. Tapaturmaisten alkoholi- ja lääkemyrkytysten määrä vähentynyt Seuraavaksi yleisin tapaturma- ja väkivaltakuolemien syy oli tapaturmaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset. Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli vuonna 6 yhteensä noin 5 henkeä, kun kymmenen vuotta aiemmin niihin menehtyneitä oli runsaat 85 henkeä. Kuolemaan johtaneista myrkytystapaturmista hieman yli puolet aiheutui alkoholista. Alkoholimyrkytykseen kuolleet olivat keskimäärin (57-vuotiaita) vanhempia kuin lääke- ja huumausaineisiin kuolleet, jotka olivat kuollessaan keskimäärin 4-vuotiaita. Useissa myrkytystapauksissa oli mukana sekä lääkkeitä että alkoholia. Tällöin peruskuolemansyy määräytyy vaikuttavimman aineen mukaan. Vuonna 6 muihin kuin alkoholimyrkytyksiin eli lähinnä lääke- ja huumausainemyrkytyksiin kuoli Suomessa 45 henkilöä, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Kaksi kolmasosaa heistä oli miehiä. Miesten tapaturmaiset lääke- ja huumekuolemat sijoittuivat enemmän nuorempiin ikäluokkiin kuin naisilla, joilla kuolemat jakautuivat tasaisemmin eri ikäisten kesken. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole kuollut yhtään alle 5-vuotiasta tapaturmaisen myrkytyksen seurauksena. Kuolleisuus lääkeja huumausainemyrkytyksiin on vähentynyt Suomessa noin 6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Muita yleisiä tapaturman syitä: tulipalot, hukkumiset ja tukehtumiset Muita yleisiä tapaturmaisia kuolemansyitä olivat tukehtumiset (86 kuollutta), hukkumiset (87) ja tulipalokuolemat (77). Lisäksi kansallisena piirteenä tapaturmakuolleisuudessa on saunan kuumuuteen kuoleminen (5 kuollutta) tai kuoliaaksi paleltuminen (66). 4
Vuosittaiset kuolemansyytilastot tuotetaan tilaston peruskuolemansyyn mukaan. Sen päättelyssä sovelletaan Maailman Terveysjärjestön (WHO) laatiman kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-) valinta- ja sovellussääntöjä. Sääntöjen perusteella tilaston peruskuolemansyy määritellään lääkärin kuolintodistukselle merkitsemistä kuolemansyistä. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat luokitellaan tilastossa ulkoisen syyn mukaan eikä vamman mukaan. 5
Sisällys. Kuolemansyyt 6...8 Alkoholiperäisiin syihin ja itsemurhiin kuolleita hieman edellisvuotta enemmän...8 Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin...9 Yli 65-vuotiaita menehtyi eniten verenkiertoelinten sairauksiin.... Sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen... Sepelvaltimotautiin kuolleet aiempaa vanhempia... Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus kasvanut viidenneksellä vuodessa.... Yhä useampi kuoli dementiaan ja Alzheimerin tautiin...4 4. Alkoholikuolleisuudessa vähäistä kasvua edellisvuodesta...5 5. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena kuoli...7 Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleista yli puolet oli päihtyneitä...8 Huumeisiin kuolleita noin...8 6. Itsemurhien määrässä lievää kasvua edellisvuodesta... 7. Kuolleiden lasten määrä on puolittunut vuodessa... Taulukot Taulukko. Kuolemansyiden rakenne 6...9 Taulukko. Työikäisten (5 64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 6... Taulukko. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 6... Taulukko 4. Huumausaineista johtuvat kuolemat 6 (EMCDDA:n Selection B-luokitus )... Taulukko 5. Alle -vuotiaiden kuolemansyyt, 5,, 5 ja 6... Liitetaulukot Liitetaulukko. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet ulkoisen syyn mukaan 6... Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, molemmat sukupuolet...4 Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, miehet...6 Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, naiset...8 Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn ja alkoholipäihtymyksen mukaan 6...9 Liitetaulukko 4. Alle -vuotiaiden kuolleisuus eri ikäkausina 987 6... Liitetaulukko 5. Vuoden 6 keskiväkiluvut iän ja sukupuolen mukaan... Liitetaulukko 6. Ikävakioinnissa käytetty Eurostatin vakioväestö (ESP)... Kuviot Kuvio. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 97 6...8 Kuvio. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 6... Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 97 6... Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 97 6... Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 97 6... Kuvio 6. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 97 6...4 Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 97 6...5 6
Kuvio 8. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 97 6...6 Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 97 6...7 Kuvio. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 998 6...8 Kuvio. Huumekuolemat 6 6 (EMCDDA:n määritelmä)...9 Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 97 6... Kuvio. Alle -vuotiaiden lasten kuolleisuus 99 6... Liitekuviot Liitekuvio. Ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin 97... Liitekuvio. Ikävakioitu kasvainkuolleisuus 97 6... Laatuseloste: Kuolemansyyt 6... 7
. Kuolemansyyt 6 Vuonna 6 kuolleita oli yhteensä 54 henkilöä, josta miehiä ja naisia oli yhtä paljon. Kuolleiden määrä kasvoi lähes 7 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus kasvoi vuonna 6 edellisvuodesta,7 prosenttia, jääden kuitenkin alemmalle tasolle kuin vuonna 4. Vuonna 6 miesten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus kasvoi,4 prosenttia ja naisten, prosenttia vuodesta 5. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 97-luvulta lähtien (kuvio ). Edellisen kerran kokonaiskuolleisuuden lievää kasvua on ollut miehillä vuosina 9 ja 998. Naisilla kokonaiskuolleisuus on kasvanut -luvulla muun muassa vuosina 4, ja. Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta. Kuvio. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 97 6 Vuonna 6 kuolleista kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista vuotta täyttäneitä oli lähes 4. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun vuotta aiemmin keski-iät olivat naisilla 8 ja miehillä 74 vuotta. Kuolleiden ikärakenteesta johtuen vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko ). Vuonna 6 suomalaisten kuolemista 6 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 4 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti noin viidenneksen kaikista kuolemista. Miesten yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpämuodot olivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisten vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä. Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 9 henkeä, mikä oli 7 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista joka viides ja miesten joka kymmenes aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei sukupuolten välillä näy selkeää eroa (kuvio 6). Alkoholiperäisiin syihin ja itsemurhiin kuolleita hieman edellisvuotta enemmän Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 6 runsaat 7 henkeä, mikä oli yli 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholiperäisten syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana kuolleisuus alkoholisyihin on pienentynyt viidenneksellä. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut, kun nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vastaavasti vähentynyt. 8
Vuoden 6 aikana lähes 8 henkilöä teki itsemurhan, mikä oli noin 6 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 99, jolloin Suomessa tehtiin yli 5 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi (kuvio ). Vuonna 6 itsemurhakuolleisuus oli lähes prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Itsemurhan tehneiden miesten mediaanikeski-ikä oli 49 vuotta ja naisten 5 vuotta. Vuonna 6 tapaturmaisesti menehtyneitä oli yli henkeä eli 4 prosenttia kuolleista, kun alkoholimyrkytykset lasketaan aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin kuolemiin. Tapaturmiin kuolleita oli 8 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmakuolemien määrä (pl. tapaturmaiset alkoholimyrkytykset) on kuitenkin pienentynyt yli prosentilla vuodesta 6, jolloin tapaturmiin kuoli 5 henkilöä. Taulukko. Kuolemansyiden rakenne 6 54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Kuolleita yhteensä (-54) Verenkiertoelinten sairaudet (7-) Kasvaimet (4-) Dementia, Alzheimerin tauti (5) Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset, 4-49) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys (4) Hengityselinten sairaudet (-5) Itsemurhat (5) Muut kuolemansyyt Kuolleita 5 964 9 665 854 9 75 4 7 787 5 77 Miehet Kuolleita 6 947 9 758 6 84 96 4 74 65 78 Naiset Kuolleita % 7 7 9 97 6 6 5 84 97 859 7 597 Yhteensä Miehet Naiset Ikävakioitu kuolleisuus 6 4 7 4 4 % 6 5 5 5 5 % 7 Muutos 5 6, % +,7 -, +,8 +,5 +, +,8 +7,6 +6,7 - Ikävakioitu kuolleisuus Muutos 6 6, % -,9-4,7-6, +45, -4,4-9,6-4, -9, - Työikäisiä kuoli eniten kasvaimiin Vuonna 6 työikäisiä (5 64-vuotiaita) kuoli 8, mikä oli 5 prosenttia kaikista kuolleista. Työiässä kuolleita oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Työikäisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa lähes neljänneksellä. Vuonna 6 kuolleista miehistä joka viides oli työikäinen ja naisista joka kymmenes. Työikäisten miesten kuolleisuus on yhä yli kaksinkertaista naisiin verrattuna, vaikka miesten kuolleisuus on pienentynyt nopeammin kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa. Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko ). Näihin kahteen pääryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisistä naisista kuoli kasvaimiin 45 prosenttia. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 5 prosenttia vuonna 6, kun vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli lähes neljännes. Työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä oli edelleen hieman suurempi kuin kasvaimien. Naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 6 noin 8 työikäistä naista (liitetaulukko c). Työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko b). Vuonna 6 alkoholiperäisiin syihin kuoli työikäistä. Määrä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on supistunut selvästi vuoden 7 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 8. Työikäiset miehet menehtyvät alkoholista johtuviin syihin huomattavasti useammin kuin naiset. Työikäisenä kuolleista miehistä noin joka seitsemäs menehtyi alkoholiperäisiin kuolemansyihin, naisista joka kymmenes. 9
Taulukko. Työikäisten (5 64-vuotiaiden) kuolemansyyrakenne 6 54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % -54 Kuolleita yhteensä 8 8 5 6 569 4- Kasvaimet 498 7 6 4 45 7- Verenkiertoelinten sairaudet 8 44 88 6 5-5 Hengityselinten sairaudet 9 57 8 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 857 4 5 9 4-49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 7 58 48 9 6 5 Itsemurhat 6 47 9 7 8 5 Muut kuolemansyyt 85 767 48 4 4 6 Yli 65-vuotiaita menehtyi eniten verenkiertoelinten sairauksiin Vuonna 6 kuolleista naisista 9 prosenttia ja miehistä 78 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä. Yli 65-vuotiaita kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat lähes 4 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 65 69-vuotiaista niihin kuoli alle kolmannes ja yli 95-vuotiaista lähes puolet (kuvio ). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 7 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65 69-vuotiailla kuolleilla 4 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 6 prosenttia. Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 6 dementia oli ikääntyneiden kolmanneksi yleisin kuolemansyyryhmä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien jälkeen. Dementiaan oli kuollut joka viides 65 vuotta täyttäneistä kuolleista ja joka kolmas 95 vuotta täyttäneistä. Vuonna 6 kaikista itsemurhan tehneistä useampi kuin joka viides oli 65 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä on kuitenkin hyvin pieni, alle prosentti. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuonna 4. Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista a-c sekä tietokantatauluista. Taulukko. Yli 65-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 6 54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % -54 Kuolleita yhteensä 45 597 4 65 7- Verenkiertoelinten sairaudet 7 8 8 4 9 58 9 9 9 4- Kasvaimet 5 476 4 856 6 5 Dementia, Alzheimerin tauti 9 99 6 9 4 5-5 Hengityselinten sairaudet 89 5 775 4 5 6 Ruuansulatuselinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset sairaudet) 49 44 69 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 6 476 54 4-49 Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 496 8 686 4 5 Itsemurhat 84 4 4 Muut kuolemansyyt 5 5 5 7 7 6
Kuvio. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 6
. Sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen Vuonna 6 kuolemansyiden pääryhmistä suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin. Ryhmän merkitys kuolemansyynä on kuitenkin pienentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 45 prosentista 6 prosenttiin. Samanaikaisesti miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on vähentynyt yli 4 prosenttia. Vuonna 6 kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni naisilla ja pysyi miehillä samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna (liitekuvio ). Verenkiertoelinten sairauksista iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti) ovat vielä nykyisinkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin vähentynyt Suomessa selvästi. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 6 edelleen joka viidennen kuoleman ja sepelvaltimotautiin kuoli yli henkeä. Sepelvaltimotautiin kuolleet aiempaa vanhempia Tautiin kuolleet ovat yhä vanhempia. Vuonna 97 sepelvaltimotautiin kuolleista oli työikäisiä lähes neljä kymmenestä, kun vuonna 6 vain yksi kymmenestä. Vuonna 97 sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 7 vuotta, kun vuonna 6 vastaavat iät olivat 79 ja 87 vuotta. Kuviossa sepelvaltimotautikuolleisuus esitetään ikävakioituna. Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla sepelvaltimotautikuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä. Kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti viimeisten 4 vuoden aikana. Vuonna 6 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä miehillä että naisilla. Kuvio. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus (iskeemiset sydäntaudit) 97 6 Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus kasvanut viidenneksellä vuodessa Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 6 ne aiheuttivat lähes joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä yli kymmenen prosenttia ja naisilla vähemmän, prosenttia (liitekuvio ). Vuonna 6 kasvainkuolleisuus pieneni edelleen miehillä hieman ja kasvoi naisilla prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi oli miehillä keuhkosyöpä ja naisilla rintasyöpä. Vuonna 6 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli noin 5 miestä ja 8 naista. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 98-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Kymmenen viime vuoden
aikana naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus on kasvanut yli prosentilla ja miesten vähentynyt saman verran. Vuonna 6 keuhkosyöpäkuolleisuus pysyi sekä miehillä että naisilla samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (kuvio 4). Kuvio 4. Ikävakioitu kuolleisuus kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään 97 6 Rintasyöpä oli naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 6 rintasyöpään kuoli kaikkiaan 874 naista, mikä oli noin 6 naista enemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpäkuolleisuus oli kuolemaa naista kohti. Rintasyöpään menehtyneiden keski-ikä oli 7 vuotta ja alle 65-vuotiaita kuolleista oli kolmasosa. Vuonna 6 rintasyöpään kuolleiden määrä oli lähes sama kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta ikävakioitu rintasyöpäkuolleisuus on pienentynyt yli prosenttia (kuvio 5). Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 6 eturauhassyöpään kuoli 888 miestä eli lähes yhtä paljon kuin naisia kuoli rintasyöpään. Miesten eturauhasen syöpäkuolleisuus on lähes samalla tasolla kuin naisten rintasyöpäkuolleisuus eli kuolemaa miestä kohti. Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä oli 8 vuotta. Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt selvästi -luvulla. Kuvio 5. Ikävakioitu miesten eturauhassyöpäkuolleisuus ja naisten rintasyöpäkuolleisuus 97 6
. Yhä useampi kuoli dementiaan ja Alzheimerin tautiin Vuonna 6 dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli lähes 9 suomalaista, mikä on lähes 6 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Dementiaan kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Kasvu näkyy myös ikävakioiduissa luvuissa (kuvio 6), joissa väestörakenteen vaikutus on huomioitu. Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin tarkentumisesta ja kuolemansyiden määrittelyssä tapahtuneista muutoksista (WHO:n säännöt). Vuodesta 5 kuolemansyiden tilastoinnissa on otettu käyttöön kansainvälinen ohje, joka rajoittaa keuhkokuumeen hyväksymistä peruskuolemansyyksi useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Jos henkilöllä on keuhkokuumeen lisäksi esimerkiksi dementia, dementia valitaan peruskuolemansyyksi. Kuolleisuus dementiaan on kehittynyt samalla tavalla sekä miehillä että naisilla. Tautiryhmään kuolleista suurin osa, kaksi kolmasosaa, on kuitenkin naisia. Naisten suurempi dementiakuolemien määrä johtuu siitä, että naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet. Dementiaan kuolleiden keski-ikä oli miehillä 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta. Suomen miesten ja naisten dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) oli väkilukuun suhteutettuna EU-maiden korkeinta vuonna 4. Sitä vastoin kuolleisuus keuhkokuumeeseen oli Suomessa EU-maiden pienintä. Keuhkokuume on yleinen välitön kuolinsyy, mutta esiintyy Suomessa harvemmin peruskuolemansyynä. Kuvio 6. Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 97 6 4
4. Alkoholikuolleisuudessa vähäistä kasvua edellisvuodesta Vuodesta 8 alkanut alkoholikuolleisuuden väheneminen ei jatkunut enää vuonna 6. Vuonna 6 alkoholikuolleisuus kasvoi hieman edellisvuodesta jääden kuitenkin pienemmäksi kuin vuonna 4. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 6 yli 7 henkeä, joista miehiä oli noin ja naisia 4. Alkoholiperäisiin syihin kuolleiden osuus kaikista kuolemansyistä oli kolme prosenttia. Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 9 6 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista (kuvio 7). Alkoholiperäisiin kuolemansyihin on kerätty yhteen useita peruskuolemansyynä esiintyviä alkoholiperäisiä tauteja sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Alkoholikuolemista suurin osa aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytysten osuus alkoholikuolemista on pienentynyt kymmenessä vuodessa 8 prosentista 5 prosenttiin. Vuonna 6 alkoholimyrkytyksiin kuoli 56 henkilöä, joista kolme neljästä kuolleesta oli miehiä. Alkoholiperäisiin syihin kuolee vähemmän ihmisiä kuin kasvainten tai verenkiertoelinten sairauksien pääryhmään. Alkoholisyihin menehtyy kuitenkin edelleen enemmän työikäisiä kuin yksittäisiin kasvaintyyppeihin tai iskeemisiin sydäntauteihin. Lisäksi alkoholi on mukana monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä. Alkoholipäihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa. Kuvio 7. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sekä alkoholin kokonaiskulutus 97 6 Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on selvästi suurempaa kuin naisten (kuvio 8). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Naiset ovat alkoholitilastoissa jäljessä, mutta naistenkin alkoholikuolleisuus kasvoi usean vuosikymmenen ajan seuraten miesten alkoholikuolleisuutta. Vuonna 6 miesten alkoholikuolleisuus oli viidenneksen pienempää kuin vuonna 6. Alkoholiperäisiin syihin kuolleet ovat yhä vanhempia. Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kasvanut, kun nuorempien ikäryhmien alkoholikuolleisuus on vastaavasti vähentynyt. Alkoholiin kuolleista lähes kaksi kolmasosaa on edelleen työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kymmenessä vuodessa kasvanut 8 prosentista 6 prosenttiin. Vuonna 6 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 6 vuotta ja naisilla 6 vuotta. 5
Kuvio 8. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin sukupuolen mukaan 97 6 6
5. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena kuoli Yleisiä tapaturmakuolemien syitä olivat kaatumisten ja putoamisten lisäksi myrkytykset, liikenne, hukkumiset, tukehtumiset sekä tulipalot. Tässä tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki muut myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin. Vuonna 6 tapaturmat ilman alkoholimyrkytystä aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli yhteensä yli henkilöä, 4 miestä ja 8 naista. Tapaturmakuolemien määrä on vuodesta 4 lähtien pienentynyt lähes yhtäjaksoisesti. Erityisesti kuolemaan johtaneet liikennetapaturmat ovat vähentyneet. Vuonna 6 kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä kasvoi lähinnä sen vuoksi, että kaatumis- ja putoamisturmien määrä lisääntyi. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää, mutta miesten tapaturmakuolleisuus on kehittynyt suotuisasti viime vuosina ja kuolleisuusero miesten ja naisten välillä on kaventunut. Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 97 6 Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma aiheutui kaatumisesta tai putoamisesta. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat vuonna 6 lähes ihmisen kuoleman, mikä oli noin puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista lähes yhdeksän kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille ja kuolleiden keski-ikä oli miehillä 79 vuotta ja naisilla 87 vuotta. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui saman verran naisille ja miehille, mutta elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumiset) menehtyneitä oli vuonna 6 kaikkiaan 5. Kuolleiden määrä on pienentynyt yli kolmanneksella kymmenen viime vuoden aikana. Liikenteessä itsemurhan tehneitä ei tilastoida kuolemansyytilastossa mukaan kuljetustapaturmissa kuolleisiin. Tapaturmaisten myrkytyskuolemien (pl. alkoholimyrkytykset) määrä oli vuonna 6 yhteensä 45 tapausta, joista 76 oli miehiä ja 69 naisia. Vuodesta myrkytyskuolemien määrä on pienentynyt prosenttia, mutta edellisvuoteen verrattuna tapausten määrä oli pysynyt lähes samana. Miehet kuolevat myrkytyksiin naisia nuoremmalla iällä. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 4 vuotta ja naisilla 5 vuotta. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Vuonna 6 hukkui yhteensä henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 4. Hukkuneista suurin osa, yli 8 prosenttia, oli miehiä. Hukkumiskuolemat ovat vähentyneet selvästi -luvun alusta, jolloin hukkuneita oli yli vuodessa (kuvio ). Vuonna 6 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 77, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 6. Uhreista kaksi kolmasosaa oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallaan sytytetyissä 7
tulipaloissa kuolleita. Itsemurhan tulen tai savun avulla tehneitä oli 6 henkilöä. Lisäksi saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 5 ja kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyi 66. Kuvio. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 998 6 Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleista yli puolet oli päihtyneitä Vuonna 6 keskimäärin joka kuudennessa tapaturmakuolemassa alkoholilla oli osuutta turman tapahtumiseen. Tapaturmaisesti kuolleista oli alkoholipäihtyneitä 7 prosenttia eli henkilöä (liitetaulukko ). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 5 prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Kuolemansyytilastossa alkoholipäihtymys on määritelty kuolintodistukselta, johon todistuksen kirjoittanut lääkäri on arvioinut alkoholipäihtymyksen myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvuissa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman. Vuonna 6 tapaturmaisesti kuolleista päihtymystila oli yleisintä tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleilla, joista yli puolet kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös saunaan menehtyneistä ja hukkuneista 4 prosenttia oli ollut päihtyneenä. Liikenneturmissa joka viides oli kuollessaan humalassa. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 7-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vain joka kymmenes. Huumeisiin kuolleita noin Huumausaineista johtuvia kuolemia oli vuonna 6 Suomessa 94, mikä oli 8 enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio ). Huumausainekuolemat on laskettu käyttäen EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n laatimaa määritelmää (Selection B ) ). Määritelmän mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys tai huumeiden käytöstä johtuva elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö. Vuonna 6 Suomessa oli,5 huumeisiin liittyvää kuolemaa asukasta kohden. Huumeisiin kuolleiden keskimääräinen ikä oli miehillä 7 vuotta ja naisilla 44 vuotta. Määrällisesti eniten huumekuolemia sattui kuitenkin 5 9-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumeisiin kuolee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna 6 naisten osuus kaikista huumausainekuolemista oli yksi neljäsosa. Huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä oli naisia vain 9 prosenttia, mutta kolmasosa huumeilla tehdyistä itsemurhista oli naisten tekemiä. ) ICD-:n koodit F-F, F4-F6, F9 sekä X4, X4, X6, X6, Y ja Y yhdessä T-koodien (T4.-9,T4.6.) kanssa 8
Kuvio. Huumekuolemat 6 6 (EMCDDA:n määritelmä) Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Vuonna 6 tapaturmaisia yliannostuskuolemia oli 9. Määrä on suurempi kuin edellisinä vuosina. Useimmiten huumeiden käyttäjien myrkytyskuolemat ovat juuri tapaturmaisia. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna 6 huumeilla tehtiin 8 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi. Näitä oli vain muutama tapaus. Huumeiden käytöstä johtuvaan elimelliseen aivo-oireyhtymään tai käyttäytymisen häiriöön liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta tai huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Vuonna 6 melkein kolme neljästä huumekuolemasta liittyi opioidien liikakäyttöön. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Myrkytyskuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Yleensä kyse on moniainemyrkytyksistä, joissa henkilö on nauttinut huumeiden ohella myös muita aineita, kuten esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia. Kuolemaan johtaneissa huumausainemyrkytyksissä yleisintä oli huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö. Kuolemansyiden koodauksessa käytetään WHO:n Kansainvälistä tautiluokitusta (ICD-), jossa useita lääke- ja huumausaineita luokitellaan samalle koodille. Sen vuoksi kuolemansyytilastossa on rajalliset mahdollisuudet ainekohtaiseen tarkasteluun. Tarkempaa tietoa on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologian yksiköstä, jossa suoritetaan oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät oikeuskemialliset tutkimukset. 9
Taulukko 4. Huumausaineista johtuvat kuolemat 6 (EMCDDA:n Selection B-luokitus ) Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kuolleita Kuolleita Kuolleita henkeä kohti henkeä kohti henkeä kohti 4 9 5,6 4,,9 78,,, 97 69 8,9,7, 76 5,9,,9 4 5 96 9,6,8,5 5 6 95,4,7, 6 8 7,6 4,, 7 4 6 7,7 4,5, 8 69 49, 4,6,8 9 75 45, 5,,7 56 7 9,9 4,4,4 97 56 4,7 5,9,5 6 5,9 6,,9 48 5,7 5,5,9 4 76 4 5, 5,, 5 66 7 9, 4,7,4 6 94 5 4,5 5,6,5
6. Itsemurhien määrässä lievää kasvua edellisvuodesta Itsemurhien määrä on suhteellisen tasaisesti laskenut vuodesta 99, jolloin Suomessa tehtiin yli 5 itsemurhaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana itsemurhien määrä on vähentynyt naisilla kolmanneksella ja miehillä lähes neljänneksellä. Vuonna 6 itsemurhan teki 787 henkilöä, mikä oli yli 5 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lähes saman verran kuin vuonna 4. Miehet tekivät itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset. Itsemurhan tehneistä useampi kuin kolme neljästä oli mies. Vuonna 6 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa asukasta kohden oli 4, miehillä ja naisilla 6 (kuvio ). Miesten itsemurhat jakaantuivat kuitenkin tasaisemmin eri ikäryhmiin kuin naisilla. Naisten itsemurhissa painottuvat miehiä enemmän nuorten alle 5-vuotiaiden tekemät itsemurhat, vaikka itsemurhan tehneiden keski-ikä oli sekä naisilla että miehillä 49-vuotta. Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla. Nuorten 5 4-vuotiaiden kuolemansyistä itsemurhien osuus oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus kuolemansyistä on nuorilla suuri osin siksi, että kuolleisuus muihin syihin on nuorilla vähäistä. Alle 5-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli suhteellisen pieni, prosenttia. Nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna korkea. Eurostatin vuoden 4 tilastojen mukaan nuorten 4-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa, Irlannissa ja Latviassa. Sitä vastoin 65 vuotta täyttäneiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta. Kuvio. Itsemurhakuolleisuus 97 6
7. Kuolleiden lasten määrä on puolittunut vuodessa Vuonna 6 kuoli alle vuoden ikäistä lasta, mikä oli 7 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Imeväiskuolleisuus oli, lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Yleisimmät alle yksivuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat (taulukko 5). Tartuntataudit sekä tapaturmat ja väkivalta ovat harvinaisia kuolemansyitä alle yksivuotiailla. Vuonna 6 kuolleena syntyneitä oli 59, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (5: 7 lasta). Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleet) oli 4, lasta tuhatta syntynyttä kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja lähes 7 prosenttia neljän ensimmäisen elinviikon aikana eli neonataalikaudella. Neonataalikauden jälkeisen kuolleisuuden tärkeimmät syyt ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Vuonna 6 kuoli 8 vauvaa kätkytkuolemaan, kun vuonna 5 tapauksia oli 6. Kätkytkuolemia esiintyy yleensä yli kuukauden ikäisillä vauvoilla. 4-vuotiaana kuolleiden lasten määrä on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana puolittunut. Erityisesti kuolemaan johtaneita tapaturmia (liikenneonnettomuuksia, hukkumisia) tapahtuu lapsille aiempaa vähemmän. Vuonna 6 lasten kuolemia oli 8, mikä oli 5 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä vastaa noin kuolemaa lasta kohden. Lasten yleisimmät kuolemansyyt olivat syövät sekä synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on naisia kuollut raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin keskimäärin noin kolme vuodessa. Vuosi oli ensimmäinen vuosi kuolemansyytilaston historiassa, jolloin ei ollut yhtään äitiyskuolemaa. Vuonna 6 äitiyskuolemia oli kolme eli äitiyskuolleisuus oli 5,7 kuollutta äitiä elävänä syntynyttä lasta kohden. Lisätietoa kuolleisuudesta imeväis- ja perinataalikaudella on liitetaulukossa 4. Kuvio. Alle -vuotiaiden lasten kuolleisuus 99 6 Taulukko 5. Alle -vuotiaiden kuolemansyyt, 5,, 5 ja 6 5 5 6 Kuolleita yhteensä 5 79 8 96 Eräät perinataalikauden aikana alkaneet tilat (P-P96) 84 77 58 49 46 Synnynäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 78 6 4 5 Kätkytkuolemat (R95) 8 9 7 6 8 Hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet (J-J99, I-I99) 4 5 5 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 5 6 6 Muut sairaudet ja tuntemattomat 9 8 7 Tapaturma ja väkivalta (V-Y89) 4
Liitetaulukot Liitetaulukko. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleet ulkoisen syyn mukaan 6 Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet (-luokkainen luokitus) Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt yhteensä 45 4-8 Kaatumis- ja putoamistapaturmat (W-W9) 96 648 548 7-97 Itsemurhat (X6-X84, Y87) 787 65 7 6-7, osa Myrkytystapaturmat (X4-X49, Y-Y5) 5 7 - Kuljetustapaturmat (V-V99) 86 56 98-9 Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87) 6 44 9 Muut tapaturmat yhteensä 6 44 88-7 Tapaturmaiset hukkumiset (W65-W74) 87 7 6 8-4 Muut hengitystä estävät tapaturmat (W75-W84) 86 54 47-5 Altistuminen savulle ja tulelle (X-X9) 77 5 7 Muut 9-,4-46,5-6,7,osa,- 5 9
Liitetaulukko a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, molemmat sukupuolet Peruskuolemansyy (54-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä -4 5-64 65- -54 KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) 5 964 85 8 8 45 597-4 TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X45) 5 695 65 6 7 4 8 - Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J65) 55 57 97 Tuberkuloosi (A5-A9, B9, J65) 6 4 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) 8 8 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B5-B89, B9-B99) 47 7 4- Kasvaimet (C-D48) 854 4 498 4- Syövät (C-C97) 494 476 9 995 4 Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 68 44 5 Ruokatorven syöpä (C5) 9 8 8 6 Mahasyöpä (C6) 44 7 Koolonin syöpä (C8, C9) 884 5 74 8 Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) 45 97 8 9 Primaarinen maksasyöpä (C) 57 99 47 Haimasyöpä (C5) 9 7 964 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 9 48 86 Ihon melanooma (C4) 5 66 49 Rintasyöpä (C5) 88 8 598 4 Kohdunkaulan syöpä (C5) 6 6 5 5 Kohtusyöpä (C54-C55) 7 6 Munasarjasyöpä (C56) 67 8 84 7 Eturauhasen syöpä (C6) 888 5 88 8 Munuaissyöpä (C64) 99 6 7 9 Virtsarakkosyöpä (C67) 8 47 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C96) 6 54 95 Muut syövät 88 6 8 4 Muut kasvaimet (D-D48) 6 7-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 78 4 64 56 Diabetes (E-E4) 54 48 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E5-E9) 96 5 5 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R54) 9 75 44 9 6 Muut hermoston ja aistimien taudit pl. alkoholiperäiset 699 54 44 7- Verenkiertoelinten sairaudet pl. alkoholiperäiset (I-I45, I47-I99) 9 665 8 7 8 7 Iskeemiset sydäntaudit (I-I5) 8 9 9 6 8 Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I45, I47-I5) 86 6 59 9 Aivoverisuonien sairaudet (I6-I69) 4 78 5 4 6 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I5, I6-I8, I7-I99) 68 89 978-5 Hengityselinten sairaudet (J-J64, J66-J99) 4 9 89 Influenssa (J9-J) 4 87 Keuhkokuume (J-J8, J849) 74 6 7 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 8 8 9 4 Astma (J45-J46) 9 7 8 5 Muut hengityselinten sairaudet (J-J6, J-J9, J6-J64, J66-J848, J85-J99) 4 7 9 6 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset 7 68 49 7 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 48 7 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 97 5 44 9 Muut sairaudet pl. alkoholiperäiset 596 55 9 4 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R96-R99) 88 6 8 4
Peruskuolemansyy (54-luokkainen aikasarjaluokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4-5 TAPATURMAT JA VÄKIVALTA pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-X59, Y-Y5, Y85-Y86) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 45 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 46 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W65-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (X4-X44, X46-X49, Y-Y5) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset 5 Itsemurhat (X6-X84, Y87.) 5 Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87.) 5 Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y6-Y4, Y87.) 5 Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y5-Y84, Y88-Y89) 54 EI KUOLINTODISTUSTA Yhteensä -4 5-64 65-7 79 4 6 8 96 87 45 49 787 6 74 9 7 9 5 44 7 8 5 7 6 57 6 5 5 6 6 78 496 7 7 6 46 48 9 67 84 6 69 5
Liitetaulukko b. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, miehet Peruskuolemansyy (54-luokkainen aikasarjaluokitus) Yhteensä -4 5-64 65- -54 KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) 6 947 5 6-4 TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X45) 4 776 89 4 46 6 - Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J65) 5 45 6 Tuberkuloosi (A5-A9, B9, J65) 7 5 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) 5 5 Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B5-B89, B9-B99) 9 8 9 4- Kasvaimet (C-D48) 6 84 7 5 476 4- Syövät (C-C97) 6 67 6 5 6 4 Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 48 85 5 Ruokatorven syöpä (C5) 69 4 6 Mahasyöpä (C6) 58 67 9 7 Koolonin syöpä (C8, C9) 49 79 6 8 Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) 4 54 87 9 Primaarinen maksasyöpä (C) 5 75 75 Haimasyöpä (C5) 58 47 45 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 57 7 Ihon melanooma (C4) 46 45 Rintasyöpä (C5) 7 4 4 Kohdunkaulan syöpä (C5) 5 Kohtusyöpä (C54-C55) 6 Munasarjasyöpä (C56) 7 Eturauhasen syöpä (C6) 888 5 88 8 Munuaissyöpä (C64) 4 8 9 Virtsarakkosyöpä (C67) 5 8 77 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C96) 598 9 5 Muut syövät 865 8 8 69 Muut kasvaimet (D-D48) 5 4-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 4 8 9 85 Diabetes (E-E4) 79 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E5-E9) 99 7 6 5 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R54) 96 99 6 Muut hermoston ja aistimien taudit pl. alkoholiperäiset 887 4 47 76 7- Verenkiertoelinten sairaudet pl. alkoholiperäiset (I-I45, I47-I99) 9 758 44 8 4 7 Iskeemiset sydäntaudit (I-I5) 5 69 79 4 897 8 Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I45, I47-I5) 97 4 696 9 Aivoverisuonien sairaudet (I6-I69) 8 6 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I5, I6-I8, I7-I99) 9-5 Hengityselinten sairaudet (J-J64, J66-J99) 74 57 5 Influenssa (J9-J) 8 4 8 Keuhkokuume (J-J8, J849) 88 6 6 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 86 87 79 4 Astma (J45-J46) 6 5 5 Muut hengityselinten sairaudet (J-J6, J-J9, J6-J64, J66-J848, J85-J99) 46 9 7 6 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset 554 4 44 7 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 4 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 58 9 Muut sairaudet pl. alkoholiperäiset 6 89 4 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R96-R99) 7 74 6 6
Peruskuolemansyy (54-luokkainen aikasarjaluokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4-5 TAPATURMAT JA VÄKIVALTA pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-X59, Y-Y5, Y85-Y86) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 45 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 46 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W65-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (X4-X44, X46-X49, Y-Y5) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset 5 Itsemurhat (X6-X84, Y87.) 5 Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87.) 5 Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y6-Y4, Y87.) 5 Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y5-Y84, Y88-Y89) 54 EI KUOLINTODISTUSTA Yhteensä -4 5-64 65-7 4 66 8 6 648 7 76 78 65 44 6 5 44 6 4 857 9 58 5 6 4 59 5 47 8 46 476 975 8 45 5 56 6 7 59 4 6 4 7
Liitetaulukko c. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 6, naiset Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) Yhteensä -4 5-64 65- -54 KUOLLEITA YHTEENSÄ (A-Y89) 7 7 8 569 4 65-4 TAUDIT JA TAPATURMAINEN ALKOHOLIMYRKYTYS (A-R99, X45) 5 99 76 59 584 - Tartunta- ja loistauteja (A-B99, J65) 4 9 Tuberkuloosi (A5-A9, B9, J65) 9 9 Immuunikato (HIV-tauti) (B-B4) Muut tartunta- ja loistaudit (A-A9, A-B9, B5-B89, B9-B99) 9 9 8 4- Kasvaimet (C-D48) 6 6 4 856 4- Syövät (C-C97) 5 8 5 4 659 4 Huulen, suuontelon ja nielun syöpä (C-C4) 79 59 5 Ruokatorven syöpä (C5) 8 67 6 Mahasyöpä (C6) 76 5 4 7 Koolonin syöpä (C8, C9) 445 7 74 8 Peräsuolen ja peräaukon syöpä (C-C) 84 4 4 9 Primaarinen maksasyöpä (C) 77 4 5 Haimasyöpä (C5) 69 8 59 Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpä (C-C4) 78 76 66 Ihon melanooma (C4) 69 48 Rintasyöpä (C5) 874 79 595 4 Kohdunkaulan syöpä (C5) 6 6 5 5 Kohtusyöpä (C54-C55) 7 6 Munasarjasyöpä (C56) 67 8 84 7 Eturauhasen syöpä (C6) 8 Munuaissyöpä (C64) 76 56 9 Virtsarakkosyöpä (C67) 75 5 7 Imu- ja vertamuodostavien kudosten syöpä (C8-C96) 5 4 6 448 Muut syövät 95 8 6 78 Muut kasvaimet (D-D48) 8 97-4 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9) 6 6 55 75 Diabetes (E-E4) 9 5 4 Muut umpieritys- ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet (E-E9, E5-E9) 97 5 7 5 Dementia, Alzheimerin tauti (F, F, G, R54) 6 5 6 9 6 Muut hermoston ja aistimien taudit pl. alkoholiperäiset 8 7 7 698 7- Verenkiertoelinten sairaudet pl. alkoholiperäiset (I-I45, I47-I99) 9 97 88 9 58 7 Iskeemiset sydäntaudit (I-I5) 4 49 7 4 66 8 Muut, paitsi reumaattiset ja alkoholiset sydäntaudit (I-I45, I47-I5) 899 66 8 9 Aivoverisuonien sairaudet (I6-I69) 567 5 45 Muut verenkiertoelinten taudit (I-I5, I6-I8, I7-I99) 948 8 868-5 Hengityselinten sairaudet (J-J64, J66-J99) 859 8 775 Influenssa (J9-J) 7 5 Keuhkokuume (J-J8, J849) 86 75 Keuhkoputkentulehdus ja keuhkolaajentuma (J4-J44, J47) 4 4 7 4 Astma (J45-J46) 64 6 58 5 Muut hengityselinten sairaudet (J-J6, J-J9, J6-J64, J66-J848, J85-J99) 75 8 66 6 Ruuansulatuselinten sairaudet poislukien alkoholiperäiset 66 54 69 7 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet (N-N99) 4 4 8 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (Q-Q99) 85 4 9 Muut sairaudet pl. alkoholiperäiset 6 4 5 6 4 Tuntemattomat ja epätäydellisesti määritetyt kuolemansyyt (R96-R99) 5 9 8
Peruskuolemansyy (54-luokkainen luokitus) 4 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 4-5 TAPATURMAT JA VÄKIVALTA pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-Y89) 4-49 Tapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (V-X44, X46-X59, Y-Y5, Y85-Y86) 4 Maaliikennetapaturmat 4 Muut maakuljetustapaturmat 44 Vesikuljetustapaturmat (V9-V94) 45 Muut ja määrittämättömät kuljetustapaturmat (V95-V99) 46 Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset (W-W9) 47 Hukkumistapaturmat (W65-W74) 48 Myrkytystapaturmat pl. tapaturmainen alkoholimyrkytys (X4-X44, X46-X49, Y-Y5) 49 Muut tapaturmat ja tapaturmien myöhäisvaikutukset 5 Itsemurhat (X6-X84, Y87.) 5 Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely (X85-Y9, Y87.) 5 Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä (Y6-Y4, Y87.) 5 Muut ulkoiset syyt ja niiden myöhäisvaikutukset (Y5-Y84, Y88-Y89) 54 EI KUOLINTODISTUSTA Yhteensä -4 5-64 65-97 5 84 46 8 548 6 69 5 7 9 4 7 46 7 6 4 48 5 8 57 4 9 4 7 4 8 54 74 686 8 5 5 8 4 5 7 8 Liitetaulukko. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn ja alkoholipäihtymyksen mukaan 6 Ulkoinen syy Tapaturmat yhteensä (pl. myrkytykset) Liikennetapaturmat (pl. vesiliikenteen hukkumiset) Kaatuminen, putoaminen Hukkuminen (ml. vesiliikenteen hukkumiset) Ruokaan tukehtuminen (W79) Saunakuolemat (W9) Tulipalo (X X9) Kylmyys (X) Muu tapaturma Tapaturmissa kuolleet 998 5 96 58 5 77 66 75 Päihtyneenä tapaturmissa kuolleet Henkeä % 6 6,8 57,6 9, 47 8,8 9,8 4,5 4 5,9, 9,9 9