Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

Samankaltaiset tiedostot
Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ

Köyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Sosiaaliset etäisyydet politiikassa

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

Ketterä kaupunki Innovatiiviset asumisen ja palveluiden ratkaisut

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä

Tekstianalyysit. Janne Matikainen

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

Köyhyyden monet kasvot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Vaikuttavuus ja arviointi

Sosiaalitietoa kansalaisille ja päättäjille - kenen ehdoilla ja kenen kielellä. Sosiaaliala ja media Reetta Meriläinen.

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Hyvän elämän edistäminen

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Syrjäytymisen ja hyvinvoinnin kokemuksen tutkimuksesta vapaus käteen jää?

Co-Design Yhteissuunnittelu

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Ryhmätyöskentelyn purku Hankasalmi

RIVER projekti. Idea projektin takana

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt

Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Kansalaisuuden kynnykset

Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

CIMO Osallisuus-työpaja

1. Liikkuvat määreet

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Turussa Kooste päivien annista ISO-verkostoille Päivi Malinen Helmikuu 2018

Evon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari Outi Suomi SYY ry

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä

Viitebudjetit ja köyhyyden mittaaminen. Lauri Mäkinen Sosiaalipolitiikan oppiaine Turun yliopisto

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ?

812336A C++ -kielen perusteet,

Perusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

EU:n puiteohjelman eettisen ennakkoarvioinnin peruste, tavoite ja käytäntö

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Hyvä ja paha pelillistäminen

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

JUJUPRIX Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Henkilötietosuojattu data

Kansainvälistä yhteiskehittämistä: Housing First Europe Hub. Taina Hytönen Ohjelmakoordinaattori Y-Säätiö

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Transkriptio:

Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1

Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä terminä yleinen ja tuttu: noin 825 000 tulosta Googlessa vrt. huono-osainen: noin 117 000 tulosta syrjäytynyt: noin 153 000 tulosta 2

Kuka on köyhä? Mitä sanoo yleisö? 3

Kuka on köyhä? Eri määritelmiä lukuisia, absoluuttinen/suhteellinen köyhyys, tuloköyhyys, koettu köyhyys jne. Mittaustapa vaikuttaa siihen, millaisia määriä kulloinkin saamme Kuvio: Eri ryhmien objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksia 4

Tavanomaista puhua köyhyydestä vain resurssien puutteena Kyse usein laajemmin pääomien (sosiaalinen, kulttuurinen, inhimillinen, taloudellinen) puutteesta Kyse myös identiteetistä: Jos ihminen kohtaa paljon vastoinkäymisiä tai ei syystä tai toisesta saa osakseen ympäröivän yhteisön hyväksyntää, nämä asiat muuttuvat osaksi ihmisen minuutta. Riittävän kolhittu ihminen tuntee itsensä huono-osaiseksi (Erving Goffman, Spoiled Identity) Identiteetti jatkuu 5

Stuart Hallin mukaan jälkimodernissa identiteetit eivät ryhmity yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jonkin tietyn eheän minän ympärille ihmisen identiteetti rakentuu ristiriitaisista ja eri suuntiin tempoilevista identiteeteistä, jolloin myös identifikaatiot vaihtelevat jatkuvasti Enää ei kiinteää tai pysyvää identiteettiä, vaan jatkuvasti muokkautuvia identiteettejä suhteessa niihin tapoihin, joilla ihmisiä representoidaan tai puhutellaan meitä ympäröivissä kulttuurisissa järjestelmissä. (Hall 1999, 23) Kulutuskeskeisessä ja globaalissa uusien riskien maailmassa identiteetit myös irtautuvat traditioista, ajoista ja paikoista; ihmisille tarjotaan erilaisia samaistumispintoja: Hall: näyttää olevan mahdollista valita itseään miellyttäviä imagoja, paikkoja tai tyylejä (Hall 1999, 62) Toisaalta, osa ihmisistä voi valita ja osalle jää vain pakkovalintojen mahdollisuus. Harva on identiteetiltään vain ja ainoastaan huono-osainen tai köyhä SILTI kielessä annamme helposti ihmisille vain KÖYHÄN identiteetin 6

Professori Robert Walker: Entä, jos emme puhuisikaan KÖYHISTÄ, vaan IHMISISTÄ, joilla on kokemusta köyhyydestä? 7

Esimerkki UK:sta: Joseph Rowntree Foundation, The Talking about poverty project: tutkijat ja kansalaiskeskustelut Avoid talking about needs the public equates this only with basic subsistence needs, not in terms of wider resources and living standards jos puhutaan vain perustarpeista, keskitytään vain niihin, ei laajemmin pääomiin. Eli poistetaan vain usein materiaalinen köyhyys, eikä keskitytä esim. sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kasvattamiseen Emphasise the link between material resources and self-determination to move away from the idea that any resources beyond subsistence needs are luxuries kun tehdään selväksi, että köyhyys on usein paljon muutakin kuin vain materiaalista puutetta, se on myös kykyjä käyttää resursseja, voi suuri yleisökin ymmärtää, että materiaalisen köyhyyden poistaminen ei yksin riitä, kaikki sen ylimenevä ei ole luksusta Be explicit about how poverty constrains people s opportunities, enabling the public to think more about social context, structures and systems kun ihmiset ymmärtäisivät köyhyyttä laajemmin, ehkä lisääntyisi ymmärrys, että köyhyys ei ole yksin ihmisen VIKA tai SYY, vaan tilaisteisiin vaikuttavat ympäröivän yhteiskunnan rakenteet, jotka myös osaltaan syrjäyttävät 8

Jos haluamme toimia uraauurtavasti asunnottomuuden poistamiseksi ja raja-aitojen kumoamiseksi (ajatus asunto ensin periaatteen keskiössä), voi kielen tarkastelullakin kumota aitoja Esimerkiksi: Köyhä = ihminen, jolla on kokemusta köyhyydestä Asunnoton = ihminen, jolla ei ole asuntoa Asiakas = ihminen, jolla on tarve avulle X Narkomaani = ihminen, jolla on ongelma päihteen kanssa Vanki = ihminen, joka on tuomittu rikoksesta ja vangittu Jos poistetaan ongelmat jää ihminen vs. poistetaan köyhät vaikka pitäisi poistaa köyhyys 9

Kuva: Arto Timonen 2016 Esityksen nimi / Tekijä 18.10.2017 10 10

Hyvää _asunnottomuuden_ yötä! maria.ohisalo@ysaatio.fi www.ysaatio.fi / www.m2kodit.fi 11