LIITE kiinteistöt Osa 1. Toimitilojen sopeuttamispotentiaali ylläpitokustannusten osalta (kaikki kiinteistöt; palveluverkkoselvityksen täydennys ) Osa 2. Sivistysryhmän näkemys välimalli-vaihtoehdosta (toimintakustannukset, ylläpitokustannukset, investoinnit) Osa 3. Palveluverkkoselvitys, Keski-Uudenmaan kaupunki (kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys; arviointi tehty v.2012 tiedoilla)
LIITE kiinteistöt, osa 1 Toimitilojen sopeuttamispotentiaali ylläpitokustannusten osalta (kaikki kiinteistöt; palveluverkkoselvityksen täydennys) Palveluverkkoselvitystä täydentävä arviointi koskien koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaalia Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen osana on laadittu Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys (LIITE kiinteistöt, osa 3), joka sisältää sopeuttamisarvioinnin kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan osalta. Palveluverkkoselvitys sisältää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon säästöpotentiaaliarvioinnit toimintakustannusten ja ylläpitokustannusten osalta. Selvityksen kolmessa eri mallissa säästöpotentiaali on toimintakustannuksissa 25-52M sekä ylläpitokustannuksissa12-13m. Mallien mukaiset investointitarpeet ovat 630-670 M sekä investointien takaisinmaksuajat ovat 10-18 vuotta. Lisäksi palveluverkkoselvitystyössä kerättiin kaikkien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannukset, mutta ei arvioitu säästöpotentiaalia kaikkien kiinteistöjen määrän ja ylläpitokustannusten osalta (säästöpotentiaaliarviointi tehtiin vain päiväkotien ja perusopetuksen osalta). Tämän johdosta Muut palvelut-ryhmä täydensi palveluverkkoselvitystä tekemällä arvion koko kiinteistömassan säästöpotentiaalista vuoteen 2017 mennessä sekä vuoteen 2030 mennessä. Yhdistymisselvityksen muilta ryhmiltä kysyttiin ryhmien omat arviot kiinteistömassan vähentämismahdollisuuksista, kun toimintaa organisoidaan uudella tavalla Keski-Uudenmaan kunnassa (esimerkki kyselystä on kuvattu asiakirjan lopussa /kysymykset hallintoryhmälle). Pääosa ryhmistä eivät kuitenkaan voineet arvioida oman kiinteistömassan vähentämismahdollisuutta, joten näiltä osin Muut palvelut-ryhmä arvioi kyseisten kiinteistömassojen vähentämismahdollisuudet sekä säästöpotentiaalin ylläpitokustannuksissa. Tulosten yhteenveto Yhteenvetona koko kiinteistömassan ylläpitokustannukset säästöpotentiaalista voidaan esittää tehdyn selvityksen mukaisesti karkealla tasolla seuraavasti (tässä peruskoulujen ja päiväkotien ylläpitokustannusten sopeuttamispotentiaali on arvioitu v.2017:lle -5%:n ja v.2030:lle -10%:n mukaisesti) : kiinteistöjä/kohteita on yhteensä noin 600 kpl kiinteistöissä/kohteissa on neliöitä yhteensä noin 1 miljoona m2 ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2017 tilanteessa on noin 3,0 M ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2030 tilanteessa on noin 6,7 M palvelutarpeen kasvua ei ole arvioinnissa otettu huomioon Lisäksi Sivistys-ryhmä on arvioinut palveluverkkoselvityksen ns. välimallin uudelleen (LIITE kiinteistöt, osa 2), ja tämän selvityksen mukaisesti ylläpitokustannusten säästöpotentiaali v.2030 peruskoulujen osalta on 9,6 M sekä päiväkotien osalta 1,5 M. Tämän mukaisesti arvioiden koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on noin 14,3 M (v.2030 tilanteessa). Tulosten yhteenveto on esitetty tarkemmin seuraavan sivun taulussa:
KAIKKI 8 KUNTAA YHTEENSÄ Tässä on merkittäviltä osin koko alueen kiinteistömassa. Joitakin kuntien kohteita voi puuttua. Sopeuttamisen potentiaali (karkea arvio!!) Nykyistä kiinteistömassaa poistuu (kasvu ei mukana!!) v.2017 v.2030 Ryhmä & kohteet yhteensä määrä m 2 ylläpitokustannukset % yp % yp Sivistysryhmän kohteet sivi-ryhmän arvio v.2030 1. Peruskoulut 130 467258 28 060 855-34 % -9 600 000 2. Päiväkodit 167 120918 7 752 021-19 % -1 500 000 peruskoulut ja päiväkodit yhteensä: 35 812 876-5 % -1 790 644-31 % -11 100 000 muut sivi-ryhmän kohteet 3. Toisen asteen oppilaitokset 8 43332 1 640 842 4. Liikuntapaikat 33 65093 4 801 196 5. Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut 65 57996 3 052 135 6. Muut kohteet 4 6775 528 194 muut sivi-ryhmän kohteet yhteensä: 10 022 368-5 % -501 118-10 % -1 002 237 Hallintoryhmän kohteet ja osa-alueet 7. Hallinnon kohteet 14 44162 2 248 087 8. Keittiöt 2 554 21 136 9. Muut kohteet 5 6111 219 742 yhteensä: 2 488 965-5 % -124 448-20 % -497 793 Muut palvelut -ryhmä ja osa-alueet 10. Teknisten palveluiden toimitilat 7 10592 615 706 11. Varikot ym. 4 12696 517 007 12. Energia 0 0 0 13. Vesihuolto 0 0 0 14. Muut kohteet 29 13909 432 287 yhteensä: 1 565 001-5 % -78 250-20 % -313 000 Sote -ryhmä ja osa-alueet 15. Terveysasemat 20 80791 5 144 854 16. Hammashuolto 5 5125 316 267 17. Neuvolat, perhepalvelukeskukset 10 5551 348 106 18. Muut kohteet 23 58798 2 844 469 yhteensä: 8 653 696-5 % -432 685-10 % -865 370 Muut kohteet ja osa-alueet 20. Muut 48 41734 2 254 806 yhteensä: 2 254 806-5 % -112 740-20 % -450 961 Yhteensä: 574 1041394 60 797 711-3 039 886-14 229 361 - kursiivilla ja punaisella oleva luku on Muut palvelut-ryhmän arvio (ao. ryhmä ei voinut arvioida säästöpotentiaalia) - vihreä luku on siviryhmän erikseen valmisteleman välimallin mukainen arvio v.2030 tilanteessa - palvelutarveen kasvua ei ole tässä selvityksessa ei ole arvioitu (edellyttäisi sovittuja kasvutavoiteita niiden sijoittumista eri alueille seuraaville vuosille) - pääomavuokraa/kuluja ei ole arvioitu tässä yhteydessä - toiminnan kustannuksia ei arvioitu tässä yhteydessä
KU palveluverkkoselvitys, kysymykset hallintoryhmälle [esimerkki kyselystä] Palveluverkkoryhmä 27.3.2014 Tarkoituksena on täydentää palveluverkkosuunnitelmaa teidän ryhmänne kiinteistöjen osalta. Ryhmänne osa-alueiden mukaiset kiinteistöt ovat: Hallinto hallinnon kohteet keittiöt (Huom., toiminnan uudelleenorganisoinnin linjaukset ja periaatteet tuodaan ryhmän omassa raportissa esille) o tässä vain erilliset keskuskeittiöt, koulujen yhteydessä sijaitsevat keittiöt eivät erikseen tähän muut kohteet Toivomme teidän täyttävän oheisen lomakkeen edellä mainittujen osa-alueidenne osalta. Seuraavat asiakirjat ovat tämän kyselyn liitteenä työskentelyn tueksi: Liitteeseen 1 (pdf) on koottu tilojen ja ylläpitokulujen volyymit jokaisen ryhmän osa-alueiden osalta. Liitteeseen 2 (Excel) on luetteloituna koko 8-kunnan kiinteistömassa. Jokainen ryhmä määrittelee itse oman toimintansa sopeuttamismahdollisuudet uudessa Keski-Uudenmaan kunnassa loppuraportissa (ks. loppuraportin sisällysluettelo). Toimintanne järjestämisen perusteella pyydämme teitä vastaamaan kysymykseen osa-alueidenne jaottelun mukaisesti: 1. Miten kiinteistöverkko muuttuu toiminnan uudelleenorganisoinnilla osa-alueittain a) välittömästi yhdistymisen (1.1.2017) jälkeen b) vuoteen 2030 mennessä? o Yleinen luonnehdinta kehityksestä tekstimuodossa a) ja b) o Kuinka paljon kiinteistömassaa poistuu? ( % tai m2 + kpl) a) ja b) o Kuinka paljon kiinteistömassaa tulee lisää? (% tai m2 + kpl) a) ja b) 2. Mikäli ette pysty vastaamaan edelliseen kysymykseen, kertokaa karkeasti, kuinka paljon teillä on tavoitteena vähentää osa-alueidenne kiinteistömassasta toiminnan uudelleenorganisoinnilla (5 % / 10 % /15 % / 20 %?) a) välittömästi yhdistymisen (1.1.2017) jälkeen b) vuoteen 2030 mennessä? Deadline näihin kysymyksiin vastaamiselle on 14.4. Toimittakaa vastaukset Muut palvelut -työryhmän sihteeri Aura Kostiaiselle osoitteeseen aura.kostiainen@sipoo.fi. Voitte kysyä myös lisätietoja samasta osoitteesta tai soittamalla numeroon 09 2353 6802.
Keski-Uudenmaan kuntien näkemys koulu- ja päiväkotiverkosta 2030 YHTEENVETO Granlund Oy ja Kuntamaisema Oy Laskelmat on tehty K-U sivistyksen edustajien näkemysten pohjalta Ville-Veikko Lallukka, 16.4.2014 1
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON TAVOITETILA 2030... 4 1.1 Palveluverkon laskennan lähtökohtia... 4 1.2 Toiminnan kustannukset... 5 1.3 Kiinteistökustannukset... 6 1.4 Kokonaiskustannukset... 7 1.5 Huoneistoneliömetrit... 8 1.6 Tarvittavat investoinnit... 9 1.7 Takaisinmaksuaika...10 2
JOHDANTO Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Kuntakohtaiset selvitykset on saatu valmiiksi ja lisäksi koko alueen yhteinen palveluverkkoselvitys on viimeistelyä vaille valmis. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen kolme laskennallista simulaatiomallia antoivat arviot sille, minkälainen säästöpotentiaali alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen verkossa on olemassa. Erityisesti sivistyspuolen edustajat totesivat kuitenkin, että vuoden 2030 palveluverkon tavoitetilaa olisi syytä konkretisoida. Tästä syystä päätettiin tehdä vielä yksi tarkastelu siten, että jokainen kunta antaisi oman näkemyksensä siitä, minkälainen kunkin kunnan koulu- ja päiväkotiverkko voisi mahdollisesti olla vuonna 2030. Lisäksi samassa yhteydessä pohdittiin konsultin avustamana sitä, minkälaisia vaikutuksia mahdollisilla kuntarajojen poistumisilla voisi olla tutkinnan kohteena olevalle palveluverkolle, etenkin nykyisillä raja-alueilla. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin K-U palveluverkkoselvityksen laskennallinen välimalli, joka antaisi noin 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt palveluverkon toiminnassa sekä kiinteistöjen ylläpidossa. Tavoitteeseen pääseminen vaatii suuria muutoksia nykyiseen verkkoon eikä se ole varmasti helppoa tai kivutonta, mutta alueella tiedostetaan että muutoksia tarvitaan, ja näin ollen kohtuullisen hyvä yhteisymmärrys tavoitetilasta lopulta saatiin. Kuntien näkemyksissä tavoiteverkon tiiviydestä on eroja, mutta täysin yhteneväisiä ajatuksia harva varmaan odottikaan. Tässäkään yhteenvedossa ei mennä yksittäisten koulujen tai päiväkotien nimiin tai sijainteihin, mutta laskennan perusteet ja yksikköjen koot ja lukumäärät tuodaan esille hieman tarkemmalla tasolla. Tarkoituksena on, että tavoitteena olevan palveluverkon säästöpotentiaali olisi mahdollisimman totuudenmukainen. Laskenta on tehty selvityksessä mukana olevien kuntien syksyn 2013 lapsimäärillä. Odotettavissa olevaa lapsimäärän muutosta ei ole otettu laskelmissa huomioon. Tässä yhteenvedossa kuvataan vain Keski-Uudenmaan kuntien omien tavoitetilojen mukaiset palveluverkkolaskelmat ja niiden säästöpotentiaali. Muut aiheeseen liittyvät selvitykset löytyvät yhdistymisselvityksen aikana laadituista muista raporteista. 3
1 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPE- TUKSEN PALVELUVERKON TAVOITETILA 2030 1.1 Palveluverkon laskennan lähtökohtia Taustaa Perusopetus Esiopetus Päiväkoti Lähtökohtana on ollut tarkastella, miten kuntien tavoiteverkko eroaa nykyisestä verkosta. Saadut kustannussäästöt perustuvat niin tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön kuin toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) ja käyttöasteen kasvattamiseen. Lisäksi säästöä syntyy siitä, että palveluverkkoa tarkastellaan ilman nykyisiä kuntarajoja. Kunnista saatujen tietojen pohjalta laskettiin uusi malli, jossa Keski-Uudellamaalla olisi yhteensä 36 koulua ja 46 päiväkotia: 1 kpl 4-sarjainen alakoulu 7 kpl 3-sarjaisia alakouluja 7 kpl 6-sarjaisia yhtenäiskouluja 12 kpl yhtenäiskouluja, joissa alakoulut 3-sarjaisia ja yläkoulut 5-sarjaisia 5 kpl 3-sarjaisia yhtenäiskouluja 4 kpl 4-sarjaisia yhtenäiskouluja Päiväkodit pääasiassa koulujen yhteydessä (noin 210 lasta / PK) Alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Tässä yhteenvedossa koulujen laskennallinen luokkakoko on noin 24 oppilasta, joka on päätetty yhdessä kuntien edustajien kanssa. Kussakin koulussa olisi keskimäärin 800 oppilasta. Tässä yhteenvedossa ei oteta kantaa siihen, minkä nykyisten kuntien alueella koulut sijaitsevat. Lähtökohtana on tietenkin se, että kukin koulu sijaitsee siellä mistä löytyy koulua varten riittävä lapsimäärä kohtuullisen välimatkan sisältä. Alueen ruotsinkielisille oppilaille on varattu kaksi yhtenäiskoulua. Niidenkään sijaintiin ei oteta tässä yhteenvedossa kantaa. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja 4
läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. 1.2 Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset 2013 vs. 2030 200 000 000 180 000 000 160 000 000 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 Kustannukset Uusi malli 40 000 000 20 000 000 0 Toiminnan kustannuksien laskemisessa käytettiin syksyn 2013 lapsimääriä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kustannukset lähtötilanteessa ovat yhteensä 265,5 miljoonaa euroa vuosittain. Keski-Uudenmaan uudessa mallissa (tavoiteverkko 2030) vuosittaiset toiminnan kustannukset olisivat yhteensä 224,9 miljoonaa euroa. Tavoitepalveluverkon 2030 vuosittaiset toiminnan kustannukset olisivat 40,6 M pienemmät. Toiminnan kustannukset pienenisivät nykyisestä 15,3 %. 5
1.3 Kiinteistökustannukset Kiinteistökustannukset 2012 vs. 2030 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 Kustannukset Uusi malli 5 000 000 0 Kiinteistökustannuksien laskemisessa käytettiin kunnista saatuja vuoden 2012 tietoja. Päiväkoti- ja kouluverkon kiinteistökustannukset lähtötilanteessa ovat yhteensä 35,3 miljoonaa euroa vuosittain. Keski-Uudenmaan uudessa mallissa (tavoiteverkko 2030) vuosittaiset kiinteistökustannukset olisivat yhteensä 24,2 miljoonaa euroa. Tavoitepalveluverkon 2030 vuosittaiset kiinteistökustannukset olisivat 11,1 M pienemmät. Kiinteistökustannukset pienenisivät nykyisestä 31,3 %. 6
1.4 Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset nykytila vs. tavoitetila 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 Kustannukset Uusi malli 50 000 000 0 Kokonaiskustannuksien laskemisessa yhdistettiin toiminnan kustannukset 2013 ja kiinteistökustannukset 2012. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kokonaiskustannukset lähtötilanteessa ovat yhteensä 300,8 miljoonaa euroa vuosittain. Keski-Uudenmaan uudessa mallissa (tavoiteverkko 2030) vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat yhteensä 249,1 miljoonaa euroa. Tavoitepalveluverkon 2030 vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat 51,7 M pienemmät. Kokonaiskustannukset pienenisivät nykyisestä 17,2 %. 7
1.5 Huoneistoneliömetrit Huoneistoneliöt eri vaihtoehdoissa 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Tilaa nyt 100 553 273 176 137 658 410 834 511 388 Uusi malli 82 434 175 064 90 156 265 220 347 654 Huoneistoneliömetrien määrä lähtötilanteessa on vuoden 2012 kuntien ilmoittama tilanne. Tavoitepalveluverkossa 2030 olisi 163 700 huoneistoneliömetriä vähemmän kuin nyt. Ylläpidettävää huoneistoalaa olisi 32 % vähemmän. 8
1.6 Tarvittavat investoinnit Tarvittavat investoinnit 800 000 000 700 000 000 600 000 000 500 000 000 400 000 000 300 000 000 200 000 000 100 000 000 0 VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Uusi malli 185 476 905 346 625 951 178 509 745 525 135 695 710 612 600 Tavoitepalveluverkon 2030 rakentaminen vaatisi 710,6 miljoonan euron investoinnit. 9
1.7 Takaisinmaksuaika Investoinnit jaettuna vuosittaisilla säästöillä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 VK Yhteensä Alakoulu Yläkoulu PO Yhteensä Kaikki yhteensä Uusi malli 12 14 15 15 14 Tavoitepalveluverkon 2030 rakentaminen maksaisi itsensä takaisin 14 vuodessa. (Rahoituskuluja yms. ei ole huomioitu) 10
Keski-Uudenmaan kaupunki Palveluverkkoselvitys Kuntien toimitilaverkoston ja siinä tapahtuvan toiminnan selvitys; arviointi tehty v. 2012 tiedoilla
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 1 Tiivistelmä Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli selvittää selvityksessä mukana olevien kahdeksan kunnan ja kaupungin hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kuntien kiinteistönpidon nykytila. Toiminnan osalta analysoitiin kuntien varhaiskasvatus ja perusopetus. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko ja etsiä palveluverkon säästöpotentiaaleja. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen yhteydessä analysoitiin lisäksi kuntien terveydenhuollon palveluverkko. Selvityksen pohjana toimivat selvitysalueen kaupunkien ja kuntien omat palveluverkkoselvitykset. Palveluverkkoselvityksissä on analysoitu kuntien ja kaupunkien kiinteistökanta toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä palveluverkko varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan osalta. Selvityksissä tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaatioiden tuottamista palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä kiinteistönpidon organisaatioiden henkilöstöä. Kuntakohtaisten palveluverkkoselvitysten ennakkotietojen, visioiden sekä vaihtoehtoisten toimitilaverkkojen mallien pohjalta järjestettiin Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen tilaisuus, jossa yhdistymisselvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin vaihtoehtoiset toimitilaverkkojen mallit, joita lähdettiin tutkimaan. Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi saatiin: Hyvällä yhdyskunnan, toiminnan ja talouden suunnittelulla ohjaten tiiviimpi ja tehokkaammin organisoitu, asiakasta palveleva toimitilaverkko ja liikkuvat palvelut teknologiaa ja joukkoliikennettä hyödyntäen Kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia vertailuaineistoon nähden. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin suuria. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Granlund Oy:n ja Kuntamaisema Oy:n yhdessä luomalla simulaatiomallilla tutkittiin eri laskennallisten koulu- ja päiväkotiverkkomallien vaikutukset toiminta- ja kiinteistökustannuksiin. Mallien perusteella koulu- ja päiväkotiverkossa voitaisiin säästää vuodessa 37 65 miljoonaa euroa ja luopua 179 000 198 000 huoneistoneliöstä. Säästö olisi noin 179 295 euroa alueen asukasta kohden. Saavutettavat säästöt laskettiin sillä perusteella, että kunnat kehittävät verkkoa yhdessä yli kuntarajojen. Vaikka kunnat eivät päättäisikään yhdistyä, niiden olisi suositeltavaa alkaa suunnitella koko Keski-Uudenmaan palveluverkkoa yhtenä kokonaisuutena. Uudessa mallissa kaikki lähtee toiminnan edellytysten tarkastelusta. Lähtökohtana ovat toiminnan analyysi ja toiminnan tarpeet (noin 80 % kustannuksista). Investoinnit ja kiinteistöpito (noin 20 % kustannuksista) tukevat toimintaa. Jos toimintaa saadaan tehostettua, siitä säästyvällä summalla olisi mahdollista rahoittaa uusi ja toimintaa paremmin tukeva kiinteistöverkko.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Palveluverkkoselvityksen taustaa... 3 Työskentelyprosessin kuvaus... 3 Työn tavoitteet ja rajaukset... 5 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 6 Kustannusvertailut... 6 Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu... 9 Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista... 12 Kiinteistönpidon yhteenveto... 13 Kiinteistöjen käyttäjäkysely... 13 Kiinteistönpidon toiminta... 16 Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta... 18 Toiminnan kustannukset... 19 Yleistä... 19 Varhaiskasvatus... 19 Perusopetus... 21 Yhteenveto nykyisestä tilanteesta... 24 Väestö... 24 Palveluverkon nykytila... 25 Kuntien palveluverkkojen nykytila ja tulevaisuuden vaihtoehdot... 31 Simulaatiomalli... 31 Kuntakohtaisten palveluverkkomallien lähtökohtia... 32 Yhteenveto yksittäisten kuntien säästöpotentiaalista... 38 Yhteisen palveluverkon tavoitetila... 40 Virkamiesten näkemys Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkosta.. 40 Kolme mahdollista toimitilaverkkoa... 42 Simulaatiomallin tulokset - K-U8... 42 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen mallien vertailu... 46 Yhteenveto malleista... 52 Uusi kiinteistönpidon toimintamalli... 53 Yhteenveto ja johtopäätökset... 55 Lähteet... 57 LIITE 1: Toimitilojen sijainti ja väestöpohja... 58 LIITE 2: Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 60 LIITE 3: Käytetyt käsitteet ja laskentaperusteet... 71 LIITE 5: Toiminnan kustannukset... 76
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 3 Johdanto Palveluverkkoselvityksen taustaa Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvitykseen liittyy tämä selvitys uuden, yhdistyneen kunnan palveluverkosta. Selvityksen loppuraportti valmistuu kesään 2014 mennessä ja päätökset yhdistymisestä ja uudesta palveluverkosta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Palveluverkkoselvitys on tehty siten, että ensin kukin kunta on tehnyt oman palveluverkkoselvityksensä, jossa on selvitetty kunnan palveluverkon nykytila ja sen kehittämisen mahdollisuudet. Lopuksi kaikkien kuntien tiedot on kerätty yhteen ja niiden pohjalta on muodostettu näkemys yhteisestä verkosta. Kuntien omat palveluverkkoselvitykset ovat oleellinen osa työtä. Niiden avulla kunnat voivat arvioida mikä on niiden oman palveluverkon kehittämispotentiaali verrattuna yhteisen verkon kehittämispotentiaaliin. Palveluverkkotarkastelu käsittää vertailun kuntien perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan verkoista. Edellä mainittujen toimintojen vaatimat rakennukset muodostavat kuntien kiinteän verkon: niiden osuus em. kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista oli vuonna 2012 yhteensä 78,06 %. Muu kunnan toiminta ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Tarkastelussa ovat mukana sekä kiinteistöt, kiinteistöpalvelut että kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys on osa Granlund Oy:n 2011 käynnistämää kuntien ja kaupunkien verkostohanketta. Loppuvuoteen 2013 mennessä verkostohankkeeseen ovat osallistuneet Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kuntien lisäksi Hollolan, Mynämäen ja Kirkkonummen kunnat sekä Akaan, Valkeakosken ja Iisalmen kaupungit. Lisäksi vastaava laajemman alueen selvitys on aloitettu Itä-Uudellamaalla osana yhdistymisselvitystä marraskuussa 2013. Itä-Uudellamaalla uusina kuntina ja kaupunkeina mukaan tulevat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi ja Myrskylä. Sipoo ja Pornainen ovat mukana molemmissa yhdistymisselvityksissä. Työskentelyprosessin kuvaus Kuntakohtaiset palveluverkkoselvitykset aloitettiin keräämällä tarvittava tieto kunnan/kaupungin kiinteistökannasta. Tilojen käyttäjille tehtiin kysely mm. tilojen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä kiinteistönpidon organisaation palveluista. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla kunnan virkamiehiä sekä keskeisiä asiakkaita. Haastatteluissa kysyttiin käyttäjien mielipidettä tiloista ja niiden kiinteistöpalveluista, ja verrattiin mielipiteitä kyselyissä saatuihin tuloksiin. Näin pystyttiin muodostamaan yleiskuva kiinteistöjen ja kiinteistönpidon tilasta.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 4 Kun tarvittava ennakkotieto oli kerätty ja analyysit tehty (ts. kuntakohtaiset selvitykset saatu riittävän pitkälle), järjestettiin kuntien ja kaupunkien virkamiehille tulosseminaari, jossa koko selvitykselle määriteltiin visio. Samassa tilaisuudessa määriteltiin strategiset vaihtoehdot palveluverkon järjestämisestä ja sijoittumisesta, joiden pohjalta konsultti työsti erilaisia laskennallisia palveluverkkomalleja. Tämän jälkeen määritellyille strategisille malleille tehtiin ennusteet, määriteltiin investointitarpeet ja arvioitiin vaikutukset Keski-Uudenmaan kaupungin talouteen. Palveluverkkoselvityksen raportti kirjoitettiin saatujen tulosten, palautteen ja yhdessä valittujen periaatteiden pohjalta. Palveluverkkoselvityksen tekemisestä vastaavina konsultteina toimivat Heikki Lonka ja Ville-Veikko Lallukka Granlund Oy:stä. Alikonsultteina toimivat palveluverkkoselvitysten osalta Sirpa Romppainen, Laura Käsmä ja Eero Vaissi Kuntamaisema Oy:stä. Konsulttien työtä ohjasi tilaajan edustajana Johanna Viita KUUMA -liikelaitoksesta sekä erikseen nimetty projektiryhmä. Työssä avustivat myös Aappo Niikko, Antti Andelin, Pasi Lindholm, Joonas Alakomi ja Sara Grotell Granlund Oy:stä sekä Janne Laitinen ja Julia Luoma Kuntamaisema Oy:stä. Kuva 1: Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkosuunnitelman suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi Työtä seurasi koko ajan projektiryhmä, joka kokoontui neljä kertaa. Lisäksi selvitykseen liittyi erilaisten alaryhmien (mm. sivistys, MALY, muut palvelut) työpalavereja. Projektiryhmä Puheenjohtaja Projektinvetäjä Sihteeri Mikael Grannas (Sipoon kj.) Heikki Lonka (Granlund Oy) Johanna Viita (KUUMA-liikelaitos) Ilari Myllyvirta (Sipoo) Jussi Niemi (Tuusula) Jukka Pietilä (Pornainen) Jyrki Meronen (Järvenpää) Jouni Mattsson (Hyvinkää) Seija Vanhanen (Kerava) Hannu Seppälä (Mäntsälä) Ilkka Ruutu (Nurmijärvi) Petteri Heino (Soster) Janne Vainikainen (Sivistys) Ville-Veikko Lallukka (Granlund Oy)
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 5 Työn tavoitteet ja rajaukset Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli selvittää selvityksessä mukana olevien kuntien hallinnassa olevan kiinteistökannan sekä kunnan kiinteistönpidon nykytila. Myös kiinteistöissä tapahtuvan varhaiskasvatus- ja perusopetustoiminnan kustannuksien analyysi oli keskeinen osa selvitystä. Työn keskeinen sisältö oli esittää kolme vaihtoehtoista tapaa ratkaista uuden, yhdistyvistä kunnista muodostuvan kaupungin palveluverkko ja esittää tapa, jolla se on rahoitettavissa ja toteutettavissa. Kolmea mallia verrataan kuntien omiin selvityksiin. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvitys käsittelee yhdistymisselvitystä tekevien kuntien kiinteistöjen ylläpitokustannuksia (tarkemmin liitteessä 2) sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöissä tapahtuvan toiminnan kustannuksia. Selvityksen tiedot on koottu yhteen kuntakohtaisista palveluverkkoselvityksistä. Palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu kiinteistöjä, jotka ovat kuntien omassa omistuksessa sekä oman ylläpidon piirissä. Näin ollen kuntien kolmansilta osapuolilta vuokraamat tilat eivät ole pääsääntöisesti olleet mukana selvityksessä. Yksittäisiä poikkeuksia tähän kuitenkin löytyy kuntakohtaisesti.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 6 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kustannusvertailut Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoselvityksessä ei keskitytä yksittäisten kiinteistöjen kunnon ja toiminnallisuuden arviointiin, vaan tarkoituksena on yrittää löytää laajan selvitysalueen kiinteistökannasta erilaisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi eri kuntien välillä. Yksittäisten kiinteistöjen tarkemmat arviot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Keski-Uudenmaan kuntien toimitilojen ylläpitokustannukset arvioitiin pääsääntöisesti vuoden 2012 toteutuneiden tilinpäätöskustannusten perusteella. Keravan ja Mäntsälän kustannukset ovat vuodelta 2011, joita on korotettu kiinteistöjen ylläpitoindeksin vuosikorotuksella. Tässä tarkastelussa olleiden kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat vuoden 2012 tasossa noin 35,6 M. Kiinteistöjen yleinen ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuosien 2008 2012 aikana 21,6 % 1. Vuosien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kustannusten nousun vauhdissa, sillä vuoden 2011 aikana kustannukset nousivat lähes 10 %, kun taas vuoden 2012 aikana kustannukset nousivat vain 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpitokustannusten tarkempi kustannusanalyysi sekä kustannusten erittely on esitetty liitteessä 2. Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista. Tämä on usein johtanut kunnissa siihen, että ylläpidettävää toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin. Yhtälöä hankaloittaa myös se, että kasvavalla ja kehittyvällä Keski-Uudenmaan alueella on koko ajan uusia rakentamispaineita, jotka vaativat luonnollisesti oman osuutensa ylläpidon resursseista. 1 Tilastokeskus 28.2.2013, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 7 euroa/brm 2 /vuosi 80 70 60 50 40 30 74,1 67,9 Kokonaiskustannukset /m 2 /vuosi keskimäärin 63,6 57,8 56,0 50,1 KU-8 IUK Vertailuaineisto 59,3 45,7 20 10 0 Kuva 2: Vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskustannukset per neliö Keski-Uudenmaan kunnissa rakennustyypeittäin. Keskimääräiset ylläpidon kokonaiskustannukset per neliö ovat Keski- Uudenmaan vertailukunnissa hieman koko vertailuaineiston keskiarvoa alhaisemmat. Yksittäisistä rakennustyypeistä ainoastaan liikuntarakennukset ylittävät selvästi vertailuaineiston keskiarvon. Liikuntarakennusten osalta vertailuaineisto koostuu Keski-Uudellamaalla merkittävistä jää- ja uimahalleista, jotka osaltaan nostavat kustannuksia vertailukuntiin nähden. Päiväkotien kohdalla vertaillut kunnat edustavat koko aineiston keskiarvoa. euroa/brm 2 /vuosi 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 16,9 10,6 8,9 Kustannukset kuluerittäin /m 2 /vuosi keskimäärin 7,5 6,3 3,8 3,0 KU-8 IUK Vertailuaineisto 1,6 1,1 0 Kuva 3: Vuosittaiset kustannukset kuluerittäin Keski-Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Kun tarkastellaan ylläpidon tarkempia kulueriä, huomataan että Keski- Uudenmaan kuntien keskimääräiset kustannukset ovat pääosin samaa tasoa tai hieman alhaisemmat kuin vertailukunnissa. Suurin ero muodostuu kunnossapito- ja lämmityskustannusten osalta, jotka ovat Keski-
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 8 Uudenmaan kunnissa lähes 2-4 /m 2 /vuosi pienemmät kuin vertailukunnissa. Kunnossapidon osalta on edulliset kustannukset eivät ole välttämättä ainoastaan positiivinen asia, mikäli tämä johtaa kiinteistöjen heikompaan kunnossapitotasoon. Oppilaskohtaiset kustannukset /vuosi Vertailukunnat 1 488,7 1 055,2 947,2 943,9 918,5 866,0 931,1 684,2 650,0 Kuva 4: Koulujen ylläpidon oppilaskohtaiset vuosikustannukset Keski-Uudenmaan kunnissa Kuvassa 4 on esitetty yksittäisten vertailukuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia suhteutettuna tiloissa oleviin oppilaisiin. Vertailun pienimmän ja suurimman kunnan välinen kustannusero on yli 800 euroa lasta kohden vuodessa. KU-8 kuntien oppilaskohtaisten ylläpitokustannusten keskiarvo on kuitenkin sanaa tasoa koko vertailuaineiston kanssa. 1 627,7 Lapsikohtaiset kustannukset /vuosi Vertailukunnat 1 250,8 1 149,5 1 136,9 1 111,6 1 092,1 1 019,6 776,4 688,7 Kuva 5: Päiväkotien lapsikohtaiset vuosikustannukset Keski- Uudenmaan kunnissa
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 9 Päiväkotilasta kohden suhteutetut ylläpitokustannukset osoittavat, että vertailukunnat ovat keskimäärin noin 100 euroa lasta kohden halvempia vuodessa verrattuna muuhun vertailuaineistoon. Sisäisessä vertailussa ero kuntien välillä muodostuu päiväkodeissakin erittäin suureksi, ollen edullisimman ja kalleimman välillä noin tuhat euroa lasta kohden vuodessa. Päiväkotien kohdalla tiiviimmällä kaupunkirakenteella toimivat kunnat osoittautuivat vertailussa muita kuntia edullisimmiksi. Koulu- ja päiväkotiyksiköiden tarkastelu Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu vertailun kuntien yksittäisten kouluja päiväkotikiinteistöjen kustannusten vaihteluvälejä. Teoreettisesti suurissa yksiköissä kustannukset oppilasta/lasta kohti ovat pienemmät, sillä samalla laite- ja henkilömäärällä hoidetaan suurempaa määrää oppilaita/lapsia. Toisaalta pienissä yksiköissä kustannuksissa on usein suuri hajonta oppilas- /lapsimäärän vuotuisesta vaihtelusta johtuen. Koulut Ylläpitokustannukset suhteessa oppilasmäärään oppilaita ylläpito-kulut/ oppilas/ a Lin. (ylläpito-kulut/ oppilas/ a) 800 2 500 700 oppilaita 600 500 400 300 2 000 1 500 1 000 Ylläpitokustannukset /oppilas / vuosi 200 500 100 0 0 Kuva 6: Yksikön oppilasmäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Alueen koulujen oppilaskohtaiset ylläpitokustannukset näyttävät keskimäärin kasvavan jonkin verran sitä mukaa, kun koulun oppilasmäärä pienenee. On toki hyvä huomata, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtaisissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa. Yleisistä teeseistä poiketen, hajonta on yllättävän suurta myös suurimpien koulujen kohdalla, joka osoittaa, että Keski-Uudenmaan kuntien tapauksessa fokus on hyvä kiinnittää myös tehottomien suurten koulujen tilanteeseen. Tehostamalla muutamien suurten ja kalliiden koulujen tilankäyttöä kuntien olisi kaikkein helpointa saada tuntuvia säästöjä kiinteistönpidossaan. Hajonta on kaikkein pienintä keskikokoisten koulujen (noin 300 oppilasta) kohdalla. Kaiken kaikkiaan vertailuaineiston vuotuiset ylläpitokustannukset oppilasta kohden vaihtelevat noin 500 eurosta noin 2 500 euroon.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 10 Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²) 16000 160 14000 140 brm² 12000 10000 8000 6000 120 100 80 60 Ylläpitokustannukset /brm² 4000 40 2000 20 0 0 Kuva 7: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen koulua. Tarkasteltaessa koulujen ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata selvä korrelaatio laskevan koulukoon ja nousevien ylläpitokustannuksien välillä. Pienten koulujen kohdalla vuotuiset neliömetrikohtaiset ylläpitokustannukset vaihtelevat paljon enemmän kuin suuremmissa kouluissa. Edullisimmissa kiinteistöissä ylläpitoon kuluu noin 30 euroa/brm 2 vuodessa, kun taas kalleimmissa noin 150 euroa/brm 2. Kolmas näkökulma analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa oppilasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Koulujen osalta voidaan huomata, että oppilaskohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän koulun koosta. Joukosta löytyy suuria kouluja, joissa voi olla tilaa yli 20 brm 2 /oppilas ja toisaalta pienehköjä kouluja, joissa voi olla tilaa alle 10 brm 2 /oppilas (LIITE 2). Alueen koulujen tilankäytön voidaan todeta olevan keskimäärin väljää. Oppilaskohtaisen pinta-alan olisi hyvä olla luokkaa 12 bruttoneliömetriä, joten suurin osa alueen kouluista ei tällä hetkellä täytä tätä tunnuslukua ja osassa kouluista luku on jopa yli kaksinkertainen. Koulujen väljä tilankäyttö on Suomessa laajalti levinnyt ja yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta kuntien kannattaa muistaa, että jokainen ylimääräinen neliömetri maksaa. Verkon tehokkaammalla suunnittelulla voitaisiin säästää huomattavasti ylläpitokuluissa, tai toisaalta voidaan sanoa, että kiinteistöihin mahtuisi paljon nykyistä suurempi käyttäjämäärä.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 11 Päiväkodit Ylläpitokustannukset suhteessa lapsimäärään lapsia ylläpito-kulut/lapsi Lin. (ylläpito-kulut/lapsi) 160 3 000 140 2 500 120 Lapsia 100 80 60 40 20 2 000 1 500 1 000 500 Ylläpitokustannukset / lapsi / vuosi 0 0 Kuva 8: Yksikön lapsimäärän suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012). Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Päiväkotien osalta lapsimäärän suhdetta ylläpitokuluihin laskettaessa todettiin, ettei koulujen kanssa yhtä vahvaa korrelaatiota löydy, lähinnä siksi että vertailun päiväkodit olivat keskimäärin pitkälti samankokoisia. Päiväkotien kohdalla tunnusluvun kouluja suurempi vaihteluväli selittyy yksiköiden huomattavasti pienemmällä kokoluokalla, jolloin yksittäisen lapsen muutos vaikuttaa merkittävästi esitettyyn tunnuslukuun. Ylläpitokustannukset suhteessa pinta-alaan brm² ylläpito-kulut/brm² Lin. (ylläpito-kulut/brm²) 3 500 200 brm² 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Ylläpitokustannukset / brm² 0 0
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 12 Kuva 9: Yksikön pinta-alan suhde vuosittaisiin ylläpitokuluihin (Tarkasteluvuosi 2012.) Yksittäinen piste edustaa yhtä tarkastelualueen päiväkotia. Tarkasteltaessa päiväkotien ylläpitokuluja suhteessa bruttoneliömetreihin, voidaan myös huomata erittäin pieni negatiivinen korrelaatio päiväkotikoon ja ylläpitokustannuksien välillä. Suurta hajontaa on kuitenkin havaittavissa sekä pienien, että suurien päiväkotien kohdalla. Selkeää korrelaatiota on vaikea löytää, sillä päiväkodit ovat suhteellisen samankokoisia myös pintaalan suhteet, joka osittain selittyy selkeämpien suunnitteluohjeiden olemassaololla. Toisaalta aineiston useassa kunnassa on vanhoja rakennuksia, jotka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana otettu päiväkotikäyttöön. Näiden kustannukset voivat vaihdella erittäin merkittävästi varsinaiseen päiväkotikäyttöön suunniteltuihin kiinteistöihin verrattuna. Kolmas näkökulma myös päiväkotien analyyseissä oli laskea, kuinka paljon tilaa lasta kohden kustakin kiinteistöstä löytyy. Kuten koulujen kohdalla, myös päiväkotien osalta voidaan huomata, että lapsikohtainen tilan määrä riippuu yllättävän vähän päiväkodin koosta. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on keskimäärin 13,8 bruttoneliötä. Joissain päiväkodeissa vastaava luku on lähes kolminkertainen, joten tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa. Johtopäätökset kiinteistöjen ylläpidon kustannuksista Kiinteistötalouden näkökulmasta vertaillut Keski-Uudenmaan kunnat ovat kokonaisuutena suhteellisen edullisia muuhun vertailuaineistoon nähden. Kustannuserot alueen kuntien sisällä ovat kuitenkin huomattavan suuria. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kunnan välillä ovat yli kaksinkertaiset. Tarkasteltaessa koulu- ja päiväkotiyksiköitä havaittiin, että pienempien yksiköiden ja nousevien ylläpitokustannusten välillä oli yhteys. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat kustannukset. Joukosta löytyi kuitenkin merkittävä määrä myös isoja yksiköitä, joiden tehokkuus ei ollut oletetulla tasolla. Käyttäjämääriin suhteutetuissa tunnusluvuissa tämä antoi viitteitä, ettei isoja yksiköitä oltu pystytty täyttämään tilojen kannalta optimaalisesti. Edullisuuden lisäksi erittäin merkittävä havainto on kustannusten suuri hajonta etenkin pienten yksiköiden kohdalla. Näissä yksiköissä yksittäisen lapsen merkitys kustannusten jakajana on merkittävä, joten vuosittaiset vaihtelut voivat muodostua ylläpitotoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden kannalta haasteellisiksi. Suuremmissa yksiköissä yksittäisten lasten aiheuttamat heilahtelut eivät aiheuta kokonaisuudessa yhtä suurta muutosta.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 13 Kiinteistönpidon yhteenveto Kiinteistöjen käyttäjäkysely Kiinteistöjen käyttäjäkysely tehtiin Mäntsälälle, Keravalle, Tuusulalle, Sipoolle sekä Pornaisille. Hyvinkää, Järvenpää ja Nurmijärvi eivät toteuttaneet kyselyä omissa selvityksissään. Kiinteistökohtaiset yhteenvedot löytyvät kuntakohtaisista selvityksistä. Kysely lähetettiin kaikille selvityksessä mukana olevissa tiloissa työskenteleville kunnan työntekijöille. Kuva 10: Tyytyväisyys kaikkien tilojen yleiskuntoon Asiakastyytyväisyys tilojen yleiskuntoa kohtaan vaihtelee jonkin verran. Noin 50 % koko alueella kyselyyn vastanneista kokee olevansa tyytyväinen tilan yleiskuntoon, jossa viettää pääosan työajastaan. Vaihteluväli kunnittain on tosin suuri. Esimerkiksi Keravalla tyytyväisiä on alle 40 %, mutta Pornaisissa noin 60 %. Keravalta löytyy myös eniten tiloihin tyytymättömiä vastaajia, kun taas Sipoosta vähiten. Huomattavaa on myös, että selvästi eri mieltä väittämän kanssa olevien osuus vaihtelee Sipoon 5 prosentista Keravan 25 prosenttiin.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 14 Kuva 11: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (koulut) Tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä pelkästään koulujen osalta, tulokset mukailevat vastauksia koko kiinteistökannan tyytyväisyyteen joskin pieniä eroja nousee esille. Keravalla erittäin tyytymättömien vastaajien osuus kasvaa yli 30 %, mikä on selvästi vertailun keskiarvoa suurempi. Sipoossa on paljon koulujen tiloihin osittain tyytymättömiä vastaajia, mutta toisaalta erittäin tyytymättömiä on vain 5 % vastaajista. Kuva 12: Tyytyväisyys tilojen yleiskuntoon (päiväkodit) Eroja voidaan huomata myös kyselyn käyttäjätyytyväisyydessä päiväkotien tiloihin. Voidaan huomata, että päiväkotien käyttäjätyytyväisyydessä Mäntsälä ja Tuusula pärjäävät heikommin kuin koulujen kohdalla, kun taas Keravan päiväkotien tilanne on merkittävästi Keravan kouluja parempi. Tilojen yleiskunto on vain yksi kyselyn tarkastelussa olevista aihealueista. Samanlaisia kuntavertailuja tehtiin myös esimerkiksi rakennuksen yleiskun-
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 15 nosta, valaistuksesta, kiinteistöpalveluista, lämpötiloista, LVI- ja sähköjärjestelmien kunnosta ja sisäilman laadusta. Kuva 13: Tyytyväisyys sisäilman laatuun Kyselyn vastaajat ovat sisäilman suhteen tyytyväisimpiä Sipoossa ja Pornaisissa. On hyvä huomata, että niissäkin sisäilmaan tyytyväisiä on vain 40 % kyselyyn vastanneista. Sisäilman laatuun liittyvää kehittämistarvetta olisi vertailun kaikissa kunnissa, mutta kaikkein selvimmin Keravalla ja Tuusulassa, joissa erittäin tyytymättömien osuus on noin 30 %. Kyselyn vastauksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä terveyshaittoja aiheuttavista kiinteistöistä, mutta tyytymättömyys tilojen sisäilman laatuun on kokonaisuudessaan huolestuttavan korkea. Kuva 14: Tyytyväisyys kiinteistöpalveluiden laatuun Myös kiinteistöpalvelujen koetussa laadussa koetaan selviä eroja kuntien välillä. Voidaan huomata, että kiinteistöpalvelujen laatu koetaan vertailun huonoimmaksi Sipoossa, jossa noin 75 % vastaajista ei pidä kiinteistöpalvelujen laatua hyvänä.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 16 Kiinteistönpidon toiminta Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistöjen ylläpidon toiminnasta tehtiin analyysi käyttäen apuna Granlundin Timantti-mallia (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Timanttimallissa on kuusi sakaraa, jotka ovat kiinteistöpalvelut, korjaustarpeen hallinta, energia ja ympäristö, tiedon ja dokumenttien hallinta, sopimushallinta sekä kustannushallinta. Jokaisella sakaralla on asteikko (tasot 1-5), jolla mitataan kyseisen osa-alueen tämänhetkistä tasoa. Kuntien tilakeskukset tai vastaavat kiinteistöyksiköt arvioivat itse omaa toimintaansa, tavoitteita ja vaikutusmahdollisuuksiaan liittyen mallin osaalueisiin. Asiakasnäkökulmaa varten haastateltiin myös tilojen käyttäjien edustajia, jotta pystytään näkemään kuinka kiinteistöyksiköiden toiminta koetaan tilojen käyttäjien puolesta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät havainnot. 5 Itsearvio kokonaisarvosana Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 15: Kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanat Kuntien kiinteistöyksiköiden itsearvioiden kokonaisarvosanojen perusteella voi todeta, että kuntakohtaisissa tuloksissa jonkin verran hajontaa. Eri kuntien tilatoimet kokevat omaavansa osaamista eri osa-alueilla. Suurin hajonta löytyy korjaustarpeen hallinnassa, joka on yksi keskeisimpiä toimintoja kiinteistöjen ylläpidossa kiinteistöpalveluiden ohella. Itsearvion kokonaistuloksia tarkasteltaessa voi todeta, että kiinteistöyksiköistä löytyy osaamista jokaiselta osa-alueelta. Näin ollen tulisi tarkastella eri kuntien vahvuuksia eri osaamisalueilla ja tämän tarkastelun perusteella hyödyntää näitä vahvuuksia kuntien yhdistymistilanteessa.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 17 5 Itsearvio asiakkaat Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 16: Kiinteistöyksiköiden itsearvio asiakasnäkökulmasta 5 Kuntien väliset erot korostuvat hieman verrattaessa kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmia. Myös vaihtelu eri osa-alueiden arvioiden välillä on voimakasta. Kustannus- ja sopimustenhallinta arvioidaan pääosin heikoimmiksi osa-alueiksi asiakasnäkökulmasta. Keskiarvot asiakasarvio Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula 4 3 2 1 0 Kiinteistöpalvelut Korjaustarpeen hallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Sopimushallinta Kustannushallinta Kuva 17: Kiinteistöyksiköiden asiakasarvioiden keskiarvot Asiakkaiden arvio kiinteistöyksiköiden toiminnasta on yleisesti ottaen heikompi kuin kiinteistöyksiköiden itselleen antama arvio. Osittain kyseessä voi olla ongelmat kommunikaatiossa kiinteistöyksikön ja asiakkaiden välillä, joka vaikuttaa asiakkaiden kokeman palvelun laatuun.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 18 Kiinteistöyksiköiden itsearvio Asiakasarvioiden keskiarvo Kustannushallinta Kiinteistöpalvelut 5 4 3 2 1 0 Korjaustarpeen hallinta Sopimushallinta Energia ja ympäristö Tiedon ja dokumenttien hallinta Kuva 18: Kiinteistöyksiköiden asiakasnäkökulmasta tehtyjen itsearvioiden keskiarvo verrattuna asiakasarvioiden keskiarvoon Tilatoimien ja asiakkaiden eroavat toisistaan hieman jokaisella osa-alueella. Näkemykset ovat kuitenkin yhteneviä siltä osin että asiakkaat ja kiinteistöyksiköt arvioivat vahvimpina osa-alueina kiinteistöpalvelut ja korjaustarpeen hallinnan. On kuitenkin otettava huomioon hajonta aikaisemmin esitetyissä tuloksissa, monilla osa-alueilla löytyy kiinteistöyksiköitä, joilla on vahvempaa osaamista muihin kuntiin verrattuna, mikä myös näkyy asiakkaiden arvioissa. Yhteenveto kiinteistönpidon tilanteesta Tyytymättömyys kiinteistönpidon eri osa-alueisiin ilmenee sekä käyttäjäkyselyssä että timanttimallihaastatteluissa. Kiinteistöihin kohdistuvia ongelmia ei ole onnistuttu kuntien alueella ratkaisemaan ja tästä syystä tyytymättömien vastaajien määrä on merkittävä. On syytä ottaa huomioon että ongelmat eivät kohdistu kaikkiin kiinteistöihin vaan kiinteistökannan hajonta kuntien sisällä on laaja. Kiinteistöyksiköiden oman toiminnan itsearvioissa on myös paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Vahvuudet eri toiminnoissa ovat kuntariippuvaisia ja osa kuntien kiinteistöyksiköistä onnistunut hankkimaan vahvan osaamisen tiettyyn osa-alueeseen ja myös välittämään tämän vaikutelman asiakkailleen. Kuntien yhdistymistilanteessa on luotava riittävän vahva yhtenäinen yksikkö hyödyntäen eri kuntien vahvuuksia omassa toiminnassaan. Yksikön tulee tukea kiinteistöjen eri toimintoja ja huomioida samalla asiakasrajapinta. Yhtenäisellä suunnitelmalla ja selkeällä visiolla olisi mahdollista luoda vahvan osaamisen omaava kiinteistöyksikkö hallinnoimaan Keski-Uudenmaan kuntien kiinteistökantaa.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 19 Toiminnan kustannukset Yleistä Toiminnan kustannuksista tehtiin vertailu kuudessa kunnassa: Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Sipoossa ja Tuusulassa. Vertailut on tehty Kuntamaiseman aineistoon. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen laskennalliset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset selvityskunnissa (9 780 ) ovat kunta-aineistossa keskimääräistä korkeammalla tasolla. Kustannustasoa selittää alle 3-vuotiaiden korkea osuus sekä hoitohenkilökuntamitoitus. 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kuva 19: Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskiarvoa korkeammat Kokonaistarkastelussa on huomioitu lasten päivähoito, esiopetus, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoidon tuet (lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntalisineen). Hoidon tukien (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) piirissä on peräti 40 % 0-6 vuotiaista kuntalaisista. Varhaiskasvatuksen piirissä olevista asiakkaista osuus on yhteensä 42 %.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 20 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki Kuva 20: Hoidon tukien osuus on suuri Perhepäivähoidon peittävyys selvityskuntien 0-6-vuotiaista asukkaista on ainoastaan 6 %. Peittävyys on kuntavertailun pienimpiä. Perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus on kuntajoukon keskiarvossa 12 746. Hoidon tuen asiakaskohtainen kustannus on keskimääräistä korkeampi, yhteensä 4 602. 24% Liminka 2012 Jalasjärvi 2012 19% KU-8 Joensuu 2012 Päiväkotiasiakkaista alle 3-vuotiaita % 14% 9% Alajärvi Järvi-Pohjanmaa 2012 2012 Kontiolahti 2012 Soini 2012 Kemi 2012 Kempele 2012 Naantali 2012 Lieto 2012 Raisio 2012 Mikkeli 2012 Vimpeli 2012 4% 5 000 8 000 11 000 Päiväkotihoito / asiakas (ei esiopetusta, erityispäivä- ja vuorohoitoa) Kuva 21: Päiväkotihoidon korkeita kustannuksia selittää osaltaan alle 3-vuotiaiden suuri osuus.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSELVITYS 21 Päiväkotihoidon asiakaskustannus on selvityskunnissa (11 311 ) muihin kuntiin verrattuna keskimääräistä korkeammalla tasolla. Alle 3-vuotiaiden osuus kaikista asiakkaista on 19 %, mikä on kunta-aineistossa keskimääräistä korkeampi osuus. Tämä selittää osin melko korkeita yksikkökustannuksia. Keskimääräinen päiväkotikoko on vertailun suurimpia yhteensä 73 asiakasta per yksikkö. Esiopetuksessa olevien lasten osuus on keskimäärin 25 %. Ryhmäperhepäivähoidon osuus on keskimäärin 20 %. Selvityksen kunnissa on yhteensä 49 henkilöä yli optimin eli tämän verran päteviä henkilöitä on enemmän kuin siinä tilanteessa, että kaikki ryhmät olisivat mitoituksen mukaisia. Muuta henkilökuntaa on yksi 18 asiakasta kohden eli heitä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin. Perusopetus Perusopetuksen oppilaskohtainen bruttokustannus selvityskunnissa on 8 273 ja se on kuntavertailussa keskimääräistä matalampi. Oppilaskohtainen nettokustannus on myös alle keskimääräisen tason (7 840 ). 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 / oppilas Kuva 22: Oppilaskustannukset ovat keskimääräistä edullisempia Opetusryhmän keskimääräinen koko on 19 oppilasta 2, hieman alle OKM:n opetusryhmäsuosituksen (20-25 oppilasta), mutta silti vertailun korkeimpia. Tuntiresurssi oppilasta kohden on keskimäärin 1,8, hieman alle vertailukuntien keskitason. Selvityskuntien sisällä on kuitenkin selkeitä eroja. Kunnittain keskimääräiset opetusryhmien koot ovat: Järvenpään opetusryhmäkoko on 22 oppilasta. Keravan opetusryhmäkoko on 21 oppilasta. Hyvinkään ja Tuusulan opetusryhmäkoko on 19 oppilasta. 2 Selvityksessä keskimääräinen opetusryhmäkoko on määritetty kotiluokkien perusteella (esim. 1a, 1b jne.) Luokkien jakamista pienempiin ryhmiin eri aineiden opetuksen kohdalla ei huomioida.