Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke



Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi2

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

TerPS kehittää ja pilotoi:

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Terveydenhuoltolaki STM

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Hankejohtaja Anne Niska

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahankesuunnitelma (luonnos) / TerPS 2

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Sähköisen hyvinvointikertomus

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

HYTE-TYÖ KUNNISSA Terve Kunta -verkosto ja WHO Healthy Cities tukee hyte-työtä Sanna Ahonen THL 1

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Terveyden edistämisen neuvottelukunta ja Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto

Transkriptio:

Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Arja Rantapelkonen palveluvaliokunta 22.2.2012

Aiheita Lakitaustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen Hyvinvointiryhmä ja sen tehtävät Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 - hanke

Lakitaustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain 1 mukaan kunnan perustehtävä ja siten jatkuvaa toimintaa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa; kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä ( vrt. Terveempi Pohjois-Suomi, TERPS 2 hankkeen taustalla)

Terveydenhuoltolaki Poikkihallinnollisuus ja moniammatillisuus näkyy kautta linjan Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kärkenä Kuntien ja kuntayhtymien vastuut ja velvoitteet määritelty; hyvä johtaminen lähtökohtana Yhteistyöhön ohjaavuus

Terveydenhuoltolain 12 velvoitteet Nimeämään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot Tekemään sekä toimialojen välistä yhteistyötä että yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Kokoamaan hyvinvointitietoa eli tietoa, joka kuvaa kuntalaisten hyvinvointia ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä Asettamaan tietoon perustuvat, paikallisiin tarpeisiin vastaavat hyvinvointitavoitteet Määrittelemään toimenpiteet, joilla tuetaan hyvinvointitavoitteiden saavuttamista

Terveydenhuoltolain 12 velvoitteet Seuraamaan ja raportoimaan väestöryhmittäin hyvinvointitietoa ja toteutettuja toimenpiteitä vuosittain sekä laajemmin kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen avulla

Terveydenhuoltolain muut velvoitteet Arvioimaan ja ottamaan huomioon päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa se, miten tehtävät päätökset ja ratkaisut vaikuttavat väestön hyvinvointiin (11 ) Laatimaan yhdessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu hyvinvointitietoon ja palvelutarpeisiin (34 ) (vrt Oulu Pohjoinen selvitys) Edistämään terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellisesti (36 )

Terveydenhuoltolain muut velvoitteet Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken Terveydenhuoltolaki

Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta Terveydenhuoltolaki

PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö perustettu 1.1.2012 alkaen Perusterveydenhuollon yksikkö muodostuu aikaisemmasta TERE yksiköstä ja yleislääketieteen yksiköstä. Yksi uusi virka perusterveydenhuollon yksikön johtaja, Päivi Hirsso Ensimmäinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelman laatimisessa. Se hyväksytään sairaanhoitopiirin valtuustossa. TERE = Terveyden edistämisen yksikkö

Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteilla tarkoitetaan? A) Kaikki toimialat kattava toimeenpano - organisaatio B) Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet C) Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä D) Osaava henkilökunta E) Hyvät toimintakäytännöt H y v i n v o i n t i k o o r d i n a a t t o r i Lähde: THL 2010, 9

Hyvinvoinnin rakennemalli: Kunta

Kunnanjohtaja nimesi hyvinvointiryhmän 19.10.2011 Konsernihallinnosta Eija Puotiniemi, joka toimii työryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana. Peruspalveluista Pentti Rautakoski, Eero Siika-aho, Tuula Männikkö, Jouko Koskela, Virpi Leinonen, Pirta Körkkö, Timo Kvick ja Henna Liehu-Lehtola. Ympäristöpalveluista Outi Tuomivaara. Tukipalveluista Sami Tuohimaa. Hyvinvointiryhmän sihteeriksi nimettiin Arja Rantapelkonen, joka toimii terveyden edistämisen käytännön valmistelutyössä koordinaattorina ja tiedon kokoajana.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä KUNNAN JOHTORYHMÄ toimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä Kari Ahokas, Virva Maskonen, Eija Puotiniemi, Riitta Remes, Pentti Rautakoski, Hannu Hietala, Pekka Salmela ja Risto Sarkkinen Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelukeskus Hyvinvointiryhmän pj/ prosessin johtaja Kunnan hyvinvointiryhmä Eija Puotiniemi, Pentti Rautakoski, Eero Siika-aho, Tuula Männikkö, Jouko Koskela, Virpi Leinonen, Pirta Körkkö, Timo Kvick, Henna Liehu-Lehtola, Outi Tuomivaara, Sami Tuohimaa ja Arja Rantapelkonen (siht.) Eija Puotiniemi Työryhmä teema 1 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työryhmä teema 2 Työikäiset Työryhmä teema 3 Ikääntyneet Arja Rantapelkonen versio 1.0 mukaellen Kerttu Perttilä STM

Hyvinvointiryhmän tehtävät Valmistelee hyvinvointikertomuksen Tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta Tekee ehdotukset seurantaindikaattoreiksi ja kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmää Koordinoi eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä Kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja tukee ammatillista hyvinvointiosaamista Koordinoi ennakkoarviointia (IVA, Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi).

Sähköinen hyvinvointikertomus Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima, tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyödyntää kansallista indikaattoritietoa väestöryhmittäin. Täsmentää väestön hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Toteuttaa terveydenhuoltolain velvoitteita

Kunnan jory, hyvinvointiryhmä/koordinaattori Valiokunnat Kunnanhallitus Valtuusto Tammikuu Hyvinvointikertomusprosessin kuvaus vuodelle 2012 Helmikuu Koulutus jory ja hv -ryhmä 7.2.2012 Tekee esityksen valtuustolle hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan Maaliskuu Hyvinvointiryhmä ryhmä kokoaa hyvinvointia koskevia tavoitteita ja niitä kuvaavia indikaattoreita hyvinvointikertomukseen Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuulokakuu Marraskuu Joulukuu Hv -ryhmä kokoaa hvk:n ja esittelee johtoryhmälle ja edustajiensa kautta omille toimialueilleen P-P:n hyvinvointifoorumi 23.-24.4.2012 Hyvinvoinnin tila kuvattuna, Hv ryhmä kokoaa johtopäätökset ja tekee vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja toimien sekä resursointiesitykset talous- ja toimintasuunnitelmaan Hyvinvointiryhmä ja johtoryhmä huomioivat painotukset kun valmistellaan talousarvioesitystä 30.5.2012 valiokuntien yhteiskokous: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013 Valiokunnat ohjaavat kehittämiskohteiden valintaa Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua Khall: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013, jossa huomioidaan kehittämiskohteet Tekee esityksen valtuustolle Päättää hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan 7. 8.6.2012 Kvalt: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013, jossa huomioidaan kehittämiskohteet Valtuusto hyväksyy talousja toimintasuunnitelman sisältäen hyvinvointikertomuksen

Hyvinvointikertomus www.hyvinvointikertomus.fi Salasana ja tunnus : demo Kunnan oma salasana nimetyllä yhdyshenkilöllä, Eija Puotiniemi. Jaetaan myös jatkossa hyvinvointiryhmän käyttäjille. Julkinen ilmainen asiakirja Ohjeita käytöstä myös www.terps.fi

Terveempi Pohjois-Suomi2 Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 62 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8 kuntaa) 2. Koillismaa: Kuusamon kaupunki ja Taivalkoski 3. Lakeus: Hailuoto, Liminka, Lumijoki Ja Tyrnävä sekä Kempele 4. Oulunkaari (5 ) 5. Oulun Eteläinen: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (4), Kalajoen yhteistoiminta-alue (3), Oulaisten kaupunki, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (4)ja Sosiaali- ja terveyspiiri HELMI (3) 6. Uusi Oulu 7. Kokkolan kaupunki: Jyta (7)ja Kruunupyy 8.Pirkanmaan shp: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kiikoinen, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi Mahdollinen osahanketäydennys maaliskuu 2012? - Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kanta-Häme (Riihimäki,Forssa, Janakkala ja Hämeenlinna)

Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 hanke Budjetti yhteensä 4 024 379, (75 % valtionosuus ja 25 % kuntien omarahoitusosuus) Lakeuden alueet kunnat 2 osahanketta; 1) Kempele 2) Hailuoto, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä

Terps2 Kempele Aika 1.3. 2012 31.10.2014 Budjetti 189 250, valtionosuus 141 938 (75 %) omarahoitusosuus 47 313 (25 %) Koordinaatiohankkeen omarahoitusosuuden maksaa PPSHP KASTE 2 rahoituspäätös helmikuussa 2012 Kempele osahankkeelle varattu yhden työntekijän palkkaosuus hankeajalle

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke, TERPS 2 PÄÄMÄÄRÄ: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääntyminen KANSALAISEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTYMINEN Lähde: Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankehakemus

Terps 2 koko hankkeen tavoitteet 1. Hankkeeseen kuuluvissa kunnissa ja alueilla on aktiivisesti toimivat, poikkihallinnolliset hyvinvointirakenteet. 2. Kuntien ja alueiden luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on hyvinvointijohtamisen osaamista. 3. Kunnilla ja alueilla on riittävä verkostotuki poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen ja Hyte-työn toteuttamiseksi. 4. Hyvinvointijohtamisen näkökulma on kytkeytynyt osaksi hankealueen kuntien, palvelualueiden ja maakuntien toimintaa, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä päätöksentekoa. 5. Hyten kuntasuunnittelun sähköinen työväline on käyttäjäystävällinen, toimiva ja vastaa keskeisimpien käyttäjien tarpeisiin. Se tukee hyvinvointirakenteiden toimintaa, ja rakenteet tukevat sähköisen työvälineen hyödyntämistä. 6.Hyvinvointijohtamista kehitetään ja Hyten kuntasuunnittelun sähköistä työvälinettä hyödynnetään kansallisesti. 7. Kansalaissektorin ja yksityisen sektorin osallisuus hyvinvointirakenteiden toiminnassa on lisääntynyt. Kansalaisilla on mahdollisuus käyttää kunnan hyvinvointitietoa ja osallistua kuntansa toiminnan suunnitteluun. 8. Keski- ja operatiivisen tason johtajilla on perustiedot Hytestä ja hyvinvointijohtamisesta. Strategisen tason linjaukset konkretisoituvat työntekijätasolla eli käytännön toiminnassa. 9. Alueilla on toteutettu kansalaisille kohdistettua hyvinvointi- ja terveysviestintää. Alueilla on hyvinvointi- ja terveysviestinnän erikoisosaamista. 10.Sosiaali- ja terveysammattilaiset käyttävät yhteisiä, hankkeessa levitettyjä toimintamalleja Hyte-työn tekemisessä. Hyte =hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lähde: Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankehakemus

Terps 2 osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tarkoitus on kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys hyvinvointijohtamisesta eri toimijoiden kesken järjestämällä hyvinvointikoulutusta seuraavien kolmen vuoden aikana. vahvistaa hyvinvointitietopohjaa siten, että päätöksenteko perustuu mahdollisimman tuoreeseen tietoon. vahvistaa sitoutumista siten että vastuut ja työnjako selkiytyvät luoda hyvät toimintakäytännöt ja kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio

Eli hyvinvoinnin rakenteet ovat käytännössä Hyvinvointikokonaisuuden viemistä kunnan joryihin Kunnan hyvinvointiryhmiä ja -koordinointia Moniammatillista johtamista sekä asiantuntijuuden ja vastuun jakamista ja kokoamista yhteen Tiedolla johtamista: indikaattoreiden, kyselyjen, palautteiden ja muun seurantatiedon läpikäymistä ja hyödyntämistä yhdessä päätöksentekijöiden kanssa Lähde: Suvi Helanen PPSHP TERE 09.2.2012

Lisätiedot Arja Rantapelkonen projektipäällikkö gsm 044 497 2277 etunimi.sukunimi@kempele.fi