OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Samankaltaiset tiedostot
Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

Hahjärven laskuojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Metsätalouden vesiensuojelu

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Luonnonmukainen peruskuivatus

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Ojitushankkeen käynnistäminen ja ojitusisännöitsijan tehtävät ojitushankkeissa.

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Luonnonmukainen peruskuivatus

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Riuskanojan valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelma. Tammela. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Pintavesien virtausmalli

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Metsätilat tuottokuntoon

METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Transkriptio:

OK Ojat kuntoon Hankkeen esittely Evo, 3.11.2017

Ojat kuntoon -hanke Toteutusaika: 1.11.2016-31.12.2019 Hankealue: Kanta- ja Päijät-Häme Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Etelä-Suomen Salaojakeskus Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Tapio Oy Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 tiedonvälityshanke myöntäjä Hämeen ELY-keskus 2

Tavoitteet Ojat kuntoon -hankkeessa parannetaan neuvonnalla, ojitusyhteisöjen aktivoinnilla sekä paikkatietoaineiston kehittämisellä maa- ja metsätalouden peruskuivatuksen tehokkuutta ja edistetään kokonaisvaltaista valumavesien hallintaa sekä luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien käyttöä. 3

Kohderyhmät Hankkeen kohderyhminä ovat maanviljelijät ja metsänomistajat, ojitusyhteisöt, vesiensuojeluyhdistykset ojitushankkeiden sekä valuma-aluekunnostusten suunnittelijat, maanrakennus- ja metsäkoneurakoitsijat, viranomaiset, maa- ja metsätalouden neuvonta- palvelu- ja edistämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot luonnonvara- ja ympäristöalojen opiskelijat 4

Osatehtävät 1. Peruskuivatuksesta sekä kunnostusojituksesta tiedottaminen 2. Vanhojen ojitushankkeiden digitointi 3. Ojitusyhteisöjen ja metsänomistajien aktivoiminen 2-4 pilottialueella 4. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon ohjeistus ja pilottikohteet 5

1. Peruskuivatuksesta sekä kunnostusojituksesta tiedottaminen Järjestetään eri kohderyhmille tiedotusja seminaaripäiviä sekä maastokäyntejä Laaditaan verkkoopetukseen sopivaa materiaalia Ojat kuntoon uutiskirje Nettisivut, Facebook, blogi, osallistuminen tapahtumiin 6

2. Vanhojen ojitushankkeiden digitointi Digitoidaan Kanta- ja Päijät- Hämeen vanhat ojitushankkeet paikkatietoaineistoksi Tavoitteena parantaa vanhojen ojitushankkeiden tietojen saatavuutta (ojitusyhteisöjen kunnossapitovelvoite, vesiensuojeluhankkeet) Digitointi aloitettiin vesienhoidon näkökulmasta keskeisiltä valuma-alueilta Valmistui hankkeen osalta heinäkuussa 2017, työ jatkuu Hämeen ELY-keskuksessa 7

3. Ojitusyhteisöjen ja metsänomistajien aktivoiminen 2-4 pilottialueella Selvitetään alueiden ojitusyhteisöt ja pyritään aktivoimaan niiden toiminta, tarjotaan neuvontaa maanomistajille Tarjotaan metsänomistajille tietoa suometsien hoidosta ja kunnostusojituksesta Alueiden peruskuivatustarve selvitetään ja niille tehdään peruskuivatussuunnitelmat luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä soveltaen. 8

4. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon ohjeistus ja pilottikohteet Selvitys vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon hyvistä käytänteistä Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon pilotointi: suunnitellaan ja toteutetaan 2-4 kohdetta Ohjeistus vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon: ohjekortit tai opasvihko 9

Kiitos! Hankkeen nettisivut: www.hamk.fi/ojatkuntoon Facebook: www.facebook.fi/ojatkuntoon Blogi: https://blog.hamk.fi/ojatkuntoon Ojat kuntoon -uutiskirje 4-5 kertaa vuodessa > tilaa hankkeen nettisivuilta! 10

Hahjärven laskuojan kunnostukset Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä hankkeessa (OPET) toteutetut mallikohteet Padasjoella

Hahjärven laskuojan valumaalue, Padasjoki Valintaperusteita - valuma-alueen monipuolisuus - tarve kuivatuksen parantamiseen etenkin Hahjärvi-Lummene välillä - maanomistajien pieni määrä (25 kpl) sekä keskeisten maanomistajien myönteinen suhtautuminen Valuma-alueen pinta-ala 8,0 km 2. Järvisyys on 7,8 % Peltopinta-ala noin 57 ha ja peltoprosentti 7,1 %. Ojien pituus valuma-alueella noin 37,2 km, josta 2,8 km on 2-5 m leveää uomaa.

1. Syrjälän tulvatasanteet 2. Alhon-Pastilan laskeutusallas 3. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus ja laskeutusallas 2 1 3 Huomioitavaa: - Alhonjärven ympäristötukikohde, vähäpuustoinen suo - Toritunharjun vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue - Hahjärven-Lummenenojan perkaushankkeen (Tnro 1956) ojitusyhteisön kunnossapitovelvoite > hankkeelle ojitusyhteisön hyväksyntä

Kunnostusten toteutus Toteutusajankohta: 15. 20.8.2013, 17 h kaivinkonetyötä ja 5. 12.6.2014, 45,5 h kaivinkonetyötä Kaivukustannukset: yhteensä n 5500 (sis. alv 24 %), maanomistajat vastasivat puuston raivauksista ja tulvatasanteiden kaivumaiden kuljettamisesta Urakoitsija: Rantala Timber Oy, kaivinkoneenkuljettajat: Teemu Kiiski (2013) ja Jani Uussilta (2014) Kone: metsäalustainen Doosan DX160 HD vm. 2009, varustettu leveillä teloilla (1 m), kauhan pyörittäjällä sekä pidennetyllä kaivupuomistolla Syksyn 2013 kaivuajankohdan runsaiden sateiden vuoksi osa kunnostuksista siirrettiin vuodelle 2014 2013 tehtiin kaksi laskeutusallasta ja perattiin uomaa noin 400 m 2014 tehtiin tulvatasanne, laajennettiin laskeutusaltaita ja perattiin uomaa noin 500 m Keväällä 2014 kunnostussuunnitelmaa täydennettiin uoman perkauksella laskeutusaltaiden välisellä osuudella (virtauksen parantaminen, ojan pohjalle kertyneen lietteen poistaminen), koska syksyllä 2013 tehty pelkän suoalueen reunaojan perkaus ei parantanut riittävästi uoman vedenjohtokykyä. Kunnostuksesta tehtiin ojitusilmoitus Hämeen ELY-keskukseen keväällä 2014.

1. Syrjälän tulvatasanteet Tulvatasanteen pituus 150 m Tasanteen leveys 3 m, josta 1,5 m luiskaa (1:3 kaltevuudessa) Kaivumaat levitettiin viereiselle pellolle, juurakot metsään Toteutus 5.6.2014 Kaivua noin 10 h, kaivumaiden siirto traktorilla 4 h

Syrjäläntieltä etelään ennen toimenpiteitä, kevätkuva 24.4.2013, Iida-Mari Toivonen. Kesäkuva 20.8.2013 Petra Korkiakoski Tasanteen merkinnät 20.5.2014, kuva Petra Korkiakoski

Syrjäläntieltä pohjoiseen. Kaivun valmistuttua 5.6.2014, 2 kk kaivusta 13.8.2014, 3 vuotta kaivusta 16.8.2017. Kuvat: Petra Korkiakoski

Syrjäläntieltä pohjoiseen, ennen kaivua. 24.4.2013, Iida-mari Toivonen, 20.8.2013, Petra Korkiakoski

Kaivukuvat 5.6.2014, alhaalla 13.8.2014 ja 16.8.2017. Petra Korkiakoski

Ennen kaivua 20.5.2014, 5.6.2014, 13.8.2014 ja 16.8.2017

2. Alhon Pastilan laskeutusallas Laskeutusaltaan leveys 7 m, pituus 40 m Toteutus 16.8.2013 ja laajennus 6.6.2014 Kaivua n. 7 h Kustannukset: 520 (sis. alv 24 %) Altaan jälkeen uomassa kivikynnys (vesitilavuuden lisääminen ja virtauksen hidastaminen

24.4.2014, Iida-Mari Toivonen, kaivu 6.6.2014, 16.8.2017, Petra Korkiakoski

3. Alhonjärven reunaojan laskeutusallas Alhon Pastilan laskeutusaltaan jälkeen uomaa perattiin noin 700 Alhonjärven suoalueen reunaojaan perkauksen loppuun tehtiin laskeutusallas, jonka pituus on 40 m ja leveys 5 m Toteutus 16.8.2013 ja laajennus 12.6.2014

Ennen kaivua 15.8.2013, kaivu 9.6.2014, 3 vuotta kaivusta ylä- ja alavirtaan kuvattuna 16.8.2017, Petra Korkiakoski