ERITYISRUOKAVALIOIDEN JA EETTISTEN RUOKAVALIOIDEN JÄRJESTÄMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDOSSA

KASVATUS JA KOULUTUS 1 (13) ERITYISRUOKAVALIOIDEN JA EETTISTEN RUOKAVALIOIDEN JÄRJESTÄMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDOSSA 1. YLEISTÄ 2 2. ERITYISRUOKAVALIOIDEN VALMISTUKSESSA JA TARJOILUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 3 3. SAIRAUKSIEN VAATIMAT ERITYISRUOKAVALIOT 4 3.1 Ruoka-aineallergiat 4 3.1.1 Vaikea eli moniallergia 5 3.1.2 Maitoallergia (lehmänmaitoallergia) 6 3.1.3 Vilja-allergia 6 3.1.4 Kananmuna-allergia 7 3.1.5 Palkokasviallergia 7 3.1.6 Soija-allergia 7 3.1.7 Pähkinä- ja manteliallergia 7 3.1.8 Selleriallergia 7 3.1.9 Tomaattiallergia 7 3.1.10 Sitrusallergia 8 3.1.11 Siitepölyallergioihin liittyvät ristiallergiat 8 3.1.12 Lisäaineet 8 3.2 Keliakia 8 3.3 Laktoosi-intoleranssi 9 3.4 Diabetes 9 4 KASVISRUOKAVALIO 10 5 VAKAUMUKSELLISISTA SYISTÄ NOUDATETTAVAT RUOKAVALIOT 10 6 PIENTEN LASTEN RUOKAILUSSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 12 7 HENKILÖKUNNAN JA OPISKELIJOIDEN ERITYISRUOKAVALIOT JA 12 KASVISRUOKA 12 8 LISÄTIETOA ERITYISRUOKAVALIOISTA 13

KASVATUS JA KOULUTUS 2 (13) 1. Yleistä Päivähoidossa toteutetaan pääsääntöisesti terveydellisistä syistä noudatettavia erityisruokavalioita. Erityisruokavaliot toteutetaan lasta hoitavan lääkärin, ravitsemusterapeutin ja/tai neuvolan ohjeiden mukaan. Erityisruokavalion saamiseksi vanhempien on toimitettava päiväkotiin lääkärintodistus, jonka on oltava uusi. Lääkärintodistusta ei tarvita kasvisruokavaliosta, vähälaktoosisesta ruokavaliosta eikä uskontoon pohjautuvasta ruokavaliosta. Vanhemmat täyttävät yhdessä päiväkodin johtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön kanssa keittiölle toimittavan erityisruokavaliolomakkeen, joka vahvistetaan vanhempien allekirjoituksella. Kun lapsen ruokavaliorajoitusten purkamisen myötä vapautuu raaka-aineita, täytetään uusi erityisruokavaliolomake (ei tarvita lääkärintodistusta). Lomake täytetään suomen kielellä. Kasvatushenkilökunta sopii vanhempien kanssa ruokavalion käytännön toteuttamisesta. Päivähoidossa erityisruokavalio toteutetaan siten, ettei lapsi saa mitään itselleen sopimatonta ruoka-ainetta, mutta ei välttämättä saa kaikkea hänelle sopivaa (esim. erityistuotteita, joiden hankinta tai säilytys on ongelmallista). Päiväkodin johtaja huolehtii päivähoidon toimipisteessä riittävästä tiedottamisesta kaikille erityisruokavalion toteuttamiseen osallistuville henkilöille (kasvatus-, hoito- ja ruokapalveluhenkilöstö). Ruoka tarjotaan kulloinkin voimassaolevan lääkärintodistuksen mukaisesti. Erityisruokavaliot on hyvä tarkistaa vuosittain, ruokaallergioissa useamminkin, koska erityisesti allergia- ja diabetesruokavaliot muuttuvat lapsen kasvaessa. Lapsen ruokavaliota ei muuteta omatoimisesti päiväkodissa. Erityisruokavaliota noudattavan lapsen ruokalistasta laaditaan mahdollisimman paljon päiväkodin peruslistaa muistuttava, jotta erityisruokavaliota noudattava lapsi ei erotu tarpeettomasti muista ryhmän lapsista. Aina se ei raaka-ainehankintojen takia ole mahdollista. Korvaavat raaka-aineet hankitaan sopimustoimittajien valikoimasta. Toimipaikan käytössä olevat erityistuotteet on listattu tuotekirjoille. Diabeetikkolasten ruokavalioista konsultoidaan Lasten ja nuorten sairaalan (HUS) ravitsemusterapeuttia tai diabeteshoitajaa (puh. vaihde 4711).

KASVATUS JA KOULUTUS 3 (13) Tilaajaviraston ruokapalveluasiantuntijaan voi tarvittaessa ottaa yhteyttä erityisruokavalioiden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yleisimpiä erityisruokavalioiden syitä lapsilla ovat erilaiset ruokaallergiat. Lapsella voi olla myös diabetes, keliakia tai laktoosiintoleranssi. Internetissä tietoa erityisruokavalioiden toteuttamisesta löytyy: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/paivahoito-jakoulutus/paivahoito/paivakotihoito/hakeminen/paivahoidonohjeita/ruokailu/ http://www.hel.fi/www/vaka/fi/neuvonta/lomakkeet/ 2. Erityisruokavalioiden valmistuksessa ja tarjoilussa huomioon otettavia asioita Kun valmistetaan erityisruokavaliota noudattavan lapsen ruokaa, tarkistetaan aina käytettyjen elintarvikkeiden ja raakaaineiden tuoteselosteista, ettei valmistuksessa ole käytetty kyseiseen erityisruokavalioon sopimattomia valmistusaineita. Leivottaessa huolehditaan myös siitä, että esimerkiksi allergiselle tai keliakiaa sairastavalle lapselle leivonnaisia valmistettaessa pöytä ja käytettävät välineet on perusteellisesti puhdistettu eikä lähellä käsitellä erityisleivonnaista tarvitsevalle lapselle sopimattomia raaka-aineita (esimerkiksi sopimattomia jauhoja, tms. pölyävää raaka-ainetta). Huolehditaan myös käsien ja työvaatteiden puhtaudesta. Valmistetut erityistuotteet säilytetään ja laitetaan tarjolle huolellisesti suojattuina ristisaastumisen estämiseksi. Ruokailutilanteessa minimoidaan istumajärjestyksen avulla erityisesti pienten lasten kohdalla mahdollisuus, että lapsi saisi suuhunsa sopimatonta ruokaa (esim. ruoan ottaminen toisen lautaselta, maitolasin kaatuminen vaikeassa maitoallergiassa). Päivähoidon henkilökunta ja ruokapalveluhenkilökunta yhdessä tarkastavat erityisruokavalioateriat keittiöstä noudettaessa.

KASVATUS JA KOULUTUS 4 (13) 3. Sairauksien vaatimat erityisruokavaliot 3.1 Ruoka-aineallergiat Vaikea allergiaoire tai keskeinen ruoka-aine: Maito, muna, vehnä, kala ja pähkinät ovat yleisimmät vakavien allergiareaktioiden aiheuttajat. Ravitsemuksellisesti keskeiset ruoka-aineet korvataan muilla lapselle sopivilla ruoka-aineilla. Ruokavalio perustuu lääkärin tekemään taudinmääritykseen ja kirjoittamaan lääkärintodistukseen. Kaikista vaikeita oireita aiheuttavista ruoka-aineista tarvitaan lääkärintodistus, vaikka niitä ei korvattaisikaan muulla ruualla. Jos ruokavalio on erityisen rajoittunut, liitetään ilmoitukseen myös yksilöllinen ruokavaliosuunnitelma. Päivähoidossa on oltava tieto adrenaliiniruiskeen käytöstä ja siitä, miten lasta hoidetaan, jos hän saa vahingossa vältettävää ruokaainetta. Lievät itsestään ohittuvat oireet: Jos lapsi saa lieviä oireita, huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä kyseinen ruoka-aine syrjään. Lapsi ei tällöin tarvitse erityisruokavaliota eikä lääkärintodistusta. Lieviä itsestään ohimeneviä allergiaoireita kuten suun kutinaa ja ihon lehahtelua aiheuttavia ruoka-aineita ovat tyypillisesti kypsentämättömät kasvikset (tomaatti, porkkana, omena) ja hedelmät etenkin koivun siitepölyallergisilla ja atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla. Yleensä lieviä oireita aiheuttavat kasvikset sopivat mainiosti kypsennettyinä. Jos kasvikset aiheuttavat hankalia oireita ja niitä pitää välttää ruoanvalmistuksessa, tarvitaan lääkärintodistus. Lisäaine- ja mausteallergiat ovat erittäin harvinaisia ja miedosti maustettu päiväkotiruoka sopii yleensä allergisille lapsille. Ruokailutilanteessa syrjään siirrettävät ruoka-aineet kirjataan erityisruokavaliolomakkeen kohtaan Muuta huomioitavaa. Lomakkeesta lähetetään keittiölle tiedoksi kopio. Näin keittiö osaa huomioida asian lounaan salaattien esille laitossa sekä korvata tarvittaessa aamu- ja välipalan tuoreannoksen. Jos lounaalla joudutaan siirtämään syrjään aterian pääraaka-aine, ratkaistaan korvaaminen tapauskohtaisesti. Mikäli päiväkodissa valmistetaan kasvisruokaa, voidaan sitä tarjota korvaavana pääruokana.

KASVATUS JA KOULUTUS 5 (13) Lapsen on tärkeä oppia syömään monipuolisesti. Mitä useampia ruoka-aineita lapsen ruokavaliossa vältetään, sitä vaikeampaa on saada koostetuksi ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokavalio. Kasvisten, hedelmien ja marjojen laaja välttäminen vähentää useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja voi altistaa lapsen lihomiselle. Käypähoito-ohje: Ruoka-allergia (lapset) / potilaalle (www.kaypahoito.fi). Lasten ruoka-allergia -opas (www.allergia.fi) Yleistä ruokavalion toteuttamisesta: Uudet ruoka-aineet kokeillaan aina kotona, ei päiväkodissa. Vasta sitten, kun vanhemmat ovat varmistaneet, että lapsi sietää kokeiltavaa ruoka-ainetta, voidaan sitä alkaa käyttää päiväkodissa. Keittiössä ei ole mahdollisuutta toteuttaa ohjeita voi syödä pienen määrän tai voi syödä muulloin kuin siitepölyaikana. Ruokalistoilla olevat soveltuvuusmerkinnät on tehty raakaaineiden tuotetietojen perusteella, eikä niissä ole huomioitu valmistajien saattaa sisältää pieniä määriä -merkintöjä. Vanhemmat merkitsevät erityisruokavaliolomakkeeseen, voidaanko lapselle tarjota saattaa sisältää pieniä määriä merkinnällä varustettuja raaka-aineita. Jos saattaa sisältää merkinnällä olevat raaka-aineet on kielletty, ei niitä käytetä missään muodossa lapsen ruoassa. Jos saattaa sisältää merkinnällä olevat raaka-aineet on sallittu, voidaan niitä tarjota lapselle. 3.1.1 Vaikea eli moniallergia Pienet lapset voivat olla allergisia monille ruoka-aineille samanaikaisesti. Ruokavalio voi jäädä hyvin suppeaksi sisältäen vain noin kymmenkunta ruoka-ainetta. Tyypillisesti moniruokaallerginen lapsi ei siedä lehmänmaitoa, tavallisia viljoja ja muita allergisoivia ruoka-aineita. Lisäksi hänellä voi olla lukuisia kasvisja hedelmäallergioita. Moniallergisen lapsen ruokavalio toteutetaan mahdollisimman yksilöllisesti. On tärkeää, että hän saa sietämiään ruoka-aineita päiväkodissa mahdollisimman monipuolisesti kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

KASVATUS JA KOULUTUS 6 (13) 3.1.2 Maitoallergia (lehmänmaitoallergia) Ruokavaliota käytetään, kun lapsi on allerginen lehmänmaidon proteiinille. Ruokavalioon sopivat raaka-aineet, joissa ei ole lehmänmaitoa eikä mitään lehmänmaitovalmisteita missään muodossa. Sopimattomia raaka-aineita tai raaka-aineissa olevia aineosia ovat: maito tai maitovalmisteet kuten maitojauhe, hapanmaitovalmisteet, luomumaito, kerma, rahka, voi, laktoosi, hera, herajauhe tai heraproteiini, laktalbumiini, kaseiini ja kaseinaatit. Vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitovalmisteet eivät sovellu lehmänmaitoallergiselle. Kasvirasvasekoitteet ja jäätelöt sisältävät myös lehmänmaidon aineosia. Joskus aivan pienen lapsen ruokavaliosta joudutaan poistamaan myös naudanliha ja naudan sisäelimet. Huoltaja toimittaa keittiölle erityisäidinmaidonkorvikkeet, kliiniset ravintovalmisteet tai niihin verrattavat tuotteet sekä muut lääkärin määräämät yksilölliset tuotemerkit. Korvikkeen käyttötavasta (juomana/ruokien joukossa) sovitaan päiväkodissa vanhempien kanssa. Lapsille, joilla on todettu allergia lehmänmaidolle, voidaan ruokajuomana tarjota täydennettyä soija- tai kaurajuomaa. Riisijuomaa tarjotaan ainoastaan, jos tarjoamisesta on sovittu vanhempien kanssa ja se on kirjattu erityisruokavaliolomakkeeseen. Tuotevalikoiman mukaisesti pyritään tarjoamaan maitoa sisältämättömiä jäätelön, jogurtin ja kermankaltaisia valmisteita. Maitoproteiiniallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat kaksi eri sairautta. Niiden hoidossa käytetyt ruokavaliotkin ovat erilaiset. 3.1.3 Vilja-allergia Vilja-allergiaa on eniten pienillä lapsilla usein maitoallergian kanssa. Yleisintä on, että herkistytään samanaikaisesti vehnälle, rukiille ja ohralle, mutta periaatteessa lapsi voi olla allerginen mille tahansa viljalle. Vältettävät viljat korvataan ruokavaliossa sopivilla viljalajeilla. Ravintoaineiden saannin kannalta on tärkeää, että kaikkia sallittuja viljoja käytetään mahdollisimman monipuolisesti sekä puuroina että leivonnaisina. Vehnälle allergiselle lapselle ei saa antaa vehnätärkkelyspohjaisia leipäjauheseoksia. Soijakastikkeeksi valitaan vehnätön ja gluteeniton valmiste.

KASVATUS JA KOULUTUS 7 (13) Ohralle allergiselle ei saa antaa ohratärkkelystä (Ohrakas). Viljasta valmistettu tärkkelyssiirappi, glukoosifruktoosisiirappi ja maltodekstriini eivät pääsääntöisesti aiheuta oireita, koska niiden sisältämä proteiinimäärä on pieni. Vilja-allergia ja keliakia/ihokeliakia ovat kaksi eri sairautta, vaikka ruokavaliot saattavat olla samankaltaiset joillakin lapsilla. 3.1.4 Kananmuna-allergia Ruokavalioon sopivat ruoat eivät sisällä kananmunaa, sen valkuaista tai keltuaista eivätkä elintarvikkeita, joiden valmistuksessa on käytetty niitä. 3.1.5 Palkokasviallergia Oireita palkokasviallergiselle lapselle voivat aiheuttaa herne (herneproteiini), pavut (esim. soijapapu, leikkopapu), linssit, kikherne, maapähkinä, lakritsakasvi (-uute) ja lupiini. 3.1.6 Soija-allergia Oireita soija-allergiselle lapselle soijapavun ohella aiheuttavat mm. soijajauho, soijaproteiini, tofu, soijakastike ja soijaproteiinihydrolysaatti. Soijaöljy ja soijalesitiini (E322) voivat sisältää epäpuhtautena soijaproteiinia ja aiheuttaa oireita kaikkein herkimmille soija-allergisille. 3.1.7 Pähkinä- ja manteliallergia Päiväkotiruokailun osalta on linjattu, että päiväkodissa ei tarjota ruokia, jotka sisältävät pähkinää tai mantelia. Tämä linjaus koskee myös kodin toimittamia pähkinä- ja mantelimaitoja. Muskottipähkinä on mauste ja kookospähkinä luetaan palmukasveihin. Nimestään huolimatta ne sopivat pähkinäallergisille, ellei niitä ole erikseen ilmoitettu allergisoiviksi. 3.1.8 Selleriallergia 3.1.9 Tomaattiallergia Selleriallergiassa vältetään juuri- ja varsiselleriä. Sellerin allergiaa aiheuttavat ominaisuudet eivät häviä edes voimakkaassa pitkäaikaisessa kypsentämisessä. Tomaattiallergisen on vältettävä tomaatteja, ketsuppia, tomaattimehua, tomaattipyrettä ym. tomaattipitoisia elintarvikkeita.

KASVATUS JA KOULUTUS 8 (13) 3.1.10 Sitrusallergia Sitrusallergiassa vältettäviä ovat kaikki sitrushedelmät kuten appelsiini, sitruuna, mandariini, klementiini, satsuma, greippi, limetti, pomelo jne. Sitruunahappo (E330) on lisäaine ja se sopii sitruuna-allergiselle. Sitä käytetään mm. hapettumisenestoaineena elintarvikkeissa. 3.1.11 Siitepölyallergioihin liittyvät ristiallergiat Siitepölyn ja ruoka-aineen valkuaisaineiden rakenteessa esiintyvät samankaltaisuudet saavat aikaan monenlaisia allergiaoireita. Ilmiötä kutsutaan ristiallergiaksi. Koivun, pujon tai heinän siitepölylle allergiset voivat saada oireita mm. tuoreista hedelmistä, pähkinöistä ja mausteista. 3.1.12 Lisäaineet Lisäaineyliherkkyys on harvinaista. Oireita saattavat aiheuttaa atsoväriaineet, hapettumisenestoaineet, säilöntäaineet sekä aromivahventeet. Lisäaineet ilmoitetaan ainesosaluettelossa ryhmänimellä, jota täydennetään lisäaineen nimellä tai E-koodilla. Mikäli lapsi on allerginen lisäaineille, tulee kielletyt lisäaineet yksilöidä erityisruokavaliokuvauksessa. 3.2 Keliakia Keliakiaruokavaliota käytetään, kun lapsella on keliakia (= vatsakeliakia) tai dermatitis herpetiformis (ihokeliakia). Ruokavalio on ehdoton ja elinikäinen. Ruokavaliosta poistetaan gluteenia sisältävät vehnä, ruis, ohra sekä elintarvikkeet, joiden valmistuksessa on käytetty edellä mainittuja viljoja. Kiellettyjä ovat mm. mannasuurimot, couscous, bulgur, durum, spelt, triticale ja semolina. Ruoassa ei saa käyttää tavallista vehnätärkkelystä eikä ohratärkkelystä (Ohrakas). Kielletyt viljatuotteet korvataan gluteenittomilla viljoilla kuten riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä, peruna- ja maissitärkkelyksellä sekä niistä valmistetuilla jauhoseoksilla ja muilla gluteenittomilla valmisteilla. Keliakiaruokavalio voi sisältää gluteenitonta kauraa, teollisesti puhdistettua gluteenitonta vehnätärkkelystä sekä tavanomaisia tuotteita, joiden analysoitu gluteenipitoisuus on alle 20 mg/kg (EU-asetus). Tavallinen soijakastike sopii keliaakikolle, koska raaka-aineena käytetyn vehnän gluteeni hajoaa täysin valmistusprosessin aikana (Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto).

KASVATUS JA KOULUTUS 9 (13) Mikäli lapsen ruokavalio ei saa sisältää gluteenitonta vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa, merkitään se erityisruokavaliolomakkeeseen. Pehmeää gluteenitonta leipää tarjotaan keliakiaruokavaliossa perusruoka listan mukaisesti. 3.3 Laktoosi-intoleranssi Laktoosin määrää ruokavaliossa rajoitetaan, kun lapsella on laktoosi-intoleranssi eli maitosokerin imeytymishäiriö. Maitoproteiiniallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat kaksi eri sairautta, myös niiden hoidossa käytetyt ruokavaliot ovat erilaiset. Laktoosi-intoleranssi aiheutuu laktaasientsyymin vajeesta ja sen aiheuttamasta laktoosin imeytymishäiriöstä. Kyseessä ei ole sairaus vaan perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriö ilmaantuu vasta noin 5 ikävuoden jälkeen. Tavallisesti 2-3 g laktoosia ei aiheuta oireita. Ruokavaliona on vähälaktoosinen ruokavalio. Laktoosipitoiset maitovalmisteet korvataan vähälaktoosisilla ja ruokajuomana tarjotaan vähälaktoosista maitoa/piimää. Poikkeustapauksissa, joissa lapsi ei voi juoda vähälaktoosista maitoa, tarjotaan laktoositonta maitojuomaa. Näistä poikkeustapauksista sovitaan päiväkodinjohtaja ja palveluntuottajan palvelupäällikön tai ravitsemisasiantuntijan kanssa. Ruokavalion saamiseksi ei tarvita lääkärintodistusta. Vaikeaoireinen synnynnäinen laktaasientsyymin täydellinen puutos on erittäin harvinainen oireyhtymä, jonka oire on vetinen ripuli vastasyntyneisyyskaudella, ja se tutkitaan erikoissairaanhoidossa. Sen vaatimasta täysin laktoosittomasta ruokavaliosta tarvitaan lääkärintodistus, jolloin ruokavaliossa laktoosipitoiset maitovalmisteet korvataan laktoosittomilla tuotteilla ja juomana tarjotaan laktoositonta maitojuomaa/piimää. 3.4 Diabetes Diabeetikkolapset syövät pääasiassa samaa ruokaa ja samaan aikaan kuin muutkin lapset. Aterioiden ja välipalojen ajoitus, ruoka- ja hiilihydraattimäärät sekä mahdolliset ylimääräiset välipalat on merkitty lapsen henkilökohtaisen ateriasuunnitelmaan. Diabeetikolle suositellaan kaikkien terveydelle hyväksi olevaa monipuolista ruokavaliota. Tavallisen sokerin käyttö on sallittua rajoitetusti ruokavalion osana. Sokeria käytetään vain ruoan osana, esimerkiksi leivonnassa ja jälkiruoissa. Sitä ei käytetä esimerkiksi puuron tai viilin päälle siroteltuna. Diabeetikkolapselle tarjotaan tavallista jäätelöä. Päiväkodissa ei käytetä keinotekoisia makeutusaineita eikä niillä makeutettuja tuotteita.

KASVATUS JA KOULUTUS 10 (13) 4 Kasvisruokavalio Päivähoidon henkilökunta annostelee diabeetikkolapsen ruoan aterioilla ja välipaloilla henkilökohtaisessa ateriasuunnitelmassa annettujen ohjeiden mukaan. Apuna käytetään ruoka-aineiden vaihtotaulukkoa. Keittiöltä saa tarvittaessa taulukon, johon on koottu ruokalistalla olevien ruokien keskimääräisiä hiilihydraattimääriä.tärkeää on pitää huolta siitä, että lapsi saa kullekin aterialle ja välipalalle suunnitellun määrän hiilihydraatteja. Retkille ja ensiavuksi varataan pillimehua. Tarvittaessa konsultoidaan Lasten ja nuorten sairaalan (HUS) ravitsemusterapeuttia tai diabeteshoitajaa. Lapselle tarjotaan päiväkodissa vanhempien niin halutessa laktoovo-vegetaarinen ruokavalio, joka sisältää maitotaloustuotteita ja kananmunaa energian ja proteiinin tarpeen tyydyttämiseksi. Ruokavalio koostetaan päiväkodin raaka-aineista. Vegaaniruokavaliota tarjotaan lapsille, jotka syövät myös kotona vegaania ruokaa. Ruokajuomana on soija-tai kaurajuoma. 5 Vakaumuksellisista syistä noudatettavat ruokavaliot Moneen uskontoon kuuluu ruokasääntöjä, jotka poikkeavat päiväkodeissa tarjotusta perusruoasta. Ruokasäännöt voivat koskea erilaisten ruoka-aineiden nauttimista, teurastamista, paastoamista, käsien pesua yms. Vakaumukseen perustuvia ruokasääntöjä on mm. Jehovan todistajilla, adventisteilla, juutalaisilla, islaminuskoisilla, buddhalaisilla, hinduilla ja taolaisuutta tunnustavilla. Päiväkotien ruokalista kehitetään mahdollisimman monelle lapselle sopivaksi. Vakaumuksellisista syistä ruokavaliot toteutetaan siten, että ruoka-ainevalinnat eivät vaikuta kaikkien lasten ruokailuun. Esimerkiksi sianlihaa sisältäviä ruokia ei vaihdeta vain naudanlihaa sisältäviksi. Etnisille ryhmille perusruokalistan soveltumattomat ruoat korvataan pääsääntöisesti lakto-ovo-vegetaarisella ruoalla tai vegaaniruoalla. Uskontoihin liittyvien ruokasäädösten noudattaminen on perheissä yksilöllistä. Siksi on aina selvitettävä vanhempien kanssa, miten tiukasti lapsen ruokavaliota on toteutettava päiväkodissa.

KASVATUS JA KOULUTUS 11 (13) Jehovan todistajat Jehovan todistajat eivät voi syödä verta eivätkä veriheraa sisältäviä ruokia. Veriheraa voidaan käyttää mm. makkaroiden raaka-aineena. Adventistit Adventistit ovat usein laktovegetaristeja. Juutalaisuus Juutalaisuuden ruokasäännöt perustuvat Vanhan Testamentin Mooseksen lakiin ja sen tulkintaan. Puhtaita (kosher) ruoka-aineita ovat naudan- ja lampaanliha (märehtivät sorkalliset eläimet), suomulliset evälliset kalat ja kana sekä kananmuna. Epäpuhtaita ruoka-aineita ovat esimerkiksi sika, hevonen, veri ja äyriäiset. Tärkeää on myös oikeaoppinen teurastus. Lihaa ja maitoa ei käytetä samalla aterialla, mutta sen sijaan kalaa ja maitoa voi käyttää samanaikaisesti. Islamilaisuus Islaminuskoinen eli muslimi noudattaa koraanissa annettuja ruokasäädöksiä, joiden mukaan kiellettyjä ruoka-aineita (haram) ovat veri ja veriruoat sekä hevosen- ja sianliha ja sikaperäiset aineosat ruoissa (esim. gelatiini jota on myytävänä kaupoissa). Sopivia (halal) ruoka-aineita ovat: * kasvikset, perunat, hedelmät ja marjat * viljat, ryynit, hiutaleet * maito, piimä * kasviöljyt, voi * lammas, nauta, siipikarja * kala, äyriäiset * kananmuna * tee, (kahvi, virvoitusjuomat, kivennäisvedet) * sokeri, suola, mausteet Hindulaisuus ja buddhalaisuus Hindulaisuutta ja buddhalaisuutta tunnustavat ovat usein laktovegetaristeja. Koska hinduille lehmä on pyhä eläin, eivät sekaruokaa syövät hindut voi nauttia naudanlihaa ruokana.

KASVATUS JA KOULUTUS 12 (13) 6 Pienten lasten ruokailussa huomioon otettavia asioita Alle 1-vuotiaiden ruokailun erityispiirteitä Ruokavaliossa ei tarjota: - runsaasti nitraattia sisältäviä tuotteita kuten punajuurta, pinaattia, lehtisalaattia (ml. kiinankaali ja rucola), tuoreita yrttejä, lehtikaalia, kyssäkaalia, kurpitsaa, retiisiä, varsiselleriä, fenkolia ja juuresmehuja - sormenpäänkokoisia varhaisperunoita (solaniini ja nitraatti) - makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä (nitriitti) - maksaruokia ja maksamakkaraa (A-vitamiini) - hunajaa (botulismivaara) - kaakaota (tanniini) - riisijuomaa (raskasmetallit) - kanelia (kumariini) - pellavansiemeniä (kadmium) - bentsoehappoa (E210) sisältäviä elintarvikkeita (mehujuomat ja hillot) - siemeniä, pähkinöitä ja manteleita Pienten lasten ruokailun erityispiirteitä - leipää korvataan lasten purentakyvyn mukaan vellillä tai puurolla - otetaan huomioon ruokien maustetaso ja tarvittaessa hienompi karkeusaste - äidinmaidonkorvikkeita annetaan lapselle 1-vuoden ikään asti ja sen jälkeen rasvatonta maitoa - 10-12 kk:n ikäisen lapsen ruoanvalmistuksessa voidaan käyttää tavallista maitoa 7 Henkilökunnan ja opiskelijoiden erityisruokavaliot ja kasvisruoka Erityisruokavaliot ovat terveydellisistä syistä toteutettavia ruokavalioita, joiden saanti edellyttää lääkärintodistusta erityisruokavalion tarpeesta sekä säännöllistä ruokailua. Lääkärintodistuksen perusteella päiväkodissa täytetään esimiehen kanssa erityisruokavaliolomake, joka toimitetaan keittiöön ruokapalveluvastaavalle. Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että erityisruokavaliokuvas on lääkärintodistuksen mukainen. Erityisruokavalio toteutetaan hyödyntäen ensisijaisesti perus- ja kasvisruokalistan tuotevalikoimia. Tarvittaessa henkilölle tarjotaan korvaava erityisruokavalioruoka tai ateriavaihtoehto. Korvaava ruoka voi poiketa päivän perus- ja kasvisruokalistan tuotevalikoimasta tai ateriakokonaisuudesta. Erityisruokavaliot ja ateriakokonaisuudet valmistetaan monipuolisesti toimipaikassa olevia perusraaka-aineita käyttäen ja ne perustuvat lapsille vastaavissa erityisruokavalioissa tarjottuihin aterioihin. Kasvisruokavalio (lakto-ovo-vegetaarinen) tarjotaan niille, jotka ilmoittautuvat

KASVATUS JA KOULUTUS 13 (13) säännöllisiksi kasvisruokailijoiksi. Lisäksi päivähoidossa voidaan toteuttaa ruokavalio, jossa kasvisruokavalion lisäksi on kalaa ja/tai siipikarjaa. Henkilökunnalle ei valmisteta vegaania ruokaa. 8 Lisätietoa erityisruokavalioista Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016 Seuraavien yhdistysten internet-sivuilta löytyy luotettavaa tietoa erityisruokavalioista: Allergia- ja astmaliitto ry www.allergia.fi Erimenu - Apua ruokavalion hallintaan www.erimenu.fi Suomen Diabetesliitto ry www.diabetes.fi Suomen Keliakialiitto ry www.keliakialiitto.fi Suomen Sydänliitto ry www.sydanliitto.fi Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry www.rty.fi