30.11.2017 Ähtärinjärven kunnostus Kuormitusselvitys ja esisuunnitelma Hankesuunnitelma Yhteinen Ähtärinjärvi ry 1
Sisällys 1 Tausta... 3 2 Ähtärinjärven tila ja taustatiedot... 3 2.1 Kalasto... 5 3 Yleiset tavoitteet... 5 4 Hankekokonaisuus... 8 5 Hanke 1. Ähtärinjärven valuma-alueen yksityiskohtaiseen paikkatietoanalyysiin perustuva kuormitusselvitys ja kuormituksen vähentämisen esisuunnittelu... 10 5.1 Tavoitteet... 10 5.2 Toimenpiteet... 10 5.2.1 Järven tila ja kehityssuunta... 10 5.2.2 Ulkoisen kuormituksen selvitys... 10 5.2.3 Kuormitusta vähentävät toimenpiteet... 11 5.3 Suunnittelun lopputuotteet... 12 5.3.1 Järven tila ja kehityssuunta... 12 5.3.2 Ulkoisen kuormituksen selvitys... 12 5.3.3 Kuormitusta vähentävät toimenpiteet... 12 5.4 Suunnittelussa käytettävissä olevia aineistoja... 13 5.5 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma... 14 5.6 Aikataulu... 15 1. Haja- ja loma-asutus... 18 2. Maatalous... 18 3. Metsätalous... 19 4. Turvetuotanto... 20 2
1 TAUSTA Ähtärinjärven tila on vuosien saatossa heikentynyt ja järven sinileväkukinnot ovat jokavuotisia. Ähtärinjärvi on tärkeä alueen kunnille ja erityisesti sen merkitys Ähtärin kaupungin matkailulle on suuri. Ähtärinjärven tilan parantamiseksi on muun muassa perustettu Yhteinen Ähtärinjärvi ry. Yhdistyksen tavoitteena on toimia yhteisen Ähtärinjärvemme hyväksi, jotta järven virkistysarvo säilyy myös tuleville sukupolville. Ähtärinjärven kuormitus on pienentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta on edelleen tasolla, jossa järven tila hitaasti heikkenee. Järven viipymä on myös varsin pitkä, noin kaksi vuotta, mikä osaltaan aiheuttaa kuormituksen pitkäaikaisen vaikutuksen. Erityisesti järven fosforikuormitus on vähentynyt, mutta järveä kuormittaa mahdollisesti myös orgaaninen hiili (humus), jonka kuormitus lisääntynee ilmastomuutoksen vaikutuksesta. Orgaaninen hiili aiheuttaa järven nuhraantumista ja lisää kuormitusta. 2 ÄHTÄRINJÄRVEN TILA JA TAUSTATIEDOT Ähtärinjärven pinta-ala on noin 41,4 km 2 ja valuma-alueen koko Ähtärinsalmessa 479 km 2. Ähtärinjärven valuma-alue on hanketta varten jaettu lähivaluma-alueeseen ja muuhun alueeseen. Lähivaluma-alue on rajattu siten, että siihen on pyritty sisällyttämään alustavasti järveen suorimmin kuormitusta kohdistavat alueet. 3
Kuva 1. Ähtärinjärven valuma-alue ja lähivaluma-alue (pohjakartta MML 2017). Ähtärinjärvi sijaitsee vedenjakajaseudulla ja siihen kohdistuva ravinnekuormitus on suhteellisen vähäistä. Järvi on hyvässä tilassa sekä vedenlaadun että ekologisten laatutekijöiden perusteella, joskin järvellä on myös rehevöitymisen merkkejä. Järvellä esiintyy sinileväkukintoja vuosittain. Järven tilan kannalta suuri ongelma 4
on tällä hetkellä valuma-alueen maankäytön aiheuttama humus- ja orgaanisen aineksen kuormitus. Järveä myös säännöstellään. Ähtärinjärven sieto ravinnekuormituksen suhteen on arvioitu Vollenweiderin (1974) kaavan mukaan vuonna 1996 (Storberg). Sallittava fosforikuorma, jolloin järvi vielä olisi karu, on noin 0,08 g/m 2. Vaarallinen kuorma, jolloin järvi selvästi rehevöityisi, on noin 0,25 g/m2. Järven kuormitus oli v. 1996 0,29 g/m 2 (13000 kg/) eli järven kuormitus oli tämän arvion mukaan selvästi liian suuri. Tällä hetkellä yleisen VEMALA-mallin mukainen kuormitus on noin 0,22 g/m 2 (9100 kg/v). Kuormitus järven pinta-alayksikköä kohti (g/m2) Kuormitus 1996 0,29 Kuormitus 2016 (VEMALA) 0,22 Vaarallinen kuormitus 0,25 Sallittava kuormitus 0,08 Ähtärinjärven ekologinen tila on hyvä, mutta on riski, että tila huononee kaudella 2016-2021. Kuormitusta muodostuu erityisesti asumisesta, maataloudesta ja turvetuotannosta, joiden määrät ovat seuraavat (MML maastotietokanta): Koko valuma-alue Lähialue Yksikkö Maa-alue 429.0 96.2 km 2 Vakituisia asuinrakennuksia 971 433 kpl Vapaa-ajan asuntoja 969 711 kpl Turvetuotantoaluetta 6.78 0 km 2 Peltoa 43.3 24.1 km 2 Metsää paljon 2.1 KALASTO Ähtärinjärvellä on tehty viimeisin koekalastus vuonna 2012. Kalayhteisön rakenne oli ahvenkalavaltainen, ahvenkaloja oli painossa 65 % ja kappaleissa 66 % kokonaissaaliista. Petokaloista yli 15cm ahven ja kuha olivat merkittävimmät lajit Ähtärinjärvessä. Petokalojen osuus etenkin painosaaliista oli suuri. Vuoden 2012 koekalastustulosten perusteella Ähtärinjärven ekologinen tila kalaston osalta on erinomainen. Kalastukset on tehty koeverkkokalastuksina, mikä toisaalta saattaa vääristää tuloksia, koska koeverkko on osittain valikoiva saaliin suhteen. Viime vuosina on kuitenkin havaittu järven lahnakannan voimakasta vahvistumista. Lahna on kala, joka hyvin tehokkaasti pöyhii järven pohjaa etsiessään ruokaa. Näin tehdessään se samalla aiheuttaa ravinteiden vapautumista ja lisää järven sisäistä kuormitusta. Lahnan aiheuttama sisäinen kuormitus saattaa olla varsinkin paikallisesti erittäin voimakasta. 3 YLEISET TAVOITTEET Toiminnan yleisenä tavoitteena on katkaista Ähtärinjärven tilan vähittäinen heikentyminen ja edelleen parantaa järven tilaa. 5
Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016 2021 järven tilan tavoitteet on esitetty tiivistetysti seuraavasti: Ravinnepitoisuuden pitäminen korkeintaan nykytasolla ja ennen kaikkea humuspitoisuuden kasvun pysäyttäminen sekä elinvoimainen ja monipuolinen kalasto ja säännöstelyn kehittäminen. Ähtärinjärven alueen nykyiset kuormitusta toimenpiteet on arvioitu toimenpideohjelmassa riittämättömiksi haja- ja loma-asutuksen, maatalouden ja metsätalouden osalta ja toimenpiteitä tulee lisätä ja tehostaa. Esitettävä hanke toteuttaa vesienhoidon toimenpideohjelmassa asetettuja tavoitteita. Ähtärinjärven kunnostaminen vaikuttaa myös merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin, lähinnä läpivirtausjärviin ja seuraavaan suurempaan järveen eli Toisveteen. Yhteensä alapuolisella vaikutusalueella on noin 40 vesistö ja noin 58 km 2 vesistöjä, joiden voidaan katsoa hyötyvän Ähtärinjärven tilan paranemisesta (seuraava kuva). 6
Kuva 2. Ähtärinjärven kunnostustoimenpiteiden vaikutusalue (pohjakartta MML 2017). 7
4 HANKEKOKONAISUUS Ähtärinjärven alue on laaja, jolloin kaikkien toimien sisällyttäminen yhteen hankkeeseen tai yhdelle toimijalle ei ole mahdollista rahoituksen ja vesiensuojelun yleisten resurssien niukkuuden vuoksi. Samasta syystä toimien ajoittaminen lyhyelle aikavälille on käytännössä mahdotonta. Ähtärinjärven kunnostustoimet on tarkoitus jakaa osahankkeisiin siten, että kokonaisuus on hallittavissa ja rahoitettavissa. Osahankkeet voivat olla alustavasti seuraavia (hanketyyppi): 1. Maatalouden täydentävien toimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu) o Hanke tai hankkeet olisivat tarkoitettu esisuunnitelmassa määritettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden markkinoimiseen maanomistajille ja toimenpiteiden yksityiskohtaista suunnittelua. Nykyisellään annettavat neuvontapalvelut eivät välttämättä kohdistu vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin. Nykyisten neuvontapalveluiden yhteydessä ei myöskään ole mahdollista tehdä käytännön suunnitelmia. 2. Metsätalouden täydentävien toimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu, rakentaminen). (Tällä osa-alueella Metsäkeskus on aktiivinen tälläkin hetkellä.) o Samoin kuin maataloudessa, myös metsätaloudessa tulee toimenpiteitä markkinoida maaomistajille. Mahdollinen hanke voisi olla yhteistyöhanke Metsäkeskuksen kanssa tai Metsäkeskuksen hankkeisiin muuten liittyvä hanke. Olennaista on kuitenkin tiivis yhteistyö Metsäkeskuksen ja muiden metsäalan toimijoiden kanssa. 3. Turvetuotannon kuormituksen erityistoimenpiteiden edistäminen (neuvonta, suunnittelu, rakentaminen) o Hanke voisi olla turvetuotannon erityistoimenpiteiden edistämistä siten, että turvetuotannossa otettaisiin käyttöön jopa suosituksia tehokkaampia toimenpiteitä. Hanke keskittyisi mahdollisesti erityisesti yksityisten tuottajien tuotantoalueisiin, mutta myös yhteistyöhön Vapo Oy:n kanssa. 4. Jätevesien käsittelyn edistäminen (neuvonta, suunnittelu, yhteistilaukset, rakentaminen) o Jätevesien käsittelyn tulisi olla herkillä ranta-alueilla olla kunnossa 31.10.2019. Käytännössä kuitenkin järjestelmien uusiminen on hidasta ja kunnilla ei myöskään ole kattavaa tietoa kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tilanteesta. Hankkeessa olisi mahdollista nopeuttaa jätevesien käsittelyn tehostamista ja varmistaa, että laissa asetettu määräaika riittää tehostamistoimiin. Olennainen osa hanketta olisi jätevesien käsittelyn kartoitus, neuvonta ja samalla yhteistilauksien (suunnittelu, hankinnat ja toteutus) koordinointi ja edistäminen. Jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisia kustannuksia on mahdollista merkittävästi laskea yhteistilauksilla, mikä lisää huomattavasti toimenpiteiden rakentamista. 5. Pistekuormituksen vähentäminen (suunnittelu, rakentaminen) o Hankkeessa olisi mahdollista tunnistaa pistekuormittajia ja edistää näiden kuormituksen vähentämistä. 6. Kalaston tilan edistäminen (esimerkiksi särkikalojen kuten lahna tehokalastus, petokalojen suosiminen). o Hankkeessa olisi mahdollista organisoida ja järjestää järven kalakannan hoitoa. Erityisesti särkikalojen kantojen lisääntyminen olisi syytä estää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä voisivat olla koekalastusten (koeverkkokalastukset ja -nuottaukset), kalastustiedusteluiden, kirjanpitokalastuksen ja seurannan järjestäminen, hoitokalastusten organisointi ja järjestäminen, särkikalojen taloudellisen hyödyntämisen edistäminen, kalakantojen ylläpito ja lisääntymisolojen vahvistaminen. 7. Sisäisen kuormituksen hallinta (selvitys, suunnittelu, toteutus) 8
o Järven sisäisestä kuormituksesta ei ole kattavaa tietoa, joten hankkeen ensimmäinen tavoite olisi määrittää sisäisen kuormituksen taso. Hankkeessa olisi mahdollista tehdä sisäisen kuormituksen selvitys ja antaa suositukset jatkotoimenpiteille sekä mahdollisesti toteuttaa niitä. Jatkotoimenpiteet voisivat olla mahdollista sisäkuormitteisten syvänteiden hapettamista, kalaston hoitoa ja muita mahdollisia ravintoverkkokunnostuksia. 8. Säännöstelyn kehittäminen o Säännöstelyn kehittämishanke on jo käynnissä luvan haltijan (ELY-keskus) edistämänä. Nyt esiteltävä hanke tuottaa perustiedot erityisesti osahankkeille 1 5, jolloin voidaan keskittyä kustannustehokkaimpiin toimenpiteisiin ja täten saavutetaan paras vaikuttavuus. 9
5 HANKE 1. ÄHTÄRINJÄRVEN VALUMA-ALUEEN YKSITYISKOHTAISEEN PAIKKATIETOANALYYSIIN PERUSTUVA KUORMITUSSELVITYS JA KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEN ESISUUNNITTELU 5.1 TAVOITTEET Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa järven kuormituslähteet sekä määrittää ja priorisoida toimenpiteet, joilla Ähtärinjärveen kohdistuvaa ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan kustannustehokkaimmin vähentää. Tavoitteena on myös kerätä olemassa oleva tieto Ähtärinjärvestä ja sen valuma-alueesta sekä näiden tietojen pohjalta muodostaa arvio järven tilasta ja kehityssuunnasta. 5.2 TOIMENPITEET Työssä selvitetään valuma-alueen kunnostustarpeet kaikki maankäyttömuodot huomioiden. Tehtävänä on selvittää valuma-alueen merkittävät kuormituslähteet (ravinteet, kiintoaine, liuennut orgaaninen hiili eli DOC), kuormituksen laatu ja määrä, kartoittaa potentiaaliset kuormituksen vähentämiskohteet ja laatia niille alustavat suunnitelmat. Maastokartoituksella ja vesinäytteiden tulosten tulkinnalla saadaan selville eniten järveä kuormittavat osavaluma-alueet. Kuormitustuloksien perusteella voidaan vertailla osavaluma-alueita ja tehdä johtopäätöksiä kunnostustarpeesta. Priorisoinnin tarkoitus on kohdentaa valuma-alueen suunnittelu kustannustehokkaasti toteutettavissa oleviin, vaikutuksiltaan merkittävimpiin ja toteuttamiskelpoisiin kohteisiin. Tässä hankkeessa: Laaditaan tiivis selvitys järven tilasta ja kehityssuunnasta. Selvitetään merkittävimmät kuormituslähteet (fosfori, typpi, kiintoaine ja liuennut orgaaninen hiili) karttatarkasteluilla mallinnuksilla ja vesinäytteenotoilla. Määritetään kuormituslähteille alustavat soveltuvat toimenpiteet ja tehdä niistä esisuunnitelmat. Laaditaan toimenpiteille alustavat yksikkökustannuksiin perustuvat kustannusarviot. Arvioidaan kullakin toimenpiteellä saavutettava kuormitusvähenemä järvessä. Esitetään kullekin toimenpiteelle kustannus/hyöty -arvo fosforille, typelle ja kiintoaineelle. Laaditaan toteutussuunnitelmat viidestä kohteesta, jotka voidaan toteuttaa esimerkkikohteina mahdollisimman nopealla aikataululla. 5.2.1 Järven tila ja kehityssuunta Järven tilaa ja kehityssuuntaa arvioidaan käyttämällä ainakin olemassa olevia ja tehtävää kuormitusselvitystä, tietoja järven sisäisestä kuormituksesta, veden laadusta, kalastosta, säännöstelystä ja levätilanteesta sekä mahdollisia muita aineistoja. 5.2.2 Ulkoisen kuormituksen selvitys Kuormitusselvityksessä selvitetään erikseen jokaisen osavaluma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormitus käyttäen apuna sopivaa eroosiokuormituksen arviointimallia tai menetelmää, paikkatietoaineistoa valumaalueiden maankäytöstä (esim. CORINE), julkisia rekistereitä (esim. VAHTI), ympäristöhallinnon vedenlaadun seurantatuloksia, paikkatietoja metsätalouden toimenpiteistä ja muuta saatavilla olevaa tietoa. Erityisesti tarkastellaan maaston kaltevuuden ja maaperän laadun vaikutuksia pelloilta ja metsätaloudesta tulevaan kuormitukseen. Kaltevuusanalyysissä käytetään parasta mahdollista saatavilla olevaa pintamallia. Tuloksia 10
verrataan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuottaman vesistömallijärjestelmän (WSFS / VEMALA) tuloksiin. Kuormituksen määrityksessä otetaan huomioon tekijät ja osatekijät niiltä osin kuin lähtötiedot ovat riittävän kattavasti saatavilla. Tekijät ja osatekijät ovat liitteessä 1. Tekijöiden perusteella laaditaan paikkatietoaineisto, jossa maalle määritetään ominaiskuormitusarvot (fosfori, typpi, kiintoaine ja liuennut orgaaninen hiili). Hiilen osalta ominaiskuormitusarvot perustetaan lähinnä otettaviin näytteisiin ja mittauksiin. Kuormitusselvityksen perusteella esitetään Ähtärinjärven ulkoinen kuormitus tekijöittäin ja osa-alueittain. Järven lähivaluma-alueella kuormitusselvitys tulee tehdä laskuojakohtaisesti yli 10 ha valuma-alueen järven rannassa omaaville uomille. Muualla kuormitus esitetään valuma-alueittain, joiden purkupisteet ovat Kolunjoessa, Leväjoessa tai lähialueen rajauksessa. Paikkatietoanalyysin luotettavuutta lisätään mittausten ja näytteenoton sekä maastotarkastelujen avulla. Näin saadaan tarkennettua järveen tulevan kuormituksen kannalta oleellisimpia valuma-alueiden osaalueita. Vesinäytteitä otetaan Ähtärinjärveen, Leväjokeen ja Kolunjokeen laskevista laskuojista ja puroista ja kenttämittauksia tehdään uomista koko valuma-alueella. Näytteitä otetaan 30 kohdasta ja kenttämittauksia tehdään noin 300 kohdasta siten, että kohdat kattavat mahdollisimman hyvin alustavasti merkittävimmät kuormituslähteet. Näytteet ja mittaukset tehdään yhden kerran kevään ylivaluman tai muuten suuren valuntatilanteen aikana, kaikki mittaukset ja näytteet pyritään ottamaan samasta tilanteesta. Näytteenotoista ja mittauksista tehdään mittaussuunnitelma, jossa mittauspisteet esitetään kartalla. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, sameus, ph ja DOC. Kenttämittauksessa mitataan sameus, ph ja liuennut orgaanien hiili DOC. DOC:n sijasta voidaan mitata myös fdom. 5.2.3 Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Lähivaluma-alueella aikaisemmin tehdyt tekniset vesiensuojelutoimenpiteet selvitetään. Toimenpiteiden mitoitus tarkistetaan, niiden kunto selvitetään maastokatselmuksilla ja toimenpiteet lisätään paikkatietoaineistoon ominaisuustietoineen. Järvelle määritetylle lähivaluma-alueelle esitetään jokaisen järveen tai jokeen laskevan uoman laskuojan valuma-alueelle toimenpiteitä, jotka ovat teknisesti toteutettavissa ja jotka kattavat vähintään noin 60 % valuma-alueen kuormituksesta. Laskuojaksi on määritetty oja, jonka valuma-alue on suurempi kuin 10 ha ojan laskukohdassa vesistöön (joki tai järvi). Laskuojaksi on määritetty myös oja, jonka valuma-alueen pintaala on alle 10 ha, mutta jolla alueella sijaitsee peltoa. Suojavyöhykkeitä esitetään kaikkiin soveltuviin paikkoihin. Toimenpiteitä ei esitetä metsätalousalueiden kuormituksen hallintaan, jota työtä tekee Metsäkeskus. Toimenpiteitä ei myöskään esitetä jätevesien käsittelyyn tai pistekuormituksen hallintaan. Esitettävät toimenpiteet ovat yleisesti tunnettuja teknisiä vesiensuojelutoimenpiteitä ja lisäksi maatalouden osalta esitetään maankäytöllisenä toimenpiteenä suojavyöhykkeiden sijainnit. Toimenpiteiden valinnassa ja suunnittelussa käytetään soveltuvin osin Ähtärinjärvelle laadittua vesienhoidon toimenpideohjelmaa vuosille 2016-2021 (liite 2). Toimenpiteet mitoitetaan riittäviksi järven kuormituksen vähentämiseksi (esimerkiksi kosteikon tai pintavalutuskentän ala vähintään noin 2 4 % valuma-alueesta). Toimenpiteiden mitoitusten suositellaan olevan minimitasoa suuremmat silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tarpeen mukaan suunnitellaan eristysojia, joilla erotetaan mahdolliset yläpuoliset puhtaammat valumavedet kuormituskohteen vesistä. Toimenpiteiden suunnittelun tulee perustua karttojen lisäksi kohteiden maastokatselmuksiin. 11
Välittömästi kuormitusselvityksen valmistumisen jälkeen tai jo sen laadinnan aikana tehdään viidelle selkeälle kohteelle, joiden maanomistajat antavat suostumukset, toteutustasoiset suunnitelmat esimerkkikohteiden toteutusta varten. 5.3 SUUNNITTELUN LOPPUTUOTTEET Suunnittelun lopputuotteena laaditaan kolme osaraporttia ja ne yhdistävä tiivis yhteenvetoraportti. 5.3.1 Järven tila ja kehityssuunta Järven tila ja kehityssuunta esitetään tiiviinä raporttina, jossa kuvataan Ähtärinjärven olennaiset piirteet, järven yleinen tila (vedenlaatu, kalasto, ym.) ja järven arvioitu kehityssuunta. 5.3.2 Ulkoisen kuormituksen selvitys Järven ulkoinen kuormitus esitetään valuma-alueittain siten, että lähivaluma-alueella kuormitus esitetään laskuojittain, joiden valuma-alue ylittää 10 ha. Muualla kuormitus esitetään valuma-alueittain, joiden purkupisteet ovat Kolunjoessa, Leväjoessa tai lähialueen rajauksessa. Kuormitus esitetään valuma-aluekohtaisesti ominaiskuormituksena (kg/ha/v) ja kokonaiskuormituksena (kg/v). Kuormitukset esitetään taulukkomuodossa, diagrammeina soveltuvin osin ja kartalla maan ominaiskuormituskertoimen mukaisesti. Kuormitukset esitetään fosforille, typelle, kiintoaineelle ja soveltuvien osin liuenneelle orgaaniselle hiilelle. Järven ulkoinen kuormitus kuvaillaan myös sanallisesti. 5.3.3 Kuormitusta vähentävät toimenpiteet Kuormitusta vähentävät toimenpiteet esitetään esisuunnitelmamuodossa, jossa on sijaintikartta, lyhyesti kuvattu kohde ja esitetty kohteen mitoitus (valuma-alue, mitoitusvirtaama, rakenteen mitoitus) ja rajattu toimenpiteen olennaiset osat (rakenteet, valuma-alue ja mahdollinen vettymisalue) karttapohjalle, jossa on myös esitetty toimenpiteen sijoittuminen eri kiinteistöjen alueille. Suojavyöhykkeiden osalta esitetään kartalla suojavyöhykkeen rajaus. Esisuunnitelman perusteella määritetään myös toimenpiteiden alustava yksikkökustannuksiin perustuva kustannusarvio. Toimenpiteestä esitetään myös sen avulla arvioitu saavutettava kuormituksen vähenemä (kg/v) sekä kuormituksen vähentämisen arvioitu yksikkökustannus ( /kg) (fosfori, typpi ja kiintoaine). Toimenpiteet numeroidaan juoksevalla numerolla. Esisuunnitelman on sen tasoinen, että sillä voidaan asia esitellä maanomistajalle ja tarvittaessa hakea toimenpiteelle soveltuvaa julkista rahoitusta. Maatalouden toimenpiteiden osalta esitetään lisäksi tukien myöntämiseen vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi toimenpiteen vaikutusalan pelto-%. Esisuunnittelun suunnitteluperiaatteista tehdään tiivis esitys ja kohteet esitetään kaikkine olennaisine tietoineen myös taulukkomuodossa. Kaikki toimenpidesuunnittelun tulosaineisto tuotetaan sähköisinä tulosteina (pdf) myös Esri-shape ja Autocad-dwg muodoissa. 12
5.4 SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA AINEISTOJA Selvityksessä ja suunnittelussa on käytössä muun muassa seuraavia aineistoja. Järven tila Ähtärinjärven alustava hajakuormitusselvitys (Storberg ja Axell 1998) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021 Vedenlaatutiedot (Hertta tietokanta) Yleiset kuormitusmallinnukset (VEMALA) Säännöstelyn kehittämisessä tehdyt työt Suunnitteluaineistoa on esimerkiksi Maanmittauslaitos: kartat, ilmakuvat, maastotietokanta, laserkeilaus, kiinteistörajat GTK: maaperän laatu Metsäkeskus: metsänkäyttötiedot MMM: peltolohkotiedot 13
5.5 KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeen kustannukset muodostuvat kokonaan ostopalveluista. Kustannusarvio on 45 000 (alv 0 %) seuraavan erittelyn mukaisesti. Kustannukset 2018-2019 RAHAPALKAT Vakituisten henkilöiden palkat 0 Tilapäisten henkilöiden palkat 0 Lomarahat 0 Palkkojen sivukulut 0 Rahapalkat yhteensä 0 OSTOPALVELUT JA PALKKIOT Asiantuntijapalvelut 0% Asiantuntijapalvelut 24% Tavarat ja tiedotusmateriaali O% Tavarat ja tiedotusmateriaali 24% Ostopalvelut ja palkkiot yhteensä 45000 0 45000 TALKOOTYÖ Vastikkeeton työ VUOKRAT Laite- ja tilavuokrat 0% Laite- ja tilavuokrat 24% Vuokrat yhteensä 0 0 0 Kustannukset yhteensä 45000 14
Rahoitussuunnitelma on seuraavan erittelyn mukainen. Rahoitus 2018-2019 Avustus ELY:n harkinnanvaraiset 50% 22500 Omarahoitus Yhteinen Ähtärinjärvi ry 22500 Rahoitus yhteensä 45000 5.6 AIKATAULU Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2018 1.7.2019. Hankkeesta saatavia välituloksia käytetään vesiensuojelun esimerkkikohteiden toteutushankkeissa mahdollisesti ennen hankkeen päättymistä. 15
Liite 1. Kuormituksen tekijät ja osatekijät Taustakuorma Laskeuma Metsätalous o Uudistushakkuu+maanmuokkaus, kivennäismaat o Uudistushakkuu, turvemaat o Uudisojitus o Kunnostusojitus o Lannoitus, kivennäismaat o Lannoitus, turvemaat o Suometsä, vanha ojitus Turvetuotanto o Kuntoonpanovaihe, pintavalutuskenttä o Kuntoonpanovaihe, perustaso o Perustaso o Virtaamansäätö o Kasvillisuuskenttä o Pintavalutus, ympärivuotinen o Pintavalutus, sulan maan aika o Kemikalointi, sulan maan aika Peltoviljely o Syyskyntö o Syysvilja o Kultivointi o Sänkimuokkaus kevennetty o Sänkipeite talven yli o Suorakylvö syysvilja o Suorakylvö kevätvilja o Pysyvä nurmipeite o Viherkesanto o Avokesanto o Pelloissa otetaan huomioon myös pellon kaltevuus seuraavissa luokissa Kaltevuus <0.5% Kaltevuus 0.5-1.5% Kaltevuus 1.5-3.0% Kaltevuus 3-6% Kaltevuus >6% Karjatalous (huomioidaan pistekuormituksena) o Siipikarja o Nauta o Lihakarja o Sika Yhdyskunnat (huomioidaan pistekuormituksena) o Taajama-asutus, jätevedet puhdistettu o Taajama-asutus, jätevedet puhdistamaton o Haja-asutus, jätevedet puhdistettu o Haja-asutus, jätevesiasetuksen minimitaso 16
o Haja-asutus, vakinainen, ei käsittelyä o Kesämökit (rannalla) o Hulevedet rakennettu ympäristö Muut kuormituslähteet o Turkistarhaus o 17
Liite 2 Vesienhoidon toimenpideohjelman ote Ähtärinjärvellä on Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 2021. Ohjelman olennainen sisältö tavoitteista ja toimenpiteistä on esitetty seuraavassa. 1. HAJA- JA LOMA-ASUTUS Vanhojen kiinteistöjen osalta lainsäädäntömuutokset hidastavat jätevesien käsittelyä koskevien toimien toteutusta. Neuvonnan ja vapaaehtoisten toimien merkitys lisääntyy haja- ja loma-asutuksen jätevesihuollossa. Vesihuoltolaitosten taloudellinen tila voi vaikeuttaa tarvittavia uudis- ja korjausinvestointeja. Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen haja-asutusalueella: Vesistöalueelle suositellaan keskitetyn viemäröinnin toteuttamista tai kyläkohtaisten puhdistamoiden toteutusta 400 asukkaan osalta. Toimenpide esitetään toteutettavaksi taajama-alueiden ulkopuolelle hyvää huonommassa tilassa olevien vesien vaikutusalueelle. 2. MAATALOUS Rehevöitymisen vähentäminen edellyttää maataloudesta tulevan ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä. Perustoimenpiteitä sekä tehokkaita lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat pääosin vapaaehtoisuuteen, tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin. Palautuminen kuormituksen vaikutuksista on hidasta ja ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista. Peltoviljelyn vaikutuksista pohjaveteen Tarvitaan lisää tietoa pohjavesien suojelutoimenpiteitä varten. Keskeisin toimenpide maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä on maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet. Maatalouden suojavyöhykkeet; Ähtärinreitin vesistöalueella suositellaan perustettavaksi 75 ha suojavyöhykkeitä. Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle suositellaan perustettavaksi 78 kpl kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Kosteikkojen määrä on laskettu arvioimalla VIHMA- ja KUTOVA-mallien avulla toimenpiteen tehokkuutta pilottivaluma-alueella. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen; Vesistöalueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä 1709 ha. Peltojen talviaikainen eroosion torjunta; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle esitetään, että alueen koko peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeitteisyys, eli yhteensä 5 050 ha Määrä on saatu arvioimalla koko valuma-alueen peltopinta-ala ja vähentämällä siitä erikoiskasvien viljelypintaalat sekä suojavyöhykkeiden pinta-ala. Ravinteiden käytön hallinta; Vesistöalueelle esitetään ravinteiden käytön hallintaa 95 % peltopintaalasta, eli yhteensä 9 610 ha. 18
Lannan ympäristöystävällinenkäyttö; Vesistöalueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä käyttöä 1090 ha. Määrä on arvioitu laskemalla alueella olevien eläinmäärien/eläinsuojien ympäristölupien mukaisista lannan levityksen maksimimääristä. Maatalouden tilakohtainen neuvonta; Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesistöalueelle esitetään neuvottavan 40 tilaa vuodessa. Lannan prosessointi; Vesistöalueelle ehdotetaan lannan prosessointia 27 000 m3 lantaa. 3. METSÄTALOUS Suunnitelmissa esitettävät metsätalouden vesiensuojelutoimet tulee ottaa kattavasti käyttöön vesistövaikutusten minimoimiseksi. Kuormituksen vaikutuksille herkimmille alueille tulee lisäksi kohdentaa metsätalouden perusvesiensuojelutasoa tehokkaampia toimenpiteitä. Luonnonhoitohankerahoitusta tulee suunnata erityisesti vesiensuojelutoimenpiteisiin. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat: Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa kunnostusojituksissa joka on arvioilta 2878 ha/vuosi. Uudistushakkuiden suojakaistat: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa alueella tapahtuvien uudishakkuissa. Laskennallisesti määrätty suojakaistojen määrä alueella tulee olemaan 59 ha. Lannoitusten suojakaistat: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kaikissa alueella tapahtuvien metsälannoitusten yhteydessä (arvioitu 4 ha). Laskennallisesti määrätty suojakaistojen määrä alueella tulee olemaan 14 ha. Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan kunnostusojituksissa niiden vesimuodostumien valuma-alueilla, jossa esiintyy eroosioherkkiä maa-aineksia. Eroosiohaitaa torjuvia rakenteita tulee 20 kpl. Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan vesimuodostumissa jossa on erityistarve (Natura 2000, luonnontaloudellisesti merkittävä kohde tai joku muu syy.) Ähtärin ja Pihlajaveden toimenpideohjelma-alueella tämä tarkoittaa 20 kpl toimenpidettä. Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan vesimuodostumissa jossa on erityistarve (Natura 2000, luonnontaloudellisesti merkittävä kohde tai jossa ekologisen tilaan saavuttamiseksi tarvitaan erityisen järeitä toimenpiteitä). Ähtärin ja Pihlajaveden toimenpideohjelma-alueella suositellaan, että 1727 ha/vuosi tehostettua vesiensuojelusuunnittelua. Koulutus ja neuvonta: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella noin 25 hlöä/vuosi. 19
Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien alueella suositellaan toimenpiteen toteutuvan niillä alueilla, jolla Metlan tietojen mukaan löytyy vähätuottoisia puustoja (noin 244 ha). 4. TURVETUOTANTO Toimivia vesiensuojeluratkaisuja tulee edelleen kehittää ja ottaa käyttöön. Täydentävät toimenpiteet parantavat jonkin verran tilannetta, mutta kuivatettujen alunamaiden happaman kuormituksen vaikutukset voivat kestää useita vuosikymmeniä. Resursseja tai käytännön mahdollisuuksia muuttaa kuivatusoloja jälkeenpäin hyvin laajoilla alueilla ei ole. Perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet. Pintavalutus, kemiallinen käsittely ja kasvillisuuskentät: Vuoteen 2021 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille suositellaan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi pintavalutuskenttää ja/tai kemiallista käsittelyä. Vuoteen 2021 mennessä pintavalutus kattaa arviolta 1700 hehtaaria. Jo olemassa olevia pintavalutuskenttiä suositellaan tarvittaessa tehostettavaksi kemiallisella käsittelyllä. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Näiden tuotantoalueiden vesienkäsittelyä tehostetaan tarvittaessa lisäksi kemikaloinnilla. Kemiallisen käsittelyn lisäystä ehdotetaan erityisesti Natura- ja vedenhankintavesistöjen yläpuolisille soille. Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan erityisesti virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla. Näin oletetaan olevan myös jatkossa. Uusien turvetuotantoalueiden sijainnin ohjaus: Turvetuotannossa olevia alueita poistuu käytöstä merkittäviä määriä vuoteen 2021 mennessä. Vastaavasti uusia turvetuotantoalueita otettaneen käyttöön. Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneelle alueelle niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Uusien turvemaiden sijoittamisessa käytetään valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti valuma-alueen kuormitus ja alapuolisen vesistön tila sekä herkkyys turvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormalle. Turvetuotannon sijainnin ohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Sijainnin ojauksella huomioidaan samalla myös kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Tutkimus ja kehittäminen: Turvetuotannon vesistöhaittojen vähentämiseksi on tarvetta kehittää uusia ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä, joiden toimintateho säilyy myös rankkasateiden ja suurten valuntojen aikana. Lisäksi on tärkeää järjestää turvetuottajille ja urakoitsijoille koulutusta ja neuvontaa mm. turvetuotannon vesiensuojelun käytännön toteuttamisesta tuoden esille myös vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon merkityksen sekä edistää omavalvontaa. Myös turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoitusohjeet tulisi tarkistaa vastaamaan muuttuneita valuntatilanteita. 20