Osa 7 KAAKKOIS-PIRKANMAAN SUOJELUALUEET JA FYYSINEN RAKENNE 4. 3. Kirkonkylä Pohja Vehkajärvi 1. 2. 3. 1. 4. 8. Onkkaala 2. 5. Aitoo Rautajärvi Luopioinen 6. 7. Paulina Nordström Pomoo ori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2010
Sisällys KAAKKOIS-PIRKANMAAN LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU SEKÄ FYYSINEN RAKENNE JOHDANTO 1 1. POHJAVESIALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 2 Yleistä etoa pohjavedestä 2 Pohjavesialueiden luoki elu 2 Pohjavesiensuojelu 2 Pohjavesialueiden kaavoi amiseen ja alueille rakentamiseen lii yvät rajoi eet 4 Pohjavedeno oon lii yvät rajoi eet 4 Pohjavesialueiden uhat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 4 Pohjavesialueet Pälkäneen alueella 5 Pohjavesialueet Kuhmalahden alueella 8 2. LUONNONSUOJELU KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 10 Lyhyes luonnonsuojelusta 10 Luonnonsuojelu kaavoituksessa 10 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 10 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Pälkäneen alueella 12 Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kuhmalahden alueella 12 Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 15 Natura 2000 -alueet Pälkäneen alueella 17 Natura 2000 -alueet Kuhmalahden alueella 18 Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 18 3. SUOJELLUT MAISEMA-ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 20 Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 21 Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella 23 Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella 23 Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 24 Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Pälkäneen alueella 24 Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kuhmalahden alueella 25 1
4. YKSITTÄISET LUONNON- JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 28 Yksi äiset luonnonsuojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 28 Yksi äiset rakennetun ympäristön suojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella 30 5. KORKEUSVAIHTELUIDEN VUOKSI SELLAISENAAN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 32 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS- PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA 37 Yleistä etoa maaperästä 37 Maaperän rakenne avuus 38 Lähteet 44 Liite 1/1. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelman liite 8 45 Liite 1/2. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelman liite 8 46 Liite 2. Pälkäneen suojelualueet 47 Liite 3/1. Pälkäneen muinaisjäännökset 48 Liite 3/2. Pälkäneen muinaisjäännökset 49 Liite 3/3. Pälkäneen muinaisjäännökset 50 2
KAAKKOIS-PIRKANMAAN LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU SEKÄ FYYSINEN RAKENNE JOHDANTO Fyysinen ympäristö määrää maankäytön edellytykset ja rajoi eet. Tietyt alueet soveltuvat rakentamiseen paremmin kuin toiset. Alueiden maaperän ominaisuudet sekä kallioperän korkeussuhteet ja rinteiden jyrkkyydet määri elevät reunaedellytykset maankäytölle ja rakentamiselle. Tämän lisäksi alueisiin lii yy luonnon- ja rakenne ua ympäristöä koskevia arvoja, jotka tulee o aa huomioon maankäytön suunni elussa. Merki ävät luonnon- ja kul uuriympäristön arvot on turva u lainsäädännöllä, jo a nämä eivät katoaisi maankäytön seurauksena, vaan niistä saataisiin nau a myös tulevaisuudessa. Maankäytön suunni elulla ohjataan alueiden käy öä ja rakentamista. Maankäytön suunni elujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Suomessa valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet ohjaavat alueiden käytön ja rakentamisen suunni elua. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä kul uuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laa mista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäy öä. Tässä selvityksessä tarkastellaan luonnon- ja kul uuriympäristön suojelua Kaakkois-Pirkanmaalla sekä seutukunnan fyysistä rakenne a. Tarkastelun kohteena ovat Kaakkois-Pirkanmaan kahdessa kunnassa, Pälkäneellä ja Kuhmalahdella, sijaitsevat pohjavesialueet, luonnon- ja kul uuriympäristön suojelualueet ja -maisemat sekä yksi äiset suojelukohteet. Fyysisen ympäristön osalta tarkastelussa ovat maaperä sekä kallioperän korkeusvaihtelut ja rinteiden jyrkkyydet. Ensimmäisessä kappaleessa tarkastellaan Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella sijaitsevia pohjavesialueita. Pälkäneen ja Kuhmalahden kun en pohjavesialueita tarkastellaan niiden vedenhankintaan soveltuvuuden kannalta. Kukin pohjavesialue on luokiteltu yhdestä kolmeen vedeno oon soveltuvuuden mukaan. Lisäksi selvitetään pohjavedeno oon sekä pohjavesialueille rakentamiseen ja kaavoi amiseen lii yvät rajoi eet. Pohjavesialueilla on voimassa pohjaveden pilaamiskielto, jonka mukaan kaikki pohjaveden laatua ja määrää uhkaavat toimenpiteet ovat kielle yjä. Pohjavesialueiden suojelun toteu amisessa on kuitenkin aluekohtaisia eroja. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä kappaleessa tarkastellaan luonnon- ja rakennetun ympäristön suojelualueita ja -kohteita Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa. Tässä selvityksessä on tarkoituksena koota yhteen kaikki Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnissa sijaitsevat luonnon- ja kul uuriympäristön suojelualueet ja -maisemat sekä yksi äiset suojelukohteet. Tavoi eena on tarkastella suojeltujen alueiden, maisemien ja kohteiden kaavoi amista ja rakentamista koskevia rajoi eita. Viidennessä ja kuudennessa kappaleessa kartoitetaan korkeusvaihteluiden tai maaperän vuoksi sellaisenaan rakentamiseen soveltuma omat alueet Kaakkois-Pirkanmaalla. Eri aineksista koostuva maaperä soveltuu eri tavoin erilaisiin käy ötarkoituksiin, kuten rakentamiseen tai rakennusmateriaaliksi. Tarkastelun kohteena on eri maalajien soveltuvuus rakennuspohjaksi. On myös ote ava huomioon se, e ä herkkien pohjavesialueiden maaperä soveltuu usein hyvin rakennusalustaksi. Rakentamista pohjavesialueille tulisi kuitenkin väl ää, jo a pohjavesi ei pilaantuisi ja sen saan turva aisiin myös tuleville sukupolville. Myös kallioperä ja sen korkeusvaihtelut sekä jyrkät rinteet ovat haaste rakentamiselle. 1
1. POHJAVESIALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa pohjavedestä Vesivarat voidaan jakaa pohja- ja pintavesiin, jotka ovat uusiutuvia, mu a myös herkäs pilaantuvia luonnonvaroja. Pohjavedellä tarkoitetaan ve ä, joka on maan pinnan alla kallioperän tai ve ä läpäisemä ömän maaperän päällä. Pohjave ä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Yhdyskun en vedenhankinnan kannalta runsaimmat ja laadukkaimmat pohjavesivarat sijaitsevat pääosin soraja hiekkamuodostumissa. Samoille alueille on usein keski ynyt myös ihmistoimintaa, sillä pohjavesialueet tarjoavat hyvän maaperälle rakentamiselle ja rakennusmateriaalia. Pohjavesialueilla sijaitseekin paikoin runsaas erilaisia riskiä aiheu avia toimintoja. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät, kuten teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, enpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainesteno o, jätevesien käsi ely ja viemärit. Ihmistoiminta on paikoin voinut aiheu aa muutoksia pohjaveden laadussa ja määrässä. Pohjavesialueiden luoki elu Pohjavesialueet on luokiteltu niiden vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelun tarpeen mukaan kolmeen luokkaan: I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjave ä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käy ämään 20 30 vuoden kuluessa, tai sitä muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten vähintään kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakave ä vaa vassa teollisuudessa. II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mu a jolle ei ole toistaiseksi osoite u käy öä yhdyskun en, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. III: muu pohjavesialue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arvioin vaa i lisätutkimuksia vedensaan edellytysten, veden laadun tai likaantumista muu umisuhan selvi ämiseksi. III: luokan alueiden selvityksiä jatketaan, minkä vuoksi kyseinen luokka tulee poistumaan lähitulevaisuudessa. Selvityksien edistyessä vedenhankintaan soveltuvat alueet siirtyvät I tai II luokkiin ja vedenhankintaan soveltuma omat alueet poistetaan luoki elusta Vesienhoitoasetuksen mukaan pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon laan kemiallisen ja määrällisen lan perusteella sen mukaan kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden kemiallisen lan luoki elun tulee perustua pohjaveden analyysituloksiin. Pohjaveden määrällinen la on hyvä silloin, kun keskimääräinen vuotuinen vedeno o pohjavesimuodostumasta ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää. Pohjaveden pinnan korkeus ei myöskään saisi pysyväs laskea ihmistoiminnan seurauksena. Pohjavesiensuojelu Pohjavesivarojen kestävä käy ö edelly ää vesivarojen pilaantumisen estämistä ja vesivarojen hyödyntämisen mitoi amista niiden luontaisen uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Luontaisella uusiutumiskyvyllä tarkoitetaan sitä, e ä pohjave ä ei oteta yhdyskunnan tarpeisiin enempää kuin sitä muodostuu. Suomessa vesiensuojelua ja -hoitoa ohjaavat kansainväliset sopimukset sekä valtakunnallisella ja alueellisella tasolla laaditut ohjelmat ja suunnitelmat. Kansainvälises sovitut tavoi eet pyritään saavu amaan toteu amalla näitä ohjelmia ja suunnitelmia. Pohjavesiensuojelun tavoi eena on, e ä vesivarojen saatavuus voidaan turvata tuleville sukupolville. Pohjavesiensuojeluun vaiku avat erityises valtakunnallisen vesiensuojelun suuntaviivat, jotka ulo uvat vuoteen 2015 ja pohjavesialuekohtaiset suojelusuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelmilla tähdätään siihen, e ä pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään laan vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelmissa on kuva u alueen vesien la, ongelmat, tarvi avat toimenpiteet sekä niiden kustannukset ja muut vaikutukset. Vesienhoitosuunnitelmat on laadi u alueellisissa ympäristökeskuksissa yhteistyössä alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. 2
Pirkanmaa kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tämä tunnetaan myös nimellä län nen vesienhoitoalue. Kuhmalah kuuluu osaksi myös Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tosin kaikki Kuhmalahden pohjavesialueet sijaitsevat län sellä vesienhoitoalueella. (Kar a 1.) Vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmat ovat tavoitesuunnitelmia, joiden tarkoituksena on turvata pohjavesimuodostuminen la nykyisen ja tulevaisuuden vedenhankinnan tarpeisiin sekä luonnonekosysteemien turvaamiseksi. Toimenpideohjelmassa käsitellään kaikkia I ja II luokan pohjavesimuodostumia kokonaisuuksina. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueelle on laadi u yhteinen koko alue a käsi elevä pohjavesien toimenpideohjelma vuonna 2008. Toimenpideohjelman yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Pohjavesialueen suojelusuunnitelman avulla pyritään suojelemaan pohjavesialue rajoi ama a tarpee omas kuitenkaan muuta maankäy öä. Suojelusuunnitelma voidaan laa a myös alueille, jotka eivät ole vedenhankintakäytössä. Suojelusuunnitelmat tulisi laa a ainakin kaikille riskialueiksi luokitelluille tärkeille pohjavesialueille. Kiireellisimmin suojelua tarvitsevat pohjavesialueet, joilla on tai on tulossa vedeno amo ja joilla on riskikohteita. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella oleville sekä sinne mahdollises tuleville riskikohteille. Tavoi eena on se, e ä uudet riskikohteet sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suojelusuunnitelmaa on maankäytön suunni elussa, viranomaisvalvonnassa sekä lupahakemusten ja ilmoitusten käsi elyssä käyte ävä ohje. Aikaisemmin pohjavesien suojelulla tarkoite in vesilaissa pohjavedeno amoiden ympärille määriteltäviä suoja-alueita. Näillä suoja-alueilla ei ole ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristölupaviraston lupaa rakentaa asuin- tai muuta rakennusta, joka likaa pohjave ä tai lisää pohjaveden pilaantumisriskiä. Nykyään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat pitkäl korvanneet pohjavedeno amokohtaiset suoja-alueet. Kar a 1. Pälkäneen ja Kuhmalahden pohjavesialueet sijaitsevat län sellä vesienhoitoalueella. Vesistönhoitoalueen raja Läntinen vesistönhoitoalue Pohjavesialue Vesistö Kuhmalahti Pälkäne Läntinen vesistönhoitoalue j 0 150 300 Km j 0 10 20 Km OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot). SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. Lisä etoa: Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin. Nämä säädökset ovat pohjaveden muu amiskielto (VL 1:18 ), pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vedeno amon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 9:20 ). 3
Pohjavesialueiden kaavoi amiseen ja alueille rakentamiseen lii yvät rajoi eet Pohjavesien pilaantumis- ja muu umisriskiä aiheu avat laitokset ja toiminnot tulisi sijoi aa rii ävän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tämä saa aa edelly ää näiden alueiden käy öä koskevien rajoitusten määri elyä maakuntakaavassa, jolloin pohjavesialuemerkintään voidaan lii ää maakuntakaavamääräys, jolla osoitetaan vesiensuojelun näkökulmasta tarpeelliset reunaehdot alueen muulle käytölle. Yksityiskohtaisempia määräyksiä pohjaveden suojeluun voidaan tarvi aessa antaa yleis- ja asemakaavoissa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheu aville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä muun muassa toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, e ä toiminnasta ei saa aiheutua terveyshai aa tai merki ävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojeluasetuksessa on määritelty, kuka viranomaistaho on vastuussa etynlaista rakentamista koskevan hakemuksen käsi elystä. Jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäy öön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava selvitys: maaperän laadusta pohjaveden muodostumisesta pohjaveden korkeudesta ja virtauksista vedeno amoista ja kaivoista suojatoimenpiteistä vesilain nojalla annetuista suoja-aluemääräyksistä Pohjavedeno oon lii yvät rajoi eet Pohjavedeno o pyritään yleensä järjestämään siten, e ä pohjave ä otetaan vain se määrä, mitä sateesta ja sulamisvesistä suoda uu pohjavedeksi. Tällä tavoin pohjavedeno o on kestävää ja vedensaan turvataan myös tuleville vuosille. Pohjavedeno oa rajoi aa vesilaissa määritelty pohjaveden muu amiskielto. Muu amiskiellolla tarkoitetaan sitä, e ä ilman ympäristölupaviraston lupaa ei saa käy ää pohjave ä tai ryhtyä pohjaveden o amista tarkoi avaan toimeen siten, e ä siitä pohjaveden laadun tai määrän muu umisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavedeno amon vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäy öön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäy ämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Kielto koskee myös maaainesten o amista ja muuta toimenpide ä, jos siihen lii yy merki ävä riski. Pohjavedeno o edelly ää aluehallintoviraston lupaa. Pirkanmaalla lupaa haetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Pohjavesialueiden uhat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Pirkanmaan maakuntakaavan on merki y pohjavesialueita (pv) koskeva suunni elumääräys, jonka mukaan alue a koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, e eivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin ja paikallisiin pohjavesien suojelusuunnitelmiin on kirja u pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia tekijöitä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyes vesienhoitosuunnitelmassa määriteltyjä pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä län sellä vesienhoitoalueella. 4
Pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä ovat: Maa- ja metsätalous Liikenteen ja enpidon aiheu ama vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu, jota on havai u suola ujen teiden ympäristössä sijaitsevissa vedeno amoissa. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetukset aiheu avat riskiä. Asutus jätevesien aiheu ama riski ja lämmitysöljysäiliöt, joiden kunnosta ja sijainnista on vain harvassa kunnassa rii ävät edot. Maankäy ö Muita huoma avia riskitekijöitä län sellä vesienhoitoalueella ovat maa-ainesten o o, teollisuus, yritystoiminta ja pilaantuneet maa-alueet. Maa-ainestenotolla on vähitellen tapahtuvia pohjaveden laatua heikentäviä pitkäaikaisvaikutuksia. Suomen vakavimmat pohjaveden likaantumistapaukset ovat olleet seurausta teollisuuden ja yritystoiminnan satunnaispäästöistä. Nykyisin pohjavedelle haitallinen teollisuus pyritään sijoi amaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tästä huolima a on vesienhoitoalueen pohjavesialueilla kuitenkin eri äin paljon vanhaa teollisuu a ja yritystoimintaa. Pohjaveden kemiallista laa heikentävistä tekijöistä pilaantuneet maa-alueet ovat uhkaavin. Pohjavesialueet Pälkäneen alueella Pälkäneen kunnan kahdeksan pohjavesialue a sijaitsevat neljällä eri mannerjää kön sulamisvaiheessa syntyneellä harjujaksolla. Pälkäneen pohjavesialueet ovat Isokangas-Syrjänharjun, Kollolanharjun, Syrjänharju-Konkinharjun A, B ja C, Luopioisten kirkonkylän, Rautakankaan sekä Tuliharjun pohjavesialueet. Kunnan merki ävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Isokangas - Syrjänharjun alueella. Tällä alueella harjujakso muodostuu laajoista hiekkakankaista ja harjuselänteistä. Taulukko 1. Pälkäneen pohjavesialueiden koot ja luoki elut. Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikka etopalvelu (val on ympäristöhallinnon virastot) Nimi Syrjänharju Konkinharju A Alueen Alueen Muodostumis Arvio muodostuvan määrällinen kemiallinen Kokonaispinta alueen pinta ala pohjaveden Luokka tila (EU) tila (EU) ala (km 2 ) (km 2 ) määrästä (m 3 /d) III 1,65 0,65 470 Onko riskialue tai selvityskohde? Syrjänharju Konkinharju B Syrjänharju Konkinharju C Isokangas Syrjänharju I Hyvä Hyvä 3,09 1,5 1400 Ei II Hyvä Hyvä 1,45 0,89 740 Ei I Huono Huono 6,75 4,04 3100 Riskialue Kollolanharju I Hyvä Hyvä 1,75 1,15 800 Riskialue Rautakangas II Hyvä Hyvä 0,54 0,29 150 Ei Tuliharju III 1,07 0,67 600 Luopioinen kk I Hyvä Hyvä 0,17 0,13 100 Selvityskohde 5
Seuraavassa kuvaillaan pohjavesialueita ja tarkastellaan niihin lii yviä riskitekijöitä. Tarkastelussa ovat riskitekijät, jotka on päivite y Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 29.12.2009. Isokangas - Syrjänharju on I luokan pohjavesialue, joka muodostuu kahdesta pohjavesialtaasta. Isokangas- Syrjänharjun pohjavesialue sijaitsee län sellä harjujaksolla, joka on laaja luode-kaakkosuunnassa kulkeva saumaharjujakso. Harjujakso ulo uu Salpausseliltä Hämeenkyröön. Koillisosiltaan harjujakso rajoi uu kallioalueisiin. Luoteisella osalla Isokankaan alueella muodostuvaa pohjave ä otetaan käy öön Kinnalan vedeno amolla. Kaakkoisella osalla muodostuva pohjavesi virtaa kaakkoon ja etelään päin ja purkautuu Mallasveteen. Alueen eteläkärki kuuluu Natura-verkostoon. Riskitekijät: Liiallinen pohjavedeno o Kinnalan vedeno amolla, maa- ja metsätalous sekä teollisuus- ja yritystoiminta aiheu avat suuren riskin. Asutus- ja maankäy ö, liikenne- ja enpito, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pilaantuneet maa-alueet aiheu avat kohtalaisen riskin. Kollolanharjun II luokan pohjavesialue sijaitsee kaakkoon jatkuvalla harjujaksolla. Tällä alueella on laajaa sorano oa, minkä vuoksi alkuperäinen harjuselänne on kadonnut lähes kokonaan. Alueelle on rakenne u Harhalan vedeno amo. Riskitekijät: Liikenne- ja enpito sekä maa-ainesteno o aiheu avat suuren riskin. Sorano o ja alueen läpi pitki äin kulkevan vilkkaas liikennöity e aiheu avat pohjaveden likaantumisriskin. Asutus- ja maankäy ö, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pilaantuneet maaalueet aiheu avat kohtalaisen riskin. Syrjänharjun - Konkinharjun I, II ja III luokan pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneveden poikki ja jatkuu edelleen kaakkoon Sikovuoren kau a Tuuloksen suuntaan. Alueella sijaitsee Syrjänharjun vedeno amo, jolta otetaan käy öön pieni osa muodostuman pohjavedestä. Riskitekijät: Maa- ja metsätalous, asutus- ja maankäy ö sekä maa-ainesteno o aiheu avat kohtalaisen riskin Syrjänharju- Konkinharju B -pohjavesialueella. Luopioisten kirkonkylän I luokan pohjavesialue sijaitsee harjujaksolla, joka kulkee Puu kkalan ja Luopioisten kirkonkylän kau a Hal anselän pohjoispuolelle, mistä se jatkuu Kuhmalahden suuntaan. Harjujakso on rantavoimien voimakkaas muokkaama hiekkamuodostuma, joka on vedensaannin kannalta heikko. Riskitekijät: Asutus- ja maankäy ö, erityises alueelle sijoi uneet taajamatoiminnot aiheu avat suuren riskin. Teollisuus- ja yritystoiminta, liikenne ja enpito, kuljetukset maa- ja rautateillä sekä pohjavedeno o aiheu avat kohtalaisen riskin. Erityises alueen läpi kulkeva e aiheu aa pohjaveden likaantumisriskin. Rautakankaan ja Tuliharjun pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Lammilta Kuohijärven ja Kuohijoen kau a Kukkian itärannoille muodostaen kapeita niemiä ja sieltä Rautajärven kau a koh pohjoisluode a. Rautakankaan alueella sijaitsee Rautajärven meijerin vedeno amo. Tuliharjun soveltuvuu a vedenhankintaan ei ole tutki u. Tuliharjun pohjavesialue kuuluu osi ain Natura-verkostoon. Se on nime y merki äväksi Natura 2000 -alueeksi, mikä tarkoi aa sitä, e ä alueella on merki äviä vesiin lii yviä suojeluarvoja. Erityisalueilla ei ole lisäsuojeluvelvoi eita. Alueen merkitys tulisi o aa huomioon vesienhoidon suunni elussa ja lupaprosesseissa. 6
Kar a 2. Pälkäneen pohjavesialueet. Kuntaraja Natura alueen raja Tiestö Pohjavesialue Vesistö 1. Isokangas Syrjänharju 2. Kollolanharju 3. Syrjänharju Konkinharju A 4. Syrjänharju Konkinharju B 5. Syrjänharju Konkinharju C 6. Luopioinen kk 7. Tuliharju 8. Rautakangas 8. Rautajärvi 1. 3. 4. 6. Luopioinen Onkkaala 2. 5. Aitoo 7. m 0 5 10 Km OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot) SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. Kaavoi amiseen ja rakentamiseen lii yvät rajoi eet Pirkanmaan maakuntakaavaan on merki y Isokangas-Syrjänharjun, Syrjänharju-Konkinharjun B ja C, Kollolanharjun, Luopioisten kirkonkylän sekä Rautakankaan pohjavesialueet. Näillä alueilla on voimassa suunni elumääräys, jonka mukaan alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, e eivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Luopioisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadi u Luopioisten kirkonkylän, Tuliharjun, Rautakankaan ja Syrjänharju-Konkinharju -pohjavesialueille vuonna 2004. Suojelusuunnitelmassa on selvite y pohjavesialueilla olevat riskiä aiheu avat toiminnot, arvioitu niiden pohjavesivaikutuksia sekä esite y toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisuhan aiheu aminen pohjaveden laadulle on kielle y. Myöskään pohjaveden pinnan korkeustasoa ei saa muu aa ilman ympäristölupaviraston antamaa lupaa. Alue a koskevassa suojelusuunnitelmassa on anne u pohjavesialueiden kaavoituksessa käyte äviä ohjeita ja määräyksiä. Pohjavesialueiden kaavoituksessa tulisi huomioida pohjaveden suojelu rii ävin määräyksin. Pohjavesialueita koskevan suojelusuunnitelman mukaan I luokan pohjavesialueille parhaiten soveltuvat maankäytön muodot ovat virkistyskäy ö tai metsätalous. Myös pienimuotoinen asutuskäy ö on mahdollista. Tällöin kuitenkin mahdolliset pol oainesäiliöt tulisi sijoi aa sisä loihin. Seuraavassa tarkastellaan lyhyes eri kaavatasoilla käyte äviä ohjeita ja määräyksiä. Tarkemmat ohjeet on kirja u Luopioisten pohjavesialueiden kaavoituksessa käyte äviä ohjeita ja määräyksiä käsi elevään lii eeseen (liite 1). 7
Maakuntakaava Pohjavesialueet tulisi kaavoi aa maatalousvaltaisiksi (MY) alueiksi, joilla on erityisiä kul uuri- tai luonnonympäristöön lii yviä arvoja. Yleiskaava Pohjavesialueille ei tulisi kaavoi aa seuraavia maankäy ömuotoja. Suluissa oleva kirjaintunnus on kaavoituksessa käyte ävä merkintä. 1. teollisuu a (TY) 2. valta e- (LM), rauta e- (LR) tai lentoliikenteen (LL) alueita 3. kaatopaikka-alueita (EK) 4. maankamaran ainesten o oalueita (EO) 5. ampumarata-alueita (EA) 6. puolustusvoimien alueita (EP) Asemakaava Kaikilla asemakaava-alueilla tulisi pohjavesialueiden pinta-alasta jä ää 75 % tai jokin muu aluekohtaises määriteltävä määrä ve ä läpäiseväksi. Lisäksi rakennukset tulisi perustaa siten, e ä rakentaminen tai rakennusten käy ö ei vaikuta pohjaveden määrään. Lii eessä (1) on määritelty asutusta, eliikennealueita ja teollisuu a koskevia ohjeita ja määräyksiä. 1. Asutusta koskevat ohjeet ja määräykset lii yvät jätevesienkäsi elyyn, lämpökeskuksiin ja hautausmaihin. 2. Tieliikennealueita koskevat ohjeet ja määräykset lii yvät pysäköin alueisiin. 3. Teollisuu a koskevat ohjeet ja määräykset lii yvät öljy- ja kemikaalisäiliöiden sijoi amiseen, teollisuuden lastaus- ja purkualueisiin ja teollisuusjätevesien suojaukseen. Asemaakaavassa on myös kirja u yleisohjeita pohjavesialueille, joiden alueella rakentaminen on mahdollista estää. Näillä alueilla tulisi vedeno amoiden lähisuojavyöhykkeet kaavoi aa virkistysalueiksi, puistoiksi, lähivirkistysalueiksi tai leikkiken ksi. Lähisuojavyöhykkeellä tarkoitetaan vähintään 0,5 kilometriä vedeno amolta pohjaveden virtaussuuntaa ylöspäin olevaa alue a. Muut pohjavesialueet saa kaavoi aa pientalo-, rivitalo- tai kerrostaloalueeksi, jos alueen pinta-alasta jää rii äväs ve ä läpäiseväksi alueeksi. Kollolanharjun ja Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistuu vuonna 2010. Tästä asiasta on saatu etoa Pälkäneen ympäristönsuojelusihteeri Marja-Liisa Suomalaiselta. Pohjavesialueet Kuhmalahden alueella Kuhmalahden kunnan pohjavesialueet sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisissa, mannerjää kön sulamisvesien kerrostamissa, pitki äisharjumuodostumissa. Pohjavesialueille ei ole laadi u suojelusuunnitelmaa. Alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hydrogeologi Ma Vänskän mukaan alueelle ei olla laa massa pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan lähiaikoina. Harjun III ja Kirkkoharjun II luokan pohjavesialueet sijaitsevat vierekkäisillä harjuselänteillä Kuhmalahden itäosassa Vehkajärvellä. Kirkkoharjun pohjavedessä on tode u kohonneita rautapitoisuuksia. Alueen pohjaveden laatua tai määrää ei ole tutki u. Vuortenharjun pohjavesialue sijaitsee Pohjan kylän länsipuolella kulkevalla pitki äisharjujaksolla, joka laajenee kunnan etelärajalla Vuortenharjun kohdalla muinaisen jää kköjoen suistomuodostumaksi eli deltaksi. Vuortenharjun alueen pohjaveden on tode u sisältävän paikoin runsaas rautaa ja humuksen määrän on tode u olevan korkeahko alueen reunoilla. 8
Lintusyrjän I luokan pohjavesialue sijaitsee alueen län simmällä harjujaksolla. Lintusyrjän pohjavesialueen veden laatu on hyvä. Alueella on kuitenkin ollut runsaas maa-ainekseno oa, mikä aiheu aa likaantumis- ja muu umisriskin pohjavedelle. Taulukko 2. Kuhmalahden pohjavesialueiden koot ja luokitukset. Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikka etopalvelu (val on ympäristöhallinnon virastot) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä Nimi Luokka Alueen määrällinen tila (EU) Alueen kemiallinen tila (EU) Kokonais pinta ala (km 2 ) Muodostumis alueen pinta ala (km 2 ) (m 3 /d) Lintusyrjä I Hyvä Hyvä 0,65 0,29 240 Ei Onko riskialue tai selvityskohde? Kirkkoharju II Hyvä Hyvä 0,95 0,56 250 Ei Vuortenharju III 1,62 0,99 867 Harju III 0,65 0,28 196 Kar a 3. Kuhmalahden pohjavesialueet 1. Lintusyrjä 2. Vuortenharju 3. Kirkkoharju 4. Harju 4. Kirkonkylä 1. Pohja 3. Vehkajärvi Tiestö Kuntaraja 2. m Pohjavesialue Vesistö 0 2,5 5 Km OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot). SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 9
2. LUONNONSUOJELU KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Lyhyes luonnonsuojelusta Luonnonsuojelun tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsau a, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuu a. Luonnonsuojelulla pyritään eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säily ämiseen tuleville sukupolville. Luonnonsuojelulla on pitkät perinteet Suomessa: ensimmäiset eliölajit rauhoite in ja suojelualueet peruste in yksityisten ja yhteisöjen omistamille alueille 1920-luvulla. Luonnonsuojelu kaavoituksessa Ympäristöministeriön asetus maankäy ö- ja rakennuslain mukaisista kaavoissa käyte ävistä merkinnöistä tuli voimaan vuonna 2000. Luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelun kannalta arvokkaita alueita osoite aessa käytetään kaava-merkintäasetuksen merkintöjä: Luonnonsuojelualue (SL): Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet. SL -merkinnällä osoitetaan myös luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston alueet silloin kun ne on tarkoitus toteu aa perustamalla luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. SL -merkinnällä voidaan lisäksi varata sellaisia alueita, joiden luontoarvojen suojelu on kaavoituksen yhteydessä muutoin katso u tarpeelliseksi. Merkintää suositellaan käyte äväksi myös silloin, kun luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen luontotyyppien, erityises suojeltavien lajien tai Euroopan yhteisön lajisuojeluun kuuluvien lajien alueita halutaan osoi aa kaavatasolla itsenäisenä kohde- tai aluevarauksena. Suojelualue (S): Merkintää käytetään silloin, kun ei ole tarpeellista tai mahdollista yksilöidä eri perusteilla suojeltavia alueita. Muinaismuistoalue (SM): Muinaismuistolain rauhoi ama kiinteä muinaisjäännös Kaavamerkinnöillä voidaan ilmaista myös suojelualueiden erityisominaisuuksia: Maisemallises arvokas alue (ma) Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (ge) Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdote u alue (nat) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Alue jolla ympäristö säilytetään, mu a suojelu ei ole alueen pääkäy ötarkoitus (/s) Suojelualueella voi lisäksi olla kaikilla kaavatasoilla anne uja erityisiä suojelumääräyksiä, jos jotakin alue a tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kul uurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava Määräykset voivat koskea rakentamista tai muita luontoa muu avia toimenpiteitä. Määräysten tulee olla kohtuullisia maanomistajalle. Niihin ei voi saada poikkeamislupaa. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Luonnonsuojeluohjelmat ovat luonnonsuojelulain mukaisia valtakunnallises merki ävien luonnonarvojen turvaamiseksi laadi avia val oneuvoston hyväksymiä ohjelmia. Luonnonsuojeluohjelmia on seitsemän: soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien sekä kansallis- ja luonnonpuiston suojeluohjelmat. Näissä ohjelmissa esitetään tavoi eet, joiden perusteella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan. Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoi eena on, e ä ne edustavat kaikkia Suomessa tava avia luontotyyppejä. Näillä alueilla ylläpidetään niille tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa ja turvataan uhanalaisia lajeja. 10
Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on peruste u suojelualueita soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmien perusteella (taulukko 3). Taulukko 3. Luonnonsuojeluohjelmat Kaakkois-Pirkanmaalla. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus. Suojeluperuste Kunta Kohdealue Soidensuojeluohjelma Pälkäne Pälkäne (+ Padasjoki) Keiniänranta Kurkisuo Vanhojen metsien suojeluohjelma Kuhmalahti Saunakangas Rantojensuojeluohjelma Pälkäne Kukkiajärvi Lehtojensuojeluohjelma Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Pälkäne Hausalon lehmuslehto Kuohijoen kalkkilehto Sarkasen harjulehto Uutanan kallionaluslehto Äimälän lehtoalue Lintuvesien suojeluohjelma Kuhmalahti Pälkäne Pälkäne Pälkäne (+ Valkeakoski) Tervajärvi Kukkolanjärvi (Vähäjärvi) Leppäjärvi Tykölänjärvi Soidensuojeluohjelman avulla pyritään säily ämään rii äväs näy eitä Suomen suoluonnon rikkaudesta. Ensimmäiset Suomen soidensuojelualueet peruste in 1980-luvulla. Lintuvesien suojeluohjelman tavoi eena on säily ää suojelualueet mahdollisimman luonnon laisina. Esimerkiksi kuiva aminen, säännöstely ja muut vesirakennushankkeet tulee tarvi aessa estää kohteissa. Lehtojensuojeluohjelman tavoi eena on suojella erityyppisiä lehtoja, eri lehtokasvillisuusvyöhykkeiltä sekä turvata niiden eläin- ja kasvilajisto. Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säily ämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoite on säily ää ohjelman alueet rakentama omina ja luonnon laisina. Vanhojen metsien suojeluohjelmalla pyritään säily ämään arvokkaita metsiä. Lisäksi ennallistamalla pyritään nopeu amaan luonnon laisten kaltaisten metsien palautumista erityises luonnonsuojelualueilla. Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Luonnonsuojeluohjelman mukaisilla suojelualueilla on voimassa toimenpiderajoitus, jolla tarkoitetaan sitä, e ä e yyn ohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suori aa sellaista toimenpide ä, joka vaarantaa suojelun 11
tarkoituksen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa rajoituksesta, jos suojelun tarkoitus ei maini avas vaarannu. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Pälkäneen alueella Pälkäneen alueella on neljän valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman mukaisia: soiden-, rantojen-, lintujenja lehtojen suojeluohjelmiin kuuluvia alueita (kartat 4 ja 5, liite 2). Pälkäneen alueella suojelualueiden toteu aminen on pitkällä. Muutamien kohteiden osalta toteutus on kesken. Alueellisessa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa keskitytään loppujen kohteiden suojelun toteutukseen. Suojelun toteutuksesta on saatu etoa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Kaj Koivistolta ja ylitarkastaja Tiina Schultzilta. Kurkisuo ja Keiniänranta kuuluvat soidensuojeluohjelmaan Luonnonsuojeluohjelman mukaisen luonnonsuojelualueiden perustaminen on Keiniänrannan osalta kesken. Muutamien kiinteistöjen osalta neuvo elut ovat vielä kesken. Alueen suojelu toteute in pääosin vuonna 2009, ja loput toteutetaan vuoden 2010 kuluessa. Kurkisuon alueella on peruste u yksityisten mailla olevia suojelualueita. Alueen suojelun toteutus on valmis. Kukkiajärvellä sijaitsee kaksi rantojen suojeluohjelman mukaista alue a. Alueiden suojelun toteutuksena ovat luonnonsuojelu- ja vesilaki. Kukkiajärven rannalle on peruste u Iso- Vekunan luonnonsuojelualue, joka sijaitsee yksityisellä maalla. Muut kohteet suojellaan vesilailla, ja niistä ei tulla muodostamaan yksityismaan luonnonsuojelualueita tai hankkimaan vesialueita val olle. Kukkiajärvellä ei ole enää luonnonsuojelulailla toteute avaa. Alueen suojelun toteutus on valmis. Kukkolanjärvellä (Vähäjärvi), Leppäjärvellä ja Tykölänjärvellä sijaitsee lintuvesien suojeluohjelman mukaisia alueita. Kaikkien näiden alueiden osalta suojelun toteutus on valmis. Sarkasen harjulehto, Hausalon lehmuslehto, Uutanan kallionaluslehto, Äimälän lehtoalue ja Kuohijoen kalkkilehto ovat lehtojen suojeluohjelman mukaisia suojelualueita. Äimälän lehtoalueen suojelun toteu aminen on kesken. Muutama kiinteistö on vielä toteu ama a. Uutanan kalliolehdosta on yksi kiinteistö toteu ama a. Kiinteistön omistajan edot ovat epäselviä. Jos edot selviävät, ja toteutus on mahdollista, niin alue suojellaan vuonna 2010. Yksityisellä maalla olevan Hausalon lehmuslehdon luonnonsuojelualueen toteu aminen on valmis. Kuohijoen kalkkilehto on oste u val olle 2000 -luvun alkupuolella, ja sen osalta suojelu on valmis. Luonnonsuojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelualueet Kuhmalahden alueella Kuhmalahden alueella on kahden valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelman mukaisia alueita: vanhojen metsien- ja lintuvesien suojeluohjelmiin kuuluvia alueita (kar a 6, liite 2). Saunakangas on vanhojen metsien suojeluohjelman mukainen suojelualue. Saunakankaasta on toteute u se, mikä kar aan (kar a 6) on merki y yksityismaan suojelualueeksi. Loppuosa ohjelma-alueesta on haka u 90-luvulla ja täten mene änyt vanhan metsän piirteet. Tämän vuoksi alue a ei rauhoiteta alkuperäisessä laajuudessaan. Tervajärvi kuuluu lintuvesin suojeluohjelmaan. Tervajärven lintuvesien suojelualueen osalta luonnonsuojeluohjelmien mukaisten alueiden perustaminen on kesken. Alueellisessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa keskitytään keskeneräisen suojelualueen toteutukseen. 12
13! 10. 9. 1. Hausalon lehmuslehdon luonnonsuojelualue 2. Äimälän luonnonsuojelualue (myös Natura 2000 alue) 3. Nikkilän luonnonsuojelualue (myös Natura 2000 alue) 4. Ruotsilan luonnonsuojelualue 5. Tykölänjärven suojelualueet (myös Natura 2000 alue) 6. Uutanan luonnonsuojelualue 7. Mallasveden rantalehdon luonnonsuojelualue (myös Natura 2000 alue) 8. Syrjänharjun luonnonsuojelualue 9. Linnanvuoren lehdon luonnonsuojelualue 10. Huntilan linnanvuori (luonnonsuojealue) 11. Mustikkamäki 12. Vähäjärven suojelualueet 8. 7.! 1. A. Mustikkavuori Kiimakallio B. Pälkänevuori Kapearannanvuori C. Pykälänvuori D. Tepulinna 6.! Luonnonmuistomerkki Lehtojen suojeluohjelma! 2. Soiden suojeluohjelma Rantojen suojeluohjelma! 4. 12. 11. Onkkaala! A. B. 3. Aitoo Kar a 4. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Pälkäneen alueella. Suojelualueet: Arvokkaat kalliot: Yksityiset suojelualueet Arvokas kallioalue Tiestö Kuntaraja C. Vesistö D. 5. 0 2,5 5 Km m OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot). SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10.
Kar a 5. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Pälkäneen alueella. Suojelualueet: Arvokkaat kalliot: 13. Pekkalan puronvarsimetsä 14. Vähä Nissin metsä 15. Vehkamurto 16. Iso Vekuna 17. Kurkisuon suojelualueet (myös Natura 2000 alue) 18. Sarkasen harjulehto 19. Leppäjärvi 20. Kuohijoen kalkkilehto (myös Natura 2000 alue) 21. Kukkiajärvi E. Tulivuori F. Korppivuori Laurilanvuori G. Salminkallio H. Haikanvuori I. Karivuori I. E. 13. F. 13. Rautajärvi 17. 14. 14. 14 Luopioinen 21. 18. G. G. 18. 15. 16.!!! Aitoo 19. H. 15. 20. 16.!! OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot). SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 0 5 10 Km m
Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Natura 2000 -alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja sekä niiden elinympäristöjä. Tavoi eena on luonnon monimuotoisuuden säily äminen. Lintudirek ivi ja luontodirek ivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Lintudirek ivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja, luontodirek ivi luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Luontodirek ivin yleistavoite on saavu aa ja säily ää e yjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tämä tarkoi aa, e ä lajin on pitkällä aikavälillä säily ävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla rii äväs turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Lintudirek ivin on ylläpitää etyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, eteellisiä ja sivistyksellisiä vaa muksia. Perustetut suojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet on toteute u tai toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelualueiksi perustetuilla tai peruste avilla Natura 2000 -alueilla pääsääntöises kaikki luontoa muu ava toiminta on kielle yä. Muilla Natura 2000 -alueilla voivat säilyä kaikki ne käy ömuodot ja voimassa olevat luvat, jotka niillä ovat olleet Natura 2000 -verkostoon hyväksy äessä ja jotka eivät heikennä alueiden suojeluperusteina olevia luontotyyppejä tai lajeja. Mikäli Natura 2000 -alueelle halutaan suunnitella uu a tai aiemmasta poikkeavaa toimintaa, tulee aina o aa yhtey ä alue a hallinnoivaan viranomaiseen; yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta alueelliseen ympäristökeskukseen ja val on alueiden osalta Metsähallitukseen. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on luonto- ja lintudirek ivin mukaisia suojelualueita (taulukko 4). Natura 2000-alueet ja luonnonsuojeluohjelmien mukaiset alueet ovat osi ain päällekkäisiä. Natura 2000 alueiden merkintä: SCI: luontodirek ivin mukainen suojelualue SPA: lintudirek ivin mukainen suojelualue Taulukko 4. Natura 2000-alueet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Kunta Suojelualue Pinta ala (ha) Luokitus Kuhmalahti Tervaniemenlahti 147 SPA Kuhmalahti Vehkajärvi 19 SPA Kuhmalahti Sipilän niitty 7,3 SCI Pälkäne Äimälä 76 SCI Pälkäne Kukkolanjärvi 47 SPA Pälkäne Keiniänranta 27 SCI Pälkäne (+ Valkeakoski) Tykölänjärvi 173 SPA/SCI Pälkäne (+ Padasjoki) Kurkisuo 12 SCI Pälkäne (+ Hauho) Kukkiajärvi 3871 SCI Pälkäne Kuohijoen kalkkilehto 162 SCI Lisä etoa: Ympäristöministeriö (2004). Natura 2000 -verkoston tavoi eet, oikeusvaikutukset ja toteu aminen. <h p://www.ymparisto. /download.asp?conten d=23493&lan= > 15
Kar a 6. Perustetut yksityismaan luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000- rajaukset Kuhmalahden alueella.! Luonnonmuistomerkki Luontotyyppi Natura 2000 alueen raja Vanhojen metsien suojeluohjelma Arvokkaat kalliot: A. Kalkkivuori B. Karivuori C. Sinivuori D. Peltovuori Kivisalmenvuori 4. 5. Lintuvesien suojeluohjelma Suojelualueet: Yksityinen luonnonsuojelualue Arvokas kallioalue Kuntaraja Tiestö Vesistö 1. Luonnonperintömetsä 2. Saunakankaan suojelualueet 3. Tervaniemenlahden suojelualueet (myös Natura 2000 alue) 4. Vehkajärven luonnonsuojelualue 5. Liljan lehmusmäki (luontotyyppi) 6. Sipilän niitty C. 6. D. Vehkajärvi A. 1. 3. Kirkonkylä 4. 5. Vehkajärvi Pohja B. 2.!! m 0 2,5 5 Km OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu (valtion ympäristöhallinnon virastot). SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ympäristökeskukset. 4.1.2010. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 16
Natura 2000 -alueet Pälkäneen alueella Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella Pälkäneellä on seitsemän Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoalue a: Äimälä, Kukkolanjärvi, Keiniänranta, Tykölänjärvi, joka sijaitsee osin Valkeakoskella, Kuohijoen kalkkilehto, Kukkiajärvi, joka sijaitsee osin Hauholla ja Kurkisuo, josta osa on Padasjoen puolella. Äimälä on laaja lehto- ja perinneympäristöalue ja arvokas luontotyyppien kokonaisuus. Lehdot ovat enimmäkseen tuoreita ja leh puuvaltaisia. Alueen eteläpäässä on kuusivaltaista vanhaa metsää ja luonnon lainen korpi. Alueeseen kuuluu maa la ympäristöineen, ja lan lähellä on metsälaitumia. Lehtoalue kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Hoitosuunnitelmaan perustuvat metsänkäsi elytoimet ovat alueella mahdollisia. Kukkolanjärvi on tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue ja valtakunnallises arvokas lintuvesi. Linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avove ä ja ruokovyöhyke ä. Pohjoisrannalla on lintutorni. Kukkolanjärvi on myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueella on kielle y sellainen toiminta, joka voi vaiku aa linnustoarvoihin heikentäväs. Alueella voi kalastaa ja metsästää, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Keiniänranta on maamme edustavimpia tervaleppäkorpia. Pohjavesivaikutus näkyy alueella kosteisuutena. Puusto on kookasta, leh puuvaltaista ja luonnon laista. Tervaleppä on paikoin valtapuuna. Keiniänranta on myös valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Tykölänjärvi on arvokas lintuvesialue, tärkeä muuton- ja sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Tykölänjärvi on myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueen linnustoarvoihin heikentäväs vaiku avat toimet on kielle y. Alueella on kalastus ja metsästys salli u, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Kuohijoen kalkkilehto on pienen mäen rinteillä sijaitseva lehtoalue, jonka rehevimmät osat sijaitsevat koillisrinteessä. Kuohijoen kalkkilehto on myös valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki Kukkiajärvi on suhteellisen karu, luonnon lainen, kirkasve nen ja vedenlaadultaan erinomainen. Alueelle tyypillisiä ovat jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat. Vesikasvillisuudeltaan järvi on Pohjois- Euroopan edustavimpia. Osa Kukkiajärvestä kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Vesialueiden suojelu on toteute u vesilailla. Myös rakennuslakia sovelletaan suojelun toteu amisessa. Virkistyskäy öä, kalastusta ja metsästystä ei rajoiteta. Kurkisuo on valtakunnallises arvokas, lähes luonnon lainen suoalue. Siellä esiintyy harvinaisia suotyyppejä, kuten tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia. Kurkisuo kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Alueesta on oste u osa val olle. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Alueen vesitalouteen heikentäväs vaiku avat toimet (esim. ojitukset) on kielle y. Marjastus ja metsästys on kielle y. 17
Natura 2000 -alueet Kuhmalahden alueella Tervaniemenlah on umpeen kasvava järvenlah, joka on joen kau a yhteydessä Längelmäveteen. Rantakosteikkoon kuuluvat laajat saranii y- ja pensasluhta-alueet. Alue on tärkeä muu olintujen levähdyspaikka. Tervaniemenlah on myös valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohde. Suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Metsästys ja kalastus ovat alueella salli uja, mikäli niitä ei ole muun syyn perusteella kielle y. Vehkajärven alue muodostuu kahdesta erillisestä osasta. Alueen puusto on leh puuvaltaista. Se on yksi uhanalaisen lajin viimeisistä pesimäalueista Etelä-Suomessa. Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Uhanalaisen lintulajin elinmahdollisuudet huomioon o avat, käy ö- ja hoitosuunnitelmaan perustuvat metsätaloustoimet ovat alueella mahdollisia. Sipilän nii y on laaja, monipuolinen ja edustava laidunnii y. Alue a on laidunne u pitkään, mu a 1990- luvun puolivälissä laidunnus on loppunut. Osa niemestä on raiva u pelloksi. Pellonraivauksesta syntyneiden laajojen kiviröykkiöiden päällä kasvaa maisemallises merki äviä pihlajia ja katajia. Tilan vanhat rakennukset, suuret puut, pylväskatajat ja näkymä Pajulanjärvelle muodostavat edustavan osan kylän kul uurimaisemaa. Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on etynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaiku avat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säily ämiseksi. Luontotyypit ja niiden muodostamat kokonaisuudet tuo avat myös monenlaisia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja ainee omia hyötyjä. Luontotyyppejä suojellaan lainsäädännöllä sekä kansainvälisten sopimusten kau a. Luontotyyppien suojelutason tulisi olla suotuisa. Tällä tarkoitetaan sitä, e ä luontotyypin luontainen levinneisyys rii ää turvaamaan luontotyypin säilymisen pitkällä aikavälillä. Suomen luonnonsuojelulaissa mainitaan yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä: jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, luonnon laiset hiekkarannat, merenrantaniityt, puu omat tai luontaises vähäpuustoiset hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksi äiset puut ja puuryhmät. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on kolme suojeltavaa luontotyyppiä (taulukko 5): jalopuumetsiköitä, pähkinäpensaslehtoja ja tervaleppäkorpia. Pälkäneen alueella olevat suojellut luontotyypit sijaitsevat kaikki yksityisten omistamilla alueilla (kar a 7). Kuhmalahden kunnan alueella on vain yksi suojeltava luontotyyppi (kar a 6). Taulukko 5. Suojellut luontotyypit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Suojeltu luontotyyppi Kunta Pinta ala Alueiden lkm Jalopuumetsiköt Kuhmalahti 0,9 ha 1 Pälkäne 15,5 ha 18 Pähkinäpensaslehto Pälkäne 3,3 ha 3 Tervaleppäkorpi Pälkäne 2,9 ha 3 Jalopuumetsiköt ovat syntyneet luontaises. Niitä esiintyy usein rehevillä lehtoalueilla. Tammea ja lehmusta kasvaa metsikköinä karummillakin mailla. Jalopuumetsikön alueen tulee olla yhtenäinen. Jalopuumetsiköiden eliöstö on hyvin monimuotoista ja Suomessa erikoislaatuista. 18
Kielletyt toimenpiteet Oji aminen ei ole luvallista, sillä se muu aa alueen vesitalou a siten, e ä kasvupaikka voi muu ua sopima omaksi jaloille leh puille ja muille kasvilajeille. Jalojen leh puiden lahojenkaan runkojen hakkuut eivät ole luvallisia. Suojellun luontotyypin alueelle ei saa rakentaa. Sallitut toimenpiteet Jalopuumetsiköstä voi hakata lehtokasvillisuu a varjostavia kuusia alueellisen ympäristökeskuksen luvalla. Hakkuiden tulee perustua alueen hoito- ja käy ösuunnitelmaan tai muuhun ympäristökeskuksen hyväksymään suunnitelmaan. Hakkuut pitää tehdä varovas useimmiten ilman koneita, eikä jaloja leh puita saa hakata. Alueella liikkuminen, luonnonmarjojen sekä rauhoi ama omien sienien ja kukkien poimiminen ovat salli uja. Pähkinäpensaslehdoissa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita. Pähkinäpensaat kasvavat yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä yhtenäisellä alueella. Puustona on leh puita, havupuita tai molempia. Eliöstö on hyvin monimuotoista. Myös useita uhanalaisia eliöitä tavataan alueilla. Pähkinäpensaslehtoja kasvaa rehevällä ja tuoreella tai kuivahkolla maaperällä. Pähkinäpensaslehdot ovat pienialaisia. Luonnon laisina tai luonnon laista vastaavina niitä on säilynyt vain vähän. Kielletyt toimenpiteet Pähkinäpensaita ei pidä harventaa, vaan vanhat rungot tulee jä ää lahoamaan. Myös jaloja leh puita sekä haapaa ja raitaa tulisi säästää. Maanpinnan muokkaaminen, kemikaalien käy ö, kuusen istutus ja ojitukset eivät ole hyväksi pähkinäpensaille. Rakentaminen suojellun luontotyypin alueelle ei ole salli ua. Sallitut toimenpiteet Kuusten ja mahdollises muiden pähkinää varjostavien puiden poisto on suositeltavaa suunnitelman mukaan. Alueella liikkuminen, luonnonmarjojen sekä rauhoi ama omien sienien ja kukkien poimiminen ovat salli uja. Liikkuminen tulisi ohjata poluille. Tervaleppäkorvet ovat kosteita alueita, joiden valtapuuna on tervaleppä. Niissä kasvaa vain vähän muita puulajeja. Aluskasvillisuutena on hiirenporrasta, nevaimarre a ja muita suuria saniaisia. Kosteissa väliköissä kasvaa tyypillises vehkaa ja kurjenmiekkaa. Luonnonsuojelulain tarkoi amia kohteita ovat koko kasvukauden kosteat ravinteiset tyypit. Tervaleppäkorpien eliöstö on hyvin monimuotoista. Tervaleppäkorpia on luonnostaan vähän, ja ne ovat selväs vähentyneet ojitusten ja hakkuiden takia. Kielletyt toimenpiteet Tervaleppäkorpien oji aminen tai muu vesitalouden muu aminen ei ole luvallista. Kohteen ympäristön lähteiden, purojen ja muun vesitalouden luonnon laisuuden säily äminen on tärkeätä. Suojellun tervaleppäkorven alueelle ei saa rakentaa. Sallitut toimenpiteet Tervaleppien ko tarvehakkuisiin voi saada poikkeusluvan. Oleellista on säily ää korven varjoisuus sekä säästää suuret vanhat puuyksilöt. 19