Ihmisen luontosuhde ja ympäristöfilosofia Ihminen ja kosmos Kuhmo 8.-9.3.2013 Markku Oksanen Turun yliopisto
Sisältö 1. Lyhyt esittely ihmisen ja luonnon välisen suhteen analysoinnista ympäristöfilosofiassa Leopold, Naess, Passmore, Pietarinen Painotus eurooppalaisen korkeakulttuurin historiassa 2. Omia erottelujani
Aldo Leopold (1887-1948) A-ryhmä: maan tehtävänä on hyödykkeiden (ja palvelusten) tuottaminen ihmiselle Gifford Pinchot: Suojelu (conservation) tarkoittaa suurinta hyvää suurimmalle joukolle suurimmaksi ajaksi. B-ryhmä: maa on elollinen yhteisö, jolla on kattavampi tehtävä: koskematon luonto, virkistys, esteettiset arvot
Aldo Leopold (1887-1948) The Land Ethic maaetiikka On lakattava ajattelemasta asiallista maankäyttöä ainoastaan taloudellisena ongelmana. Jokaisen kysymyksen kohdalla on ajateltava, mikä on eettisesti ja esteettisesti oikein sekä taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Jokin asia on oikein, jos se säilyttää bioottisen yhteisön eheyden, vakauden ja kauneuden. Muuten se on väärin.
Arne Naess (1912-2009) Jako syvälliseen ja pinnalliseen ekologiaan Pinnallinen ekologia: taistelee saastumista ja luonnonvarojen loppumista vastaan Syvällinen ekologia/syväekologia: ihminen luonnon osa; biosfäärinen egalitarismi; monimuotoisuuden itseisarvo; paikallinen itsehallinto ym.
John Passmore (1914-2004) Man s Resposibility for Nature (1974) Kaksi ihmiskeskeistä perinnettä: Ihminen despoottina Ihminen luonnon tilanhoitajana/puutarhurina Uusi nouseva perinne: luonnon itseisarvon/oikeuksien korostaminen Jako konservationismiin ja preservationismiin
Juhani Pietarinen (1938-) Neli- ja viisijako: Utilismi: rajoittamaton oikeus hyödyntää luontoa Humanismi: luontoa käytettävä myös ihmisen älylliseen, eettiseen ja esteettiseen kehittämiseen Mystismi: luonnon ja ihmisen yhteyden kokeminen Sentientismi: tuntoisen luonnon itseisarvo Vitalismi: elollisen luonnon itseisarvo
Typologioiden käyttökelpoisuus Pietarinen uudisti luokitteluaan keskustelun edetessä ja syventyessä; samoin Naess Luontoasenteiden typologia on kätevä työkalupakki Ongelmia: Edustavatko ihmiset näitä ideaalityyppejä? empiirinen tutkimus Ideaalityypit yksilöiden sisäisinä kamppailuina vs. ideologioiden tai/ja ihmisten välisinä kamppailuina
Ympäristöetiikan perusteoriat I Individualismi A Antroposentriset individualistit - Heikko vs. Vahva antroposentrismi - Valistunut/humanistinen vs. Vahva ihmiskeskeisyys B Antroposentrismi Ei-antroposentrismi Ei-antroposentriset individualistit - Sentientismi - Biosentrismi II Holismi Antroposentriset holistit Ei-antroposentriset holistit - Ekosentrismi
Markku Oksanen: Ympäristöetiikan perusteet (Gaudeamus 2012) Perinteinen ympäristöajattelu Moderni ympäristöajattelu Postmoderni ympäristöajattelu perinteinen ekologinen tieto tieteellinen tieto tieteellinen asenne ilman välinpitämättömyys ja/tai hylkää perinteet ylenkatsetta perinteiseen kyvyttömyys reagoida globaali huoli tietoon ylipaikallisiin ilmiöihin muutoin ennaltavarautumisen heikkous paikallisuuden ja globaalin kuin sopeutumalla niihin (uskomukset resurssien yhteistoiminta paikallinen ja välitön huoli rajattomuuteen ja lajien paikallinen ja globaali huoli mekaaninen katoamattomuuteen tai ennakointi ja joustava ennaltavarautuminen; pääpaino viisaaseen käyttöön ) ennaltavarautuminen sopeutumisessa
Kohti uutta erottelua Vakiintuneen ympäristöajattelun taustalla 1800-lukuinen kehitys, erityisesti teollistuminen 2000-luku antroposeenin aikakausi Ilmastonmuutos paikkasidonnainen suojelu vaikeutuu Geeniteknologia uudet lajit ja sukupuuttoon kadonneiden lajien henkiinherättäminen De-industrialisaatio uuden luonnon syntymisen paikat (Tšernobyl) Globalisaatio lajien liikkuvuus lisääntyy ja nopeutuu (lajiston homogenisoituminen) Väestönkasvu ahtaus, tilanpuute
Luonnonsuojelun uudet kiistat Ennallistaminen: tuhotun luontokohteen toipumisen edistäminen Rewilding Uudet ekosysteemit Vieraslajit Uudet lajit/sukupuuton peruuttaminen Avustettu leviäminen Suojelua kaikkialla (uuselinympäristöt; entiset teollisuusalueet, kaupunkien hoitamattomat alueet, katot, pihat, teiden varret) Ilmastonmuokkaus (geoengineering)
avantgardistinen vs. konservatiivinen Avantgarde Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Paikan vaihtelu Geeniteknologia, valikoiva jalostaminen Prospektiivinen Futuristinen Uudet ekosysteemit Oostvardersplassen-malli luonnonsuojelu Konservatiivinen Ilmastonmuutoksen estäminen tai hillintä Paikassa suojelu Ei geeniteknologiaa, ei jalostamista Retrospektiivinen nostalginen Luonnon ekosysteemit Yellowstone-malli
avantgardistinen vs. konservatiivinen luonnonsuojelu Keskeinen erottelukriteeri: Suhtautuminen luontoon kohdistuviin intensiivisiin toimenpiteisiin (interventioihin). Avandgardistinen luonnonsuojelu: suojelun nimissä tehtävät interventiot hyväksyttäviä. Pienemmän pahan argumentit (lesser evil) Konservatiivinen luonnonsuojelu: suojelun nimissä ei pidä tehdä interventioita.
avantgardistinen vs. konservatiivinen luonnonsuojelu Osin samat päämäärät, mutta eri keinot: Lajiensuojelu Ekosysteemien suojelu
Erottelun ongelma Onko näitä luokkia/ideologioita olemassa? Jos on, miten? Jos ei ole, niin on ainoastaan epäjärjestelmällistä suhtautumista yksittäisiin kiistakysymyksiin ilman, että suhtautuminen määrää jokin yleisempi filosofinen näkemys.