Tuottavuus ja SOTE THL:n seminaari 11.11.2016 Finlandia-talo, Helsinki
80 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee suuri osa vaikutuksesta vielä tulematta 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 40 % 30 % 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esitysluonnos 17.6.2016 2
Terveys- ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti 2015-2035 Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2013 milj. euroa 2015 2025 2035 Koulutuspalvelut 9780 100 104 104 Lasten päivähoito ja esiopetus 2729 100 102 99 perusopetus 4798 100 107 107 lukiokoulutus 665 100 103 106 ammatillinen koulutus 1588 100 99 103 Terveyspalvelut 11008 100 111 122 erikoissairaanhoito 6784 100 109 115 perusterveydenhuolto 4223 100 114 132 Sosiaalipalvelut 3548 100 125 168 vanhainkodit 878 100 128 174 kotipalvelut 861 100 123 162 palveluasuminen 1810 100 125 169 Yhteensä 24336 100 110 122 Lähteet: STM ja VM Hallituksen esitysluonnos 17.6.2016 3
Heikko kasvu finanssikriisin jälkeen syö julkisen talouden rahoituspohjaa
Kokonaistuotanto vaakalennossa jo 5 vuotta, 2008/2009 romahduksesta ei ole vielä läheskään toivuttu 135 2010 = 100 130 125 120 2,6 %/v. 115-24 % 110 105-9 % 100 95 90 85 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v. 2007-> sama kuin 2004-2008 keskim. Lähde: Tilastokeskus 26.10.2016
115,0 112,5 110,0 107,5 105,0 102,5 100,0 97,5 95,0 92,5 90,0 Source: Macrobond / VM Constant Price GDP, SA; 2007Q4=100 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sweden United States Germany Spain Finland 1960-2003 Linear Trend 115,0 112,5 110,0 107,5 105,0 102,5 100,0 97,5 95,0 92,5 90,0 Suomi alisuoriutunut 2008 jälkeen 26.10.2016
110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Lähde: Macrobond / VM Manufacture of Computer, Electronic & Optical Products Finland, Export, Nominal; 1.2008=100; HP - Trend, λ=1600 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Other Manufacture 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 eikä syy ole pelkästään elektroniikassa 26.10.2016
120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Lähde: Macrobond / VM 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Spain Germany Switzerland Sweden Italy Finland 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Viennin markkinaosuudesta menetetty reilu 25 % Global Export Market Share, Goods; 2007=100; HP Trend, λ=100 Index 26.10.2016
Vientihaaste: Maailmantalouden rakenteellinen muutos ei suosi Suomea
200 175 150 125 100 75 50 25 Source: Macrobond / VM World Trade Volume, SA, 2008=100; Exp Trend 1991 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Emerging Markets Advanced Economies World - 2008 200 175 150 125 100 75 50 25 Maailmankauppa hidastunut 26.10.2016
140 130 120 110 100 90 80 70 60 Lähde: CPB / Macrobond / VM Import Intensity (Import/Industrial Production); 2005=100 HP Trend; Exponential Trend 1991 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Advanced Economies World Emerging Markets - 2005 140 130 120 110 100 90 80 70 60 kun globalisaatio pysähtyi ~2005 26.10.2016
Hyvä uutinen: julkisen talouden velkaantuneisuuden kasvu pysähtyy 160 Julkisyhteisöjen velka 80 140 120 100 80 60 40 20 0 70 60 50 40 30 20 10 0 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 26.10.2016
Huono uutinen: velkaantuneisuus alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähteet: Tilastokeskus, VM 26.10.2016
Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma Hallituksen esitysluonnos 17.6.2016 14
Miten 3 mrd. tehostamistavoite on asetettu? Kesällä 2013 Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa sote-tuotannon tehostamistavoitteeksi asetettiin 0,5 % vuodessa. 2060-luvulle mennessä säästöä olisi kertynyt nykyrahassa n. 3 mrd. euroa. Sipilän hallitus asetti saman tavoitteen vuoteen 2029 mennessä: Lyhyemmän aikavälin vuoksi tehostumistavoite 1,5 % vuodessa. STM:n some-mallin mukaan sote-menot kasvaisivat vuosina 2019-2029 nimellisesti n. 4½ % vuodessa. Sote-menokasvu pitäisi siten painaa alle kolmeen prosenttiin vuodessa (4½ 1½ = 3). Säästö voi syntyä väestön pienemmästä palvelutarpeesta, toiminnan tehostumisesta, käyttäjämaksujen lisäämisestä tai palvelutarjonnan supistamisesta. Asetettu tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja edellyttää, että koko uudistus viritetään säästöjen näkökulmasta oikein. 15
SOTE-menojen kasvupaine ja 3 mrd. euron säästötavoite
6 SOTE-menoja kasvattaa ikääntymisestä aiheutuva palvelutarve sekä tuotantokustannukset Ennakoitu sote-menojen nimellinen kasvu, % vuodessa 5 4 3 2 Tuotantokustannusten ennakoitu kasvu (tuottavuus 0 %, nimellisansiot 3 %) Palvelutarpeen kasvu (väestön ikärakenteen aiheuttama paine) 3 mrd. tavoitteen mukainen kasvu 1 0 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 17
6 SOTE-tuotantokustannukset hajotettuna inflaatioon ja inflaation ylittävään palkkojen nousuun SOME-mallin ennakoima sote-menojen vuotuinen kasvu, % 5 4 3 2 Reaalipalkat Inflaatio Palvelutarve 3 mrd. tavoitteen mukainen kasvu 1 0 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 18
Rahoituslaki ja 3 mrd. euron säästö 30,0 Nimellisten sote-menojen kehitys eri skenaarioissa Maakuntaindeksin ennuste 2,6 % (painot: ATI = 45 %, sotu-maksut = 15 %, KHI = 40%) Mrd. euroa 28,0 26,0 24,0 22,0 3 mrd. säästö nykyrahassa = nimellisesti n. 3,7 mrd. 20,0 18,0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys (säästö 2,8 mrd.): Maakuntaindeksi + 1 % v. 2020-2021; + 0,5 % v. 2022-2029 Tavoiteura (3 mrd. säästötavoite): Maakuntaindeksi + 0,5 % v. 2020-2029 19
3 mrd. euron SOTE-säästöt Rahoituslakiesityksessä SOTE-säästöt tingitty 2,8 mrd. euroon. Uudistuksen sivuvaikutuksena verotus kevenee n. 250 m. Julkisen talouden nettovahvistuminen parhaimmillaan 2½ mrd.? Lisäksi siirtymävaiheessa ehkä ½ mrd. euron kustannukset: Palkkaharmonisaatio, ICT, toimitilat yms. Suurin kysymysmerkki koskee kuitenkin toiminnan tehostumista: Missä määrin toimintaa voidaan tehostaa rahoitusta kiristämällä? Tiukka rahoituskehys on säästöjen toteutumisen välttämätön, mutta ei riittävä ehto?
Alueellisista eroista SOTE-menoissa
SOTE-menot per väestö maakunnittain v. 2014 ja perusuran mukainen ennuste v. 2030 1000 euroa, 2014 hinnoin 6 5 4 3 2 1 2014 2030 0 Lähde: STM
Sote-menot per väestö maakunnittain, perusuran mukainen reaalinen kasvu v. 2014 2030 Kasvukerroin 2014-2030 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 Lähde: STM
Menojen tarvevakiointi Menot ja tarvevakioidut menot asukasta kohden v. 2014, euroa Menot Tarvevakioidut menot Erotus Tarvekerroin Koko maa 3159 3159 0 1,00 Uusimaa 2925 3318 393 0,88 Pohjanmaa 3336 3418 82 0,98 Pirkanmaa 3091 3155 64 0,98 Varsinais-Suomi 3121 3158 37 0,99 Kanta-Häme 3119 3092-27 1,01 Keski-Pohjanmaa 3288 3198-90 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 3011 2887-124 1,04 Päijät-Häme 3060 2922-138 1,05 Keski-Suomi 3128 2986-142 1,05 Satakunta 3356 3196-159 1,05 Etelä-Karjala 3260 3038-222 1,07 Lappi 3709 3439-270 1,08 Etelä-Pohjanmaa 3429 3112-317 1,10 Kymenlaakso 3496 3157-340 1,11 Pohjois-Karjala 3391 2996-395 1,13 Pohjois-Savo 3511 3076-434 1,14 Etelä-Savo 3722 3193-529 1,17 Kainuu 3698 3153-545 1,17
Erot halvimpaan maakuntaan tarvekorjatuissa sotemenoissa Tarvekorjatut sote-menot per asukas v. 2014 ja erot halvimpaan maakuntaan Menot per asukas Ero, euroa Ero, % Lappi 3439 552 19,1 Pohjanmaa 3418 531 18,4 Uusimaa 3318 432 15,0 Keski-Pohjanmaa 3198 311 10,8 Satakunta 3196 310 10,7 Etelä-Savo 3193 307 10,6 Koko maa 3159 273 9,4 Varsinais-Suomi 3158 271 9,4 Kymenlaakso 3157 270 9,4 Pirkanmaa 3155 268 9,3 Kainuu 3153 266 9,2 Etelä-Pohjanmaa 3112 225 7,8 Kanta-Häme 3092 205 7,1 Pohjois-Savo 3076 190 6,6 Etelä-Karjala 3038 151 5,2 Pohjois-Karjala 2996 109 3,8 Keski-Suomi 2986 99 3,4 Päijät-Häme 2922 35 1,2 Pohjois-Pohjanmaa 2887 0 0,0
Laskelmien rajoitukset Tarvevakioinnissa käytetty THL:n tarvekerrointa kuntakohtaiset tiedot väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Tarvevakiointi ei kuitenkaan huomio Alueiden välisiä olosuhde-eroja (väestötiheys, henkilöstön palkkataso jne.) Yksityisten palveluiden ja työterveyshuollon käyttöä Omaishoidon yleisyyden vaikutusta Vaikka em. tekijöitä voitaisiin huomioida, ei silti voida Erottaa yli- ja alilaatua kustannustehokkuudesta Poistaa tilastointivirheiden aiheuttama harhaa Laskelmat siis hyvin karkeita, eikä niiden avulla voi arvioida palvelutuotannon tehokkuutta
Rahoituslakiesitys
Rahoituslaki Valtion korvaus maakunnille SOTE-kustannuksista on laskennallinen, ei perustu toteutuneisiin menoihin. Tarvetekijöiden paino 89 %, asukasmäärien 10 % ja terveyden edistämisen 1 %. Laskennalliseen malliin siirrytään asteittain 2024 mennessä.
Säästötavoitteen toteutus rahoituslaissa 3 mrd. euron säästötavoite edellyttäisi, että nimellinen sote-menojen kasvu saadaan painettua perusuran arvioidusta 4,4 %:sta noin 2,9 %:iin. Tämä hidastaisi reaalimenojen kasvua noin 1,5 %-yksiköllä. Maakunnat saavat siksi jatkossa valtiolta vain osan kustannusten noususta. Korvaus perustuu keinotekoiseen maakuntaindeksiin. Painokertoimet: yleinen ansiotasoindeksi 0,45, kuluttajahintaindeksi on 0,40 ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutos 0,15. Maakuntaindeksin kasvuksi ennakoidaan 2,6 %. Vuosina 2020-2021 maakunnat saavat indeksin nousu lisättynä 1 %-yksiköllä ja sen jälkeen indeksin nousu lisättynä 0,5 %-yksiköllä. Vuosina 2020-2021 SOTE-menojen nimellinen kasvu olisi siten noin 3,6 % ja vuosina 2022-2029 nimellinen kasvu olisi noin 3,1 %. Näillä luvuilla päädytään noin 2,8 mrd. euron säästöön koska laskennallinen nousupaine on 4,4 %.
Markus Sovala Ylijohtaja, osastopäällikkö Puh. 040-7612723 Lisätieto: markus.sovala@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500 www.tutkibudjettia.fi