Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen
Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren kuha ja ahven Muualla Itämeren alueella tehdyt selvitykset Lyhyt yhteenveto Laskentaesimerkit pohjautuvat seuraaviin artikkeleihin: Salmi, J.A., Auvinen, H., Raitaniemi, J. Kurkilahti, M., Lilja, J., and Maikola, R. 2015. Perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research 164: 26 34. Heikinheimo, O., Rusanen, P., Korhonen, K. 2015: Estimating the mortality caused by great cormorant on fish stocks: pikeperch in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea, as an example. Can. J. Fish. Aquat. Sci. (in press) doi:10.1139/cjfas-2015-0033 2 27.10.2017
Merimetsokannan kehitys Suomessa Immigraatio tehostanut runsastumista Kylmien talvien vaikutus 3 27.10.2017
Merimetsokanta Itämerellä Merimetsokannan kasvu pysähtynyt eteläisellä Itämerellä Ympäristön kantokyky saavutettu? 4 27.10.2017
Merikotkalla kasvava vaikutus Merimetsot helppoa saalista merikotkalle Merikotkat runsastuneet, Suomessa yli 400 poikasta /v. Suomenlahdella kanta kasvaa idässä, missä vähän merikotkia SYKE, Pekka Rusanen 5 27.10.2017
Merimetson ravinto - menetelmät Ravinnonkäyttöä selvitetty oksennuspalloista ja tuoreoksennuksista Pesimäluodot ja lepäilypaikat Kuva: Juhani A. Salmi 6
Merimetson ravinto Ravintokohteiden runsaussuhteet (massa %) Ahven, kiiski ja särki runsaimmat lajit ravinnossa Erot Saaristomeren ja Selkämeren välillä selviä 7
Merimetson ravinto Eri kalalajien osuudet ravinnossa kolmessa koloniassa Saaristomerellä 2011 Suuria koloniakohtaisia eroja myös alueiden sisällä Saaristomerellä kuhan osuus suurinta sisäsaaristossa Merimetsot syövät sitä, mitä on paljon ja helposti saatavilla 8
Vaikutukset kalakantoihin ja saaliisiin Ravinnonkulutus lajeittain saadaan esim. Saaristomerelle kohtuullisen hyvin laskettua Kalakantoihin ja saaliisiin kohdistuvien vaikutusten laskeminen kuitenkin vaikeampaa Yleensä ei tiedetä, paljonko eri ikäisiä kaloja on? Paljonko muuta luonnollista kuolevuutta on? Tuleeko merimetson aiheuttama kuolevuus päälle vai vähentääkö muuta luonnollista kuolevuutta? Kasvu, muut kompensoivat mekanismit? Epävarmuus vapaa-ajankalastuksen saalistiedoissa Erilaisilla lähtöoletuksilla ja laskentatavoilla saadaan hyvinkin erilaisia laskennallisia vaikutuksia kalakantoihin ja saaliisiin 9
Vaikutukset Saaristomeren kuhasaaliisiin Populaatioanalyysiin ja kuolevuuteen perustuvat laskelmat (Heikinheimo ym. 2015). Merimetson aiheuttama kuolevuus yhteensä 3 vuoden aikana (2-4 vuotiaat), kuhat kalastuskokoon 5-vuotiaina Vaikutus kalastettavaan kantaan: 11-23% (vuoden 2009 aineiston perusteella) 4-13% (vuoden 2010 aineiston perusteella) Saalismenetyslaskelmat (Salmi ym. 2015) Merimetson aiheuttama kokonaissaalismenetys (110-140 tonnia/vuosi) 20-60 % kuhasaaliista (vuoden 2010 aineisto) 10
Merimetso Tässä oletuksena keskimääräinen luonnollinen kuolevuus, laskelma vuoden 2010 ravintoaineiston mukaan Muut saalistajat (esim. hauki), taudit, kalastus 2-vuotiaat 5-vuotiaat (Perustuu Heikinheimo et al. 2015 tuloksiin)
Vaikutukset Saaristomeren ahvensaaliisiin Ahvenelle ei ole tehty populaatioanalyysiin ja kuolevuuteen perustuvia laskelmia Saaristomerellä merimetsojen laskettiin syöneen vuonna 2010 yhteensä 4-5 miljoonaa ahventa. Salmi ym. (2015) laskivat, paljonko nämä määrät olisivat tuottaneet saalista, jos merimetsoja ei olisi Arvioivat ahvenen saalismenetykseksi 340-420 tonnia/vuosi eli 20-80 % vuosien 1998-2010 saalistasosta Pienten ahventen oletettiin kasvavan kalastajille sopivaan pyyntikokoon sukupuolesta riippumatta Virheellinen oletus?? 12
Kaupallisen kalastuksen yksikkösaaliit Heikinheimo ym. (2017) tarkastelivat ammattikalastuksen kuhan ja ahvenen yksikkösaaliita rannikon 29 tilastoruudussa vuosilta 2005-2014 Merimetsokanta moninkertaistunut, mutta myös ahvenen ja kuhan yksikkösaaliit kasvaneet Merimetson runsauden ja yksikkösaaliiden välillä ei havaittu yhteyttä Myöskään lämpötilaolosuhteet eivät selittäneet vaihtelua 13 27.10.2017
Kaupallisen kalastuksen yksikkösaaliit Ahvenen yksikkösaaliit kaupallisessa kalastuksessa 36-45 mm:n verkoilla ( Luken tuore raportti: Kalakantojen tila vuonna 2016 sekä ennuste vuosille 2017 ja 2018) 14 27.10.2017
Tuloksia muualta Itämeren alueelta Merimetson vaikutuksista rannikon kalakantoihin on tehty useita selvityksiä mm. Ruotsissa ja Virossa Useissa selvityksissä havaittu merimetson vaikutuksia, joissakin ei Selvitykset perustuneet pääasiassa ajallisiin korrelaatioihin, ei syy-seuraus suhteiden selvittämiseen Tanskan jokivesistöissä merimetsot aiheuttaneet selkeää tuhoa mm. taimen- ja harjuskannoille 15
Meta-analyysi / Maria Övergård 558 julkaisua, joissa käsiteltiin merimetsolajien ja kalojen yhteyksiä Niistä 22 julkaisussa tarkempaa tietoa kalapopulaatioiden muutoksista Pääsääntöisesti havaittiin merimetsojen aiheuttavan negatiivisia muutoksia Tyypillisimmin ahven- ja kuhalajeille sekä särkikaloille 16 27.10.2017
Merimetson ja kuhan kalankulutus Saaristomerellä Heikinheimon arvio kuhan (2 v. ) ravinnonkulutuksesta Merimetsojen kuluttama määrä 17 27.10.2017
Istukkaiden merkkipalautukset lintukolonioista 2005-2017 Istukkaiden selkäpuolelle kiinnitettävät Carlin-merkit helppo löytää pesimäluodoilta merkkejä käytetään lähinnä lohelle ja meritaimenelle Kuva: Ari Saura Merkkejä palautettiin räyskäkolonioista 280 ja 726 kpl (lohi ja taimen) Merimetsoluodoilta yhdeksän lohipalautusta (Virolahti 2009) 18
Yhteenvetoa Periaatteessa kalaa etenkin silakkaa, mutta myös kiiskeä, kivinilkkoja ja särkikalaa pitäisi riittää runsaallekin merimetsokannalle ilman kalastukselle aiheutuvia haittoja Konflikteja syntyy etenkin sisäsaaristossa, missä merimetso käyttää ravinnokseen myös kuhaa Saaristomerellä merimetsolla on väistämättä jonkinlaista vaikutusta kuha- ja ahvenkantoihin. Vaikutukset kuitenkin peittynevät luonnollisen vaihtelun alle (ja kvantitatiivinen arviointi vaikeaa) 19
Kiitos! 20 27.10.2017
Merimetsot vahingoittavat saalista ja pyydyksiä? Tuloksia kalanäyteaineistoista 2010-2013 (Saaristomeri): Ahvenissa merimetson nokkimisjälkiä n. yhdessä tuhannesta kalasta (0,1 %), lisäksi tunnistamattomia tai arpeutuneita vaurioita 0,3 %:ssa. Kuhissa eri tilastoruuduilla merimetson puremia kirjattu 0,1-0,9 %:ssa kaloista. Hylkeiden puremia tai tunnistamattomia/arpeutuneita vaurioita lisäksi 2,2-2,7 %:ssa kuhista. Siioissa enemmän nokkimisjälkiä? 21 27.10.2017