Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys.
SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen muistisairaus...8 Ennaltaehkäisyn mahdollisuudet... 10 Milloin hoitoon... 12 TYYPIN 2 DIABETES KOHONNUT KOLESTEROLI KOHONNUT VERENPAINE ETEISVÄRINÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA www.orionsydan.fi Kattava tietopaketti sydänterveydestä Osoitteesta www.orionsydan.fi löydät kattavasti tietoa sydän- ja verisuonisairauksista sekä hyviä vinkkejä elämäntapamuutoksiin ja -hoitoon. Sivuilla on myös testejä sekä tulostettavia materiaaleja omahoitosi tueksi.
MUISTISAIRAUDET Jopa joka kolmas 65 vuotta täyttänyt kärsii jonkinlaisista muistioireista. Sairaus yleistyy iän myötä. Noin 14 500 henkilöä sairastuu vuosittain. Lievistä muistioireista kärsii noin 200 000 henkilöä ja lievästä tai keskivaikeasta dementiasta lähes 200 000 henkilöä maassamme. Koska parantavaa lääkitystä sairauteen ei vielä ole, tuoreimpien tutkimusten valossa ratkaisevin tekijä muistisairauksien vähentämisessä on ennaltaehkäisy. Erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat merkittäviä riskitekijöitä. Siksi niihin ajoissa puuttumalla voidaan vaikuttaa mahdollisen muistisairauden puhkeamiseen tai siirtää sairastumista myöhemmäksi. Ikääntyvässä väestössä yleisin etenevän muistisairauden muoto on Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistihäiriön sekamuoto. Taustalla on valtimomuutoksia aiheuttavia riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja kolesterolia, epäterveellisiä elintapoja, mutta myös perinnöllisiä ja vielä tuntemattomiakin syitä. Keski-iän korkea kolesteroli ja systolinen verenpaine ennakoivat vanhuuden muistisairautta jopa todennäköisemmin kuin tunnetut perintötekijät. Espoo, 1.10.2017 Orion Oyj, Orion Pharma 3
MUISTISAIRAUKSIEN RISKITEKIJÖITÄ Useat elintapatekijät ja perimä yhdessä vaikuttavat muistisairauksien syntyyn. Kaikkiin niistä emme voi itse vaikuttaa. Puuttumalla erityisesti sydän- ja verisuoniperäisiin riskitekijöihin, voimme oleellisesti pienentää sairastumisriskiä. Samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä, vaikuttavat myös verisuoniperäisen muistisairauden syntyyn: kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alkoholi ja tupakointi. Elintavoilla on suuri merkitys muistisairauden ennaltaehkäisyssä. Usein etenevissä muistisairauksissa syy on muualla kuin perimässä, mutta geneettiset tekijät voivat lisätä sairastumisen todennäköisyyttä. Verisuoniperäiset muistisairaudet eivät yleensä ole perinnöllisiä, mutta monet perinnölliset sairaudet kuten diabetes ja verenpainetauti lisäävät mahdollisuutta sairastua muistisairauteen. 4
Tunnettuja riskitekijöitä Ikä Korkea systolinen verenpaine (yläpaine) keski-iässä Tupakointi Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ruokavalio Korkea kolesteroli keski-iässä Sukuhistoria Runsas alkoholinkäyttö Geneettiset tekijät mm. apolipoproteiini E4 Vähäinen henkinen aktiivisuus Lihavuus ja ylipaino Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes Uniongelmat 5
6
MUISTIOIREIDEN SYYT Erilaiset fyysiset tai psyykkiset tekijät saattavat laukaista muistihäiriön. Kun kyseessä on etenevä tautimuoto, esimerkiksi verisuoniperäinen muistisairaus tai Alzheimerin tauti, vaikutukset muistiin kertyvät yleensä pitkän ajan kuluessa ja näkyvät vasta vähitellen. Muistihäiriöiden yleisiä ohimeneviä syitä voivat olla muun muassa väsymys tai stressi, muihin sairauksiin liittyvät muistioireet tai sekavuus, jotka saattavat olla hoidolla parannettavissa. Myös lääkkeiden mahdolliset vaikutukset muistiin ja alkoholin käyttö on huomioitava muistioireiden syytä selvittäessä. Tekijöiden yhteisvaikutus Usein sairaus puhkeaa sekä perinnöllisten että verisuoniperäisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Näiden tekijöiden rooli muistisairauden synnyssä vaihtelee yksilöllisesti. Usein kyseessä on kuitenkin niin sanottu sairauden sekamuoto. Verisuoniperäinen tautimuoto Verisuonimuutokset aiheuttavat tyypillisesti toiminnanohjauksen häiriöitä. Puhdas Alzheimer Aivokudokseen kertyy muutoksia mm. amyloidiplakkeja, jotka aiheuttavat muistihäiriöitä. 7
VERISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Verisuoniperäinen muistisairaus on yleisnimi monille erilaisille tiloille. Niille tyypillistä on toiminnanohjauksen vaikeutuminen, passiivisuus ja aloitekyvyn heikentyminen. Myös tunneherkkyys ja mielialojen vaihtelu on tavallista. Verisuoniperäisen muistisairauden varhaisoireita ovat: lievä muistihäiriö, puhehäiriöt kömpelyys kävelyvaikeudet (ns. töpöttelykävely) hahmottamisvaikeudet. Joskus mukana voi olla myös Alzheimerin taudin piirteitä. Muistihäiriöt eivät kuitenkaan ole niin hallitsevia. Myös neurologisia oireita saattaa esiintyä. Oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja vaurioita on syntynyt. Joskus oireet voivat alkaa nopeastikin, eivätkä ne etene tasaisesti, vaan portaittain. Sairastuneiden tilanne saattaa vielä osittain kohentua huolehtimalla verenpaineesta, kolesterolista ja verensokerista sekä sydän- ja verisuonitautien säännöllisestä hoidosta. Taustalla on yleensä verisuonten vaurioita ja aivoverenkiertohäiriöitä mm. aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja tai aivojen syvien osien valkean aineen hapenpuutteesta johtuvia vaurioita. Myös ilman havaittavia oireita sairastettu niin sanottu hiljainen aivoinfarkti voi altistaa muistisairaudelle. 8
9
ENNALTAEHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sydämelle terveelliset elintavat edistävät myös aivojen ja muistin hyvinvointia. Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä terveellisillä elintavoilla! Verenpaineeseen, ylipainoon korkeaan kolesteroliin, diabetekseen, tupakointiin, runsaaseen alkoholinkäyttöön ja vähäiseen liikuntaan puuttumalla voidaan saada aikaan tuntuvia tuloksia verisuoniperäisten muistihäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy on myös muistihäiriöiden parasta ennaltaehkäisyä. On suositeltavaa välttää alkoholia ja tupakointia ja pyrkiä terveelliseen ruokavalioon ja liikkuvaan elämäntyyliin. Nykyisissä sairauksissa pyritään hyvään hoitotasapainoon. Esimerkiksi jo muutaman kilon laihduttaminen vähentää terveysriskejä. Riskitekijöihin kannattaa puuttua ajoissa, viimeistään keski-iässä, elintapamuutoksilla ja tarvittaessa noudattamalla lääkärin määräämää lääkitystä. Toistaiseksi näyttää siltä, että riskitekijöiden välttämisestä ei ole apua jo puhjenneen muistisairauden etenemiseen. Siksi elintapahoito tulee aloittaa varhain. Pidä huolta muististasi Ylös, ulos ja lenkille säännöllinen liikunta kannattaa Vältä humalahakuista juomista Vältä stressiä 10
Aktivoi aivojasi Vähennä kovien rasvojen käyttöä ja kaloreita Pidä yllä ystävyyssuhteitasi Muista noudattaa lääkärin mahdollisiin sydän- ja verisuonisairauksiin määräämää lääkitystä Käytä kypärää, päävammat ovat pahasta muistille Käytä kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon Nuku tarpeeksi Muista terveellinen ja monipuolinen ruokavalio Lopeta tupakointi, se lisää etenevän muistisairauden riskiä Enemmän marjoja, hedelmiä ja kasviksia
MILLOIN HOITOON?? Kun muistioireet pitkittyvät tai pahenevat, on tärkeää selvittää niiden syy. Tutkimukset ja hoidon seuranta tapahtuvat asiaan perehtyneessä hoitopaikassa esimerkiksi alueellisessa muistipoliklinikassa. Työikäiset muistihäiriöiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun Henkilö tai hänen läheisensä ovat huolestuneita lähimuistista Muistioireet haittaavat töitä tai arkiaskareita Sovitut tapaamiset unohtuvat Hoito-ohjeiden noudattamisessa on vaikeuksia Henkilöllä ilmenee vaikeutta löytää sanoja tai hän käyttää epäasianmukaisia sanoja Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät Käsitteellinen ajattelu heikkenee, esimerkiksi taloudellisten asioiden hoitaminen vaikeutuu Esineet tuntuvat katoavan ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtäminen vaikeutuu Esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta ja apaattisuutta yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Esiintyy persoonallisuuden muutoksia Aloitekyky heikkenee tai henkilö vetäytyy normaaleista askareista 12
Diagnosointi Muistioireiden syy tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla. Tavoitteena on muistisairauden mahdollisimman varhainen diagnosointi. Silti huomattava osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen. On tärkeää saada jo alkuvaiheessa tietoa myös sairastuneen läheisiltä, jotta havaitaan muutokset sairastuneen arkitoimissa tai käyttäytymisessä. Muistisairauden ilmetessä voidaan aloittaa kuntouttava hoito ja lääkehoito sekä varmistaa muut yhteiskunnan tukimuodot sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Ole läsnä muistisairaan läheisesi arjessa! 13
Määritelmiä Kognitiiviset oireet Tiedonkäsittelyn jonkin osa-alueen heikentyminen Muistioire Työ-, tapahtuma- tai asiamuistin heikkous Lievä kognitiivinen heikentyminen, tiedonkäsittelyoire ilman merkittävää toimintakyvyn heikentymistä Muistisairaus Etenevä ja lopulta dementiaan johtava aivosairaus Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, verisuoniperäinen muistisairaus Aivoverenkiertosairauden aiheuttama tiedonkäsittelyn oireisto, aivoverenkiertosairauden muistisairaus Dementia Muistisairauden lopputila, laaja-alainen tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn heikentymä. Käytösoire Muistisairauden aiheuttama haitallinen muutos käytöksessä tai tunne-elämässä 14
Tietoa Muistiliitto www.muistiliitto.fi Muistiliitto: Verisuoniperäinen muistisairaus -esite. Terveyskirjasto.fi: Muisti pätkii mistä kyse, mikä avuksi? Käypä hoito -suosituksen potilasversio 7.8.2017. Terveyskirjasto.fi: Muistihäiriö. Duodecim 1.12.2015. Terveyskirjasto.fi: Muistisairaan tukeminen ohjeita läheisille. Duodecim 27.8.2012. Terveyskirjasto.fi: Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus). Duodecim 22.5.2015. Kaypahoito.fi: Ohje potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? Käypä hoito 21.9.2016. Kaypahoito.fi: Muistisairaudet 2017. Käypä hoito 27.1.2017. Erkinjuntti T et al., Muistisairaudet. Duodecim 2015. Strandberg T, Kivipelto M. Terveet elämäntavat terveet aivot. Duodecim 2017;133(2):195-200. 15
HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA. YHDESSÄ. Satavuotiaat Orion ja Suomi juhlivat yhdessä vuonna 2017. Orion rakentaa hyvinvointia suomalaisille elämän eri vaiheissa. Suomalainen hyvinvointi on syntynyt yhdessä teoilla ja tunteella. Kiitos, että olemme saaneet olla mukana tässä tarinassa! orionsydan.fi Orion Oyj, Orion Pharma, PL 65, 02101 Espoo Orion Pharma 10/2017 10044142